Lämpöpumppujen toiminta ja kulutus kovimmilla pakkasilla

[Tuokko]

Joulun alla asennettu Nibe 2120-12 ilmoitti juuri nyt, että ”kylmä ilma”. Pakkasta nyt noin 23 astetta. Ohjain ”pyysi” asettamaan tämän lämpötilan sammutusrajaksi. (automaatti hoitaa loput)
Puulämmitys jatkaa tästä ja ollut ”tukena” pienemmilläkin pakkasilla.
Luin tätä ketjua tuolta edeltä ja totesin, että Vilppihän laitetaan lämmittämään juuri sille säälle mitä suurin osa vuodesta on eli +10...+5...-5 ja näin itsekin olen sen ajatellut. Nämä talvikuukaudet / jos kovia pakkasia on mennään sitten puulla tai jopa sähköllä.
Mielenkiinnolla odotan kevään kelejä ja sitä, että kuinka vähällä ”puulla” 240 m2 talo pysyy lämpimänä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

No niin

Setä tykkäsi lämpimästä. Nyt ulkona voisi olla -21,5 astetta ja hyvin käy. Seuraava sulatus vaan huolettaa.

Tuossa on sellainen erikoispiirre, että sulatuksen jälkeen varsinkin alhaisella menoveden lämpötilalla paisuntaventtiili alkaa soutamaan 0 ... 25 % väillä ja samalla höyrystyspaine ja lämpötila alkavat heitellä. Höyrystys voi laskea jopa -28 °C ja pane alle 0,5 bar. Siihen se vaikuttaa hyytyvän.

 

[jmaja]

Ei seinälle voi laskea ihan tuolla tavoin tehoa, kun pakkanen kiristyy jonkun portaan se vuotaa ulkoilmaan eri teholla kuin sisäilmasta syötetään eikä kumpikaan teho ole vakio vaan ulkopuolen vuotama teho pienee ajan funktiona ja sisäpuolen nousee ajan funktiona - kunnes joskus ehkä saavutetaan tasapainotila jolle voi tuota laskutapaa käyttää, mutta harvoin sää niin kauan vakiona pysyy.

Riippuu tietysti seinän lämpökapasiteetista ja U-arvosta sekä siitä miten lämpökapasiteetti sijoittuu eristykseen nähden. Vaikkapa Lammi kivitalossa seinässä on 550 kg/m2 betonia eli n. 23 cm betonia seinässä. Tuo on melko lailla puolet ja puolet eristeeseen nähden. Lämpökapasiteettia tuosta tulee suuruusluokkaa 130 Wh/m2 (seinä).

Koska betoni johtaa varsin hyvin lämpöä, voi ajatella sisäpuolen olevan jatkuvasti lähes huoneenlämmössä (0-2 astetta alle lämmityskaudella, betonin sisällä alle 1 C lämpötilaero).

Tasaisessa ulkolämpötilassa ulkokuori taas on vielä lähempänä ulkolämpötilaa. Jos ulkolämpötila tippuu 20 C, tulee tuosta alussa suuruusluokkaa 150-500 W/m2 teho ulkokuoresta ulkoilmaan riippuen tuulesta jne. Eli tuo ulkokuoren betoni jäähtyy alussa 65 Wh/m2 kapasiteelillaan 2-8 C/h. Siis ei mene kuin muutamia tunteja - vuorokausi, kun ulkokuori on taas lähellä ulkoilmaa.

Silloin sisä jä ulkokuoren välillä on jo täysi lämpövirta, koska sisäkuori kylmenee tuosta vain n. 1 C. Se vie U-arvosta riippuen kymmenisen tuntia. Esim 0,25:llä 20 C muutos lisää lämpövuota eristeen läpi 5 W/m2 eli 10 tunnissa tuo 65 Wh/m2 jäähtyy sen tarvittavan vajaan asteen.

