Maalämmön hyötysuhdetta haastamaan Vilpillä.

Jasse

Jäsen
Miten saadaan Vilpin coppi siihen malliin, että olisi parempi kuin jotkin vähän vanhemmat maalämpöjärjestelmät? Kaava rajoittaa aurinkopaneelit (ja maalämmön) pois, joten nyt parhaalla Vilp ratkaisulla haastamaan. Ajattelin että täältä kytkennät ja asennukset-ryhmästä löytyisi se viimeisin eroa tuova osaaminen. Ymmärrän että nämä eivät ole kiistattomia asioita ja jotkut haluavat esim panostaa yksinkertaisuuteen jotta systeemi olisi toimintavarma. Jotkut parhaaseen hinta-laatusuhteen. Minä sen sijaan haluan sähkökilowatillani tuottaa mahdollisimman paljon lämpöä sisälle ja käyttöveteen.

Onko niin että spliteistä ei ole haastamaan monoblokkeja tähän kilpaan?

Niben ulkoyksikköä f2120 on kaiketi pidetty yhtenä parhaista vaihtoehdoista koko vuoden hyötysuhdetta ajatellen. Onko haastajia?

Itselle ulkoyksikön koko olisi noin 16 kw.

Kysymys kuuluukin, miten lämpö jaetaan? 280m2 vesikiertoista lattialämmitystä 2:sta jakotukista 17 piiriin, joista 4:ssä kiertää vesi koko ajan, 13:sta on on/off toimilaite huonekohtaisella lämpötilaohjauksella.

Olisiko paras jako lämmitykselle ja käyttöveteen sisäyksikössä nibe S320? Voiko paremman hyötysuhteen saada erillisillä varaajilla? Teknisessä tilassa on kyllä varaajille tilaa, haen vain energiatehokkainta lopputulosta. Olen kuitenkin ymmärtänyt ettei määräänsä suurempi varaajakaan ole parempi, kun siinä on lämpöhäviöitä, mikä olisi siis optimikoko?

Vielä on kaiketi selkeästi hyväksi, jos olisi puskurivaraaja, josta olisi kierukalla käyttöveden esilämmitys. Minkä kokoinen ja kummalle puolelle, menoon vai paluuseen? Jos menoon, niin haittaako se paluuveden lämpötilaseurantaa että toimilaitteen avautuessa lattiasta pääsee tavallista viileämpää vettä ulkoyksikölle, vai ehtiikö sekoittua 4metrin kuparimatkalla riittävästi? Haittaako se sisäyksikkö jotenkin, vai tuoko jotain hyötyä lämmityspiiriin?

Millaisia ajatuksia heräsi? Mikä olisi mielestäsi absolut paras ratkaisu? En ole Nibeä valinnut, voi olla jokin muukin, jos hyötysuhteet on kunnossa. Parasta coppia etsien! Voin kyllä antaa tarkentavia tietoja, jos jotain olennaista unohtui.
 

kaihakki

Vakionaama
Tuon kokoisessa talossa VILP toimii hyvin. Meillä on 5 kw Ultimate 5000EEV, joka on huonolaatuinen ja oli halpa. Asennus 2000 litran varaajan kylkeen. Säästö n. 10000 kwh vuodessa.
Elikkä tuo 10000 kwh säästö tulee sinun tapauksessa millä tahansa VILPillä. 16kw laite on ehkä yläkanttiin, mutta säästö lienee n. 20000 kwh vuodessa tietämättä yhtään enempää sinun talosta, sen iästä, sijainnista, nykyisestä energiakulutuksesta, jne.
Esimerkiksi n. 1000 litran varaaja voisi olla hyvä. Voi pyörittää keväästä syksyyn päiväaikaan, kun cop on hyvä.
 

VesA

In Memoriam
Nibellä on 2120:ssa lupaava rauta, mutta niiden S320 ohjaussofta ei käytä sitä mitenkään optimaalisesti, 2120 hyvyys seuraa lähinnä siitä että sitä ajellaan aina rautaan nähden osatehoilla kun monesta kilpailijasta otetaan pikemmin ylikierroksilla ne luvatut tehot. Eli samaan voisi päästä valitsemalla ison mallin kilpailijoiden sortimentista ja sitten ajelemalla sillä ihan vaan mitoituksen takia rauhallisesti.

Ulkoyksikön kokoasiat on markkinoinnissa muutenkin sotkettu aika huolella, Nibenkin '16kW' on 'tästä vois lähtee 16kW' - ei sen anneta ikinä tehdä sellaista tehoa vaan se 16KW viittaa jonkinlaiseen teholuokkaan kuristamattomana.

