Kellarinlämmittäjän VILP tulokset

[Kellarinlämmittäjä]

Nämä tukilämmitysenergiat kun aina säännöllisesti pulpahtavat pintaan, niin tässä on alkajaisiksi vanha Lämmöllä lehden taulukko, joka kuvaa tuon minun 2 x 1500 litran Motoral säiliön tilavuutta. Jos nyt oikein tulkitsin, 1 sentti vastaa yhdessä säiliössä suoralla osalla 10,1 litraa, kahdessa säiliössä 20,2 litraa.

Tämän verran sieltä on kadonnut. Tuo edellinen pisteviiva on maaliskuulta 2019, sitten taisi mennä tammikuussa 4 senttiä alas ja nyt helmikuussa 2 senttiä lisää päätyen tuohon 116 ja 117 väliin (116,5)
Jos helmikuun laskisi tuon 40 litran mukaan ? Se on vähän enemmän kuin öljyllä lämmitetyn ajan lämmitystarve mutta varmaan kirinyt vähän vajetta kiinni kun siinä tehot piisaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tässä vielä tuo säiliön sisällön tilavuus tämmöisessä muodossa tuon taulukon pohjalta piirrettynä. Jos tämän mukaan yrittäisi ?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Helmikuussa piti pakkasia 4 viimeistä päivää lukuunottamatta. Kuukausi oli kylmin VILPin aikana eletyistä, joskin viimeiset päivät tasoittivat eron pariin kymmenykseen 2019 tammikuuhun verrattuna. Kuukauden sähkönkulutus oli kaikkien aikojen suurin. Tukilämmityksen osuus pysyi kuitenkin varsin pienenä, koska kireitä pakkasia oli vain kahtena päivänä.

Vedin jo uhmakkaasti merkin tämän talven kunniaksi. Jospa kattilaa ei enää tarvittaisi tänä talvena.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Pakkaset jatkuivat vielä parina yönä. Itse asiassa keskiviikko aamu oli täällä talven kylmin, -32 °C. Tällä kertaa sähkölämmmityksen vuoro.

Koska pakkanen kiristyi nopeasti, lähtötilanne oli normaali eli lattiat lämpimät ja VILPin hyytymistä kompensoimaan tarvittiin vain hiukan lämpöä pattereihin (talossa on jonkin moinen lattialämmitys asuinkerroksessa + vesikiertoiset patterit).

Tiistai iltana pakkanen kiristyi nopeasti ja sähkö suoraan Setän jatkoksi. Lattialämmitys kiinni.
Keskiviikkoaamuna oli sähkön hintapiikki ja silloin ei ollut mitään lämmitystä 8-10.
Torstaiaamuna Setä oli hyytymäisillään. Kävi vielä osateholla mutta lämmöt olivat tippumassa. -> sähköä apuun

Tulistusvaraaja oli turvakytkimestä katkaistuna keskiviikkona ja se siis lämmitti torstaina klo 3 alkaen kahden päivän vedet. Oli ehtinyt jo katkaista ennen kun laitoin (sähkö)lämmityksen päällee hiukan 6 jälkeen joten ei onneksi sotkenut tuloksia.

Eli lyhyestä pakkasesta voi haluttaessa selvitä hyvinkin pienellä lisälämmityksellä. Nuo kWh:t pitävät sisällään kaiken kyseisesten tuntien sähkön mutta varmaan aika pientä ollut muu kulutus noina tunteina.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Maaliskuukin meni. Lisäsin raportointiin kohdan "Tukilämmitys sähköllä". Muuten kelpo kuukausi mutta tuo kipakka pakkasyö tietysti kuritti hiukan tulosta ja ilman tukilämmitystä ei päästy.