Nyt sitten toisin päin. Sisälämmitys lopetetaan. Jos ulkolämpötila on ollut suunnilleen vakio 2 vrk, on lämpövuo jo vakiintunut. -10 C:ssä se tuolla 0,25 U:lla olisi 8 W/m2. Tuolla vauhdilla ilma jäähtyy. Kun ilma saavuttaa seinän lämpötilan eli jäähtyy n. 1 C, ilmasta ei enää seinään mene lämpöä, mutta seinästä menee ulos edelleen 8 W/m2. Tuo 65 Wh/m2 jäähtyy asteen 8 tunnissa.

Tuo lammi on nykyaikaiseksi taloksi todella raskasseinäinen. Meidän OKT:ssä on 150 mm Siporex+100 mm villa + rako +65 mm tiili. Siporex painaa 75 kg/m2 ja tiili ehkä 100 kg/m2. Mutta tiilen molemmin puolin on ulkoilmaa ja ulkoilma pääsee villoihin, tosin tuuli ei sinne pääse juurikaan eikä tuonne mahdu suuria virtaamiakaan. Tuota mittailin lämpökameralla kahden viikon takaisissa pakkasissa. Sisäseinän lämpötiloissa ei kyllä sillä huomannut minkäänlaista eroa ekana kovan pakkasen päivänä vs. seuraavana. Kylmäsillatkin oli samat mittaustarkkuuden rajoissa. Aika nopeasti tuntuu myös suorasähkönkulutus seuraavan ulkolämpötilaa. Tässä tuon kylmäjakson kulutukset ja lämpötilat:

14.1.	-12.6​	149​
15.1.	-18.2​	207​
16.1.	-16.1​	182​
17.1.	-14.7​	175​
18.1.	-9.5​	155​

Saattaahan sinun talosi seinä olla vielä selvästi Lammiakin massiivisempi. U-arvo lienee paljon huonompi, joten sen suhteen pitäisi kylmetä nopeammin.

 

[pökö]

Setä tykkäsi lämpimästä. Nyt ulkona voisi olla -21,5 astetta ja hyvin käy. Seuraava sulatus vaan huolettaa.

Nostitko siis pyyntiä ja vilp suostuu käymään kylmemmässä kuin ennen?

 

[Kellarinlämmittäjä]

No joo. Piti sitä pyyntiäkin nostaa ja työtä helpottaa eli pienentää menekkiä niin että lämmöt nousi. Jos lämmöt jää muutenkin alas (eli teho loppuu) ei nouse enää sulatuksesta.

 

[Mikki]

Aika hyvin CTC ja Nibe vetää pakkasille. Pitäisi olla joku kenno imupuolella ja nyt käynnistää vaikka lyhytkin maapiiri nostamaan imuilman lämpöä muutama aste. Riittäisi melkein kun olisi putki vain lumen alla.

 

[Sammeli77]

Tässä suoraan lattiaan ajossa on se hyvä puoli, että kierron paluussa riittää käytännössä aina hyvin lämmintä sulatustenkin tarpeisiin. 6 min sulatuksen jälkeen kenno on puhdas jäästä.

 

[pökö]

Seuraava sulatus vaan huolettaa.

Miten sulatuksesta selvittiin?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Hiukan vaappuen se siitä nousi mutta hyvin on yön yli toiminut. Näkyi välillä vetävän henkeä ja sitten jatkoi määrätietoisesti kuin vuorikiipeilijä ylöspäin. Toisena murheena piti panna pieni kankaan pala Ecologicin anturin päälle ja työnsin anturia myös vähän syvemmälle koneen sisälle ettei turhaan jumita. Tuon on semmoinen jäykän muovijohdon päässä oleva nikale. Meni aluksi pari kertaa "lukoon" illalla ulkolämpötilsta niin että sormissa muutaman sekunnin tuota piti lämmittää. Näköjään kesken tasaisen käynnin se ei hopulla pysäytä itseään. Minusta tuo näyttää nyt kalibroinnin jälkeen varsin hyvin todellista ulkolämpötilaa. Tuo Ecologic on käsittääkseni se mikä lyö sen sitten lopulta tyystin jumiin ja ei ole kiva jos se liiottelee.