Eli pumpuista pitää etsiä suorituskykykäyrät. Tuossa niitä olisi:

 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Niben F2120 pumpusta jos on kyse niin ensin kertauksena vanha totuus, -16 malli ei ole 16kW:n tehoinen. Muuten tuo on kyllä kelpo alusta ja rautaa niin kun @VesA tuossa jo aiemmin totesi.

En ottaisi tuohon S320 sisäyksikön, valitsisin sopivan hybriidivaraajan jossa saa käyttöveden esilämmitettyä ja yhteitä löytyy vähintäänkin riittävästi. Perään joko sähköllä toimiva, noin 100 litran käyttövesivaraaja loppulämmitykseen tai jos rahasta ei ole pulaa, 3 tie venttiili ja erillinen lämpöpumpulla lämmitettävä kvv varaaja.

Ohjauksen tuolle täytyy kuitenkin parsia itse jos haluaa hyvän, tehtaan tuotos on korkeintaan välttävä.

Mutta raudan suhteen ei voi valittaa jos otannan rajoittaa siihen mitä yleisesti myydään kuluttajille valmiiksi koottuna.

Varoituksen sana matkalla. Jos tarkoitus on lyödä maalämmön laudalta niin ei onnistu. Tuota samaa pumppua on nyt toista vuotta ajettu aika lailla valvotuissa oloissa, tekee hyvää tulosta mutta luonnollisesti ei yllä maalämmön tehokkuuteen. Kohtuullisen lähelle pääsee kyllä mutta ei tasoihin eikä etenkään ohi.

Alkemistitikin haaveilivat kullan tekemisestä mutta kukaan heistä ei tainnut sen koommin onnistua...
 
Viimeksi muokattu:

Jasse

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Hei, kiitos kommenteista ajattelinkin vähän provosoivasti sohaista muurahaispesää, mutta kaiketi ei fysiikanlakeja tässä saa kumottua!

Tuo taulukkohan oli hyvä, näytti jäspillä ja nibellä olevan parhaat copit, mitä nyt nopeasti katsoin.

Onko nibellä sitten se smo s40 vaihtoehtona, vai mitä tarkoittaa ohjauksen kasaan parsiminen, jos haluaa että se pumppu tekisi ne käyttövedetkin.

Onko Jäspillä vastaava ohjauslaite tai toimivampi sisäyksikkö kuin nibellä?

Vanha hirsitalo siis eteläsuomessa, jossa yläkerta 100m2 täysin uusittu ja kunnon eristeet ( seinät villa 30cm, katto 70 cm), alhaalla 160m2 ja hirsiseinät ja luovuttaa jonkun verran lämpöä. Kokonaisenergiankulutus tällä hetkellä noin 35000 kwh/vuosi. Kaukolämmössä, kaukolämpökeskus tiensä päässä.
 

kaihakki

Vakionaama
Varoituksen sana matkalla. Jos tarkoitus on lyödä maalämmön laudalta niin ei onnistu. Tuota samaa pumppua on nyt toista vuotta ajettu aika lailla valvotuissa oloissa, tekee hyvää tulosta mutta luonnollisesti ei yllä maalämmön tehokkuuteen. Kohtuullisen lähelle pääsee kyllä mutta ei tasoihin eikä etenkään ohi.

Meidän huonolaatuisella Ultilla vuosicoppi on n. 2. Voisi olettaa, että laadukkaalla laitteella pääsisi tuonne vuosicoppi 3 tasolle. Elikkä ei jää kovin paljoa maalämmöstä. Varsinkin kustannusssäästö kolmosesta neloseen on pieni. Kakkoscopilla säästö on 50%. kolmoscopilla n. 17% lisää ja neloscopilla vielä n. 8% lisää.
 

Tuokko

Aktiivinen jäsen
Täällä Tuokolla melko yksinkertainen ratkaisu Nibe 2120 12 Kw 3-vaiheinen lämmittää 2 kuution varaajaa ja SMO S40 -ohjaa.
Hyötysuhteesta ja COP :sta ei ole vielä laskelmia.
Alunperinkin ajatus oli että puunpolttoa lämmityksessä voisi vähentää. Ja mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen (toimiva) asennus.
Keväällä nyt ei liioin ole puuta tarvinnut poltella...ja sähköäkin Nibe vienyt kohtuullisesti. Laitan myöhemmin tuloksia kulutuksesta ja tuotosta. (Kun tuottopuolen energiamittari on asennettu)
 

Mikki

Hyperaktiivi
Nämä aloittajalle ehdotukseksi. Nibe F2120 toki toinen vaihtoehto pumpuksi:



 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Miten saadaan Vilpin coppi siihen malliin, että olisi parempi kuin jotkin vähän vanhemmat maalämpöjärjestelmät?
  • Tietysti tarvitset siihen hyvän koneen joka antaa riittävästi tehoa ja joka voi hoitaa sen lämmityksen sinne paikkakunnalla ilmeneviin pakkasiin. -20 °C kanssa voi jo elää, -25 °C parempi. Tehon tulisi riittää jonnekin vähintään -20 paikkeille ja siihen nyt melkein kaikki koneet toimivat.
  • Varaava lattialämmitys mahdollistaa päiväpumppauksen eli maaliskuulta lokakuun loppuun lämmitys etupäässä päiväsaikaan. Näin se konekin käy niin pitkän käyntijakson kuin se lämmitys vain edellyttää. Ellei tee mitään, betonisen lattialämmityksen kanssa ajautuu helposti aivan äärimmäiseen tilanteeseen eli ne lattiat lämmitetään lämpökäyrän mukaan vuorokauden kylmimpään aikaan (aamuöstä ja aamusta) ja sitten päivällä kun ulkona on lämmintä ja aurinko paistaa, on tuvassa kuuma ja kone seisoo.
  • Veden vaiheittainen lämmitys: Esilämmittämällä kylmän veden voit parantaa merkittävästi veden lämmityksen energiatehokkuutta. Kuuman veden loppuun tulistus vaihtoventtiilin kautta erillisessä varaajassa antaa parhaan energiatehokkuuden. Kylmän veden haalistuksen kanssa tämä tulistustarve kutistuu tosin hyvin pieneksi, koska se alentaa myös kuuman veden kulutusta ja vesi lämpenee pääosin myös sillä lämmityksen COPilla.
  • Jotta kone voi toimia järkevästi, se tarvitsee varaajan työsäiliöksi. Varaajassa voi sitten samalla myös esilämmittää vettä
  • Eli kun pitää ne tuottolämpötilat alhaalla, välttelee pumppausta vuorokauden kylmimpinä hetkinä ja ajaa sitä konetta suunnilleen optimi kierrosnopeudella (joka on enemmän kuin minimi mutta vähemmän kuin maksimi) pääsee oikein hyvään COPiin.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Meidän huonolaatuisella Ultilla vuosicoppi on n. 2. Voisi olettaa, että laadukkaalla laitteella pääsisi tuonne vuosicoppi 3 tasolle. Elikkä ei jää kovin paljoa maalämmöstä. Varsinkin kustannusssäästö kolmosesta neloseen on pieni. Kakkoscopilla säästö on 50%. kolmoscopilla n. 17% lisää ja neloscopilla vielä n. 8% lisää.
Pääsee sitä yli kolmosen jonkin verran mutta kun nuo MLP ratkaisut huitelevat jossain nelosen ja vitosen copin paikkeilla. Meillä 14 kk:n ”raakacop” on noin 3,7 ja tuosta kun vähentää veden loppukuumennukseen muutaman kymmenyksen ja sulatuksiin pyöreästi saman verran niin vielä ollaan tukevasti kolmosen copin yläpuolella.

Oma näkemys on et tasapainosella asennuksella olisi edellytyksiä noin 3,5 coppiin. Eihän tuo todellisuudessa ja kustannuksiltaan ole enää kaukana MLP luvuista joten jos tuo maalämpö on jostain syystä poissuljettu niin ihan hyvä vaihtoehto tuo nykyaikainen VILP moiseen olisi.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Onko niin että spliteistä ei ole haastamaan monoblokkeja tähän kilpaan?

Tuosta split/mono konevalinnasta :hmm:Jos miettii aivan parasta, sanoisin, että split on parempi, koska siitä karkaa ulos hiukan vähemmän. Latauskierto on lyhyempi ja myös veden pumppaus kuluttaa hiukan vähemmän sähköä.

Muuten olen kyllä itse monokonemiehiä. Yksinkertainen asennus, yksi tehtaalla koottu paketti ulkona, jossa ei ole herkästi vuotavia kartioituja putkiliitoksia. Nuo kaikki mainitsemani etuerot ovat aivan häviähän pieniä ja niitä voi olla käytännössä mittaamalla vaikea havaita.

Tarjontaa on enemmän monokoneissa. Ne taitavat olla vähän kaikki jollakin tavalla lämmityskäyttöön suunniteltuja - tai vähintään raskaammin ilmastontilaitteista tuunattuna - kun on tuotu se lämmönvaihdinkin sinne pakettiin sisälle.
 

