VILP + vanha öljylkattila vanhassa talossa?

[pökö]

No, itse kyllä pitäisin sen varaajan vaan 40 asteessa ja sunttaisin ne lattialämmitykset ennemmin kuin tekisin käyttövettä sähköllä, mutta toki miten haluaa.

Entäs ketjun aloittaja jolla 1-lehtisiä pattereita, mitä hän tekee kun niihin tarvitaan reippaasti yli 40. Mistä hän sunttaa ja mitä?

Miten tehokkaasti tuosta varaajasta 40 asteisena tulee suihkuvedet, tuleeko ollenkaan?

 

[SON]

Aivan. On pomminvarma juttu että noilla pattereilla ja esillä olleilla Vilp_llä tulee pakkasella vilu tai Vilp käy huonolla COP:lla ja lisävastuksia tarvitaan. Patteriverkon kiertoveden lämpötilan pitää olla luokka 55 oC tai jopa 60 oC kun ulkolämpötila -26 oC. Ketjun aloittaja tietää tämän tietenkin paremmin mutta noin esillä olleiden tietojen perusteella tilanne olisi noin. Edellä laskin noin suurin piirtein että noin -7 oC pakkaselle riittää nimellisteholtaan 11 kW laite.
Kylmemmällä tarvitaan siis vastuksia avuksi.

Tämä virhe voi aiheuttaa lämpöpumpun hankkijalle ikävän ongelman

Ilma-vesilämpöpumppu on suosittu vaihtoehto, kun pohditaan öljylämmityksen korvaamista. Valtiovallan tuki on lisännyt kysyntää.

www.is.fi

 

[mekanics]

No niin, maisemissa taas ja katselin heti kärkeen, mitä uutta tänne on tullut. Nimenomaan tuohon varsinaiseen asiaanhan ollaan pikkuhiljaa pääsemässä, eli kun koostetaan sopivaa järjestelmää, seuraavaksi olisi alettava katsomaan, saadaanko nyt kaavaillulla pääperiaatteelisilla ratkaisuilla ja tarkentuvilla laitevalinnoilla ratkeamaan tuo varsinainen ongelma, eli menoveden lämmön riittävyys talvella riittävällä energiatehokkuudella ja laitteistokustannuksilla, joilla on järjellinen takaisinmaksuaika.

Nyt en valitettavasti tullut viime talvena kirjanneeksi, paljonko kylmimmillään (mittari kyllä kävi lähempänä-30 astetta) menoveden lämpö oli. Tämä on yksi syy myös sille, miksi järjestelmän toteutus tehtäisiin - jos riittävää säästöpotentiaalia havaitaan - vasta keväällä. Seuraan tilasnnetta huolella tulevan talven.

Kuitenkin, nyt shunttia ohjaavan kombiterm JETin käyrä on suhteellisen loiva (4) ja se riitti hyvin pitämään sisälämmöt 20-21 asteen paikkeilla. Samaten käyrän näyttämä menoveden astemäärä kullakin ulkolämpötilalla piti suhteellisen hyvin paikkansa, eikä käyrässä ollut suuntaissiirtoa käytössä, ei tuntunut olevan tarpeen. Menoveden lämpö oli rajoitettu hiukan päälle 50 asteeen. Käyrän mukaan -30 asteen ulkolämmöllä oltaisiin melko tasan tuossa 50 asteessa. Nyt kun tarkemmin muistelen, en kyllä paljon yli 40 asteen lukemia nähnyt menovesiputkeen laittamastani hiukan epätarkasta pantakiinnitteisestä "kinkkumittarista" (putkessa oleva alkuperäinen vastaava tuntui näyttävän useita asteita vähemmän). Kovimmilla pakasilla satuin tosin olemaan työreissuilla, mutta ei perhekään kylmää valitellut.

Joka tapauksessa, voidaan lähteä siitä, että menoveden lämpö pitää saada tavalla tai toisella ainakin tuohon 50 asteeseen.

 

[mekanics]

Joka tapauksessa, voidaan lähteä siitä, että menoveden lämpö pitää saada tavalla tai toisella ainakin tuohon 50 asteeseen.

Tarkennan, siis maksimissaan 50 asteeseen. Suurimman osan aikaa toki pärjätään vähemmällä

 

[mekanics]

Vielä mainittakoon, että minustakin tuntuu lukema alhaiselta tämäntyyppiseen taloon, joten aion mittailla hiukan tarkemmin talven. Tarkistelin välillä kyllä infrapunamittarilla putken pinnasta, mutta ei siinäkään muistaaksen isoja heittoja ollut.

 

[kurre orava]

Onko pattereissa termostaatteja? Jos on niin ne voisi siirtää varaston hyllylle, saattaa olla et sillä tavalla saisi nuo kiertoveden lämpötilat muutaman asteen verran alaspäin.

Kiertoveden lämpötila saisi mielellään pysyä alle 45C jos VILP:ltä toivoo kustannustehokkuutta. Tuohon pääsee kyllä ongelmitta pattereita uusimalla tehokkaimmaksi mutta ilmeisesti tässä tapauksessa tarkoitus oli yrittää ilman pattereiden vaihtoa.

 

[mekanics]

Onko pattereissa termostaatteja? Jos on niin ne voisi siirtää varaston hyllylle, saattaa olla et sillä tavalla saisi nuo kiertoveden lämpötilat muutaman asteen verran alaspäin.

Kiertoveden lämpötila saisi mielellään pysyä alle 45C jos VILP:ltä toivoo kustannustehokkuutta. Tuohon pääsee kyllä ongelmitta pattereita uusimalla tehokkaimmaksi mutta ilmeisesti tässä tapauksessa tarkoitus oli yrittää ilman pattereiden vaihtoa.

Pattereissa on termostaatit. Tuo kiertoveden lämpö taitaa olla systeemin kriittisin tekijä. Tavoittteena on pitää nykyinen patterijärjestelmä, ainakin alkuun. Patterit ovat pääsääntöisesti kuvanmukaisia, mutta monen kokoisia, joukossa on tosin joitakin 1-lehtisiä ja sitten yksi pitkä ja matala 2-lehtinen ison ikkunan alla.

 

[mekanics]

Ohessa päivitettyä järjestelmäkuvaa keskustelussa esitettyjen asioiden pohjalta.