Toinen kummallisuus mihin kiinnitin huomiota on puhaltimen säästeliäs käyttö osatehoilla. Vaikka kone selvästi vähän kärsi kylmyydestä puhaltimen käynti vaikutti seuraavaan kompressorin kierrosnopeutta. Sitten kun vetää ~täysillä näkyy höyrystymislämmöt nousevan ja puhaltimen ohjaus kasvavan edelleen. Voimakkaampi puhallus varmaan jaksaa kulkea ulkonakin kauemmaksi. Tuo saisi kyllä pörrötä tuossa ihan vapaasti, kukaan ei kuule.

Nyt on pakkanen lauhtunut jonnekin 18 paikkeille. Kun kiristyy, täytyy käydä kääntämässä kellarin hana taas kiinni.

 

[r290]

Toinen kummallisuus mihin kiinnitin huomiota on puhaltimen säästeliäs käyttö osatehoilla. Vaikka kone selvästi vähän kärsi kylmyydestä puhaltimen käynti vaikutti seuraavaan kompressorin kierrosnopeutta. Sitten kun vetää ~täysillä näkyy höyrystymislämmöt nousevan ja puhaltimen ohjaus kasvavan edelleen.

Mutta eks toi puhaltimesi toiminta ole juuri sitä ,mihin tavoitteellisesti laitteen pitääkin pyrkiä => estämään kylmäkkeen "yli"tulistumista
höyrystimellä (max. esim. 5Kelviniä),mikä puolestaan heikentää tehoja.
Nykytendenssi VILPien (invertteriohjatuissa) puhaltimissa on juuri sitä,minkä CTC kaiketi omaksui(?) jo kauan sitten ,jos oikein ymmärsin laitteesi logiikkaa!

Sinulla tosin kahden komponentin zeotrooppinen R407C ,jos muistan oikein => tulistumisen määrittely höyrystimellä menee jo hankalaksi!

Onko muuta selitystä ,mitä voisi fundeerata?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Onko muuta selitystä ,mitä voisi fundeerata?

Kiitos,
Osaisitko selittää mitä tuo "Tulistus S/H" rivi kuvaa?

Kun tuossa viivojen paikalla on numero, yleensä 6,0 jos siinä jotain on, silloin käynti ei ole vakaata. Aikaisemmassa kuvassa " -1,1 (--,-) / 38,0 (35,0) " käynti oli jo vakaata ja siinä on nuo --,- merkit. Tuo ensimmäinen luku (tässä -1,1) vaihtelee ja voi olla + tai -. Kesällä yleensä + jotain mutta joissakin otoksissa näkyy olevan kesälläkin -.

Sulatuksen jälkeen kone veivaa paisuntaventtiiliä sekunnista toiseen useita prosentteja ylös ja alas, välillä nollaan saakka nostaen taas noin 25%:iin saakka. Kun paisuntaventtiili on kiinni tai hyvin pienellään, "Höyrystys °C/bar" näyttää pientä painetta ja hyvin alhaisia lämpötiloja, jopa -28 °C ja isollaan auki oleva paisuntaventtili sitten taas korkeampaa lämpötilaa ja painetta. Tai seuraussuhde voi olla miten päin vain, en tiedä.

Vähän aikaa se tämän kanssa säätelee erittäin kiivaan näköisesti ja sitten kierroksia nostettaessa usein on tuossa "Tulistus S/H" --,- kohdalla 6,0 mutta nämä sitten häviävät lopulta kokonaan. Välillä kierrosten nousu voi pysähtyä ja kääntyä jopa ottamaan takapakkia 50 rps saakka, joka on minimi pakkasella. Harvemmin enää 70 rps jälkeen pakittaa. Koskaan aikaisemmin en tuossa ole mitään muutta nähnyt kuin nuo viivat "--,-".

