Sähkön säännöstely edessä?

P

Poistunut käyttäjä 16081

Vieras
Jos tästä nyt jotain katastrofia haluaa väkisin kaivaa, niin mä kyllä osoittaisin ennemmin lisääntyviä ja valtion voimakkaasti tukemia ilma-vesi-lämpöpumppuja. Nuo ovat sähköverkolle erittäin ikäviä kovalla pakkasella. Juu, mullakin on sellainen.

Juu, mullakin on sellainen, ja kuluts pienetynyt n. 5000 kwh. Eli paha homma on sähköverkolle.
Pienentynyt myös yli 30c pakkasilla.

Edit, jos se oli sarkasmia niin ok :tonttu:
 

SON

Vakionaama
Ehkä kollega Kottea lukuunottamatta suhtautuminen sähkön säännöstelyyn, sähköpulaan vaikkapa jo ensi talvena, tuntuu olevan monelle tuntematon asia.

Viimeksi sähköä säännöstelttiin valtakunnan tasolla v 1977 voimalaitoslakon aikaan. Sen kokeneet tietävät jos muistavat mitä se käytännössä tarkoittaa kun sähköjä katkotaan ennalta tietämättä vaikkapa parin tunnin välein . Tuolloin ei ollut edes talvi vaan muistaakseni kevät ja kaikki silti kärsivät. Teollisuus, kaupat, sairaalatkin, ihmisiä jäi hissseihin jne. Tuolloin esimerkiksi kotielektroniikka oli aivan toista mitä tänä päivänä, sitä ei juuri tuolloin ollut.

Talvea odotellessa ja varautuneena pahimpaan

:grandpa:
 

kotte

Hyperaktiivi
No ei nouse suuremmaksi kuin suoralla sähköllä. Oma pumppuni kykenee viemään max 3 kW.
Sähkön toimitusvarmuuden kannalta nyt olennaista on, että sähkönkulutus painottuu paljon suoraa sähköä voimakkaammin kovan lämmitystarpeen sääoloihin. Profiili on ensinnäkin hyvin vaikea arvioida, eli kukaan ei osaa ennustaa, miten jyrkästi kulutus kasvaa pakkasten kiristyessä valtakunnassa -- toisin kuin suoran sähkön, jonka kulutuksen kasvun voi aika hyvin ennustaa. Toisekseen, energiapohjainen sähkön hinnoittelu ei suosi rakentamaan voimantuontannolle huipputehoa ja energiaahan mainitulla profiililla sähköä kuluttavat vilpistit säästävät (joten tehoa ei kannata rakentaa yhtä paljon kuin suoralle sähkölle, jolloin joustovaraa on entistä vähemmän). Sähkön toimitusvarmuuden kannalta vilp on varsinainen helvetinkone ilman luotettavasti toimivaa muuta tukilämmitysvaihtoehtoa kuin suora sähkö.
 

kotte

Hyperaktiivi
Juu, mullakin on sellainen, ja kuluts pienetynyt n. 5000 kwh. Eli paha homma on sähköverkolle.
Pienentynyt myös yli 30c pakkasilla.
Pitäisi purkaa auki tuota yli 30c pakkasen aluetta, mutta eihän tuo ole ihme, jos ennen lämmitettiin silloin suoralla sähköllä. On absoluuttisen selvää, että keskimääräinen energian kulutus vilppiin siirryttäessä laskee ja sähkön kustannukset suhteessa vielä enemmän (kun vähäisen lämmitystarpeen aikana sähkö ei ainakaan ole kalliimpaa kuin huippukulutuksen aikaan). Olennaistahan on kuitenkin keskusteltavassa asiassa kulutettava huipputeho. Kun teho ylittää saatavilla olevan, sähkö on katkaistava jostakin. Todella kovilla pakkasilla sähkövastuksilla lisäenergian tuottava vilp kuluttaa aina vähintään saman määrän sähköä kuin lämmitys suoralla sähköllä (kun etenkin monoblock-koneitakin täytyy muun lisäksi estää jäätymästä, minkä ohella muitakin lisälämpöhäviökohteita on).
 