• syöttösekoitus lienee nyt ratkennut kuvanmukaisella järjestelyllä.
• Tulistusvaraaja 100L, säädetään omalla termostaatilla (tässä ymmärtääkseni on) tuonne 55 asteeseen, jonka yli ei grillaa lämpöä. 100L siksi, että patteritalossa saattaa joutua GTV:tä talvella vastuksilla lämmittämään, joten ei sotketa käyttöveden lämmitystä enää noihin karkeloihin, vaan hoidetaan energiatehokkaammin omassa pöntössään ja riittävissä määrin, vain esilämmitys GTV:llä. Syöttösekoitin säädetään samoihin huitteisiin, karvan verran yli 55 asteen, jolloin ei käytännössä pitäisi ”kylmälinjan” sisältöä sekoittaa lähtevään veteen ollenkaan, mutta onpahan käytössä, kun laitteessa sellainen on. Samaten sitten tuo pakollinen varoventtiili järjestyy samassa venttiiliryhmässä. Yhteet 15mm, josta @roots jo kyselikin, miksi noin pienet… Tässä varaajassa näyttäisi olevan nämä, onko syytä vaihtaa?
• GTV:tä on ajatus ajaa kelien mukaan, eli ei lämmitetä kuumemmaksi kuin menovesi vaatii, mistä sitten seuraa, että käyttövesi tehdään pitkälti vastuksilla… Ei taitane kannattaa esilämmityksen takia ajaa isoa pönttöä max lämmöillä koko ajan? (@kurre orava, @Kellarinlämmittäjä)
• 3-tieshuntti korvataan 4-tieventtiilillä, johon tarpeen mukaan kuumaa GTV-500:n yläpäästä. Ouman EH-800 ohjaa. Olisiko suositusta venttiiliksi?
• Varaajan vasemmalla puolella ehdotettiin (@rMa) latausta C -yhteeseen, jolloin pumppu painaa täysillä lämmintä alaosaan ja vastukset vain avustaa. Laitoin kuitenkin kuvan mukaan suluilla, että saa hiukan kokeilla ja jos jokin säätötarve löytyy, siihen voi sitten myöhemmin iskeä esim. vaihtoventtiilin.
• Pientä polemiikkia oli keskustelussa myös siitä, että esiintyy ”laittomia” ratkaisuja. Pinpointatkaa toki, jos tässä sellaisia on, niin muutetaan.
• Hiukan jäin ihmettelemään, minne paisuntasäiliö kannattaa tässä laittaa… Nykyisessä öljykattilassa se on siinä keskellä päällä olevassa yhteessä, usein kuvissa se on piirretty patterilinjan menoon…. Jotenkin intuitio sanoisi, että se voisi olla aika lailla yläosassa, mutta häviöiden vuoksi lienee järkevää pitää siellä mahdollisimman viileää vettä? Miten on?

Palataan tuohon VILPiin ja sen tehoon sitten vielä jäljempänä erikseen. …@SON jo tehoja laskeskelikin, vaikuttavatko nuo edellä esitetyt menoveden lämpötiedot asiaan millä tavalla?

 

[kurre orava]

Itse ajaisin, niin kun jo aiemmin totesin lämpöä hybriidivaraajaan lämmitysjärjestelmän ehdoilla, ulkolämpötilan perusteella. Esilämmitys yksistään alentaa merkittävästi lämpimän veden vaatima energiakulutus, ei tuota hybridia kannata ajaa tarpeettoman kuumaksi (ainakaan lämmityskaudella) jotta vastuskäyttö vähenisi. Silloin pitäisi taas shuntata vettä pattereille ja cop kärsii sekä ostoenergiaa menee todennäköisesti enemmän.

Ei tuo tilanne nyt ihan toivoton ole jos valtaosa pattereista on kuitenkin 20 mallisia. Noista kun irroittaa termarit ja varmistaa että vesi kiertää hyvin niin uskoisin saavan ihan kelpoja lämmittäjiä.

Tuo GTV 500 Hybridin alaosa on aika pieni, vain noin 200 litraa joten itse veikkaan että lämpöpumpun tuotto kannattaisi suunnata kerrostumislevyn yläpuolelle, ehdottaisin B yhdettä. Veikkaan myös että patterilinjan alempaa ottoa joutuu nostamaan C:tä ylemmäs, muuten tuo shuntti tulee kuitenkin koko ajan ottamaan ylhäältä. Tai sit pitää pumpun käyrä olla korkeammalla kun shuntin jolloin taas coppi kärsii. Suo siellä vetelä täällä…

 

[pökö]

Itse ajaisin, niin kun jo aiemmin totesin lämpöä hybriidivaraajaan lämmitysjärjestelmän ehdoilla, ulkolämpötilan perusteella

Näin tekisin minäkin, käyttövesi esilämmittyy sitten ulkolämmön mukaan. Vilppin voisi minimilämmöksi laittaa jokin matalan n 35 asteen pyynnin, se tulee hyvällä copilla ja esilämmittää käyttövettä mukavasti.

Muistelen omista jutuista että tuo 35 asteen esilämmitys olisi puolittanut käyttövesivaraajan sähkönkulutuksen.

 

[pökö]

Vielä mainittakoon, että minustakin tuntuu lukema alhaiselta tämäntyyppiseen taloon, joten aion mittailla hiukan tarkemmin talven. Tarkistelin välillä kyllä infrapunamittarilla putken pinnasta, mutta ei siinäkään muistaaksen isoja heittoja ollut.

Meillä on 1 ja 2 lehtisiä pattereita ja -20 pakkasessa menovesi 45°.

 

[Kellarinlämmittäjä]

• Pientä polemiikkia oli keskustelussa myös siitä, että esiintyy ”laittomia” ratkaisuja.

Lämmitys kannattaa ainakin hoitaa 1:1 sen vaatiman lämpötilatavoitteen mukaan. Jos tuommoisen varaajan laittaa, kyllä minä siihen laittaisin vaihtoventtiilin, jolla voisi ajaa yläpäätä lämpimämpänä lämpöpumpulla. Näin se veden esilämmitys tehostuisi. Vettä kuitenkin kannattaa lämmittää pumppaamalla niin pitkälle kuin mahdollista. Tuo varaaja on juuri tehty tätä varten. Veden lämmitys kaksivaiheisesti pumppaamalla ensin alhaiseen lämpötilatasoon, sitten korkeampaan ja lopputulistus sähköllä, jos halutaan pysyä jatkuvasti RKM mukaisissa (55-65 °C, = "laillisissa") lämpötilatavoitteissa. Lämpimään veteen pätee ihan se sama kuin lämmitykseen: mitä alhaisemmat lämpötilat sitä parempi energiatehokkuus.