 

[r290]

Kiitos,
Osaisitko selittää mitä tuo "Tulistus S/H" rivi kuvaa?

Heitän "lonkalta":

(Imukaasu -25,9C ) ja Höyrystys (-24,8C) => Delta = -1,1Kelviniä
eli nyt laite hörppää kylmäkettä märkänä.Tavoite +merkkinen (esim.max 5K) .

Luutavasti olen pihalla fundeeraksessani?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ainakin itse olen näistä pihalla. En ole mistään näille mitään selitystä löytänyt. Eli tuo --,- voisi olla tavoite? Se selittäisi miksi se on ilmeisesti sama aina jos jotain on.

Semmoinen normaali nousu nyt pikku pakkasessa (-12 °C) menee niin että tuossa "Tulistustus S/H" on ensimmäinen lukema jotain 3....7 välillä (siis plussaa) mutta vain kierrosten noston ajan. Kierrokset nousevat suhteellisen nopeasti ja tämä lukema heittelee, mutta paisuntaventtiili ei seilaa eikä tuo höyryslämpötilakaan. Ne ovat vakaat. Sitten tuo "Tulistus" vakiintuu tuonne jonnekin pikkuisen miinuksen puolelle ja sillä se sitten käy.

Lähellä toimintarajaa kierrokset nousevat varovasti ja (--,-) on välillä viivat ja sitten (6,0). Juuri ennen takapakkia oli mielestäni aina(?) tuo 6,0 näytöllä.

 

[r290]

Nähdäkseni pumppusi hakee esimerkissä vielä oikeaa ajomallia .Puhaltimen pitäisi vielä nostaa kierroksiaan ,jotta
tulistus höyrystimellä ja edelleen imuputkistossa plussakelvineihin.Huomannet,että tehoja voi tehdä myös puhaltimella
tulistuksen kautta ,jos kompessori "lagaa" suhteessa puhaltimeen!

Scrollilla "voinee" selkeästi ajaa märällä puolella.Toisaalta kaikissa akkumulaattorivehkeissä mitoitusperuste lienee
öljynkerääjäsammiolle ~70% laitteen kokonaisöljymäärästä ,joten ei se rotarykaan hetkessä niiaa ,koska varmistus mahdolliselle öljytulvalle
ennen kompuraa on hyvä.

Viitteitä on ,että valmistajilla COP-taistelua tavoitellaan sekä puhallin- että märkäkylmäkesyöttörintamalla.

(PDF) The Effects of Wet Compression by the Electronic Expansion Valve Opening on the Performance of a Heat Pump System

PDF | In this study, by controlling the Electronic Expansion Valve opening, the influence of wet compression on a heat pump system was experimentally... | Find, read and cite all the research you need on ResearchGate

www.researchgate.net

Puhaltimelle en löytänyt dokumenttitasolla sopivaa esimerkkiä pakkaspuolelta.

 

[fraatti]

Tässä vastaava kuva viessmanin mlpstä jossa on myös elektroninenpaisari. Tavoite tulistuksella 3K ja toteuma 2.6K. Onko koneesi tulistus normaalisti positiivinen arvo?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Onko koneesi tulistus normaalisti positiivinen arvo?

Kesällä näyttäisi olevan. Jossakin muutamassa + asteessa menee sitten negaviiseksi ja pakkasella vaikuttaisi olevan aina negatiivinen paitsi sulatuksen jälkeen. Sulatuksen jälkeen nostaa kierrokset positiivisella tulistusarvolla ja sitten säätää tuommoisen noin -1 suunilleen käynnin ajaksi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kokonaiskulutus nousee päälle sadan, pumppaus on keikkunut siinä 80-99 kWh/24h, paitsi tuo helmikuun ensimmäinen päivä. Enempää tuo syö eikä anna. Eilen ja tänään on antanut siinä ~210 kWh/24 h. Parinkympin pakkasella putoaa sekä otto että tuotto.