BBF

Vakionaama
Lasketaanpa vähän jonkinlaista yksinkertaista worst case scenariota. Jos 100.000 öljylämmitystaloa siirtyisi suoraan sähköön sanotaan 8kW kpl, niin se tekisi yhteensä 0,8 GW lisää kuormaa. Onhan se sähköä muttei sekään vielä pitäisi sähköverkkoa nurin saada, varsinkin jos maksimiteho nousee ainakin 1 GW lähivuosina. Ja miten todennäköistä on tänäpäivänä että koko Suomessa olisi yhtä aikaa kovia, yli 25C pakkasia jotka jatkusivat päiviä tai viikkoja? Puhumattakaan jostain -30C. Suurin osa asutuksesta on kuitenkin Etelä-Suomessa.

En vaan osaa pitää öljy -> VILP siirtymää kovin suurena uhkana verkolle. Sitäpaitsi tuo siirtymä ei tule tapahtumaan edes ihan parissa vuodessa. Samaan aikaan vielä uusien talojen energiantarve vähenee kun eristysmääräykset kokoajan kiristyy. Ja paperi- ym. suurteollisuutta suljetaan.
 

Mekaniker

Vakionaama
Hybridimalliset IVLP:t menee automaattisesti sähkövastukselle?
Ja kun ulkolämpötila lähestyy -20 astetta ne pysähtyy yleensä muuttuen suorasähkökattiloiksi?
Asukkaat ei yleensä tietoisia siitä vaan sähkölasku pitkän pakkasjakson jälkeen vaatii nitrot ja iso pankkitili-varaus

Meillä varoitus tulee suihkussa kun ei enää riitä potkua pumpussa:lumiukko:
 

kotte

Hyperaktiivi
maksimiteho nousee ainakin 1 GW lähivuosina. Ja miten todennäköistä on tänäpäivänä että koko Suomessa olisi yhtä aikaa kovia, yli 25C pakkasia jotka jatkusivat päiviä tai viikkoja? Puhumattakaan jostain -30C. Suurin osa asutuksesta on kuitenkin Etelä-Suomessa.
Pari päivää todella kovaa pakkasta Etelä-Suomessa kyllä saattaa muodostua kohtalokkaaks (lämmittettävän huoneistoalan määrä on kriittinen tekijä ja sehän keskittyy Etelä-Suomeen). Ei pidä unohtaa, että samalla, kun öljylämmitystä on siirretty vilpeille, on tapahtunut muutakin. Hiili- ja öljykäyttöisiä voimalaitoksia on romutettu ja vaikka uutta kapasiteettia on syntynyt, tuo on ollut lähes yksinomaan epäluotettavaa, eli tuuli- ja aurinkovoimaa. Jopa OL3 on osin poissa sähkön tuontikapasiteetista verkon stabiliteettivaatimusten takia. Tuulivoima voi jopa olla melkein poissa pelistä kovan pakkasen tilanteessa, kuten se oli 11.2.2021, jolloin sattui kova pakkaspäivä ja sähkön kulutus nousi korkeaksi.

Todetaan nyt lopuksi, että vilp + jokin muu kuin suora sähkö huipputeholämmittimenä parantaisi sähkön toimitusvarmuutta. Tällöin vilpin ottama sähköteho melkein poikkeuksetta laskisi pakkasen kiristyessä. Tuollainen hybridilämmitys olisi täystehoista maalämpöäkin suotavampi sähköjärjestelmän kestävyyden kannalta Suomessa. On melko sama, millä tuo lisälämpö toimisi, olkoon sitten öljy, kaasu, puu, pelletti tai jopa suuri lämpövarasto (mikä on kuitenkin useimmiten kustannuksiltaan ja hyötysuhteeltaan toivottaman kallis yksittäisen kiinteistön kokoluokassa).
 