Pesuun ja puutarhaankin käytettävää kylmää vettä voi haalistaa (=esilämmittää) ja tämä pienentää mojovasti kuuman veden tulistustarvetta ja parantaa riittävyyttä. Kylmävesiputket viettävät kuitenkin suurimman osaa päivää siinä lattiavalun lämpötilassa ja ainakin lattialämmitystaloissa se merkitsee jotain noin +25 °C lämpötilaa. Tätä on täällä luonnehdittu "laittomaksi" mutta muutaman asteen lämpimämpi "kuumavesi" johon sitten suihkussa lasketaan tippa kylmää sekaan ei sitä ole enempää kuin suihkun jätevedellä esilämmitetty kylmä vesi.

 

[janti]

Sellainen huomio että tuo Jäspi VLK 100-3 säädin on kyllä termostaatilla.
"Lämpimän käyttöveden termostaattiventtiili"

Jäspi VLK lämminvesivaraaja

Jäspi VLK on Suomessa valmistettu pienen tilavuuden lämminvesivaraaja, joka voidaan asentaa joko pysty- tai vaaka-asentoon.

jaspi.fi

GTV-500 sähkövastusten termostaatit tulee nyt rajoittaa niin ettei varaajan ja sen LKV-kierukoista ulos
tulevan veden lämpötila nouse yli +65C.

 

[Pelus]

Tässä kohtaa en malta olla muistuttamatta, että patterijaossa saa lämpöä lisättyä huoneiseiin muutenkin kuin vain suntista kääntämällä. Jos putkisto on sopivasti mitoitettu voi virtausnopeutta patterivedellä nostaa, ja näin saada patterit luovuttamaan enemmän lämpöä, tai vastaavasti saman lämmön matalammalla menoveden lämpötilalla. Tästä keskusteltiin kun oli vajaa vuosi sitten puhetta työvaraajan putkituksesta. Itse sopivasti jääräpäisenä en kannustuksesta huolimatta ole pudottanut huikeaa virtausnopeutta patteriverkostossa. Järkeeni ei vain sopinut miksi en hyväksikäyttäisi 8 asteella pudotettua menolämpötilaa. Kuvittelen yhä että coppi tuosta tykkää.

 

[kurre orava]

Virtausta nostamalla saa lämmön siirtymään tehokkaammin joo, se on täälläkin todettu. Jossain vaiheessa rupeaa sit nuo patteriventtiilit suhisemaan mikä saattaa ärsyttää jos on ääniherkkä. 1/2” venttiilit ovat sen suhteen anteeksiantavampia kun 3/8”, meillä vallan noita jälkimmäisiä. Mutta joku 25l/min onnistuu vielä ilman kuuluvia suhinoita ja dT on silloin aika matala eli vesi ei luonnollisesti kovalla kierrolla ehdi jäähtyä yhtä paljon. Kuvittelisin et tuo taas hiukan rokottaa coppia, pumppu ja cop kun tykkäävät viileästä vedestä. Mutta sopivalla varaajalla ja kytkennällä pääsee kyllä tuotakin ikään kun jallittamaan.

 

[mekanics]

Tuo GTV 500 Hybridin alaosa on aika pieni, vain noin 200 litraa joten itse veikkaan että lämpöpumpun tuotto kannattaisi suunnata kerrostumislevyn yläpuolelle, ehdottaisin B yhdettä. Veikkaan myös että patterilinjan alempaa ottoa joutuu nostamaan C:tä ylemmäs, muuten tuo shuntti tulee kuitenkin koko ajan ottamaan ylhäältä. Tai sit pitää pumpun käyrä olla korkeammalla kun shuntin jolloin taas coppi kärsii. Suo siellä vetelä täällä…

Noita sulkuja kylvämällähän saa kyllä aikaan mionenlaista mahdollisuutta kokeilla. Tuossa myös esim. 4-tieventtiilin puolella muutama sulku lisää, niin voi yhdistellä miten tahtoo ja sopivasti hanoja raottelemalla tehdä vaikka tankkiin "virtuaalisia yhteitä" . Melkoinen hanahässäkkähän tuosta tulee, mutta haitanneeko mitään.

 

[Mikki]

Jos teknisessä tilassa on tilaa, niin eihän siinä mitään. Sulut maksaa jotain ja on teoriassa aina yksi pieni vikakohde lisää. Mutta voi itku sitä harmitusta kun pitäisi jotain muuttaa ja koko systeemi pitää tyhjentää sen vuoksi.

Tuo Jäspi GTV on liiankin hyvä yhteiltään Lähtee kaikenlaisia villejä ajatuksia liikkeelle. Mutta tuollakin tavalla tehtynä mitä kuvasa on, olisi asennus kyllä 10X joustavampi kuin keskimääräinen asennus.

Minä en muuten lähtisi mitään vaihtoventtiilikoneita ostamaan vain sen vuoksi, että saisi nostettua käyttöveden esilämmityksen ~35C --> 55C. Vuotuisessa rahassa tuo katoa kuin pieru saharaan.

Ihan oikeastihan käyttöveden lämmitys suoralla sähkölläkään ei maksa kuin 200-400€ vuodessa normiperheessä. Esilämmitys tiputtaa sen jo puoleen. Vaihtoventiilillä sitten siitä puolesta säästäisi ehkä vielä kolmasosan... olisiko 30-40€/vuodessa. Ei maksa vaivaa todellakaan.

 

[rMa]

Ohessa päivitettyä järjestelmäkuvaa keskustelussa esitettyjen asioiden pohjalta...

Kytkentä on nyt lähes sama kuin täällä. Pumpun latauksen otto on vielä varaajan toisesta D-yhteestä mutta tarkoitus on sekin muuttaa vielä ennen talvea. Shunttina täällä Esbe VRB141.

Tehoista: oma 8kW pumppu riittää talon lämmitykseen tuonne -18-20 huitteille saakka. Yli 10 asteen pakkasilla kuitenkin yhden pitkän (10 min) suihkun ottama teho kierukasta riittää kylmentämän varaajan niin että pumppu joutuu painamaan täysillä tunnista kahteen ennen kuin lämpötila palautuu lämmityskäyrälle.

Viime talvena tammi-helmikuussa GTV:n vastuksiin meni 280kWh kun annoin pumpun käydä täysillä ja laitoin vastukset avuksi vasta kun pumpun tehot ei enää riittäneet. Aikaisemmat talvet on menty puhtaasti pumpulla.