Muoks. Päivitetty kuvaaja

 

[Kellarinlämmittäjä]

Alin varmistettu toimintalämpötila tähän mennessä -21,5 °C. Huomenna saattaisi olla aamulla ~saman verran. Nuo pakkaset ovat vaan usein kuihtuneet viime tipassa. Tänäänkin aamulla vain -20 ja nyt -18 vaikka pitäisi olla ennusteen mukaan -21. Kun koneelle tuleva vaan pysyy lämpimänä, sulatuksen jälkeinen kierrosten nosto on paljon vakaampaa.

Sulatuksen vesisaanto on vaihdellut aamun 310:stä nyt illan 640 grammaan. Nollakelillä sulatukset voivat antaa semmoisen 3 kg vesisaannon ja parin kilon vesisaanto ihan arkipäivää. Olisi siinä varaa harventaa sulatuksia ja silloin ehtisi kellarinkin lämmittämään.

 

[pamppu]

Se mittari, mistä olen joskus katsonut olevan -20.7 juuri sillä hetkellä kun VILP sammuu pakkastauolle, käväisi aamusella -20.5 lukemassa. Optimoidut pakkaset, vilp ei päässyt sammumaan

8 tunnin yöpunnerruksen tulos on about 36kWh/20kWh sulatusenergiat vähennettynä, eli 1.8 luokkaa copelot.
Oumannihan on kääntänyt suntin täysille jo illalla ja on pyytänyt pitkään enemmän kuin saa, joten varaajan lataukset on purkaantuneet. Seurasin aamusella hetken lämpötiloja.

- VILP meno 30.7, paluu 35, eli tekee 900l/h virtauksella 4.3kW (cop 1.7) -20 pakkasessa. Alkuyöstä on toki tehnyt enemmän, kun ilma oli hiukan lauhempi.
- Varaaja syötti suntille 34.3, eli 0.7 astetta hävisi siinä välissä.Tämä johtuu siitä että lattiakierto on kovempi kuin latauskierto ja kun suntti on kääntynyt selälleen, pyörittää lattiapumppu varaajaa nopeammin, eli sieltä nousee paluuvettä hiukan sekaan.
- Lattiaan menee 33.4, eli siinä välissä hävisi taas 0.9 astetta. Tämän täytynee johtua suntin vuotamisesta, se ei täysin sulje paluuta. Sama 0.9 on ollut aina ero silloin kun suntti on täysillä.

Pyynti olisi siis kovempi kuin 33.4, mutta siinä kaikki mitä vilp saa toimeksi, tuo tasapaino hakeutuu sillä perusteella millä lattia luovuttaa tarjolla olevan tehon.

Eli lattia taas tekee 33.4 -> 30.7, eli 2.7 asteen lämpötilaeroa, jolla se hävittää tuon n. 4.3-4.5 kWh, mitä tuossa nyt sitten aikaan saadaan. Teho/jäähtymä suhteen perusteella voisi arvioida että lattiassa kiertäisi n. 1400l/h. Kuullostaa vähän kovalta. Semmoinen tietysti että ihan suoraan noita lämpötiloja ei ehkä voi näin käyttää, koska varaajan massa vähän sekoittaa noita lukuja eikä välttämättä vilpin saama 30.7 tarkoita sitä että lattia palauttaisi juuri samaisella hetkellä tuota 30.7 astetta. Kaippa siinä voi helposti olla eroa jokunen kymmenys, mikä viskaa lukuja aikalailla. Jos delta oliskin 3 astetta, olisi kierto sillä perusteella jossaine 1200-1300l/h vaiheilla.

Mutta joo, olipa absoluuttinen luku mitä hyvänsä, niin järjestely pelaa hyvin kun lattia kiertää hivenen kovemmin kuin lataus.