 

[metsänhoitaja]

Paljonko enempi maksaisi riihikuivassa rahassa keskimääräisenä talvena jos käyttäisit tukena pelkkää sähköä jos huomioidaan vain tukienergiantarve? Paljonko jos laitetaan öljylaitokseen jonkinlaiset todelliset huoltokulut lisäksi mukaan?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuo tukilämmityksen energian hinta on tietysti monitahoinen kysymys. Minulla on ollut sähkö spot -hinnalla. Ehkä olen saanut sen keskimäärin hiukan edullisemmin, mutta toisaalta tuon varaan jättäytyminen perustuu myös jossakin määrin siihen, että on olemassa vaihtoehto. Onhan sähkö ajoittain hyvinkin kallista ja jos semmoinen sattuisi juuri pahimpaan pakkasaikaan hiukankin pidemmäksi ajaksi siitä voisi tulla jo jonkinlainen ihan merkittävä lisäkulu. Lämmöntarve on siinä ~250 kWh/päivä pakkasella, vähän riippuen kuinka kylmää on. Jos sähkö olisi vuorokaudessa esim. 20 s/kWh kokonaishinta, yhtä vuorokautta kohti tukilämmitys sähköllä voisi kustantaa max 25 € enemmän kuin öljyllä. Tänä vuonna korkein spot hinta näkyy olleen vuorokausikeskiarvona 11.2. ~ 12 s/kWh (+siirto ja vero) eli suunnilleen tuon mutta jos välttäisi kalleimman piikin, varmaan jo aika paljon vähemmän.

Maaliskuussa tuo tukilämmityksen tarve osui yöaikaan eli siitä ei tullut lisäkustannuksia.
Helmikuussa ja tammikuussa sähkö oli pakkaspäivinä kalliimpaa, lyhyiden hintapiikkien aikana paljonkin kalliimpaa. 3 tuntia voisi olla aivan hyvin kokonaan lämmittämättä, jopa pidempäänkin ja tämmöisillä nyt havaituilla pakkasilla sähköstä voi saada vielä helposti riittävän tehon.

5 talven aikana on nyt tarvittu öljylämmitystä 5043 kWh (olettaen ettei nyt tämän vuoden joulukuussa tarvita), lisäksi nyt maaliskuussa sähköä 47 kWh, 2020 korjauksen aikana noin 200 kWh mutta sitä ei tarvittu silloin pakkasen vuoksi ja sähkö oli silloin öljyä halvempaa. Eli pyöreästi 1000 kWh vuodessa tuota tukilämmitystä on tarvittu (2017 - 2021).

Jos sähkö olisi kiinteällä hinnalla, mitä se sitten maksaisi? Ehkä hiukan öljyä enemmän. Jos vaikka 5 senttiä enemmän/kWh kuin öljyllä tuotettu, 0,05 €/kWh x 1000 kWh vuodessa = 50 €/v. Kiinteällä hinnalla tukilämmityksen lisä voisi olla ehkä 1-2 s/kWh, eli 10-20 €/v

Kauheasti tuon öljykattilan kunnossapitoon ei kannata sijoittaa mutta paljon se ei ole pyytänyt. VILPin aikana kattilasta on korjattu kierukkaa juottamalla. Sen korjaamisesta oli toki vaivaa mutta ei kustannuksia. Lisäksi puhdistin kierukan etikalla, mutta havaittavaa etua tuostakaan ei tullut. Viime keväänä korjasin piipun pään mutta sen rappio ei varmaan johtunut tukilämmityksestä vaan edeltävästä noin 30 vuoden öljylämmityksestä.

Jos tuon kattilan purkaisi pois, tilalle tarvittaisiin jonkinlainen kierukalla oleva varaaja. Myytäväksi kelpaavaa noista ei varmaan tänä päivänä juuri irtoaisi. Ehkä siitä öljystä voisi saada jotain, kun säiliö on melkein täynnä.

Ei tuo öljykattilan olemassaolon perustelu kyllä oikein maksullisia polttimen huoltajia kestä.

 

[pökö]

Paljonko jos laitetaan öljylaitokseen jonkinlaiset todelliset huoltokulut lisäksi mukaan?

Mitä suutin nykyään maksaa, 10-12 euroako?

