Tämmöinen Grafeeniakku on ollut 'tuotannossa' jo pari kolme vuotta - kiinalainen Chint omistaa tekniikasta jonkun siivun. Sille luvataan esmes 1000Wh/kg energiatiheys, niitä voi leikellä saksilla ilman että nokka palaa, Airbus kuulemma on mukana jne. Autoissakin niitä on ollut ja tehtaistakin on kuvia. Hinnasta ei ole ollut puhetta, eikä kukaan niitä oikeasti käytä. Kuvaus sopii tähän keksintöön... oliskohan nyt keksitty tapa tehdä noita järkihinnalla.
Keskustelua sähköautoista
- Keskustelun aloittaja Mikki
- Aloitettu
Viittaa varmaan tähän juttuun.
GAC sees progress with graphene-based battery - electrive.com
Chinese carmaker GAC has announced, “groundbreaking progress” with graphene-based battery technology. These batteries may significantly reduce charging time and considerably extend the battery’s life. The batteries will
www.electrive.com
GAC Group announces that its Aion V, sporting a graphene battery, will start production in September 2021 | Graphene-Info
GAC Group recently announced "a major achievement in battery technology". GAC stated that it achieved breakthrough progress with its graphene-based super-fast-charging battery and has now entered the phase of actual vehicle testing. Aion V, the first vehicle to be equipped with the battery, is...
www.graphene-info.com
Pankkijätti UBS purki Volkswagenin sähköuutuuden osiin, ja tulos on Teslan kannalta huolestuttava
Analyytikot purkivat ID3:n osiin ja totesivat, että autolla on kaikki edellytykset kilpailla Teslan kanssa.
Autoteollisuus | Pankkijätti UBS purki Volkswagenin sähköuutuuden osiin, ja tulos on Teslan kannalta huolestuttava
Analyytikot purkivat ID3:n osiin ja totesivat, että autolla on kaikki edellytykset kilpailla Teslan kanssa.
www.hs.fi
raksa11
Ajatusrikollinen
Voisikohan sähköautolla olla suurempi riski joutua hirvi/peurakolariin? Tuli vaan mieleen, kun joskus meinasin itse kävellä moisen alle kun ei mitään kuullut.
Mitenkäs huollot? Mitä huollettavaa noista muka löytyy, jumiutuvien jarrujen herkistelyn lisäksi? Öljynvaihdot, suodattimet,(pl.sisäilma), tulpat, hihnat, jne. loistaa poissaolollaan. Säästöä vero- ja polttoainekulujen lisäksi odotettavissa varmaan huoltokuluissakin? Toki merkkihuolloissa on varmaan keksitty tarvittavat valohoidot näillekkin.
Renkaat taitaa olla kovilla väännön kanssa, onko sähköautoilijoilla tuntumaa kuluuko renkaat tavallista nopeammin?
Mitenkäs huollot? Mitä huollettavaa noista muka löytyy, jumiutuvien jarrujen herkistelyn lisäksi? Öljynvaihdot, suodattimet,(pl.sisäilma), tulpat, hihnat, jne. loistaa poissaolollaan. Säästöä vero- ja polttoainekulujen lisäksi odotettavissa varmaan huoltokuluissakin? Toki merkkihuolloissa on varmaan keksitty tarvittavat valohoidot näillekkin.
Renkaat taitaa olla kovilla väännön kanssa, onko sähköautoilijoilla tuntumaa kuluuko renkaat tavallista nopeammin?
Menepä joskus maantien varteen kuuntelemaan. Aivan, jostain sporttivehkeestä kuulet ehkä moottorinkin, mutta pääosa äänestä on ilmavirran kohinaa ja renkaiden jyrinää.
Parkkipaikkanopeuksissa sähköauto on toki miltei äänetön, siksi niihin onkin tulossa pakollinen huomioääni alhaisiin nopeuksiin.