Tuo GTV 500 Hybridin alaosa on aika pieni, vain noin 200 litraa joten itse veikkaan että lämpöpumpun tuotto kannattaisi suunnata kerrostumislevyn yläpuolelle, ehdottaisin B yhdettä. Veikkaan myös että patterilinjan alempaa ottoa joutuu nostamaan C:tä ylemmäs, muuten tuo shuntti tulee kuitenkin koko ajan ottamaan ylhäältä. Tai sit pitää pumpun käyrä olla korkeammalla kun shuntin jolloin taas coppi kärsii. Suo siellä vetelä täällä…

Varaajaan jää etenkin lämpöjä nostaessa väkisinkin muutama aste joten pumpun pitääkin ajaa vähän korkeammalla käyrällä. Myös käyttöveden lämmitys jäähdyttää varaajaa aika tehokkaasti. Käytännössä shuntti ajelee yleensä 20-80% välillä, sulatuksen ja suihkun aikana ottaa ylempää. Varaajan yläosaan kerrostuu käytännössä saman lämpöistä kuin mitä pumppu ajaa, laipion alapuoli saavuttaa saman lämpötilan pienellä viiveellä kun pumppu lämmittää. Pikkupakkasille asti tuo kytkentä toimii mainiosti - varaajan yläosasta riittää energiaa siksi aikaa kun pumppu palauttaa alaosan lämpötilaa käyrälle. Epäilen että pumpun kytkentä laipion yläpuolelle sekoittaisi yläosaa niin ettei tuota kerrostumista pääsisi tapahtumaan.

 

[pökö]

Vaihtoventtiileitä tarvitaan 2 ja ne on myös vikakohteita, putkihässäkkä vaan pahenee ja rahaa palaa. Taitaa vaihtoventtiilit asennettuna olla kalliimmat kuin jäspi-vlk.

 

[roots]

Noo näinhän tuo lataus kannattaa järjestää kuten tuolla ehdotin, niin löytyy varmasti se oikea tapa oikeassa ajossa sitten. Jokatapauksessa, oli lopullinen kytkentä mikä tahansa, noihinhin GTV piippuihin 'kaikkiin' kannattaa laittaa pallovenat niin ei tarvii tyhjentää jos tarve muuttaa jotain. Noista pallovenoista nyt ei mitään vikapesää saa millään kuten tuolla maalailtiin.

Ilman vaihtovenojakin tuon systeemin saa esilämmityksen maksimoivaksi jos vaan koneen ohjaus taipuu eli nostaa pari kertaa päivässä pöntön lämmöt ylemmäksi jolloin myös se alaosan lämpö nousee hetkellisesti, tuon voi tehdä vaikka päivemmällä kun ulkolämpö korkeammalla. Tuo ei vaadi muutakuin ohjauksellisia temppuja jos niitä koneesta löytyy.

((( Oikein villiksi kun ryhtyy niin latauspuolelle 100mm pystyputki pystyyn GTV lämmönhaistelijaksi ja se sitten jakaa virtauksen GTV:hen sinne minne se parhaiten sopii kerrostusperiaatteella, jos koneesta tulee viileetä niin se menee alas ja jos kuumempaa kuin varaajassa niin ylös. )))

 

[Hempuli]

...lämpöpumpun tuotto kannattaisi suunnata kerrostumislevyn yläpuolelle, ehdottaisin B yhdettä. Veikkaan myös että patterilinjan alempaa ottoa joutuu nostamaan C:tä ylemmäs, muuten tuo shuntti tulee kuitenkin koko ajan ottamaan ylhäältä.

Komppaan @kurre orava B-yhteestä. Vilpin tuloa A-yhteeseen pidän jokseenkin turhana, vaan eipä se kustannakaan, kun yhteisiin kannattaa joka tapauksessa viljellä venttiilejä. Vilpin latauspumpun tuotto lienee yleisesti lämmitysverkon pumppua tehokkaampi, mikä virtauksissa pitää huomioida. Alakerrassa vilpin pumppu sekoittaa sen aika hyvin, joten nyt kun on erillinen tulistusvaraaja (järkevästi mun miälest), niin kerrosten välistä levyä voi hyödyntää. Oleellista on myös, ettei patteritermostaatit kurista kiertoa tarpeettomasti (meilläkin vain yhdessä mh patterissa).

Jos lämmityskierto on niukka, jolloin kiertovesi kylmenee paljon, ja vilppi on tauolla, niin käynnistyessään se saa vilpoista vettä myös varaajan alaosasta jonkin aikaa. Kuinka nopeasti vilppi silloin pystyy nostaman tuottolämmön lähelle tavoitetta. Periaatteessa sillä ei ole väliä, koska bi-valent suntti saa lämmintä ylhäältä, mutta pitää muistaa, että lämpöpumpun kanssa lämpötilaerot ovat muutamia asteita.

Vaihtoventtiileitä karsastan itse, paitsi komponentteina, niin myös lämpimän veden tuotannossa, koska sen aikana ei lämmitysverkkoon ei tuoteta lämpöä. Tosin meillä lämpimän veden kulutus on minimaalista, mikä tukee vahvasti tätä ajatusta. Mutta esilämmitys ja tulistusvaraaja on yksinkertaisempi juttu.

Seuraavaksi pitääkin keksiä, mihin laittaa anturit ohjaamaan vilpin toimintaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ilman vaihtovenojakin tuon systeemin saa esilämmityksen maksimoivaksi jos vaan koneen ohjaus taipuu eli nostaa pari kertaa päivässä pöntön lämmöt ylemmäksi jolloin myös se alaosan lämpö nousee hetkellisesti, tuon voi tehdä vaikka päivemmällä kun ulkolämpö korkeammalla. Tuo ei vaadi muutakuin ohjauksellisia temppuja jos niitä koneesta löytyy.

Tämä on ihan totta. Kuinkahan noita ohjaustemppuja sitten koneista yleensä löytyy? Varsinkin jos on tulistusvaraaja, tämä olisi hyvä korvike vaihtoventtiilisysteemille. Jos koneen pyyntiin saisi ohjelmoitua esim. korotuksen tai kaksi päivässä, esilämmitys tehostuisi ja tulistusvaraaja takaisi kuitenkin aina kuuman veden. Vielä parempi, jos saisi kiertopumput seis tuon lämpötilan noston ajaksi niin se tapahtuisi nopeammin.

Palloventtilit voivat korkeintaan jumia, vuotoja en minäkään ventiileissä ole koskaan havainnut. Suljetussa järjestelmässä venttiileiden jumiminen on joka tapauksessa vähäisempää kuin hapekkaassa talousvedessä.

 

[roots]

Vaihtoventtiileitä karsastan itse, paitsi komponentteina, niin myös lämpimän veden tuotannossa, koska sen aikana ei lämmitysverkkoon ei tuoteta lämpöä. Tosin meillä lämpimän veden kulutus on minimaalista, mikä tukee vahvasti tätä ajatusta. Mutta esilämmitys ja tulistusvaraaja on yksinkertaisempi juttu.

