Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tässä on nyt edellisen 12 täyden kuukauden toteuma. Toivottavasti kuva ja esitystapa on nyt myös paremmin ymmärrettävä. Täytyy korjata käyttökertomuukseenkin vuosipiirakat tämän mallin mukaan.
Kellarinlämmittäjän VILP tulokset
- Viestiketjun aloittaja Kellarinlämmittäjä
- Aloituspäivämäärä
Tässä on nyt edellisen 12 täyden kuukauden toteuma. Toivottavasti kuva ja esitystapa on nyt myös paremmin ymmärrettävä. Täytyy korjata käyttökertomuukseenkin vuosipiirakat tämän mallin mukaan.
Adamooppeli
Vakionaama
Kyllä, tämä nimimerkin SON kaavasto on aivan kartalla. Kaava antaa likimain järkeviä huipputehoja ainakin omilla kulutuslukemilla. 2020 vuosi antaa tehoa noin 16 % enemmän huipputehoa kaavalla, kuin omat laskemat. Oma käyrä ~ 10 kW (-26). Lisäksi yritin arvoida 2021 vuotta ja käytin APL 4060 lukua kun arvioin loppu vuotta (APL verrokki lähin Vantaa) 2021 eroksi tuli noin 11% enemmän huipputehoa kaavalla. Keskiarvona virhe kahdella laskulla ~ 13.5 % enemmän kaavalla. Kaava ei mahdollisesti ota huomioon jos talo on rakennettu useampaa tasoon. Oma talo kahdessa kerroksessa. Mielestäni kyseessä on hyödyllinen ja pätevä kaava.Vielä kaavasta korjattuna
Wvuosi=P*Apl*24/(tsisä-tulko)
jossa
Wvuosi = vuodessa tarvittava lämpöenergia, kWh
P= rakennuksen tarvitsema teho, kW vrk
Apl= astepäiväluku oCvrk
24 = 24 h
tsisä= haluttu sisälämpötila oC
tulko= ulkolämpötila (mitoituslämpötila) oC
Kaava on siitä hyvä että siinä ei tarvitse huomioida rakennuksen pita- alaa, tilavuutta jne, vaan tässä pelataan ainostaan rakennuksen tarvitsemalla max teholla, vuotuisella energialla, vuoden astepäiväluvulla ja rakenteen välisellä lämpötilaerolla max teho tilanteessa. Tehon tai energian laskennan lähestymistapa riippuu siitä, suunnitellannko lämmitysjärjestelmää vai tarkastellaanko käytössä olevaa tilannetta.
Muutama esimerkki lisää takavuosilta, 1970- 1980 luvulta. Silloinen Sähkölaitosyhdistys keräsi sähkölaitoksilta paljon tilastotietoa ja muistan vielä hyvin sähkölammitteisen pientalon tyyppikuluttajan 15000 kWh/a lämmitykseen n. 7 kW teholla. IVO (Imatran Voima): lla oli samoihin aikoihin melko kattava sähkölämmitystutkimus jonka tulokset olivat hyvin samanlaiset kuin edellä. Valitettavasti minulle ei ole enää näistä dokumentteja. Ihan viimeaikoinakin on ollut esillä jotain samansuuntaista. VTT tutkii eri lämpöpumppuja ja niissä käytetty tehokäyrä laskenta noudattaa samaa periaatteetta ja esimerkkinä siitä 6kW teho antaisi kaavaa käyttäen noin 11000 kWh:n vuotuisen energiatarpeen.
En muista mistä tuo yllä oleva kaava on alkuaan lähtöisin mutta sitä käytin ja jos kaavaan sijoitetaan luvut vaikkapa näin eteläsuomen silloisilla arvoilla , eli P=W*(tsisä-tulko)/apl/24 kW= 15000 KWh*(22-(-26))oC/4000 oCvrk/24h = 7,5 kW (vrk).
Kellarinlämmitäjän vanhoista ja uusistatiedoista
Sanotaanko aluksi näin että "Jokainen olkoon oman onnensa seppä" . Valitettavasti COP arvot eivät vaan lämmitä taloa. Jos Kellarinlämmittäjällä olisi ollut esittää lukijoille asumisen kannalta tärkeintä tietoa asumisviihtyvyydestä eli todellisesta sisälämpötilasta koko talossa samassa esityksessä missä on ulkolämpötila, tehot ja tai energian kulutus,
niin se kertoisi luotettavammin todellisen tilan lämmityslaitteiston ominaisuudesta.