Puuta palaa näissä keleissä iltasella takallinen ja aamusella leivarissa. Yhteensä varmaan 50-60kWh vuorokauteen, eli keskimääräinen 2-2.5kW tehoa extraa, eihän tuommoisella 4-5kWh tuhinalla torppa lämpiäisi. Logiikka pyytää vastuksia apuun kun tuo suntin yli erotus laskee alle asteen (eli suntti on täysillä). Mutta eipä ole nytkään vastukset päällä, Ovalista on pääkytkin alhaalla. Puilla tulee helposti tarvittava lisäys.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Se mittari, mistä olen joskus katsonut olevan -20.7 juuri sillä hetkellä kun VILP sammuu pakkastauolle, käväisi aamusella -20.5 lukemassa.

Täytyy sanoa, että onpa jotain solidaarisuutta sentään näiden pakkastenkin kanssa. Täälläkin tuo -20 on mennyt vain hetkittäin täpärästi puhki. Lumen lapiontiakaan ei kauheasti kaipaisi. Saisi vihdoinkin jo kevät koittaa.

 

[roots]

Lumen lapiontiakaan ei kauheasti kaipaisi. Saisi vihdoinkin jo kevät koittaa.

Ei hoppua niin pysyy maisemat valkosena...ja ladut hyvinä...

 

[pamppu]

Lumen lapiontiakaan ei kauheasti kaipaisi. Saisi vihdoinkin jo kevät koittaa.

Pidemmän ennusteen mukaan pakkasia riittää vielä viikon verran. Sitten menee päivät täällä suojalle ja siitä seuraa että talvi on ohi yhdessä hujauksessa, sen verran niukasti sitä lunta on täällä kuitenkin.

Näyttää vahvasti siltä ettei tämäkään talvi vaatinut vastuksia.

 

[jmaja]

Ei hoppua niin pysyy maisemat valkosena...ja ladut hyvinä...

Vähän saisi lämmetä. Juuri -10C:n alle en viitsi lähteä hiihtämään.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Näyttää vahvasti siltä ettei tämäkään talvi vaatinut vastuksia.

Täällä piti tammikuussa turvautua öljypolttimeen. Kylmimmän päivän keskilämpöitla oli melkein -27 °C, siinä ei Setällä ole enää minkäänlaista saumaa. Nyt helmikuussakin poltin olisi mennyt noilla automaattiasetuksilla päälle ainakin 3 yönä ellei käyttöä olis estetty. Katkaisemalla kellarin lämmityksen kylmimmiksi öiksi pumppaus on sujunut ongelmitta korkotetulla pyynnöllä ja korkeampi pyynti on ollut kyllä muutenkin tarpeen. Satunnaisten lyhyiden yökylmien aikana syntyvä pieni vaje ei tunnu missään mutta melkein kahden viikon pakkasen aikana se lämmin on tuotettava. Vain kellarin lämmityksestä on saanut vähän lainattua.

 

[Adamooppeli]

Tutulla, Viessman uusi VILP jäässä. Maksoi yli 10000 Euroa asennettuna. Silti ulkoyksikkö pysähtynyt häiriöön pakkasilla ja vastukset pauhaa. Huoltoa odottaa kuumeiseti. Tarkempaa tietoa ei ole mikä tuossa on vikana.
Nyt kun on tullut oikea normaali Suomen talvi. Monesta suunnasta kuuluu, että vilpit on nyt ongelmissa.

 

[iqo]

Monesta suunnasta kuuluu, että vilpit on nyt ongelmissa.

Ihan varmasti näillä keleillä erotellaan jyvät akanoista myös VILPeissä. Näin kylmässä erityisesti sulatusvesien poiston kanssa ajaudutaan hyvin herkästi ongelmiin, jos se on huolimattomasti toteutettu. Tehdastekoisetkaan tuotteet eivät välttämättä toimi, kuten on huomattu. Muistaakseni täälläkin on raportoitu jopa Nibe Polarin poistoputken jäätyneen, vaikka siihen myydään valmiiksi eristettyä ja saattolämmitettyä putkea. Mitsujen peltiset kaukalot ovat myös menneet jäähän, mutta se on tiedetty jo ennen tätä talvea, että se on puutteellinen ratkaisu.