Tässä GTV tapauksessa vaihtovenojen kanssa kyllä lämmityskin saa ruokaa, mutta tosiaan kiikun kaakun kannattaako...jos on iso tarve LV:lle niin vois lisätä harkintaan.
Itsellä on vaihtovenat mutta ne on shunteilla tehty eli saan latausta säädettyä portaattomasti yläkertaan ja taitavat olla kestävempää plaatua kuin perinteiset vaihtovenat.

 

[janti]

Tämä on ihan totta. Kuinkahan noita ohjaustemppuja sitten koneista yleensä löytyy? Varsinkin jos on tulistusvaraaja, tämä olisi hyvä korvike vaihtoventtiilisysteemille.

Saattaahan se laite ajaa sen käyttövesimoodin ilman noita venttiilejäkin, kun vaan on anturi sinne varaajan yläyhteeseen käyttövedelle asennettu ja käyttövesimoodi mahdollistettu.

Panassa tuon aktivointi/ohjaus onnistuu viikkoajastimella.

 

[pökö]

Vaihtoventtiileitä karsastan itse, paitsi komponentteina, niin myös lämpimän veden tuotannossa, koska sen aikana ei lämmitysverkkoon ei tuoteta lämpöä.

Näimpä just. Tässä on myös mahdollista että jos on bi-valent käytössä niin käyttöveden lämmityksen aikana varaajan alaosan lämpö loppu ja suntti alkaa ottaa lämpöä yläosasta. Silloin menee myös lämmitykseen sitä huonolla copilla tehtyä lämpöä ja kun sitä meneen niin saavuttaako kone ikinä käyttöveden tavoitelämpöä kun vielä sulatuskin voi osua kohdalle.

 

[roots]

Saattaahan se laite ajaa sen käyttövesimoodin ilman noita venttiilejäkin, kun vaan on anturi sinne varaajan yläyhteeseen käyttövedelle asennettu ja käyttövesimoodi mahdollistettu.

Onnistuu juu noin, tekee tempun sitten satunnaiseen aikaan ellei ole koneessa kello-ohjauksia LV teolle

 

[pökö]

Saattaahan se laite ajaa sen käyttövesimoodin ilman noita venttiilejäkin, kun vaan on anturi sinne varaajan yläyhteeseen käyttövedelle asennettu ja käyttövesimoodi mahdollistettu.

Tää on mielessä pyörinyt ja pitänyt kokeilla omassa koneessa josko se onnistuisi.
En vaan ole ehtiny....

 

[Kellarinlämmittäjä]

Komppaan @kurre orava B-yhteestä.

Onko näihin selvää näkemystä olemassa, välilevyn yläpuolelle vai alapuolelle eli tässä tapauksessa B vai C ?

 

[roots]

Näimpä just. Tässä on myös mahdollista että jos on bi-valent käytössä niin käyttöveden lämmityksen aikana varaajan alaosan lämpö loppu ja suntti alkaa ottaa lämpöä yläosasta. Silloin menee myös lämmitykseen sitä huonolla copilla tehtyä lämpöä ja kun sitä meneen niin saavuttaako kone ikinä käyttöveden tavoitelämpöä kun vielä sulatuskin voi osua kohdalle.

Saavuttamattomuus ongelma voi tietty tulla vilpin kanssa pakkasilla ... siitä sitten herääkin kysymys mitens vastusten paikat ja toiminnat kun se vastus joka tapauksessa on merkittävä toiminnallinen osa kokonaisuutta tässä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Saavuttamattomuus ongelma voi tietty tulla vilpin kanssa pakkasilla ...

Eikä pelkästään pakkasilla, mutta jos olisi suoraan lattialämmitystä alavaraajasta niin sen lämpötilan nousu alkaa ottaa niin pontevasti lämmintä että lämpö ei vaan nouse ellei sitä lattialämmitystä katkaista. Toki ilman jäähtyessä jää vähemmän ja vähemmän eroa kapasiteetin ja lämmitystarpeen välille niin tuo lämpötilannostoaika alkaa venyä rajusti, jos lämmitys syö siitä samasta kuormasta.

 

[pökö]

Onko näihin selvää näkemystä olemassa, välilevyn yläpuolelle vai alapuolelle eli tässä tapauksessa B vai C ?

Omassa varaajassa on välilevyn alapuoli ehdottomasti paras paikka, levyn yläpuoli sähkövastuksineen vastuksineen ei häiriinny lömpöpumpun toiminnasta yhtään, se on kokeiltu. Minulla silti tuo alaosa on 2/3 koko pytystä ja jäspissä tuo taitaa olla päinvastoin.

Silti koittaisin jäspissäkin aloittaa levyn alapuolelta

 

[pökö]

Eikä pelkästään pakkasilla, mutta jos olisi suoraan lattialämmitystä alavaraajasta niin sen lämpötilan nousu alkaa ottaa niin pontevasti lämmintä että lämpö ei vaan nouse ellei sitä katkaista.

Lattiakierron voisi huoletta pysäyttää kun pytyn yläosaa ladataan korkeampaan lämpöön

 

[roots]

3-tieshuntti korvataan 4-tieventtiilillä, johon tarpeen mukaan kuumaa GTV-500:n yläpäästä. Ouman EH-800 ohjaa. Olisiko suositusta venttiiliksi?

Tuossa taitaa olla Vexve vaihtoehto....sitten on Esbe myös olemassa

BIV venttiili kerrostuma varaajan lämmityksen säätöön - Tulituote Oy

www.tulituote.com

Tuossa ESBE sorttimenttia:

GEBO Finland Oy - Geboshop

GEBO Finland verkkokauppa LVI-alan ammattilaisille. Edustamme tunnettuja tuotemerkkejä lämmityksen, vedenkäsittelyn, ilmanhallinnan ja viilennyksen alalta. Oikein valitut tuotteet helpottavat markkinointia, myyntiä ja asennusta sekä huoltoa.

www.geboshop.fi

 

[mekanics]

Tähän väliin työkiireitten lomassa pientä kysymystä noista pattereista. Inventoin aamulla nopealla silmällä ja kyllä joukossa on harmillisen paljon noita 1-lehtisiä. Kuitenkin, patterien vaihdolla on raportoitu jopa 10 asteen pudotuksia menoveden lämmössä ja 15% parannuksia COPissa.