Nuo vedenlämmitys, taloussähkö, aurinko jne jutut eivät oikeastaan kuulu tähän silloin kun puhutaan pelkästään tarvittavan tai käytetyn lämmitysenergian ja lämmitylaitteen tehon suhteesta lämpötilatekijät huomioiden.
Toisaaltaa tämä kellarinlämmittäjän 36000 kWh sisältää hieman käyttöveden esilämmitystä. Jos käyttää vaikka lämmitykseen käytetyn ~ 34000 kWh ja sisälämpö 23 C , APL 4000, niin silloinkin kaavaa antaa huipputehoksi 18.4 kW. Tämä 18.4 kW on 69 % enemmän luin kellarilämmittäjän oma laskelma 10.9 kW. Mielestäni jokin ei nyt täsmää näissä kellarilämmittäjän luvuissa, koska virhe on niin suuri.
Minä muistelen (eli ei mitään todistusarvoa tälläkään), että mulla kävi n. puolet ja puolet pois poltin reilussa -20 eli pyöristeltynä olisi 20kw puolet ja 85% hyötysuhteella 8,5 Kw.
Nämä muistelun ja kattilan arvioidun tehon tuolla oilonin polttimella ja 0,5 suuttimella.
Oma arvio tuolla kaavalla olisi luokkaa 9Kw eli linjassa likipitäen. Viimetalven tarpeen mukaan -28 antoi vilppi 2,5Kw, 4Kw vastukset ja ilppi 1,5Kw (yht. 8Kw), jolla mökki pysyi sen vrk soppelina. Tuo ilpin arvo ehkei pidä paitaansa
Nämä muistelun ja kattilan arvioidun tehon tuolla oilonin polttimella ja 0,5 suuttimella.
Oma arvio tuolla kaavalla olisi luokkaa 9Kw eli linjassa likipitäen. Viimetalven tarpeen mukaan -28 antoi vilppi 2,5Kw, 4Kw vastukset ja ilppi 1,5Kw (yht. 8Kw), jolla mökki pysyi sen vrk soppelina. Tuo ilpin arvo ehkei pidä paitaansa
Yleistä
En puutu tuohon sisäilman lämpötilan puutteeseen. Lienee lukijoille selvää että sisäilman lämpötilatieto on erittäin tärkeä tieto kun arvioidaan tai esitetään lämmönlähteiden ominaisuutta. Varsinkin suorituskykyä kylmissä olosuhteissa.
Kun kirjoitin tuon kaavan W=P*apl*24/(tsisä-tulko) niin siinä ja tekstissäni oli tarkoituksella pieni jekku mielessä ja tarkoitus oli todeta kinnostuksen tasoa ja minkalaisia "korkkeja" tai "puhekuplia" pomsahtaa pintaan. Moni on kiinnostunut asiasta ja huomannutkin että kun kaavassa on ulkolämpötila niin se osa rakennuksesta joka ei ole suoraan ulkoilmassa (poislukien maapohja jos se on hyvin eristetty), pitää korjata kertoimella. Samoin tekstistä ja kaavastakin käy ilmi että tarkastelun pitää olla 24 tunnin aikana eli ulkolämpötilana pitää käyttää 24 tunnin ulkolämpötilan keski lämpötilaa. Ideana on saada aikaiseksi tehokäyrän max ja min pisteet grafiikassa jossa pystyakselilla on teho kW:na ja vaaka- akselilla ulkolämpötila oC. Kun Max ja min pisteen välille piiretään tehoviva, niin silloin on mahdollista lukea tehoarvot eri ulkolämpötiloilla. Kaava on tarkoitettu alunalkaen suoran sähkölämmityksen ja varaavan sähkölämmityksen mitoitukseen.
Mikä laite on EcoAir 520 M ja mitä valmistaja lupaa
www.regulus.eu
En puutu tuohon sisäilman lämpötilan puutteeseen. Lienee lukijoille selvää että sisäilman lämpötilatieto on erittäin tärkeä tieto kun arvioidaan tai esitetään lämmönlähteiden ominaisuutta. Varsinkin suorituskykyä kylmissä olosuhteissa.