VesA

In Memoriam
Oma näkemys on et tasapainosella asennuksella olisi edellytyksiä noin 3,5 coppiin. Eihän tuo todellisuudessa ja kustannuksiltaan ole enää kaukana MLP luvuista joten jos tuo maalämpö on jostain syystä poissuljettu niin ihan hyvä vaihtoehto tuo nykyaikainen VILP moiseen olisi.
Ottaa vaan tarpeeksi ison että laite saa käydä tärkeimmällä alueella, sillä millä eniten ernergiaa kuluu parhaalla tavalla - tätä on sitten tosihankala tutkia ennen kuin on sen asentanut... koska dataa ei myyjällä ole, foorumilta saa joihinkin malleihin. Ihan lämpöisimpien päivien COPilla ei ole väliä vaikka se olisi vähän jo huonompi. Minimitehoa ei tarvitse pelätä jos vertaa 2120:een koska senkin minimiteho on iso
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Jos koneen teho on vähän liian suuri "optimiin" jollakin lämpötila-alueella, sitä on yleensä mahdollista ohjastaa käymään vain osan aikaa. Kyllä sillä sitten alkaa kiirettä piisaamaan. Toisaalta tämä edellyttää jonkinmoista lämpötilatason nostamista. Lattialämmityksessä aste tai kaksi on jo paljon, ulkona taas on helposti päiväsaikaan 5-10 astetta lämpimämpää kuin yöllä paitsi keskitalvella ja silloin yleensä pitää joka tapauksessa lämmittää kellon ympäri jo kapasiteetin vuoksi.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Tuossa aiemmin kun pyörittelin noita cop yksiköitä, saavutettuja ja mahdollisia niin jäi vielä lausumatta se totuus et koska AP:lla oli puhdas lattialämmitysjärjestelmä kyseessä niin hänelle nelosen cop lienee saavutettavissa.
 

roots

Hyperaktiivi
Meidän huonolaatuisella Ultilla vuosicoppi on n. 2. Voisi olettaa, että laadukkaalla laitteella pääsisi tuonne vuosicoppi 3 tasolle.
Mikäs tämä sinun 'vuosicop 2' nyt oikeastaan on, onko pelkän ultin ilman sulituksia+LV kuumennuksia+lisälämpötarpeita+..., vai kuinka?
 

kaihakki

Vakionaama
Mikäs tämä sinun 'vuosicop 2' nyt oikeastaan on, onko pelkän ultin ilman sulituksia+LV kuumennuksia+lisälämpötarpeita+..., vai kuinka?
Pelkän Ultin luvut. Sulatuksia ei huomioitu. Pollu mittaa varaajaa menevää lämpötehoa. Sulatusten huomiointi tiputtaa jonkin verran coppia alle kakkosen.
 

Jasse

Jäsen
Hei, ymmärrän tuon että puskurivaraajaan ulkoyksiköltä lämpöä ja kierukalla käyttöveden esilämmitys. Mutta maaliskuussa aurinko jo lämmittää niin paljon, että ulkoyksikkö ehtii ihan hyvin tehdä käyttövedenkin lämmitystä, ainakin päivällä, niin eikö se nyt tänä päivänä jo onnistu?

Ja jos tosiaan onnistuu valitsemaan riittävän ison koneen, niin eikö se siinä välissä nyt saa lämmitettyä käyttövettä pakkasellakin?

Miten se vaan ohjataan sinne käyttövedenlämmityskierukalle sopivan lämpöistä? Joku sanoi että niben s320 on huono automatiikka, niin mikä on parempi?

ja voiko yksi varaaja toimia, missä olisi välilaipio, vai onko energiatehokkaampaa olla omat eristetyt varaajat: puskuri ja LVV?
 

kaihakki

Vakionaama
Ja jos tosiaan onnistuu valitsemaan riittävän ison koneen, niin eikö se siinä välissä nyt saa lämmitettyä käyttövettä pakkasellakin?
Lämpöpumpuissa coppi paranee, mitä alempana on tuloveden lämpötila. Kylmäaineiden ominaisuudet ovat takana. Kannattaa katsoa valmistajien speksejä. Niissä on usein cop-taulukoita eri tuloveden lämpötiloille. Yleensä tehdään niin, että käyttövesi esilämpenee varaajassa ja sen jälkeen on ns. priimausvaraaja, jossa suoralla sähköllä lisälämmitetään vesi.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Hei, ymmärrän tuon että puskurivaraajaan ulkoyksiköltä lämpöä ja kierukalla käyttöveden esilämmitys. Mutta maaliskuussa aurinko jo lämmittää niin paljon, että ulkoyksikkö ehtii ihan hyvin tehdä käyttövedenkin lämmitystä, ainakin päivällä, niin eikö se nyt tänä päivänä jo onnistu?