En usko, että kannattaa ihan varta vasten patterinvaihtourakkaan ryhtyä, enkä siten lähde ihan noin hulppeita lukemia tavoittelemaan, mutta kun lämmityksen vaihdon yhteydessä on järjestelmä auki, siihen voisi merkittävimmät yksilöt päivittää ja tehdä tuo termostaattien poisto kaikkiin. Kun menovesilämmöt ovat jo suht matalat ja tuolla saadaan tippumaan jonkin verran lisää, oltaneen jo siedettävissä luvuissa.

Päällimmäinen kysymys pattereiden osalta kuuluu, että kannattaako nähdä vaivaa korvata tuollainen 60-70-luvun 1-lehtinen (vastaavan näköinen kuin kuvassa ylempänä oleva 2-lehtinen) rautapatterityyppi samankokoisella 2-lehtisellä (C20) ? Putkimieskaverin romujen joukossa saattaisi nimittäin niitä olla ja lähtisi puoli- tai kokonaan ilmaiseksi. Vai onko näissä hyötysuhde- ja lämmityskykymielessä tapahtunut sen verran merkittävää päivitystä, että pitäisi laittaa näitä uusia C22:ia tms.?

Nuo kaverin C20:set ovat tainneet jo jonkin aikaa siellä maata ja ovat jo valmiiksi vanhoja, joten saako niistä ylipäätään kalua?

Toiseksi, kun esim. @kurre orava aiemmin jo mainitsi, pattereista kannattaa poistaa termostaatit virtauksen parantamiseksi. Miten tämä käytännössä tehdään, kun en ole tuommoista tullutkaan aiemmin tehneeksi? Termostaatin säätönupin alta koko venttiilipalikka avaimella pois ja korkki kiinni, vai kuinka? Jos näin, taitaa olla syytä sulkea kierto siksi aikaa

 

[Hempuli]

Onko näihin selvää näkemystä olemassa, välilevyn yläpuolelle vai alapuolelle eli tässä tapauksessa B vai C ?

Ei ole ainakaan mulle selvää. Kuten @pökö kertoili, niin myös välilevyn paikka varaajassa vaikuttaa jotain. Gtv:ssä alla 200 ltr ja yllä 300 ltr. Mulla tulee nyt alapuolelle, joskin arvuuttelin pitkään, josko yläpuolelle. Tahtotila oli saada Oumanille mahdollisimman vähän lämpötilavaihtelua, mutta mulla onkin 3-tiesuntti, joka ottaa lämpöä ihan ylhäältä eikä bi-valentia, jolla saadaan lämmitysverkkoon helpommin sopivaa lämpöä sulatuksista huolimatta.

Gtv:n alakerta ainakin sekoittuu jokseenkin hyvin meillä, koska lämmitysverkko ottaa vettä varaajasta kiertoon vähemmän kuin latauspumppu tuottaa. Pienellä lämpötilaerolla alakertaan johdettu lämpimämpi vesi ei nouse yläkertaan täysin, vaan sekoittuu alakerrassa vilpin ruuaksi. Sulatuksissa 200 ltr alakerta on oiva, kun riittää hyvin eikä sekoita yläosaa, josta Ouman ottaa vetensä.

Kytkentäkombinaatiot ja vilppien erilaiset ohjaukset eri anturipaikkoineen tuottavat varaajan kanssa niin monta muuttujaa, että ainakin minulla on vaikeuksia päätellä, miten mikäkin systeemi toimii eri tilanteissa. Tässä tapauksessa bi-valentsuntti ja alakerran 200 ltr laittoi äänestämään yläkerran B:n puolesta, vaikka itsellä on alakerran C (joten sekään ei voi olla mitenkään väärä!).

Hienosäädön puolella tässä kuitenkin ollaan. Kyllä se vilppi lämmittää talon, vaikka sen kytkisi koko aakkosketjuun. Idea lienee kuitenkin saada systeemi toimimaan jotenkin ymmärrettävästi ja tässä ketjussa on kyllä kytkentätapoja valotettu monelta kantilta, mikä on hienoa. Nyt harmittaa, ettei mulla ollut aikanaan bi-valent mielessä, kun systeemiä mietin. Olisi voinut tulla eri ratkaisu tai sitten ei.

 

[Pelus]

Kun meille, vajaa vuosi sitten, tuli vilppi ruuvasin termostaatit irti venttiilistä (kuusiokoloruuvit termostaatin kaulalta vain auki ja termostaatit pussiin), pyöritin sieltä termostaatin alta paljastuvasta metallisesta säätöpyörästä perussäädön selälleen. Kun pumppu rupesi töihin viljelin lämpömittareita huushollin täyteen ja ja pyynniksi pumpulta 21 astetta ja sitten odottelua. Mikäli jokin huone kuumeni liikaa, sieltä perussäädöstä napsua kerrallaan pienemmäksi, ja taas lämpötilan tasaantumisen odottelua. Näin jatkoin kunnes suurinpiirtein kaikki huoneet olivat tasalämmössä. Eipä tuo lämpökäyrä vilpillä heti kohdalleen osunut, joten siihen 21 asteeseen ei päästy. Sitten käyrää jyrkemmäksi, kunnes yläkertakin lämpeni, mutta alakerrasta piti panna melkein kaikki perussäädöt kiinni. No päättelin että yläkerran patterit vain ei teholtaan riitä ja sinne korvasin silloiset kaksilehtiset Purmon kolmilehtisillä. Muuten hyvä mutta Purmolaiset lämpenivät vain yläreunastaan. Kiertovesipumppu täysille ja kuuntelemaan... ainoastaan vessan venttiili kohisi, bueno. Patterit lämpesivät siististi koko pinnaltaan ja yläkertakin lämpeni miehekkäästi liikaa. Sitten taas käyrän kimppuun ja pudotin silloin menoveden lämpöä taas asteittain yhteensä 8 astetta, kunnes yläkerta näytti tasan 21 astetta. Sen jälkeen alakerrasta availin perussäätöä kunnes sielläkin lämpö asettui siihen 21 asteeseen. Tässä vaiheessa termostaatti kiinni olohuoneeseen takan takia ja makuuhuoneeseen lämmön laskua varten. Nyt saan säätää tuvan lämpötilaa kännykästä lisäämällä lämpöpumpun pyyntiä ja koko huusholli seuraa kiltisti pyyntiä, poislukien makkari, jota termari ohjaa.