Kun kirjoitin tuon kaavan W=P*apl*24/(tsisä-tulko) niin siinä ja tekstissäni oli tarkoituksella pieni jekku mielessä ja tarkoitus oli todeta kinnostuksen tasoa ja minkalaisia "korkkeja" tai "puhekuplia" pomsahtaa pintaan. Moni on kiinnostunut asiasta ja huomannutkin että kun kaavassa on ulkolämpötila niin se osa rakennuksesta joka ei ole suoraan ulkoilmassa (poislukien maapohja jos se on hyvin eristetty), pitää korjata kertoimella. Samoin tekstistä ja kaavastakin käy ilmi että tarkastelun pitää olla 24 tunnin aikana eli ulkolämpötilana pitää käyttää 24 tunnin ulkolämpötilan keski lämpötilaa. Ideana on saada aikaiseksi tehokäyrän max ja min pisteet grafiikassa jossa pystyakselilla on teho kW:na ja vaaka- akselilla ulkolämpötila oC. Kun Max ja min pisteen välille piiretään tehoviva, niin silloin on mahdollista lukea tehoarvot eri ulkolämpötiloilla. Kaava on tarkoitettu alunalkaen suoran sähkölämmityksen ja varaavan sähkölämmityksen mitoitukseen.
Mikä laite on EcoAir 520 M ja mitä valmistaja lupaa
EcoAir 520M Heat Pump
EcoAir 520M Heat Pump, Archives, Products and Solutions, Regulus
Liitetiedostot
Viimeksi muokattu:
siwer
Vakionaama
Kyllä etenkin kellari muuttaa tuota käyrän muotoa paljonkin, etenkin jos se on huonosti eristetty ja sitä lämmitetään ympäri vuoden, kellarin "ympäristö" kun on paljolti n. 5-asteinen maaperä, joka toki on kellarin ympäriltä vuosien aikana vähän lämmennyt. Tällöin kellarin osuus lämmöntarpeesta muuttuu ulkolämpötilan funktiona vain vähän, kun muun talon osalta käyrä on paljon jyrkempi. Tämä myös aiheuttaa sen että kovilla pakkasilla tehon tarve ei ole niin suuri kuin vuotuisesta lämmitysenergian kulutuksesta voisi päätellä - sitä lämmitysenergiaa kun kuluu sen kellarin lämmittämiseen nollakeleillä ja jopa kesälämpimillä, mutta se tarve ei kasva samassa suhteessa kovilla pakkasilla. Lämmitetty kellari on siis vähän niinkuin käänteinen maalämpö; melko tasalämpöinen ja melkein loputon energiasyöppö.
Minullakin on kellari, jota lämmitän (joskin enimmäkseen pannuhuoneen häviöillä, mutta silti). Varmastikin tästä löytyy osasyynsä siihen miksi tuo kaava ei toimi Kellarinlämmittäjällä, tai minulla.
Kellarinlämmittäjä kyllä jo nimimerkissään aika hyvin spesifioi että kellari löytyy ja sitä lämmitetään, joten tämän ei pitäisi tulla yllätyksenä.
Kellarin varaavuus on myös yleensä parempi kuin maan yläpuolisen talon, mikä tarkoittaa sitä että kellarista voi sen lämmityksen hetkeksi katkaista ilman että sinne heti tulee kauheaa muutosta lämpötilaan, vaikka se täällä nähtiinkin jonain halpamaisena temppuna koska väärä ihminen teki niin. Kokonaiskuvassahan se energia sinne sitten myöhemmin laitetaan kyllä, mutta sehän kannattaa tietenkin tehdä ajankohtana jolloin COP on parempi.
Eihän tämä rakettitiedettä ole.
Minullakin on kellari, jota lämmitän (joskin enimmäkseen pannuhuoneen häviöillä, mutta silti). Varmastikin tästä löytyy osasyynsä siihen miksi tuo kaava ei toimi Kellarinlämmittäjällä, tai minulla.
Kellarinlämmittäjä kyllä jo nimimerkissään aika hyvin spesifioi että kellari löytyy ja sitä lämmitetään, joten tämän ei pitäisi tulla yllätyksenä.
Kellarin varaavuus on myös yleensä parempi kuin maan yläpuolisen talon, mikä tarkoittaa sitä että kellarista voi sen lämmityksen hetkeksi katkaista ilman että sinne heti tulee kauheaa muutosta lämpötilaan, vaikka se täällä nähtiinkin jonain halpamaisena temppuna koska väärä ihminen teki niin. Kokonaiskuvassahan se energia sinne sitten myöhemmin laitetaan kyllä, mutta sehän kannattaa tietenkin tehdä ajankohtana jolloin COP on parempi.