Ei tavallinen nykyautokaan pahemmin maantiellä pörise.. ääni tulee renkaista ja ilmavirroista. Huolloissa on suurta vaihtelua, mutta määräaikaishuollosta saattaa selvitä kympeillä jos ei anna niiden myydä pesunesteitä tms tarvikkeita. Myyntiä kyllä on - vaikkapa pitkiä tarkistuslistoja jossa hinta on sitten ihan merkittävä suositellaan vahvasti. Jarrunesteen vaihto nyt ainakin pitää tehdä aina silloin tällöin vaikkei niitä jarruja paljon käyttäisi. Näihin yritetäänkin myydä 'huolenpitopalveluita' jolla liike saa muutaman kympin kuussa.
Olen piruuttani ostamassa uuden Skoda e iV4 Stylen vaimolle. Millaiset talvirenkaat siihen kannattaisi laittaa? Nyt sen mukana tulee 185/50 R16 kesärenkaat ja myyjä kysyy haluanko samoille 16 tuuman vanteille talvirenkaita kitka- vai nastarenkaat. Googlettamalla en löytänyt tuon kokoisia talvipyöriä lainkaan. Siis noille 16 tuuman vanteille. Kapeammat olisivat Ok mutta onko niitä? Siis mikä olisi suositeltava vanne- ja rengaskoko ja merkki?
Viimeksi muokattu:
Itse asiassa taitaa olla paremminkin toisin päin kun sähkiksen luistonesto toimii viksummin. Toki jos vääntöä kesäkelissä ulosmittaa joka lähdössä lappu lattiassa niin sulaahan renkaat mutta sama se käy polttiksessakin.
Oma ampera tuli saksasta alkupeäisillä renkailla. Viime kesänä ajoin loppuun alkuperäiset kesärenkaat ja syksyllä saksan kitkojen tilalle vaihdettiin pohjoismaiset. Urasyvyyden puolesta niillä olisi ajanut vielä tämän taven ja ensi kesä. Mittarissä tällä hetkellä 137 tkm
Useinkin on niitä 'korvaavia' kokoja joilla ympärysmitta ei ihan täsmää - jotkut sivut osaavat jopa näyttää ne, mutta voi niitä itsekin laskeskella. Volkkarikonserni ei äänieristä kuin Audeja - eli kitkat ovat tuossakin varmaan mukavammat jos periaate ei vaadi nastoja.
Kotimaiselta löytyy 195/50-16 sekä Hkpl R3:na että
Muut koot ovat sen verran eksoottisia että tuo lienee paras vaihtoehto. Todellista nopeutta tulee noin +2km/h lisää eli mittari pitää todennäköisesti juuri täsmällisesti paikkansa tuolloin (usein näyttävät 2-3km/h vähemmän kuin todellinen).
| P 215/40 R16 | -2.18% |
| P 175/50 R16 | -1.68% |
| P 195/45 R16 | -1.59% |
| P 225/40 R16 | -0.83% |
| P 205/45 R16 | -0.07% |
| P 185/50 R16 | +0.01% |
| P 175/55 R16 | +1.27% |
| P 215/45 R16 | +1.43% |
| P 195/50 R16 | +1.68% |
Viimeksi muokattu:
Ennemminkin veikkaan, että sähkiksen renkaat sulannee alle korkeamman painon takia hivenen nopeammin.
Tarkoitat tietenkin enemmän kuin todellinen. Hiukankin todellista vähemmän näyttävä nopeusmittari on laiton. Vaikuttaa sitten myös matkoihin ja kulutuksiin, joissa tahallista virhettä ei yleensä ole.
Jep, kirjoitusvirhe.
Tämän saa hyvin testattua autoissa joissa ajotietokone. Esim omassa Toyotassa laittaa vakkarin tasan 100km/h mittarin mukaan ja nollaa keskinopeuden ja ajelee hetken niin ajotietokone näyttää keskinopeudeksi 93 vai 94km/h
Onpas suuri virhe! Peugeoteissa on ollut tasan 3 km/h eikä riipu nopeudesta. Merkkitesterillä saa otettua korjauksen pois vakkarista. Eli mulla vakkarin 100 km/h on todellinen 100 km/h, mutta nopeusmittari näyttää sitten 103 km/h. Nopeusmittaria ei testerillä saa muutettua kuin muuttamalla rengaskokoa, jolloin taas matkamittari ja ajotietokone alkaa näyttää väärin.