No jaa... onnistuuhan se, mutta kannattaako. Käyttövesi pitäisi saada määräysten mukaan 55C asteiseksi.

VILP tekee tuota lämpöä paljon huonommalla COP:lla kuin esim. 40C lämpöä ja tekee sen kompuraa kurittamalla.

Vaihtoehtona on tehdä sitä 40C vettä varaajaan esim. COP 4-7:lla kesäaikaan ja sitten "tulistat" veden erillisellä varaajalla. COP toki tippuu vähän, mutta kompuraa ei kuriteta ja ei tarvitse tehdä mitään monimutkaista ohjausta.
 

VesA

In Memoriam
ja voiko yksi varaaja toimia, missä olisi välilaipio, vai onko energiatehokkaampaa olla omat eristetyt varaajat: puskuri ja LVV?
Lämpöpumppujen kierukat KVV tekoon ovat ihan oma juttunsa - niissä on 200-300l käyttövesivaraaja joka on aika kirjaimellisesti täynnä kierukkaa. Siinä kierukassa kiertää vaihtoventtiilin voimalla lämmitysvesi joka sitten vedetään niin kuumaksi kuin koneesta lähtee - jotta kierukalla saadaan pönttöön 55 asteista kun pumppu pystyy tekemään kierukkaan vajaa 60 astetta. Minulla on tämmöinen MLP:ssä. Koska aste-ero jää pieneksi on useinkin mahdollisuus auttaa vastuksella jotenkin sitä kierukkaan menevää vettä vähän kuumemmaksi. Jos tämmöistä KVV-varaajaa ei laita sitten toinen vaihtoehto on ettei edes yritä vaan jakaa KVV lämmityksen kahteen vaiheeseen - ensin vähän lämmitysvedestä kierukalla ja sitten tavallinen sähkövaraaja perään. Silloin toki kesällä kun VILP COP olisi hyvä käyttövesi tulee suoralla sähköllä.

Eli tässä pitää taas vaan valita missä ne vastukset ovat jos ovat. Tuo MLP selviää kokonaan ilman vastuksia sillä kierukalla, nyt perässä on Niben 300l lämpöpumppu-KVV pönttö.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tuosta aloittajan talosta ymmärsin, että ympäri vuoden on piirejä mitä lämmitetään. Eli energiavaraajassa olisi jonkinlainen lämpö aina.

Eli ei koskaan käyttövesi tulisi suoralla sähköllä pelkästään.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Hei, ymmärrän tuon että puskurivaraajaan ulkoyksiköltä lämpöä ja kierukalla käyttöveden esilämmitys. Mutta maaliskuussa aurinko jo lämmittää niin paljon, että ulkoyksikkö ehtii ihan hyvin tehdä käyttövedenkin lämmitystä, ainakin päivällä, niin eikö se nyt tänä päivänä jo onnistu?

Ja jos tosiaan onnistuu valitsemaan riittävän ison koneen, niin eikö se siinä välissä nyt saa lämmitettyä käyttövettä pakkasellakin?

Miten se vaan ohjataan sinne käyttövedenlämmityskierukalle sopivan lämpöistä? Joku sanoi että niben s320 on huono automatiikka, niin mikä on parempi?

ja voiko yksi varaaja toimia, missä olisi välilaipio, vai onko energiatehokkaampaa olla omat eristetyt varaajat: puskuri ja LVV?
Käyttöliittymä ja ohjauslogiikka ei loista missään nykyNibeissä. Mutta ei nuo muutkaan taida juurikaan sen parempia olla. Ei tuo Nibe sinänsä toimi huonosti, toiminta ei oo vaan kovinkaan järkevää aika ajoin. Mutta jos nuo kauneusvirheet haluaa siloittaa niin jonkinlaisen ohjauksen joutuu itse parsimaan kasaan.

Jos haluat lämmittää pumpulla käyttöveden loppuun asti tarvitset siihen tarkoitukseen sopivan varaajan ja moottoroitu kolmitieventtiili. Lämpöpumppu osaa kyllä tuon venan käyttää. Mutta kannattaako tuo on kysymys johon jokainen joutuu itse vastaamaan. Meillä pitkän aikavälin keskiarvokulutus käyttöveden loppulämmitysvaraajalle on 3,13kWh/vrk (3 henkilöä asuu vakituisesti, satunnaisesti 2 lisää).

AP:n tilanne jossa kaikki lämmitys on lattialämmityksen kautta ja putket oletettavasti betonissa lienee aika lailla ihannelähtökohta VILP:lle.