Se 5000 litran välein.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vaikuttaisi toistuvan sama kuin 2019 lämpimän huhtikuun aikana. Kuukauden sähkön kulutus tulee olemaan suunnilleen sama kuin öljykattilan ja ILPin kanssa. Kulutusero huhtikuussa 2016 >< 2019 oli vain +70 kWh. Tänä vuonna menee lähelle tuota.

Lämmin huhtikuu vastaa täällä suunnilleen lämmintä lokakuuta. Kulutus 2015 lokakuulta (ILP + öljykattila) käytännössä sama kuin keväällä huhtikuussa. VILP:n kanssa vastaavissa lämmöissä on lokakuussa kulunut sähköä 16% enemmän (+240 kWh).

Onneksi nuo kulutustiedot löytyvät vielä netistä niin voi vähän tutkia mitä on ollut eroa. Näyttäisi, että mitään ihmeempää muuta muutosta ei ole. ILP oli vedellyt ilmeisesti täysillä käydessään ~1,5 kW teholla. Yön ja aamun kylmyydessä se ei enää ole ottanut tehoa samalla tavalla kuin päivällä.

Sikäli kuin muistan oikein, ILP kävi tyypillisesti ”täysillä” kellon ympäri. Tuolloin se pystyi ~ lämmittämään asuinkerroksen, jos lämpötila pysytteli plussan puolella. ILP:n apuna on saattanut olla myös hiukan öljykattilan lämpöä. Lisäksi koko kellari lämpeni öljyllä, kun sitä ei ILP lämmittänyt ollenkaan.

Hyvin on VILP pelittänyt.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Hiukan latisti menoa viimeinen kylmä viikko, kun ei päivälläkään kuura varjosta tahtonut sulaa. Aurinko ilmeisesti paistoi paljon, koska kuukauden lämmitystarve jäi noin 400 kWh lyhyeksi suhteessa mallinnettuun. Tämä on tosin ollut varsin tyyppilistä juuri keväälle ja kevät talvelle (käyttökertomuksen kuva 55).

 

[Kellarinlämmittäjä]

Toukokuussa ei kummempia. Ehkä sitten syyskuussa on odotettavissa vielä nätimpi piirakka

.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Pohditaanpa hiukan toimintaa kesäkaudelta ....

Ennen VILP asennusta kului kesä ja heinäkuussa (silloin kun oltiin kotosalla)

• Öljylämmitys 4 kk keskiarvo 2015 ja 2016 = 480 kWh/kk
• VILPin kanssa kesäisin sähköä on kulunut = 810 kWh/kk

=> Lisäys 330 kWh/kk

Tuo lisäys on melko lähelle sama kuin mitä veden lämmitystarve kokonaisuudessaan pitäisi olla. Kellarin lämmitykselle ei ole mittausta mutta veden esilämmitys mukaan lukien Polluun on kertynyt kesäsin ~1400 kWh/kk.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kesäkuun tulos aika tarkkaan suhteessa ulkolämpötilaan. Ajoittain helteiset kelit ilmeisesti pitivät yllä veden käyttöä vaikka rannalla puillakin on saunottu. ILPillä on jäähdytelty 75 kWh verran. On ILPiä toki käytetty aikaisempinakin kesinä mutta nyt on mitattu kulutus.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Pumppauksen pyyntinä on ollut pääasiassa 40 °C mutta silti veden tulistus ei ole pienentynyt mutta ei kuitenkaan kasvanutkaan. Jäähdytys ILP:llä vei heinäkuussa 113 kWh, mikä hiukan nosti muun sähkön kulutusta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Elokuussa ei voinut harrastaa päiväpumppausta sähkön hurjien päivähintojen vuoksi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Syyskuussa ilmaisenergianosuus on aina huipussaan. Tämä syyskuu oli selvästi VILP ajan kylmin.