Mekaniker

Vakionaama
Lasketaanpa vähän jonkinlaista yksinkertaista worst case scenariota. Jos 100.000 öljylämmitystaloa siirtyisi suoraan sähköön sanotaan 8kW kpl, niin se tekisi yhteensä 0,8 GW lisää kuormaa. Onhan se sähköä muttei sekään vielä pitäisi sähköverkkoa nurin saada, varsinkin jos maksimiteho nousee ainakin 1 GW lähivuosina. Ja miten todennäköistä on tänäpäivänä että koko Suomessa olisi yhtä aikaa kovia, yli 25C pakkasia jotka jatkusivat päiviä tai viikkoja? Puhumattakaan jostain -30C. Suurin osa asutuksesta on kuitenkin Etelä-Suomessa.

En vaan osaa pitää öljy -> VILP siirtymää kovin suurena uhkana verkolle.
Missä minä asun on ollut kolme varteenotettavaa sähkökatkoa jotka liittyi suoraan ylikuormaan, ne tapahtui ennen uusien maakaapeleiden tuloa. Ongelma tuli samalla kun uudet talot rakennettiin eli liian pieni muuntaja
Nyttemmin se ongelma on poistunut

Selvää on että öljypolttimen poistuminen kuormittaa sähköverkkoa enemmän muttei ratkaisevasti missä sähköverkko on uudistettu, vanhoilla sähköverkon alueilla se taas on haitaksi?

Ne joilla on sähköauto kannattaisi ottaa selvää miten paljon sähköä menee latauksessa ja ylläpito-latauksessa/lämmityksessä kun ulkolämpötila menee reippaasti pakkaselle
Voi olla yllätys?
Ja niitä autoja on paljon nykyisin
 

Ton1A

Vakionaama
Ne joilla on sähköauto kannattaisi ottaa selvää miten paljon sähköä menee latauksessa ja ylläpito-latauksessa/lämmityksessä kun ulkolämpötila menee reippaasti pakkaselle
Voi olla yllätys?
Ja niitä autoja on paljon nykyisin
Keskimääräinen VILP kuluttaa suuruusluokkaa 1½ keskimääräisen sähköauton verran sähköä vuodessa. Erona on se, että sähköauton kulutus riippuu enemmän ajomääristä kuin lämpötilasta. Toki lyhyt pätkäajo pakkasella nostaa kulutuksen helposti 2-3 -kertaiseksi, mutta pätkäajon luonteeseen kuuluu myös lyhyet ajot jolloin sittenkin absoluuttinen sähkömäärä ei ole niin suuri. Ja toisin kuin talon lämmityksen, auton ei tarvitse kuluttaa koko ajan sähköä verkosta.
 

kotte

Hyperaktiivi
ILPPIÄ tarkoitin, mutta anyway.
Ilppi on periaatteessa samanoloinen kuin vilp, mutta käytännössä ehkä sähkönkulutusprofiilin kannalta usein helpompi tapaus, koska on tyypillisesti osatehoinen ja toimii monesti hyvin koville pakkasille saakka. Useimmissa ilppiä käyttävissä talouksissa on myös tulisija tai ilppi jopa on vielä öljylämmityksen tukena.

Helppohan vilppienkin tehonhallinta periaatteessa olisi (saksalaiseen malliin) niin, että sähkömittarin etäkäyttötoiminto olisi kytkettävä lämpöpumpun apuvastusten ohjaukseen rajoittamaan vastusten ottamaa tehoa. Sähkön tehopulan uhatessa verkkoyhtiö voisi komentaa apuvastuksille pienemmän tehon joksikin aikaa osalle talouksista haittaa kierrättäen. Teho riittäisi estämään jäätymisriskin, mutta ei rakennuksen viilenemistä. Verkkoyhtiö pystyy jopa valvomaan talouden sähkökulutusta etäluettavan energiamittarin avulla ja jos rinnalle kytketään liikaa muuta kuormaa (lämpöpuhaltimia, sähkökiuas ym.), sitten katkaistaan toviksi kaikki sähköt taloudesta, jotta keskimääräinen teho pysyy kyseisen talouden maksimaalisen säännöstelyosuuden alapuolella. Olisi siis jokaisen omassa kontrollisaa, tuottaako tarvittavan lisälämmön jotenkin muutoin kuin sähköllä ja välttyy näin kämpän viilenemiseltä tai jopa sähkökatkoksilta.
 