Kyllä hybriiidi- / välilapiollisen varaajankin saa toimimaan ilman erillistä sähkövaraajaa mutta yleensä tuolloin lämpimästä käyttöveden energiasta osa karkaa kuitenkin takaisin lämmityspuolelle.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Eikös aloittaja etsinyt parasta VILP sydeemiä haastamaan maalämmön. Eli tuodaanpa konkreettinen esitys sinällään tärkeään periaatteelliseen keskusteluun.

Oleellinen osa on tämä veden lämmitys ja siinä on vain niukkuutta jaettavaksi. Vettä ei kannata turhaan kuumentaa. Kuumentaa sen millä ja miten tahansa, aina tulee myös siitä varaajapöntöstä niitä häviöitä. Minkään lämpöpumpun hyötysuhde ei ole häävi, kun tehdää oikeasti kuumaa vettä. Lohtuna on veden lämmityksen tasainen tarve ympäri vuoden, joten varsinkin tuon esilämmityskohdan COP on veden lämmitykselle huomattavasti parempi kuin rakennuksen lämmitykselle keskimäärin.

Tuon tässä kehään VV -esityksen, jolla varmistetaan tehokas haalistus vuoden ympäri, koska on lattialämmitys ja alhaiset lämmityksen lämpötilatasot. En edes tarkoita, että tämä ehdotukseni olisi paras tai etevin tapa, mutta tämä on kohtuullisen tehokas ja suhteellisen helposti toteutettavissa. Lisäksi tämä ei kiusaa sitä lämpöpumppua korkeilla lämpötiloilla ja veden lämpötila on erittäin helposti hallittavissa. Tarvitaan ihan normi välilaipiollinen energiavaraaja, jossa on veden lämmitys kahdessa vaiheessa ja lisäksi pieni tulistusvaraaja. Tässä algebrassa on mukana nuo varaajan häviöt. Ne ovat myös päällä niissä sisäyksiöissä ja muissa lämpöpumppuperiaatteen varaajissa, mutta ne hukkuvat siihen "kuumanveden tekoon". Osa karkaa siitä vedestä lämmittämään kuitenkin sitä teknistä tilaa. Siinä mielessä sekään ei kokonaan hukkaan mene mutta tulee aina huonomalla COPilla kuin lämmityksen kautta.

Onko parempia ehdotuksia :cool:

VILP varaajaan haalistuksella.jpg


Bonuksnea tämä pienentä myös mojovasti muuta sähkönkäyttöä esim. pyykkikoneella, kun se saa sen vetensä jo haalistettuna. Koneen pyöritys ei kuluta juuri mitään, vaan se sen sisällä tapahtuva veden lämmitys. Säästö on todennäköisesti suurempi "muualla" kuin mitä nuo varaajan häviöt ovat. Heitin tähän hatusta pienen tulistusvaraajan häviöiksi 0,8 kWh/vrk.

Edit: Lisätään vielä, että jos otan nuo tulistusvaraajan häviöt pois, veden lämmitykselle tulee COP 2,7. Tämä alkaa olla juuri se sama mihin esim. maalämmöllä pääsee - jollakin vähän alhaisemmalla kuuman veden lämpötilalla. Tällöin ne häviötkin on tehty tosin tällä COPilla ja veden lämmitystarve sisältää sen itse veden lämmityksen + häviöt.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Joillakin on se idéfix, että se VILPin COP ei voi olla kahta vaikka foorumi on pullollaan käyttökertomuksia joissa on paljon parempiakin saavutettu. Sinällään juuri Ultin COPista en tiedä ja useimmilla kuitenkin vain niitä niitä kokemuksia siitä yhdestä.

Mutta jos hyvän haluaa ja semoisen joka MLP:n haastaa, ei ehkä kannata siihen Ultiin tyytyä.
 

pökö

Kaivo jäässä
Systeemin olisi hyvä pysyä mahdollisimman yksinkertaisena, ja pitää muistaa ettei parempi cop aina tarkoita pienempää sähkölaskua
 

Antero80

Vakionaama
Bonuksnea tämä pienentä myös mojovasti muuta sähkönkäyttöä esim. pyykkikoneella, kun se saa sen vetensä jo haalistettuna.
Taas kerran unohtui mainita että tuo on laitonta:
"Kylmävesijohdon on oltava suunniteltu ja asennettu siten, että kylmävesilaitteistossa olevan veden lämpötila saa olla enintään 20 celsiusastetta. Vähintään kahdeksan tunnin käyttämättömän jakson jälkeen veden lämpötila saa olla enintään 24 celsiusastetta.".
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Taas kerran unohtui mainita että tuo on laitonta:
Tuskin tuo on laitonta ellei mene talousveden hanalle tuo "haallistettu" vesi, vaan suoraan vettä tarvitsevalle laitteelle esim. pesukoneen venttiilille.
Kyseessä ei ole talousvesiputkisto/-jakelu, vaan "erityinen vesilaitteisto"

12 §

Erityisen vesilaitteiston asentaminen

Erityisessä vesilaitteistossa voi tekniseen käyttöön johtaa muuta kuin talousvettä vain, jos laitteisto erotetaan talousvesilaitteistosta ilmavälillä.