 

[Pretor]

Mulla on toinen varaajan alakulman D patterilinjan paluulle ja toinen D lähtö VILPille.
VILPiltä tuleva lämmin vesi ohjataan yhteisiin C (laipion alapuoli), tai A (VILPin yläosa) sulkuja avaamalla/sulkemalla.
Hitachilla ohjasin vedet säiliön yläosaan "kevyillä" keleillä, jotta käyntijaksot saisi VILPillä hieman pidemmiksi. Talvella sitten laipion alapuolelle, jolloin sulatukset ei sekoita pönttöä ja samaan aikaan varaajan yläosassa on reserviä, sillä VILPin käyrää pyritty pitämään 1-2'c lämmityskäyrän yläpuolella.
EDIT: ja lämmityskierron lähtö on toisessa varaajan yläosan A-yhteessä, eli aina on lämpimin vesi tarjolla lämmitykselle, jota shuntit sitten annostelee.
Syy tosiaan tuohon varaajan yläosaan vesien ohjaamiseen oli siis käyntijaksojen järkeistäminen. Jos leudoilla keleillä ohjasi laipion alapuolelle, niin VILP lämmitti tuon laipion alaosan ~200l hetkessä ja sammutti itsensä vain käynnistyäkseen heti hetken päästä uudestaan, kun lämpö kuitenkin nousee välilaipion yläpuolelle. Varaajan yläosaan ajaessa koko pönttö lämpeää ~tasalämpöiseksi, joten lämmityssykli on hieman pidempi, kuten myös lepoaika. Mutta nämä on siis ihan VILP kohtaisia ratkaisuja. Panasonicilla ei ole tuota ongelmaa ja oikeastaan taitaa olla ihan sama kumpaan yhteeseen sen kanssa vesiä ajaa tuon lisäkortin kanssa.

Kuitenkin, patterien vaihdolla on raportoitu jopa 10 asteen pudotuksia menoveden lämmössä ja 15% parannuksia COPissa.

En usko, että kannattaa ihan varta vasten patterinvaihtourakkaan ryhtyä, enkä siten lähde ihan noin hulppeita lukemia tavoittelemaan, mutta kun lämmityksen vaihdon yhteydessä on järjestelmä auki, siihen voisi merkittävimmät yksilöt päivittää ja tehdä tuo termostaattien poisto kaikkiin. Kun menovesilämmöt ovat jo suht matalat ja tuolla saadaan tippumaan jonkin verran lisää, oltaneen jo siedettävissä luvuissa.

No täällä ilmoittautuu yksi, joka sai ainakin sen 10'c pudotettua. Tosin meillä on nyt myös puhallinkonvektoreita 4kpl. Pari patteria on vielä vaihtamattakin, toinen sentään on 2-lehtinen.
Eli kyllä se vaihtourakka kannattaa, JOS työkalut pysyy kädessä ja itse jaksaa ahertaa. Tuo pattereiden vaihto ei edes ole iso homma, saati sitten kallis, jos jaksaa torista katsella patterit. Hinnat on ilmaisesta ihan muutamaan kymppiin.

Saattaahan se laite ajaa sen käyttövesimoodin ilman noita venttiilejäkin, kun vaan on anturi sinne varaajan yläyhteeseen käyttövedelle asennettu ja käyttövesimoodi mahdollistettu.

Panassa tuon aktivointi/ohjaus onnistuu viikkoajastimella.

Hmmm... tämähän voisi olla myös jollain tavalla ihan kokeilemisen arvoinen idea, että miten toimisi omassa käytössä. Ja vaikkei koko vuotta, niin leudot kelit/kesän. Ajaisi ajastettuna 1x/pv, tai esim. aamuisin ja iltapäivällä/alkuillasta ennen tiedettyjä suihkusessioita lämmöt ylös varaajan yläosaan.
Harmi kun ei ole omassa varaajassa anturitaskulle vapaata paikkaa yläosassa, niin ei pääse testailemaan.

 

[mekanics]

Minä en muuten lähtisi mitään vaihtoventtiilikoneita ostamaan vain sen vuoksi, että saisi nostettua käyttöveden esilämmityksen ~35C --> 55C. Vuotuisessa rahassa tuo katoa kuin pieru saharaan.

En ole vielä kovinkaan syvällisesti koneita tutkinut, mutta kun puhut vaihtoventtiilikoneista, onko siis sellaisia, jotka vaativat tai on tarkoitettu toimimaan noilla vaihtoventtiilisysteemeillä, mitkä usein esimerkkikytkentöihin on kyllä piirretty?

Joka tapauksessa, esilämmitetyn veden lämpötilahan tulee vaihtelemaan, kun pyttyä on siis ajatus kelluttaa. Joskus lämpimän käyttöveden teko ottaa enemmän energiaa, kuin jonain toisena ajankohtana, riippuen siitä, missä lämmössä pytty sattuuu kulloinkin olemaan...

Vaihtoventtiileitä tarvitaan 2 ja ne on myös vikakohteita, putkihässäkkä vaan pahenee ja rahaa palaa. Taitaa vaihtoventtiilit asennettuna olla kalliimmat kuin jäspi-vlk.

Kuten edellisessä, onko vaatimus? Ts. onko koneita, joiden sielunelämä ei toimi ilman että asianomaisiin ohjauksen lähtöihin on jotakin kytketty? Sinänsä kun ajattelee, että jos kyseessä on vain 1/0 ohjattu suuntaventtiili, niitä ei kyllä juuri anturoida tarkistamaan, että tilaansa vaihtavat. Eri asia tietty, että jos pitää olla kytkettynä joitakin lämpöantureita tiettyihin paikkoihin, joihin sitten ohjaus odottaa muutosta jossakin ajassa tapahtuvan.

Ilman vaihtovenojakin tuon systeemin saa esilämmityksen maksimoivaksi jos vaan koneen ohjaus taipuu eli nostaa pari kertaa päivässä pöntön lämmöt ylemmäksi jolloin myös se alaosan lämpö nousee hetkellisesti, tuon voi tehdä vaikka päivemmällä kun ulkolämpö korkeammalla. Tuo ei vaadi muutakuin ohjauksellisia temppuja jos niitä koneesta löytyy.

sekä

Tämä on ihan totta. Kuinkahan noita ohjaustemppuja sitten koneista yleensä löytyy? Varsinkin jos on tulistusvaraaja, tämä olisi hyvä korvike vaihtoventtiilisysteemille. Jos koneen pyyntiin saisi ohjelmoitua esim. korotuksen tai kaksi päivässä, esilämmitys tehostuisi ja tulistusvaraaja takaisi kuitenkin aina kuuman veden. Vielä parempi, jos saisi kiertopumput seis tuon lämpötilan noston ajaksi niin se tapahtuisi nopeammin.