Eri asia sitten on, jos itse ulkoyksikkö menee jotenkin jäähän esim. puutteellisen sulatuslogiikan takia. Useimmiten noihinkin on syynä jonkinlainen asennusolosuhteista johtuva virhe, eli VILP ei vain saa tarpeeksi energiaa sulatuksiin. Nyt nähdään myös se, että parempi taitaa olla myös sulattaa hieman liian tiuhaan, kuin riskeerata että sulatusehto ei laukeisikaan tällaisissa arktisissa olosuhteissa.

 

[BBF]

Tutulla, Viessman uusi VILP jäässä. Maksoi yli 10000 Euroa asennettuna. Silti ulkoyksikkö pysähtynyt häiriöön pakkasilla ja vastukset pauhaa.

Tottakai se pysähtyy jos on tarpeeksi kylmä, ne toimii merkistä riippuen -20 - 25C saakka, sitten ohjaus pysäyttää pumpun. Liian kylmästä ilmasta vaan ei saa enää lämpöä, turha sitä on pyörittääkään.

 

[Sammeli77]

Tottakai se pysähtyy jos on tarpeeksi kylmä, ne toimii merkistä riippuen -20 - 25C saakka, sitten ohjaus pysäyttää pumpun. Liian kylmästä ilmasta vaan ei saa enää lämpöä, turha sitä on pyörittääkään.

Fujitsu senkun porskuttaa . Vaikka eipä tuo juuri haittaisi vaikka pysähtyisikin.

 

[iqo]

Fujitsu senkun porskuttaa . Vaikka eipä tuo juuri haittaisi vaikka pysähtyisikin.

Juuri raportoin Mitsun suorituskykyä kunnon pakkasessa tuonne merkkikohtaiseen ketjuun. Mitenkähän paljon teidän Fujitsun tuottoteho vajoaa siellä -25 kieppeillä? Olen monesti miettinyt, että voiko syy sille, että esim. Fujitsu ei sammu ollenkaan ulkolämpötilan funktiona se, että valmistaja ei ole uhrannut asian pohtimiseen lainkaan ajatuksia? Vai se, että ovat tutkineet asiaa ja todenneet, että kirnuamisesta ei mitään haittaakaan ole? Vai se, että tietävät että ei se hyvääkään tee ja lyhentää käyttöikää "sopivasti", mutta saadaanpahan hyvissä ajoin uusi laite myytyä?

 

[pökö]

Tottakai se pysähtyy jos on tarpeeksi kylmä, ne toimii merkistä riippuen -20 - 25C saakka, sitten ohjaus pysäyttää pumpun. Liian kylmästä ilmasta vaan ei saa enää lämpöä, turha sitä on pyörittääkään.

Pysähtyy tietysti, mutta ei kuulu pysähtyä häiriöön niinku tämä viesmanni

 

[BBF]

Pysähtyy tietysti, mutta ei kuulu pysähtyä häiriöön niinku tämä viesmanni

Kyllä mun ES pysähtyy myös "häiriöön" vikakoodilla "liian kylmä"

 

[Sakarikk]

Ei tullut niin kylmää että pana olisi pysähtynyt. Onko missään muussa pumpussa samanlaista sulatusta kylmillä keleillä
eli jos vesi on alle 50C ja ulkoilma alle -10C niin pana käyttää vaihtoehtoista sulatusta jossa sulatuslämpö tehdään suoraan sähköstä kompressorin avulla. Vesipumppu pysähtyy, laite ottaa sähköä yli 5 kW ja kompura pyörii täysillä n. 82Hz.
Sulatus kestää noin tupla-ajan eli n. 13 min. Kenno sulaa täysin. Alle -10C lämmöissä tulee sulatukset automaattisesti
mukaan COPiin ottoteho lisäyksen muodossa.