 

[Lappanen]

Varmaan käyty läpi joskus (muistaakseni VILP vs MLP -ketjussa), mutta pitää nyt vielä kysyä:

Olet siis lisännyt käyttövoiman kWh osuuden myös tuohon (tuotettu)lämpö-sarakkeeseen ja tästä laskenut copin. Eikö siis ulkoyksikkö päästä yhtään lämpöä harakoille tässä logiikassa? Sama tuossa lämmitysjärjestelmän kiertovesipumpussa, ei kai se vettä pelkästään lämmitä tuolla energialla vaan kai siitä edes joku osa on liike-energiaa? MLP-tapauksessa laitteisto on kokonaisuudessaan sisällä, joten siitä syntyvä lämpöenergia tulee kyllä tavallaan lämmityskäyttöön, mutta iso osa siitä kyllä häipyy ainakin kesällä harakoille kodinhoitohuoneen poistoventtiilien kautta.

Tuossa vaan kun itse pähkäilin, että pitääkö tässä myös alkaa laskemaan tällä kaavalla esim tämän kuukauden coppeloa, kumpi nyt käytännössä pitää enemmän paikkansa..?

Näin olen sen itse aina tupannut laskemaan (eli tuotettu lämpöenergia / MLP:n kuluttamalla sähköenergialla):
1.9. - 30.9.2021
Ulkoinen kulutusmittari 361 kWh
Lämmitys, vain kompr. 1072,0 kWh
LV, vain kompr. 383,4 kWh
Lämmitys yhteensä 1455,4 kWh
COP 4,03

Toisella tavalla:
Ulkoinen kulutusmittari 361 kWh
Lämmitys, vain kompr. 1072,0 kWh
LV, vain kompr. 383,4 kWh
Tuotettu lämpöenergia yhteensä 1816,4 kWh
COP 5,03

 

[Karga]

Sama tuossa lämmitysjärjestelmän kiertovesipumpussa, ei kai se vettä pelkästään lämmitä tuolla energialla vaan kai siitä edes joku osa on liike-energiaa?

Eikös se lämmöksi lopulta päädy sekin.

 

[Lappanen]

Eikös se lämmöksi lopulta päädy sekin.

Mietin vaan sitä, että jos ja kun se tuotettu lämpöenergia mitataan siitä lämmitysverkoon lämpöpumpulta virtaavasta vedestä, ja kun cop lasketaan nimenomaan tuotettu lämpöenergia/kulutettu sähköenergia, niin tuohan on sitten joku muu kuin cop:n laskukaava. Kö?

 

[pökö]

Näin olen sen itse aina tupannut laskemaan (eli tuotettu lämpöenergia / MLP:n kuluttamalla sähköenergialla):

Näin sen olen minäkin laskenut, pitänee muuttaa tapoja niin saa parempaa tulosta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Olet siis lisännyt käyttövoiman kWh osuuden myös tuohon (tuotettu)lämpö-sarakkeeseen ja tästä laskenut copin.ii

Lämpöpumpun "käyttövoima" kuuluu siihen kokonaistuottoon sisälle eikä sitä enää erikseen lisätä mihinkään. Polluhan ei tiedä onko se kone sen ottanut ilmasta vai verkosta sähkönä.

Koneen (ulkona) ja myös latauskierron (pääosin sisällä) häviöt eivät kerrytä mittausta, koska mittarin mittauspaikka on juuri ennen liittymistä lämmitysjärjestelmään. Öljykattilan häviöt taas kerryttävät tuottoa riippumatta minne ne menevät (piippuun, pannuhuoneeseen).

Tulistusvaraajan ja kiertopumppujen sähkönkulutus on lisätty myös tuottoon, koska kulutettu sähkö jäänee lämpönä taloon sisälle. Varsinkin tulistusvaraajan osalta tämä nyt oleellinen asia. Jos sitä vettä ei olisi tehty sähköllä, konehan olisi sen joutunut tuottamaan joka tapauksessa.

Eli tuo sarake "lämpö" on se lämpömäärä mikä sillä sähköllä on saatu aikaiseksi. VILPin osalta se on Pollun tulos vähennettynä sulatuksilla ja muiden osalta se on = sähkö.