Joo tuo on yleistä että auto tietää nopeuden oikein mutta kuljettajalle näytetään aavistuksen nopeampaa vauhtia.
Joissain autoissa tuon pystyy koodaamaan mittaristosta että kumpi nopeus näytetään(vaatii läppärin ja softat).
Eikös nortit ole nastarenkaat? X-Ice Snow on kitka?
Sähköautoilusta puhutaan aina edullisena muotona liikkua. Saksassa laskelma näyttää varsin kummalliselle. Toki laskentaan voi laittaa millaisia lukuja haluaa mutta kuitenkin. Tuo sähkönhinta Saksassa on jäätävä. 
Muista kuluista tai maksuista tuossa ei ole puhetta (käyttövoimaverot tms). Porkkanoita tai keppiä tarvittaneen...
Siellä näyttää latauslaitteeseen saavan 900e tuen tällähetkellä.
Muista kuluista tai maksuista tuossa ei ole puhetta (käyttövoimaverot tms). Porkkanoita tai keppiä tarvittaneen...
Siellä näyttää latauslaitteeseen saavan 900e tuen tällähetkellä.
Tässä kun oli puhetta teslan ilmoitusta suuremmasta kulutuksesta niin sattui tälläinen naamakirjassa vastaan. Tuosta poimittuna auton ilmoittaman ja todellisen töpselistä imetyn sähkön ero on 43%. 5790 kWh meni ajamiseen(auton mittari) ja muuhun maiskutteli 2490 kWh. Jos tuo jälkimmäinen olisi tasainen pohjakulutus niin se olisi 284W läpi vuoden. Kokonaissähkönkulutuksen 30tkm laskettuna näyttää noilla luvuilla olevan 8280 kWh. Tuosta tulisi 12snt/kWh hinnalla 994e. Satakilsaa kohden 3,3e, saisiko tuolla sitten joku 2,3l diiseliä.... 
Jos ajomäärä olisi pienempi niin olisiko "pohjakulutusta" sitten enemmän?
Jos ajomäärä olisi pienempi niin olisiko "pohjakulutusta" sitten enemmän?
Vuosi Teslalla – sähkökulut nolla. Usko tai lue.
Kaasuaudin ilmaiset biokaasut oli kulutettu. Nyt tarvitaan jotain korvaavan halpaa. Ilmaista etsittiin, Tesla ostettiin.
Toiseksi nuorimmalla oli sormet pelissä. On oppinut kiertämään iskän pikkurillinsä ympärille. Motiivi oli selvä, 18v lisäksi häämötti ajokortti, ja neidin mielestä Model 3 on passeli kulkine kortin saaneelle. En itsekään usko tätä, mutta ostin silti.
Vuosi ja 30 000 km. Pika/pitkä rapsa:
Pika: Tesla on palvellut loistavasti.
Pitkä: otahan mukava asento, nyt tulee:
Kokeilut ja kokemukset
Naapureille (huom monikko) elvistelyn lisäksi Teslassa on pari juttua, jotka hymyilyttää ja ihastuttaa aina vaan uudestaan ja uudestaan, jokaisella ajokerralla kuukaudesta toiseen.
Lähes viaton kiihdytys liikennevaloista. Tunnet selkänojan. Aaahh. Viereisen kaistan E-hybrid provosoituu. Mutta kun se polttomoottorin käynnistyminen kestää hetken, niin omalta osalta tilanne on jo ohi. Takapuoli tippuu takaisin istuinosan kannateltavaksi. Annan Panameran kadota horisonttiin.