 

[iqo]

laite ottaa sähköä yli 5 kW

Millainen kompressori tuossa mahtaa olla (@janti )? Voiko laite tosiaan ottaa pelkästään kompressorin pyörittämiseen noin hurjan tehon? Vai olisiko siellä kuitenkin jossain sähkövastus, joka lämmittää jotain (kylmäainetta?). Sinänsähän tuo on mielenkiintoinen tapa sulattaa. Ovat ehkä ajatelleet, että tällä varmistetaan sulatuksen onnistuminen, eikä esim. vesikierron häiriöt vaaranna sitä. Kumma, ettei tuota missään markkinointimateriaaleissa ole hehkutettu. Laitteen hintaahan tuollainen lisäjärjestely varmaan nostaa, jos siellä ne normaalit 4-tieventtiilisysteemit ovat kuitenkin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kai se vedestä sen lämmön ottaa vaikka vettä vastuksilla kuumentaisikin ? Kompressorin sähkötehokin on toki huomattava.

 

[janti]

Millainen kompressori tuossa mahtaa olla (@janti )? Voiko laite tosiaan ottaa pelkästään kompressorin pyörittämiseen noin hurjan tehon? Vai olisiko siellä kuitenkin jossain sähkövastus, joka lämmittää jotain (kylmäainetta?).

Tuossa 9 kW T-CAP Monoblockissa on extra iso kompressori nimellisteho 4,5 kW (5JD420XBA22).

https://www.climadirect.com/documenten/service-manual-392.pdf

 

[BBF]

Onko taloudellisuuden kannalta mitään järkeä tehdä sulatus suoralla sähköllä?

 

[Sakarikk]

Kai se vedestä sen lämmön ottaa vaikka vettä vastuksilla kuumentaisikin ? Kompressorin sähkötehokin on toki huomattava.

Jos pumppu on seis niin mistä vedestä se voi lämpöä ottaa.

 

[janti]

Jos pumppu on seis niin mistä vedestä se voi lämpöä ottaa.

Kyllä siellä on pakko latauspumpun pyöriä, muuten jäätyy laitteen levari.
SM sivu 35 kylmäpiirin kuva

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jos vastus olisi siellä vedessä? Toki sitä pitäisi varmaan siinä lämmönvaihtimessa sisäisesti (kiertopumpulla) kierrättää. Eikös joissakin ulkoyksiköissä ole myös varavastuksia koneen sisällä?

Mutta taloudellista kannatusta tuossa ei kyllä minun nähdäkseni suoranaisesti ole. Vedestä pumppaamalla tuotettu on kuitenkin jollakin COPilla tuotettu. Pakkasessa ero kyllä kaventuu, kun pumppauksen COP huononee. Sulatuksessa myös jonkinlainen nopeus on siinä suhteessa valttia, että häviöt pienevät kun se sulatustapahtuma sujuu lyhyemmässä ajassa. Häviöt lienevät pakkasella se suurin sulatuksen synti, kun ei sen huurteen sulattamiseen energiaa kovinkaan paljon tarvita. Omien mittausteni mukaan huurteeen sulatuksen "hyötysuhde" kovalla pakkasella on suoraan sanottuna surkea.

 

[Sakarikk]

Onko taloudellisuuden kannalta mitään järkeä tehdä sulatus suoralla sähköllä?

Taitaa siinä tulla sen COPin verran tappiota kun kuuma vesi on tehty kakkosen copilla ja sähkö on 1. Se tehon otto on hitaasti nouseva ja laskeva eli yli 5 kW on vain osan aikaa. Energiamittarista sen kulutuksen voisi saada koko toimituksen seuraamalla. Se järki taitaa olla se varmuus sulatuksen onnistumisesta vaikka vesi olisi kuinka kylmää.