 

[Lappanen]

Lämpöpumpun "käyttövoima" kuuluu siihen kokonaistuottoon sisälle eikä sitä enää erikseen lisätä mihinkään. Polluhan ei tiedä onko se kone sen ottanut ilmasta vai verkosta sähkönä.

Koneen (ulkona) ja myös latauskierron (pääosin sisällä) häviöt eivät kerrytä mittausta, koska mittarin mittauspaikka on juuri ennen liittymistä lämmitysjärjestelmään. Öljykattilan häviöt taas kerryttävät tuottoa riippumatta minne ne menevät (piippuun, pannuhuoneeseen).

Tulistusvaraajan ja kiertopumppujen sähkönkulutus on lisätty myös tuottoon, koska kulutettu sähkö jäänee lämpönä taloon sisälle. Varsinkin tulistusvaraajan osalta tämä nyt oleellinen asia. Jos sitä vettä ei olisi tehty sähköllä, konehan olisi sen joutunut tuottamaan joka tapauksessa.

Eli tuo sarake "lämpö" on se lämpömäärä mikä sillä sähköllä on saatu aikaiseksi. VILPin osalta se on Pollun tulos vähennettynä sulatuksilla ja muiden osalta se on = sähkö.

Copin kanssa tuolla kaavalla ei kuitenkaan ole tekemistä, koska useasta lähteestä tarkistettuna cop nimenomaan lasketaan tuotettu lämpöenergia / kulutettu sähköenergia. Ei siis tuotettu lämpöenergia + kulutettu sähköenergia / kulutettu sähköenergia.

Polttomoottorinkin hyötysuhde nousee dramaattisesti, jos se laskettaisiin kaavalla moottorin tuottama energia + kulutetun polttoaineen energia / kulutetun polttoaineen energia. Tuolla kaavalla polttomoottorin hyötysuhde olisi yli 1. Ei taida olla edes sähkömoottorilla moista.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Näin sen olen minäkin laskenut, pitänee muuttaa tapoja niin saa parempaa tulosta.

Olisikohan tuo jotenkin selvempi jos tuohon lisäisi sarakkeet missä olisi yhteensä lämpö ja yhteensä sähkö? Ongelmana vain, että tulisi kaksi lisäsaraketta. Nyt lukijan pitää tuo ikään kuin mielessään laskea, paljonko lämpöä jaetaan paljollako sähköä. Ensimmäisen ja oleellisimman rivin osalta tuo on toki selvä eli tavallaan energiamittarin lukema on jaettu sähkömittarin lukemalla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Copin kanssa tuolla kaavalla ei kuitenkaan ole tekemistä, koska useasta lähteestä tarkistettuna cop nimenomaan lasketaan tuotettu lämpöenergia / kulutettu sähköenergia. Ei siis tuotettu lämpöenergia + kulutettu sähköenergia / kulutettu sähköenergia.

6 vuotta näitä nyt on tässä laskettu kuvaamallani tavalla. Tulistusvaraajan sähkö tulee molemmille puolille, sekä tuotoksi että kulutukseksi. Kyllähän tuo kovasti COPpia huonontaa, mutta alle yhden sekään ei sitä voi viedä koska vastuskin polttelee kuitenkin aina sillä ykkösen COPilla.

 

[pökö]

Olisikohan tuo jotenkin selvempi jos tuohon lisäisi sarakkeet missä olisi yhteensä lämpö ja yhteensä sähkö?

Tai jos olisi vain nuo kaksi näkyvillä?

 

[Pretor]

.Toi lämmitysjärjestelmän sähköjen lisääminen myös tuotoksi on kyllä vähän rajoilla, sillä vesipumppu ei ole vastus, joka lämmittää 1:1. Kyllähän joku vanha pumppu jotain tuo lämpönäkin kiertoon, mutta ei 1:1 suhteessa.
Onhan se osa sitä kokonaislämmitysjärjestelmää, mutta itse laskisin sen pelkäksi ottotehoksi.
Mutta tällähän nyt ei sinänsä ole väliä, kun ei se koneen coppiin vaikuta mitenkään.