Autolla ajettu nurkissa ja parin sadan kilometrin päässä kotoa. Jonkun mielestä sama asia. Maantiellä vakkari on hyvä. Toinen painallus viiksestä käynnistäisi autopilotin kehitysversion. Itsenäinen ohjaus reunaviivojen mukaisesti. Ja hämmästyttävän hyvin osaa kyllä ne reunaviivat hahmottaa. Mutta reunaviivojen lisäksi kamerat näkevät kummituksia. Ja reagoi voimakkaasti jarruttamalla. Ei usein, 99%sti menee ok. Mutta se yksi prosentti. Adrealiinia nostattavia hetkiä. Hätäjärruksen seurauksena Scania oli ihan hilkulla ajaa perään. Taustapeilistä näki, kuinka hytti jäi hytkymään ylös-alas, just ehdin kaasuttaa alta pois. Niinpä autopilot on no-no listalla. Valitettavasti.
Vakkari hyvä, autopilot ei. Kaksijakoiset on kokemukset myös matkalatauksista. Lataussähläyksiä ei ole ollut. Johto kiinni, tägin heilautus, ja virta juoksee. Toimii. Mutta hyvä latausteho vaatii hoivaa kuin vastasyntynyt. Jos on varaus yli 25% ja erityisesti, jos kylmällä akulla latausta aloitetaan, ei juuri yli 50 kW:n tehoista kannata haaveilla. HPC:t ovat ihan rahanhukkaa. Ratkaisu on latauksen aloitus lähes tyhjällä akulla. Tai sitten käyttää Teslan omia Superchargereita, joihin auto osaa esilämmittää akkua. Mutta omilla reissuilla tyhjän akun strategia on osoittaunut haasteelliseksi. Kun aamulla lähtee työreissulle, lataa akun täyteen. Ilman optimointeja. Ja usein paluumatkalla pitää ladata. Jos HPC latureita olisi 30 km:n välein ja varmuus, että laturi vapaa ja toimiva, voisi valita sen optimaalisen, johon voisi kurvata alle 10%:n akulla. Mutta tämä ei ole vielä realismia. Sitä kurvaa sille HPC laturille, joka on tarjolla. Ja silloin akussa saattaa vielä olla 30-40% jäljellä. Jolloin latauksen keskiteho jää sitten johonkin 70 kW:n lukemiin. Tiheää HPC laturiverkkoa pyytää hän. Ja Elon hei, esilämmitys on tarpeen myös vieraissa. Mutta viriilinä miehenä Elon tän varmaan korjaa. Kotilataukset onkin sitten ihan seniiliä hommaa. Töpseli kiinni ja 11kW alkaa virrata akkuun. Aina helppoa.
Ja sitten se auton ihan paras juttu. Yhden polkimen ajo. Automaattilaatikon jälkeen paras keksintö kaupunkiajoon. Jarrupoljin on vain hätävara. Jalka ylös kaasulta ja pysähtyy ihan stoppiin saakka. Pitää auton paikallaan. Ihmettelen, ettei tätä ominaisuutta ole kaikissa sähkäreissä. Edes optiona.
Kulut ja kulumat
Sokerinvalkoinen sisustus on säilynyt hyvänä. Pakote kampavillakankaisten housujen käytöstä saattaa vaikuttaa. Eihän farkkuja enää kukaan käytä. Ainakaan nuoriso.
Kampavillaa tai ei, valkoiset osat sisustuksesta ovat säilyneet uuden veroisina. Mutta mustissa muoveissa näkyy harmaita viiruja. Ihan pyyhkimällä ei lähde, mutta ehkä oikealla pesuaineella lähtisi. Vinkkejä? Pearl White ulkovärikin on säilynyt päältä priimana. Jos kyykistyy ja kurkistaa alle näkee maalikulumat takalokareiden alakulmissa. Kuraläpät! suojakalvo! kuuluu katsomosta. Itse suosin Taatan neuvoa. Ei näy, kun ei kyykisty. Ja eihän muovi ruostu.