Erityisen vesilaitteiston jokaisessa vesipisteessä ja verkoston osassa on oltava selvä ja pysyvä merkintä, josta käy ilmi veden laatu ja käyttötarkoitus.


 
Viimeksi muokattu:

siwer

Vakionaama
Taas kerran unohtui mainita että tuo on laitonta:
"Kylmävesijohdon on oltava suunniteltu ja asennettu siten, että kylmävesilaitteistossa olevan veden lämpötila saa olla enintään 20 celsiusastetta. Vähintään kahdeksan tunnin käyttämättömän jakson jälkeen veden lämpötila saa olla enintään 24 celsiusastetta.".
No entäs jos sitä ei kukaan kutsu tai väitä kylmävesijohdoksi? Silloin sitä ei koske kylmävesijohdon säännökset.

Kyllä kai asunnossaan saa olla kaikenlämpöisiä vesiä vaikka 42:ssa erilaisessa putkessa. Ei mikään laki tiettävästi kiellä ajamasta pesukoneelle mistä tahansa venttiilistä minkä tahansa lämpöistä vettä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Taas kerran unohtui mainita että tuo on laitonta:
En kiistä :hattu:
Mutta onko sitten tarpeen juoda jokaisesta hanasta, suihkusta, autotallista, puutarhaletkusta ... ?
Budjetoin tuossa 20 m3 kuumaa vettä paistinpannujen pesuun ja 10 kuutiota kylmää vettä keittiön hanalle. Tuo kylmän määrä ei vaikuta mihinkään, vaikka olisi suurempikin. Ajatus oli että keittiöstä tulisi kylmää "juomavettä".

Sitten oma haasteeni kehään:
"Legionellojen torjumiseksi lämmin käyttövesi kannattaisi pitää noin 55–60 -asteisena järjestelmän iästä huolimatta. Ongelmallisimmissa vesijärjestelmissä voi olla tarvetta nostaa lämpimän käyttöveden lämpötila jopa 65 °C:een."


Tuossa esittämässäni järjestelyssä voi vapaasti valita tuon kuumavesivaraajan ja jopa kuumavesihanasta tulevan lämpötilan. Se voi olla vaikka 90 °C jos asukas niin haluaa eikä se vaikuta energiatehokkuuteen.
 

Antero80

Vakionaama
No entäs jos sitä ei kukaan kutsu tai väitä kylmävesijohdoksi? Silloin sitä ei koske kylmävesijohdon säännökset.

Kyllä kai asunnossaan saa olla kaikenlämpöisiä vesiä vaikka 42:ssa erilaisessa putkessa. Ei mikään laki tiettävästi kiellä ajamasta pesukoneelle mistä tahansa venttiilistä minkä tahansa lämpöistä vettä.
Jos haluaa jaella lämmintä vettä niin samasta laista löytyy siihen ohjeet
"Lämminvesilaitteistossa olevan veden lämpötilan on oltava vähintään 55 celsiusastetta ja sitä on saatava lämminvesikalusteesta 20 sekunnin kuluessa. Lämminvesilaitteistosta saatavan veden lämpötila saa olla korkeintaan 65 celsiusastetta."
 

pökö

Kaivo jäässä
Vilpin kanssa kaikenmoisia viritelmiä pidetään ihan normaaleina, maalämmön kanssa ilmeisesti ei?

Jos määlämpöön ympätään samat haaleudet ja muut niin COP on aika hyvä.
 

siwer

Vakionaama
Jos haluaa jaella lämmintä vettä niin samasta laista löytyy siihen ohjeet
"Lämminvesilaitteistossa olevan veden lämpötilan on oltava vähintään 55 celsiusastetta ja sitä on saatava lämminvesikalusteesta 20 sekunnin kuluessa. Lämminvesilaitteistosta saatavan veden lämpötila saa olla korkeintaan 65 celsiusastetta."
Ja sitten saa myös jaella muita kuin kylmää tai lämmintä talousvettä, ks. yllä esim. "erityinen vesilaitteisto".