Copin kanssa tuolla kaavalla ei kuitenkaan ole tekemistä, koska useasta lähteestä tarkistettuna cop nimenomaan lasketaan tuotettu lämpöenergia / kulutettu sähköenergia. Ei siis tuotettu lämpöenergia + kulutettu sähköenergia / kulutettu sähköenergia.

Edelleenkin kaava on täysin pätevä vastuksilla avustettaessa, koska vastus vie ja tuo saman. Se lisää ottotehoa ja se lisää tuottotehoa samassa suhteessa.
Ei kai tästä tarvitse toistamiseen vääntää rautalangasta, kun asia jo selkeästi käytiin läpi toisaalla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Eli tässä on laskettuna nyt ne kumulaativiset lämmöntuotot ja kumulatiiviset sähkönkulutukset omiin sarakkeisiinsa

Nyt tuo COP on kaksi viimeistä saraketta jaettuna suoraan keskenään

Tai jos olisi vain nuo kaksi näkyvillä?

Sinällään olemme juuri kiinni oleellisessa asiassa, että tulokset olisivat selvästi esitetty ja että näistä saisi suoraan niitä vertailukuja ilman että tarvitsee ottaa laskukonetta käteen.

 

[Lappanen]

.Toi lämmitysjärjestelmän sähköjen lisääminen myös tuotoksi on kyllä vähän rajoilla, sillä vesipumppu ei ole vastus, joka lämmittää 1:1. Kyllähän joku vanha pumppu jotain tuo lämpönäkin kiertoon, mutta ei 1:1 suhteessa.
Onhan se osa sitä kokonaislämmitysjärjestelmää, mutta itse laskisin sen pelkäksi ottotehoksi.
Mutta tällähän nyt ei sinänsä ole väliä, kun ei se koneen coppiin vaikuta mitenkään.Edelleenkin kaava on täysin pätevä vastuksilla avustettaessa, koska vastus vie ja tuo saman. Se lisää ottotehoa ja se lisää tuottotehoa samassa suhteessa.
Ei kai tästä tarvitse toistamiseen vääntää rautalangasta, kun asia jo selkeästi käytiin läpi toisaalla.

Onko tuo vilpin kulutus siis kokonaan vastuksen aiheuttamaa?

Edit. Lisätään sen verran, että jos tuo Lämpö-sarake sisältää vain lämpöpumpulta tulevan energiamäärän, niin sitten asiassa ei mitään epäselvää koska vilpin vatuksen tuotto näkyy ja sisältyy tuossa tuotetussa energiassa ja vilpin kulutus (sis. vastus) näkyy vilpin kuluttamassa energiassa ihan oikein.

Piirakan "Ilmaisenergia" vaan antaa ymmärtää, että se on se energia minkä vilp on tuottamut ja se ei täsmää tuohon Lämpö-sarakkeen lukemaan.

 

[Lappanen]

Eli tässä on laskettuna nyt ne kumulaativiset lämmöntuotot ja kumulatiiviset sähkönkulutukset omiin sarakkeisiinsa

katso liitettä 73411

Nyt tuo COP on kaksi viimeistä saraketta jaettuna suoraan keskenään


Sinällään olemme juuri kiinni oleellisessa asiassa, että tulokset olisivat selvästi esitetty ja että näistä saisi suoraan niitä vertailukuja ilman että tarvitsee ottaa laskukonetta käteen.

Onko tuo Lämpö siis se mitä mitä energiamittari näyttää tuotetuksi?

 

[pökö]

Sinällään olemme juuri kiinni oleellisessa asiassa, että tulokset olisivat selvästi esitetty ja että näistä saisi suoraan niitä vertailukuja ilman että tarvitsee ottaa laskukonetta käteen.

Tämä kyllä totta

 

[Kellarinlämmittäjä]

Onko tuo vilpin kulutus siis kokonaan vastuksen aiheuttamaa?