Kolme vikaa, yksi korjaus
Tesla on vieraillut yhden kerran takuukorjauksessa. Samalla käynnillä korjattiin kaikki kolme vikaa. Prosessi käynnistyi, kun Helsingissä ei suostunut ottamaan virtaa pikalaturilta. Eikä miltään muultakaan paluumatkan DC laturilta. Tukipuhelimen etädiagnostiikka vahvisti vian, ja huoltokäynnille varattiin aika. Odotusaikana päästiin AC latauksilla eteenpäin. No problem. Vähän ennen huoltoaikaa huomasin, että tasauspyörästön/alennusvaihteen laatikosta vuotaa öljyä. Lisätilaus sovelluksella. Ja vielä kolmantena pyyntönä katsoa vasen takavalo, oli jatkuvasti sisältä märkä. Kaikki viat korjattiin yhdellä käynnillä. Hyvin toimi takuuhuolto, mutkaton homma.
Ilmaiset kaasut koukutti ostamaan Audin. Mites Tesla, mitä maksaa?
Ei ilmaista, mutta halpaa. Ainakin jos ummistaa silmänsä isoilta kulueriltä. Mutta sitähän emme tee. Ajonaikainen kulutus 19,3 kWh/100km. Kotilatauksen 0,1 €/kWh hinnalla pääsee satakilometriä alle kahdella eurolla. Jehkura. Tesla on aktiivinen lämmittelijä parkissa, ladatuista sähköistä laskettuna 27,6 kWh/100km. Mutta siltikin itselle edullista. Oikeastaan ilmaista, koska vaimo maksaa sähkölaskut. Mutta diiliin kuului, että muut kulut omalla kontolla. Uskalletaanko katsoa?
Tampereen VW center olisi hyvittänyt 53 teur vaihdossa ID.4:een. Kauppaa ei syntynyt, mutta sen pohjalta voimme laskea Teslan vuoden kokonaiskulut: 15 432 €. Tekee 1290 €/kk tai 52€/100km, kun ajoa kertyi 30 tkm. Nyt ilmaisen käsitettä joutuu jo hiukan venyttämään.
Mutta kuten kaikilla sähköautoilijoilla, hymyilyttää silti. Ja lisäksi ilmaiset energiakulut. Mamma betalar
Juu, se pitää huolta akkujen lämpötilasta ja sellaista - niihin varmaan voi vaikuttaa, oletuksena se varmaan on kuin ainavalmis kiuas.
Koboltti akuissa taitaa liittyä siihen kuinka akut suoriutuvat pakkasessa... Vähennetään niin toiminta kylmässä heikkenee...
Oiskohan kellään omakohtaista mitattua dataa jostain toisesta autosta? Ei tuo nyt ihan esilämmityksen piikkiin enää mene, vaan alkaa tuntua enempi huijaukselta. Teslaa pidetään kaikissa videoissa niin jumalallisen efficienttinä ja kaikki muut on täyttä kuraa.
Jos tavanomaisesti esilämmittää vaikka 100 päivää vuodessa parilla kWh:lla, normaali talven esilämmitys on kymmenesosa tuosta. Ihan muistelisin joku aika sitten katselleeni jotain e-niro videota, jossa appiksen mukaan akut reilusti pakkasella lähtiessä? Voinee olla eroja autoissa paljonkin.
Kyllä tarttis saada mittaroidut kulutukset, kuten polttomoottoreillakin, nuo ajotietokoneiden lukemat näkyy olevan kaukana todellisuudesta ja niitä joka juutuuppivideossa vaan tuijotetaan.
siwer
Vakionaama
.