Eihän tämä rakettitiedettä ole.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Elikkä tuohon edelliseen 12 kk piirakkaan liittyen:
- Jos laskisin COPin 46 227 kWh / 19 963 kWh = 2,3
- Tai kenties vain pumppauksen tuoton kaikkea ostoenergiaa vasten 38 158 kWh / 19 963 kWh = 1,9
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eiköhän varaava sähkölämmitys mitoiteta aika eri tavalla kuin suora sähkölämmitys, ainakin jos sähköstä on kyse. Eihän se muuten mitään varaa vaan käy 24 h täysillä suorasähkölämmityksenä.
Olikos ne arvosi 36000 kWh lämmön tarve (lämmitykseen) ja -30 °C ?
- III -vyöhykkeen normi-ilmastossa => lämmitysteho =13,7 kW
- Sitten jos tämä on 1-vyöhykkeen normi-ilmastossa lämmitysteho => 16,1 kW
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Se on vähennetty koneen bruttotuotannosta => nettotuotanto mutta siis vain yhden kerran eikä kahdesti niin kuin edellä esitit. Sähkö on se mikä on mittariin kertynyt. Siitä ei edes näe onko se kulunut sulatuksen aikana vai lämmityksen aikana.
pökö
Kaivo jäässä
Miten sitten osaat vähentää oikean määrän?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Sähkö? Oletko tosissasi vai onko tarkoitus vain heittää pölyä lukijoiden silmille ?
pökö
Kaivo jäässä
Tosissani tietenkin. Miten mittaat ja toteutat sulatukset ja sulatuskorjatun copin?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kuten edellä laskin, ei pysty. Eihän tuon kellarin lämmitys voi kesän lämmettyä viedä kuin siinä 1000 kWh paikkeilla kuukaudessa, koska koko pumppauksen tuotto painuu kesällä alle 1 500 kWh. Eli kyllä se kellarin lämmityskin ulkolämpötilaa seuraa mutta ei niin terävästi.Mielestäni tätä ei nyt kellaritarinoilla pystytä selittämään.
pökö
Kaivo jäässä
Tähän ei ilmeisesti vastausta ole?
metsänhoitaja
Aktiivinen jäsen
Mistä kaavasta tuo 13.7 ja 16.1 on laskettu?
Minullekin on opetettu aikoinaan kaava jonka mukaan 36000kwh lämmitystarve vaatisi 16.9 kw lämmitystehon.
Paljonko kellarinlämmittäjän talon lämmitysteho siis on jos olettaa että lämpöä ei lasketa kovimmillakaan pakkasilla?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tässä keskustelussa on käyty sulatusasiaa varsin perusteellisesti läpi, joskin onhan tuosta jo aikaa.
Kellarinlämmittäjän VILP tulokset
Ne COPit saattaa olla ilmoiteltu vähän luovasti.. jossain kävi ilmi että joku valmistaja oli mitannu pelkän kompuran ottotehot ja syöttänyt puhaltimia ja pumppuja erikseen. Siitä on kyllä aikaa...
Tuo 0,65 kWh/sulatus takaisin otettua lämpöä perustuu muutamaan sulatusmittaukseen joista tuli hyvin samankaltaiset tulokset (0,65 kWh oli suurin tulos). Sulatusten maksimäärä on 21 sulatusta / vrk, jos Setä käy jatkuvasti olosuhteissa missä sulatuksia tarvitaan.
Adamooppeli
Vakionaama
Eppäillä soppii, jos siltä tuntuu.
Katson lämmityskaudella ulko- ja sisälämpötilan mittarilta vähintään kerran vuorokaudessa. Pakkaskaudella lämpömittaria tarkkaillaa useita kertoja vuorokaudessa. Kyllä se tieto tulee kuin manulle illallinen kun sitä kysytään. Koska varma tieto vallitsevasta sisälämpötilasta talossani on päänupissa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
18.1.2016 suoritettujen mittausten mukaan 10,9 kW ilman veden lämmitystä noin -27..-27,5 °C
Tästä näkee millaiset ilmat silloin on ollut:
Siilinjärvi Kuopio lentoasema - 01/2016 - Sääarkisto
kilotavu.com
Niin ja mistä kaavasta: Tulos perustuu ulkolämpötilan pysyvyyskäyrän päälle rakennettuun mallinnukseen, josta ratkaistaan lämmityskäyrä niin että muodostuu haluttu lämmitystarve.