Setässä ei itsessään ole mitään "vastusta". Lämpö on sitä mitä energiamittari on mitannut eikä siihen kerry mitään muuta kuin minkä kone itse tuottaa. Kulutettu sähkö on se kaikki mitä se ryökäle itse on syönyt. Noita muita on sitten mittailtu jo enemmän aatteen nimissä mutta kun kokonaisCOPia tai järjestelmäCOPia on kaivattu niin eipä sitä oikein muuten voi saada.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Piirakan "Ilmaisenergia" vaan antaa ymmärtää, että se on se energia minkä vilp on tuottamut ja se ei täsmää tuohon Lämpö-sarakkeen lukemaan.

Ilmaisenergia on juuri se lämpöpumpun tyhjästä taikoma osuus, eli VILPin tapauksessa mitä on tuulesta kiinni saatu. Toimiakseen se on sitten sähköä tarvinnut, eikä nyt mitenkään ihan vähänkään.

Itse olen erityisen tyytyväinen tuohon vihreän kakun osuuteen näin syksyisin. Tuo piirakka nyt sitten vihreällä sektorillaan yrittää näyttää suoraan, onko tuosta VILPistä ollut hyötyä vai ei. Piirakka on minun energiakakku tai "energiatase" ja se koostuu noista eri palasista.

 

[pökö]

Piirakan "ilmaisenergia" voi sekoittaa satunnaisen lukijan ajatuksia kun se ei ole koneen kaikki tuotto.

 

[Lappanen]

Ilmaisenergia on juuri se lämpöpumpun tyhjästä taikoma osuus, eli VILPin tapauksessa mitä on tuulesta kiinni saatu. Toimiakseen se on sitten sähköä tarvinnut, eikä nyt mitenkään ihan vähänkään.

Itse olen erityisen tyytyväinen tuohon vihreän kakun osuuteen näin syksyisin. Tuo piirakka nyt sitten vihreällä sektorillaan yrittää näyttää suoraan, onko tuosta VILPistä ollut hyötyä vai ei. Piirakka on minun energiakakku tai "energiatase" ja se koostuu noista eri palasista.

Noniin, tuo sekoitti sitten ajatukset kun se oli siellä piirakassa erikseen ja oletin sen olevan se mihin verraten cop pitäisi laskea.

Eli jos olisi näkyvillä (eriteltynä) pumppaamalla tuotettu lämpöenergia + vastuksilla tehty lämpöenergia (sis. käyttövesi) / lämpöpumpun kuluttama sähköenergia + vastuksien kuluttama sähköenergia (sis. käyttövesi) + kiertovesipumpun kuluttama sähköenergia (kuuluu mielestäni myös tähän), niin olisi yksiselitteinen asia. Sulatukset itselleni vieras asia ja mitä eri tekniikoita siihen käytössä, että miten ne tuohon kaavaan sovitellaan.

Edit. Näkyyhän ne kakussa juu. Jotenkin veti nupin jumiin tuo "ilmaisenergia" ja sitten tuo taulukko kakun vieressä

 

[pökö]

Minun piiraassani olisi vain pumpun otto (sis vesipumput) ja pumpun anto sekä tulistin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tässä ilmaisenergiaan pitää lisätä tuo koneen kuluttama niin saadaan koneen tuotto. Se näkyy piirakan vieressä vain lukuarvona.

Vastuksilla tehty on nimen omaan eriteltynä (yleensä vain tuo veden tulistus). Talvella sitten jos on pakkasia piirakkaan ilmestyvät sektorit tukilämmitys suorasähköllä ja tukilämmitys öljyllä.

 

[janti]

"Ikiliikkujista" voi sitten keskustella täällä

Kiertopumppu - ikiliikkuja?

Tuoka mullekin niitä kv-pumppuja jotka jäähdyttää taloa energian säilymisestä huolimatta, ja sähkövastuksia jotka kuluttaa sähköä mutta ei lämmitä, energian säilymisestä huolimatta. Seuraavaksi sitten ikiliikkuja.

lampopumput.info

 

[pelzi_]

Tässä ilmaisenergiaan pitää lisätä tuo koneen kuluttama niin saadaan koneen tuotto. Se näkyy piirakan vieressä vain lukuarvona.