Koboltti on siinä katodin rakenteessa. Katodin "sisään" tapahtuu litiumionien interkalaatio. Tässä on siis oleellista aineiden fyysiset ominaisuudet niin että ne muodostavat stabiilin "hilan" (en tiedä onko ihan oikea sana tässä yhteydessä) jonka litiumionit voivat täyttää, ja josta ne voivat tyhjentyä ilman että tuo "hila" sortuu. Kaikkein perinteisin ja ensimmäinen oli kobolttioksidi, Leaf käyttää mangaanioksidia (ei lainkaan kobolttia) mutta siinä on ongelmana mangaanin reagoiminen elektrolyytin kanssa etenkin korkeissa lämpö- ja varaustiloissa. Sitten on näitä yhdistelmiä kuten nikkeli-mangaani-koboltti ja kaikista energiatihein nikkeli-koboltti-alumiini.
Koboltin määrää on saatu alas keksimällä noita uusia rakenteita. Teslankin käyttämässä NCA:ssa suhde on tietääkseni n. 84% Ni, 12% Co, 4% Al. Koboltin määrä on siis huimasti pienentynyt vuosikymmenen takaisesta LCO-kemiasta jossa oli suhteellisesti se 100% Co.
Pakkaskäyttäytyminen tietääkseni noudataa aika lailla samankaltaista käyrää kemiasta riippumatta. Kennotasolla lisää pakkastehoja saa samalla tavalla kuin lisää tehoja lämpimässäkin: aktiivisten materiaalien pinta-alaa nostamalla suhteessa tilavuuteen.
Sekä tietysti akkupaketin suunnittelulla.
Paras lääke kylmään on kuitenkin riittävä kapasiteetti, joka myös parantaa virranantokykyä niin kylmässä kuin lämpimässäkin sekä jättää marginaalia ohjaamon lämmittämiseen.
Luulen että Teslan haamukulutuksesta suuri osa on edelleen niiden viihdetietokoneiden tarpeetonta pyöritystä. "Akun lämpimänä pitäminen" lienee meriselitys, ehkä ihan Tesla-harrastajien itse keksimä? Akkua ei tietenkään kannata akkusähköllä ennakoivasti pitää lämpimänä jos ajoon lähdön ajankohta ei ole tiedossa. Töpselissä ollessa nyt näin voisi tehdäkin mutta se olisi pähkähullua tuhlausta, vertautuu suoraan lohkolämppärin aina kiinni pitämiseen.
Ei sinänsä liity. Se ei siis ole mikään sellainen pakkaskäyttäytymiseen liittyvä lisäaine.
Koboltti on siinä katodin rakenteessa. Katodin "sisään" tapahtuu litiumionien interkalaatio. Tässä on siis oleellista aineiden fyysiset ominaisuudet niin että ne muodostavat stabiilin "hilan" (en tiedä onko ihan oikea sana tässä yhteydessä) jonka litiumionit voivat täyttää, ja josta ne voivat tyhjentyä ilman että tuo "hila" sortuu. Kaikkein perinteisin ja ensimmäinen oli kobolttioksidi, Leaf käyttää mangaanioksidia (ei lainkaan kobolttia) mutta siinä on ongelmana mangaanin reagoiminen elektrolyytin kanssa etenkin korkeissa lämpö- ja varaustiloissa. Sitten on näitä yhdistelmiä kuten nikkeli-mangaani-koboltti ja kaikista energiatihein nikkeli-koboltti-alumiini.
Koboltin määrää on saatu alas keksimällä noita uusia rakenteita. Teslankin käyttämässä NCA:ssa suhde on tietääkseni n. 84% Ni, 12% Co, 4% Al. Koboltin määrä on siis huimasti pienentynyt vuosikymmenen takaisesta LCO-kemiasta jossa oli suhteellisesti se 100% Co.
Pakkaskäyttäytyminen tietääkseni noudataa aika lailla samankaltaista käyrää kemiasta riippumatta. Kennotasolla lisää pakkastehoja saa samalla tavalla kuin lisää tehoja lämpimässäkin: aktiivisten materiaalien pinta-alaa nostamalla suhteessa tilavuuteen.
Sekä tietysti akkupaketin suunnittelulla.
Paras lääke kylmään on kuitenkin riittävä kapasiteetti, joka myös parantaa virranantokykyä niin kylmässä kuin lämpimässäkin sekä jättää marginaalia ohjaamon lämmittämiseen.