Näitäkin juttuja tullee varmaan aikanaan kokeiltua. Näiden kommenttien myötä tullaan kuitenkin toiseen mielenkiintoiseen kysymykseen: Porukalla kun on monenlaista pumppua ja osa lienee kokeillut montaakin erilaista, niin mikäs olisi konsensu siitä, missä vehkeessä on se älykkäin ohjaus? (toivottavasti ei nyt sitten saada aikaan kovin suurta kilpahuuto-ottelua )

@Pretor taisi Yutakista Panaan siirtyessään jossain todetakin, että Panasonicissa olisi ollut vilkkaampi sielunelämä kuin Hitachissa?

A- B- C- tai jokin muu yhde -pohdinnat

Hyvää pohdintaa ja joihin varmastikin tulee palattua sitten kun on rauta lattialla ja opettelussa. Ajattelin lähteä tuolla hanastrategialla liikkeelle, eli kokeilen ja säätelen manuaalisesti, ja jos jokin yhteenvaihto säännöllisesti jossakin tietyssä tilanteessa osoittautuu toimivaksi, laitan sitten siinä vaiheessa siihen tarvittavat vastaventtiileitä/ shuntit ja automaatiot ohjaamaan niitä, millä ne sitten parhaiten on tehtävissä. Tuolle puolelle taskusta löytynee konsteja.

Tehoista: oma 8kW pumppu riittää talon lämmitykseen tuonne -18-20 huitteille saakka. Yli 10 asteen pakkasilla kuitenkin yhden pitkän (10 min) suihkun ottama teho kierukasta riittää kylmentämän varaajan niin että pumppu joutuu painamaan täysillä tunnista kahteen ennen kuin lämpötila palautuu lämmityskäyrälle.

Viime talvena tammi-helmikuussa GTV:n vastuksiin meni 280kWh kun annoin pumpun käydä täysillä ja laitoin vastukset avuksi vasta kun pumpun tehot ei enää riittäneet. Aikaisemmat talvet on menty puhtaasti pumpulla.

Tällä strategialla ajattelin lähteää liikkeelle. En ole vielä tarkemmin päättänyt, minkä kokoinen vehjes olisi tulossa, mutta signaturesta pääätellen @rMa lämmittelee hiukan pienempiä neliöitä hiukan pohjoisempana, joten aika lähellä varmaankin ollaan.

Joka tapauksessa tuon pumpun mitoituskeskustelku on osaltani vasta tuloillaan Kopioin kuitenkin tähän jo seuraavan lauseen eräästä löytämästäni insinöörityöstä:

”Insinöörityön aikana tehtyjen laskelmien perusteella jonkinlaisena ohjenuorana vesi-ilmalämpöpumpun mitoittamiselle voisi pitää, että lämpöpumppu kannattaa mitoittaa kattamaan noin puolet –20 °C:n ulkolämpötilassa tarvittavasta lämmitystehontarpeesta. Tällöin lämpöpumpulla pystytään kattamaan noin 90–95 % rakennuksen tarvitsemasta vuotuisesta lämmitysenergiasta.”

Lopuksi vielä pattereihin. Koko systeemin takiahan tuo menoveden lämpö on kuitenkin kriittinen parametri. Pudotan sitä minkä voin, mutta ern ainakaan alussa lähde ostamaan koko mökin täydeltä uusia C22:ia tai C33:ia. Nyt olisi tiedossa edulliset kaksiriviset, osin 3-riviset hiukan vanhemmat patterit (C20 ja C30). Kannattaako siis sellaisia laittaa? Onhan se nyt toki parannus suunnilleen samanikäisiin 1-lehtisiin kyllä, mutta saavutetaanko niillä riittävästi? (Joo, vaikea varmaan eksaktisti sanoa, mutta noin periaatteellisesti?)

Erästä valtiomiestä mukaillen, anteeksi että tämä tarina on pitkä, mutta minulla oli kiire, enkä ehtinyt kirjoittaa sitä lyhyesti...

 

[Hempuli]

Nibe F2120, josta on hivenen kokemusta, ei vaadi vaihtoventtiilejä. Parametrilla saa ohjattua, haluaako lämpimän käyttöveden tuotannon vai ei. Uskon, että näin on muidenkin vilppien kanssa.

500 ltr varaajan kanssa ei liian tehokas vilppi ole ongelma. Lähinnä mieleen tulee se, että tehokkaamman vilpin kanssa saa myös suuremman minimitehon nollakeleillä, mikä näkyy lyhyempinä käyntiaikoina (jos niitä pitää haitallisina). Itse (ja taitaa täällä olla muutama muukin) tykkään, että pumppu toimisi pääasiassa keskikierroksilla eikä huutaisi pää punaisena, vaikka ei ne siitä tiettävästi ole rikki menneetkään.

Täydellisen tietämättömyyden antamalla varmuudella ottaisin vanhat kaksi- tai kolmiriviset, kun pidän lämpöpattereita hapantumattomina tuotteina. Taustaharkinnassa täälläkin, mutta pitäisi saada koko setti koottua, ettei jonnekin jää pieni riittämätön yksilehtinen.

 

[kurre orava]

Ei noita vaihtoventtiilejä ole järjestelmiin pakko kylvätä, toimii ne pumput ilmankin. Suurin osa osaa noita kuitenkin ohjata.

Mitä ohjaukseen / käyttöliittymiin tulee niin mitähän tuosta sanoisi. Yksi tykkää tunnetusti tyttärestä ja toinen äidistä. Joku saattaa unelmoida jopa molemmista, yhtäaikaa… Mutta ehkä rohkenisin kuitenkin väittää et Nibellä on edelleen yksi parhaimmista ja monipuolisimmista käyttöliittymistä mitä markkinoilla löytyy. On toki kalliskin ja uudessa versiossa säädettävyyttä hiukan kavennettiin. Vaikeus on tietty siinä että harva on tutustunut kovinkaan moneen eri valmistajan käyttöliittymään. Itselläkin omakohtaista käytännön kokemusta on ES:n Aataminaikaisesta ohjauksesta ja Niben F sarjasta. Muiden järjestelmien tuntemus perustuu joko luettuun tietoon tai satunnaisiin kokeiluihin. Varaston lattialla on yksi Atlantic joka olisi tarkoitus asentaa hinaajaan ennen talvea josko kerkeäisi. Siinä on Siemensin ohjaus. Tulisi sekin tutuksi.

Käytetyt patterit. Jos ovat pintapuolisesti siistejä, saat ne halvalla ( käytännössä ilmaiseksi) ja ovat korkeudeltaan vanhoja yksilehtisiä pattereita vastaavia niin mikä ettei. Itse ne pitää kyllä asentaakin jotta kannattaa. Mutta ei se lämpö kyllä tiedä kulkeeko se uudessa vaiko vanhassa patterissa vaan lähinnä pinta ala ratkaisee.