Vastuksilla tehty on nimen omaan eriteltynä (yleensä vain tuo veden tulistus). Talvella sitten jos on pakkasia piirakkaan ilmestyvät sektorit tukilämmitys suorasähköllä ja tukilämmitys öljyllä.

Tämä pitää toki paikkansa koska ilmaisenergia on tässä laskennallinen suure, joka saadaan vähentämällä nettotuotosta sähkönkulutus. Nettotuoton mittauspaikka sitten vaikuttaa siihen, paljonko häviöitä siihen mennessä on jo hävinnyt.

Osa käytetystä sähköstä menee resistiivisin häviöihin ja osa niistä häviää ulos harakoille, myös osa lämpöpumppuprosessin lämmöstä karkaa harakoille jo ulkona. Mutta nämä ei ole relevantteja lukuja mitata.

Nettotuottoa laskemalla saadaan juuri niitä lukuja jotka kiinnostaa, eli talon sisään tulevan lämmön määrä.

Ilmaisenergia on taloudellinen tunnusluku, fysikaalisesti sitä ei mistään kohtaa prosessia saa mitattua.

 

[kotte]

.Toi lämmitysjärjestelmän sähköjen lisääminen myös tuotoksi on kyllä vähän rajoilla, sillä vesipumppu ei ole vastus, joka lämmittää 1:1. Kyllähän joku vanha pumppu jotain tuo lämpönäkin kiertoon, mutta ei 1:1 suhteessa.

Kiertoveden virtailutkin muuttuvat jokseenkin 100% lämmöksi. Väittäisin kyllä, että normaaliasennuksissa kiertopumpun kuluttama sähkön muuttuu jokseenkin yhtä tehokkaasti lämmöksi kuin sähkövastuksella, jos kierto on rakennuksen sisäinen lämmityskierto ja pumpun ulkopinnan jäähdytysilmakin tulee hyödyksi lämmityksessä. Veden kautta siirtyvän lämmön ja jäähdytysilman kautta tulevan lämmönerittely voi kyllä olla hiukan hankalaa. Tyypillisillä pientalon pumppurakenteilla edellisen osuus on suurempi, mutta on sellaisiakin pumppuja, joilla tilanne on keikallaan jälkimmäiselle puolelle.

Kuriositeettina: OL3:n primäärikiertopiirihän lämmitettiin luetun mukaan käyttöolosuhteita vastaavaan testilämpötilaan pääkiertopumppujen tuottaman virtauksen lämpöhäviöillä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jotenkin veti nupin jumiin tuo "ilmaisenergia" ja sitten tuo taulukko kakun vieressä

Yritys nyt olisi kuitenkin kova saada näistä mahdollisimman monille ymmärrettäviä. Tätä nyt tietysti voisi yrittää esim. ihan värivalinnilla viedä havainnollisempaan suuntaan.

Ajatuksena on ollut, että tuosta kuvasta erottuisi:

• Taloussähkö, jota lämpöpumppu ei koskaan korvaa edes osittain.
• Sähkö kokonaisuudessaan
• Öljykattilalla tuotettu ja sähköllä tuotettu VILPin "tukilämmitys". Tällä on oma merkityksensä
• Muut lämmityslaitteisiin liittyvät kulutukset. Näille on jopa mittauksetkin rustattu.
• Lämpöpumpun "ilmaisenergia". Tämän haluaisin tuoda esille, koska se lämpöpumpun tuotto ei ole kokonaan ilmaista vaan se sisältää sen sähkön osuuden. Mutta miksikäs sitä kokonaistuotosta ei myös voisi yrittää tuoda esille.

Eli voisihan tuon värittää näinkin, että molemmat erottuvat, sekä ilmaisenergia että sähkö. Mielellään noudattaisin samaa periaatetta sitten käyttökertomuksen vuosipiirakoissa myös.

Edit: kuva poistettu kun ei hyvä