Luulen että Teslan haamukulutuksesta suuri osa on edelleen niiden viihdetietokoneiden tarpeetonta pyöritystä. "Akun lämpimänä pitäminen" lienee meriselitys, ehkä ihan Tesla-harrastajien itse keksimä? Akkua ei tietenkään kannata akkusähköllä ennakoivasti pitää lämpimänä jos ajoon lähdön ajankohta ei ole tiedossa. Töpselissä ollessa nyt näin voisi tehdäkin mutta se olisi pähkähullua tuhlausta, vertautuu suoraan lohkolämppärin aina kiinni pitämiseen.
Viimeksi muokattu:
Siltä tuo kyllä valitettavasti näyttää että moni maiskuttaa järjestelmällisesti enemmän sähköä. Tosin ei autoilun kaikki kulut aina näy kuten lohkolämmitimen tai webaston käyttö polttomoottoriautossa. Paljonkohan semmoinen sähköinen lohkolämmitin voi haukata talvessa?
Kyselin juuri kaverilta että pääsisikö model3:sta koeajamaan. Sanoi että siinä on kai jotain vikaa kun sillä ei pääse kun 200km. Sanoin että ei oikein uskalla lähteä työpaikalta kotiin kun ei ole varma että pääseekö enää takas laturiin yön jäljiltä. Auto on siis firman ja latailee tuota ainoastaan firman laturissa.
Tuo toisen teslan omistaja on laittanut myös kuukausikulutukset ylös ja ne on tässä.
Hänellä on kokemusta e-tronista ja teslasta ja tässä yksi kirjoitus koskien talven kulutusta.
kaikki kuvat ja tekstit täältä.
Edit. ja se yksi model 3 kulutuskokemus oli myös tuossa näkyvillä. Siinä totesi että adacin tutkimus on samansuuntainen kuin hänen oma kokemuksensa.
Viimeksi muokattu:
Onko tuo ongelma? Tarvitaanko muutoskatsastus? Rengasinfossa mainitaan, että vierintäkehä saa muuttua max. 5%.
En ole nähnyt auton rekisteriotetta vielä. Homma on vielä auki.
Ei kai sillä muuta merkitystä ole kuin se että todennäköisesti nopeusmittari näyttää muutaman kilometrin liikaa verrattuna todelliseen nopeuteen satasen vauhdissa. Olettaen että rengas mahtuu muuten pyörimään moitteetta myös käännöksissä ja joustoissa.
Viimeksi muokattu:
siwer
Vakionaama
Teslan alkuperäinen tarkoitushan oli demota sähköautoilun olevan mahdollista, auton oli tarkoituskin olla kallis, ja samalla filosofialla sekään ei haittaa jos se kuluttaa koko ajan järjettömästi sähköä jotta se on - viihdejärjestelmiä myöten - koko ajan "valmiina". Mukavuus edellä. Ekoautoa Teslasta ei helpolla saa, kyllä se valitettavasti yhä on enemmän "demo".
Toisaalta demojakin tarvitaan ja kyllä Teslalla varmaan on tulevaisuutta oikeasti järkevien autojen tekemisessä, lähtökohdat optimoinnille on ainakin hyvät kun on paljon ihan turhaa kulutusta.
Toisaalta demojakin tarvitaan ja kyllä Teslalla varmaan on tulevaisuutta oikeasti järkevien autojen tekemisessä, lähtökohdat optimoinnille on ainakin hyvät kun on paljon ihan turhaa kulutusta.
Teslassa näkyy sen Piilaaksolaiset juuret, siinä se eroaa muista että lähestulkoon pääosassa on softa eikä "rauta". Käsittääkseni Teslan tavoite on oikeasti itseajavissa autoissa joka olisi se todellinen Auto 2.0. Siinä tarvitaan valtavasti softaa jossa ne lieneekin paljon edellä perinteisiä autotehtaita.