Myös esim. perunamuusia saa jaella putkea pitkin.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kyllä suihkussa haalistettu vesi on epäilyttävä. Estää nyt ainakin kylmien suihkujen otot.

Ja miksi.. säästääkö tuolla 10€ vuodessa? Vai 50€? Aivan naurettavaa kun ne säästöt menee jo putkarin äheltäessä putkien kanssa ainakin 10v ajaksi.

Jättämällä tuon keskusteluista pois, säästää aina saman vänkäämisen. Kukaan tolkun ihminen ei ole tälle oikein lämmennyt ja ei etenkåän ne jotka ostopalveluihin joutuu turvautumaan.
 

Antero80

Vakionaama
Tuskin tuo on laitonta ellei mene talousveden hanalle tuo "haallistettu" vesi, vaan suoraan vettä tarvitsevalle laitteelle esim. pesukoneen venttiilille.
Kyseessä ei ole talousvesiputkisto/-jakelu, vaan "erityinen vesilaitteisto"

12 §

Erityisen vesilaitteiston asentaminen

Erityisessä vesilaitteistossa voi tekniseen käyttöön johtaa muuta kuin talousvettä vain, jos laitteisto erotetaan talousvesilaitteistosta ilmavälillä.

Erityisen vesilaitteiston jokaisessa vesipisteessä ja verkoston osassa on oltava selvä ja pysyvä merkintä, josta käy ilmi veden laatu ja käyttötarkoitus.


Tuolla on avattu paremmin mainitsemaasi asiaa:
 

roots

Hyperaktiivi
Käyttövettähän on vain kahta laatua, kylmää ja kuumaa...molempien pitää tietääkseni täyttää omat sääntönsä...jos on jotain muita portaita niin ne ei sillo täytä määräyksiä.
Jos myy esim. tommosen multi-lämpösellä varustetun talonsa niin epäilempä että korjaamaan joutuu jos ostaja metelin nostaa!
Vielä pahempi jos vaikka ehtii joku vahinko pamahtamaan tuon seurauksena.
 

Antero80

Vakionaama
Ja sitten saa myös jaella muita kuin kylmää tai lämmintä talousvettä, ks. yllä esim. "erityinen vesilaitteisto".

Myös esim. perunamuusia saa jaella putkea pitkin.
Kun katsot ehdotettua kytkentää niin miten se soveltuu mielestäsi tuohon lakiin?
"Erityistarkoitusta varten olevaa vesilaitteistoa koskevia määräyksiä sovelletaan teollisuuslaitoksissa tai muissa sellaisissa laitoksissa. Erityisestä vesilaitteistosta voi olla myös kyse, kun hulevesiä tai pintavettä mahdollisesti käytetään kiinteistöllä pihan kasteluun, pesuvetenä tai WC-istuimen huuhteluvetenä. Myös rakennuksen omasta kaivosta otettava vesi johdetaan erillisen vesilaitteiston kautta vesipisteisiin. "
 

Antero80

Vakionaama
En kiistä :hattu:
Mutta onko sitten tarpeen juoda jokaisesta hanasta, suihkusta, autotallista, puutarhaletkusta ... ?
Budjetoin tuossa 20 m3 kuumaa vettä paistinpannujen pesuun ja 10 kuutiota kylmää vettä keittiön hanalle. Tuo kylmän määrä ei vaikuta mihinkään, vaikka olisi suurempikin. Ajatus oli että keittiöstä tulisi kylmää "juomavettä".

Sitten oma haasteeni kehään:
"Legionellojen torjumiseksi lämmin käyttövesi kannattaisi pitää noin 55–60 -asteisena järjestelmän iästä huolimatta. Ongelmallisimmissa vesijärjestelmissä voi olla tarvetta nostaa lämpimän käyttöveden lämpötila jopa 65 °C:een."


Tuossa esittämässäni järjestelyssä voi vapaasti valita tuon kuumavesivaraajan ja jopa kuumavesihanasta tulevan lämpötilan. Se voi olla vaikka 90 °C jos asukas niin haluaa eikä se vaikuta energiatehokkuuteen.
Hieno homma että ehdotat ja näet vaivaa asian suhteen, oma kommentti oli vain siihen liittyen että olisi hyvä mainita tuon kytkentä tavan "kääntöpuoli".
Jos aloittaja hakee max COP niin tuo lienee aika optimaalinen, kunhan tiedostaa mitä tekee.

PS. Legionella ei olisi kiva yllätys suohkuvedessä vaikka sitä ei juoda..
 
Back
Ylös Bottom