Viimeksi muokattu:
metsänhoitaja
Aktiivinen jäsen
Todella pieni tuo 10.9kw lukema jos lämmitystarve on 36000kwh eikä lämpötilan anneta tippua normaalista.
Voisi sanoa että ei pidä paikkaansa mutta kun asia on empiirisesti testattu niin mitäpä sitä kyseenalaistamaankaan.
Voisi sanoa että ei pidä paikkaansa mutta kun asia on empiirisesti testattu niin mitäpä sitä kyseenalaistamaankaan.
pökö
Kaivo jäässä
Kun tuo tehontarve on noinkin pieni niin se asettaa maalämmön ehkä kuitenkin tuohon kohteeseen parhaaksi kun ei tarvitakaan montaa syvää kaivoa ja 16-20 kW pumppua. Eikös tuohon olisi riittänyt 12 kW kone ja sille hieman yli 200m kaivo? Ei tulekkaan mitään 30 kiloeuron maalämpöä.
Adamooppeli
Vakionaama
Kyllä 8 kW mlp pystyy samaan tehojen puolesta pakkasella kuin tuo 520M. Toisaalta mlp coppi ~ huitelee aivan eri lukemissa kuin tuo ulkoilmapuhallin.
Jos tehon tarve max, olisi vain 10 kW, joka (ei mene minun mutasihdin läpi). Silloin riittää 230 m kaivoa- ja 10 -12 kW mlp pumppu. Vuonna 2008 tällainen muutos öljyn tilalle maksoi avaimet käteen 15000 e, pois lukien ojan kaivuu kaivo - taloa- ja sähkötyöt. Tällä kokoonpanolla coppi helpoisti luokkaa 3.5 - 4.0 riippuen lämmönjaosta, ja siinä on aivan kaikki lämpö mukana, sisältäen myös lkvn. Eikä ole tarvetta kirjoittaa raamattua joka vuosi toisen jälkeen.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuo on mitattu öljylämmitysaikana - silloin kun pumppuvalinnat olivat vasta mietintäasteella. Tuo on laskettu näin:
- Polttimen käyntiaikasuhde 53% (mitattu)
- Suutin 0,6 gal/h (joka on käsitykseni mukaan 2,27 l/h, 3,785 l/gal)
- Polttoaineen lämpöarvo 10 kWh/l
- Hyötysuhde 90%. Muut kuin piippuun suuntautuvat häviöt tulevat kaikki hyödyksi ja myös VILPin katettavaksi.
- Ei veden käyttöä mittausten aikana
- Lämmitys oli tuolloin aina jatkuvaa ja Tiimit säädöllä. Ei ole tullut kirjattua sisälämpötiloja mutta miksipä tuota olisi mittaillut muuten kuin että voi perustellusti olettaa vallinneen tasapainotilanteen.
Jos kattilan hyötysuhde olisi ollut esim. 96%, tuo nousisi 11,6 kW:iin mutta jäisi silti erittäin kauas noista maalailluista tehontarpeista. Vaikea sanoa mitä kattilan hyötysuhde täsmällisesti on. Sijoituspaikka on sellainen, että kattilan häviöt lämmittävät kellaria.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jos on tarpeeksi kova pakkanen pystyy oikein hyvin. Harvemmin Setän vuorokauden keskiteho on ylittänyt 9 kW. Tällöin ollaan siinä -15 °C tienoilla. Lämpimämmässä saisi toki hyvinkin enemmän mutta sitten ei ole sitä tarvetta.
pökö
Kaivo jäässä
Eikait se voi ylittääkään jos -15 siitä irtoaa alle 8 kW (ja alle 1.8 copilla)
Liitetiedostot
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kuinka hyviä tulokset olisikaan jos olisi parempi VILP kone.
Adamooppeli
Vakionaama
Jälleen kerran huttua pukkaa sieltä suunnasta. MLP tapauksessa mitoitus tehdään + 55C menoveden mukaan kun kyseessä on patteritalo. CTC 520M ei pysty tuottamaan +55 C vettä enää -15 C pakkasessa. + 45C patterivettä 520M tuottaa vain max 7.5 kW teholla , cop tällöin on 1. x .
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Minulle riittää käytännössä 36 asteinen. Sitten kuumempia kylmemmässä mutta eihän tämä Setä sitten edes pyöri joten siltä osin korkeilla lämpötiloilla ei ole merkitystä. Paitsi että näyttää vähän auttavan käyntiä kun ei hyydy sulatuksiin.