Joo ei kannata jää- tai lumiketjuja tuohon kokoon laittaa.
Ja siis todellinen nopeus tietenkin kasvaa mittarilukemaan verrattuna jos renkaat kasvavat. Eli marginaalit tiukkenevat peltipoliisien kanssa.
Kiinassa alkaa olemaan sähkövatkaimien hinnat kohdallaan: https://www.bloomberg.com/news/arti...hina-bring-green-transportation-to-the-masses
(skootterin tekniikka autossa, mutta riittävä kaupunkeihin)
(skootterin tekniikka autossa, mutta riittävä kaupunkeihin)
Saksalaiset eivät ole oikein innostuneita sähköautoiluista. Toki siellä sähkö on vielä huomattavasti kallimpaa kuin täällä ja olihan tuossa yhdessä vertailussa että kustannukset voivat olla jopa varsin lähellä toisiaan. (sähkö 30snt/kWh tms)
www.kauppalehti.fi
Saksalaiset eivät innostu sähköautoista – Ympäristöhyötyjen epäily selvässä kasvussa
Saksalaiset epäilevät sähköautojen ympäristöhyötyjä.
www.kauppalehti.fi
Ei niillä oikein ole ollut saksalaiselle kelpaavia sähköautoja myynnissä. Teslan laatuhan oli ainakin alkuaikoina aivan venäläisellä tasolla, ei saksalainen sellaista ymmärrä. Suomessa niille tehtiin melkoinen fiksaus ennen myyntiä samnaa tapaan kuin muinoin Konelassa neukkuvastineille: jo tehtaalta asti toimimattomat asiat etsittiin ja korjattiin, ja erityinen sorkkarautaguru väänteli saranoita niin että luukut menivät paikalleen. Jotain niistä maalattiinkin uudelleen. Saksalainen ostaa saksalaista...Saksalaiset eivät ole oikein innostuneita sähköautoiluista. Toki siellä sähkö on vielä huomattavasti kallimpaa kuin täällä ja olihan tuossa yhdessä vertailussa että kustannukset voivat olla jopa varsin lähellä toisiaan. (sähkö 30snt/kWh tms)
Saksalaiset eivät innostu sähköautoista – Ympäristöhyötyjen epäily selvässä kasvussa
Saksalaiset epäilevät sähköautojen ympäristöhyötyjä.
- Keskustelun aloittaja
- #519
Kyllähän tuo 0,30€/kWh hinta olisi myrkkyä täälläkin. Aivan hirvittävän kallistahan tuo sähkö on Saksassa, että en ihmettele jos sähköautoilu ei innosta.
Mutta tuosta sähköautoilun ekologisuudesta. Aivan hirvittävää tuhoa tulee noista kaivoksista kehitysmaissa, missä niitä harvinaisia metalleja louhitaan. Sekä ympäristölle että ihmisille. Kongossa on Kiinalaiset pistäneet mustat miehet (ja lapset) töihin.
Onneksi ne tuhot on tosin paikallisia ja jossain hevonkuusessa. Siksi asia ei häiritse tai kiinnosta länsimaissa, jotka kiillottaa kilpeään ekohörhöilyllä, todellisuudessa kuitenkin kuluttaen kaikkia luonnonvaroja järkyttävästi enemmän kuin ketkään muut.
Mutta tuosta sähköautoilun ekologisuudesta. Aivan hirvittävää tuhoa tulee noista kaivoksista kehitysmaissa, missä niitä harvinaisia metalleja louhitaan. Sekä ympäristölle että ihmisille. Kongossa on Kiinalaiset pistäneet mustat miehet (ja lapset) töihin.
Onneksi ne tuhot on tosin paikallisia ja jossain hevonkuusessa. Siksi asia ei häiritse tai kiinnosta länsimaissa, jotka kiillottaa kilpeään ekohörhöilyllä, todellisuudessa kuitenkin kuluttaen kaikkia luonnonvaroja järkyttävästi enemmän kuin ketkään muut.