Noilla spekseillä on kuitenkin nuo COPit ja energiansäästöt saatu. Pienihän tuo on tarpeeseen - siitä olemme liikuttavan yksimielisiä.
Noilla spekseillä on kuitenkin nuo COPit ja energiansäästöt saatu. Pienihän tuo on tarpeeseen - siitä olemme liikuttavan yksimielisiä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Varsin yhteneviä tuloksia on käyttökertomuksen kuvissa 6 ja 7. Käytännön elämässä voi saada syntymään hiukan tuon ylittäviä pisteitä jos osan vuorokaudesta on lämpimämpää. Tuossa kuvassa 6 on ajanjaksoja jolloin vuorokautista vaihtelua ei ole ollut ja silloin on tullut juuri tuommosia tuloksia.
metsänhoitaja
Aktiivinen jäsen
Paljonkos sitä öljyä meni vuodessa? Osuuko siinä vanha litrat/250 kaava yhtään paremmin kohdalle? Tuo minun 16.9kwh tulos tarkoittaisi että öljyä kului 4225 litraa, osuuko tuo lähelle?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Minä olin öljylämmittäjä vain 1,5 vuotta. Ei niin tullut tarkaan katsottua, paljonko sitä jäi perinnöksi edellisiltä asukkailta mutta melkein kevääseen se riitti. Lisäksi ILPillä lämmitin minkä pystyin. Kellaria en myöskään lämmittänyt öljyllä jatkuvasti samalla tavalla kuin VILP aikana. Tuo kulutuksesi voisi olla lähellä ILPin kanssa, mutta perin niukka koko talon pelkään öljylämmitykseen.
pökö
Kaivo jäässä
Eihän ne nytkään huonoja ole, ihan kelvollisia
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vähintään samanlaisia saa millä tahansa saman tehoisella.
Espejot
Hyperaktiivi
Epäilyttää kun lukemat on sopivan pyöreitä ja desimaalit uupuu tyysti. Lämpömittarin merkkikin on ilmoitamatta. Onkohan kalibrointi suoritettu...
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Miksiköhän niitä sisälämpömittareita pitää tarkkailla? Termostaattit ja huoneanturit on jo keksitty.
metsänhoitaja
Aktiivinen jäsen
Talo on poikkeuksellinen, 400m2 ja öljyä menisi jopa 5000 litraa ja silti 10.9 kw riittää pitämään nurkat lämpiminä kovimmillakin pakkasilla. Hienoa että tilanne on tuollainen, jeesaa paljon ilmavesilämpöpumpun kanssa.
siwer
Vakionaama
Kaikenkaikkiaan luulen että tuo Kaava^tm ja Kellarinlämmittäjän luku eroavat toisistaan monen osatekijän summana:
* Kellari vääristää tilannetta koska sen osalta käyrä on loivempi, kuten yllä esitin
* Kellarinlämmittäjän tehomääritys ei ole tehty riittävän pitkään jatkuneessa tasaisessa lämpötilassa. Jos samainen lämpötila jatkuisi tauotta vaikka viikon, tarvittava teho olisi suurempi, ei tosin varmaan siltikään ihan kaavan mukainen.
* Kaava on luultavasti konservatiivinen ja on suunniteltu antamaan varman päälle hieman korkeampia lukuja niin että se kelpaa mitoittamiseen ilman että heti tulee vilu.
Itselle tulee tosiaan aika lailla samankokoinen virhe.
* Kellari vääristää tilannetta koska sen osalta käyrä on loivempi, kuten yllä esitin
* Kellarinlämmittäjän tehomääritys ei ole tehty riittävän pitkään jatkuneessa tasaisessa lämpötilassa. Jos samainen lämpötila jatkuisi tauotta vaikka viikon, tarvittava teho olisi suurempi, ei tosin varmaan siltikään ihan kaavan mukainen.
* Kaava on luultavasti konservatiivinen ja on suunniteltu antamaan varman päälle hieman korkeampia lukuja niin että se kelpaa mitoittamiseen ilman että heti tulee vilu.
Itselle tulee tosiaan aika lailla samankokoinen virhe.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
En yleistäisi. Onhan noita "OKT luokan koneita" runsaasti, mistä irtoaa tupla tehot -15 °C:ssa ja käyvät useita asteita kylmempäänkin. Jos niitä kylmäpään tehoja tarvitaan, kannattaa valita semmoinen mistä niitä irtoaa.