burmanm

Vakionaama
Keskimääräinen VILP kuluttaa suuruusluokkaa 1½ keskimääräisen sähköauton verran sähköä vuodessa. Erona on se, että sähköauton kulutus riippuu enemmän ajomääristä kuin lämpötilasta. Toki lyhyt pätkäajo pakkasella nostaa kulutuksen helposti 2-3 -kertaiseksi, mutta pätkäajon luonteeseen kuuluu myös lyhyet ajot jolloin sittenkin absoluuttinen sähkömäärä ei ole niin suuri. Ja toisin kuin talon lämmityksen, auton ei tarvitse kuluttaa koko ajan sähköä verkosta.

Toisaalta, kaikki tuo auton kuluttama ei auta mitenkään siihen talon lämpiämiseen. Eli se tulee vain sen VILPin/sähkövastusten päälle uutena kuormana, koska talo on kuitenkin pidettävä lämpimänä. Tämä on se suuntaus nyt kuitenkin, sähkö nimittäin tulee töpselistä eikä sitä tarvitse ajatella. Ja teollisuus on pahasta, koska se saastuttaa, joten pienet katkotkin on ihan hyväksi.
 

Ton1A

Vakionaama
Pointti on siinä, että se on kuormana tasainen ja ennustettava. Toisin kuin ilmasta lämpöä pumppaava lämpöpumppu, jossa taas on erittäin voimakas sääriippuvuus.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Eipä niin yksinkertaista asiaa
(kun etenkin monoblock-koneitakin täytyy muun lisäksi estää jäätymästä, minkä ohella muitakin lisälämpöhäviökohteita on).
Mikähän tämä juttu oikein on? Onhan VILPeissä tietysti se "stand-by" kulutus päällä kuten kaikissa sähkölaitteissa tuppaa olemaan, pakkasella lisäksi kiertopumppu ilmeisesti kaikissa koneissa pyörii jollakin nopeudella.

Aikamoista pirujen maalailua. Kun on tarpeeksi kylmää, kone ei tietysti tuota mitään mutta ei näistä nyt sentään mitään mainitsemisen arvoisia häviöitä aiheudu jos putket on jotenkin järkevästi rakennettu ja eristetty edes sinne päin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Aikamoista pirujen maalailua. Kun on tarpeeksi kylmää, kone ei tietysti tuota mitään mutta ei näistä nyt sentään mitään mainitsemisen arvoisia häviöitä aiheudu jos putket on jotenkin järkevästi rakennettu ja eristetty edes sinne päin.
Olen samaa mieltä, ettei ole merkittävä, mutta on vääjäämättä plus-merkkinen sähkön kulutuksen kannalta. Laskelma siis ikään kuin olisi suoraa sähköä kaikki. Mikään reikä tai läpivienti rakennuksessa ei ainakaan vähennä lämmön menekkiä.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Todetaan nyt lopuksi, että vilp + jokin muu kuin suora sähkö huipputeholämmittimenä parantaisi sähkön toimitusvarmuutta.
Johan tuota on maailman sivu hoettu, jotta OK-talossa tulisi olla näiden pumppujen lisäksi esim. takka jolla pystyy paikkaamaan paitsi noita huipputehon piikkejä kovilla pakkasilla, mutta myös tuo sitä henk.koht. huoltovarmuutta joskos sähköt katkeaakin tahi pumput vikaantuu :cool:
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Olen samaa mieltä, ettei ole merkittävä, mutta on vääjäämättä plus-merkkinen sähkön kulutuksen kannalta. Laskelma siis ikään kuin olisi suoraa sähköä kaikki. Mikään reikä tai läpivienti rakennuksessa ei ainakaan vähennä lämmön menekkiä.
Niin, jos se puuttuva osuus tuotetaan suorasähköllä. VILP:n siirtyminen tukilämmitykselle on tietty huono asia ja sitä huonompi, mitä enemmän tämä on sähköä.

Pakkasilla tietysti kaivetaan sitten ne kaikki muutkin sähkölämmittimet esille, autoihin, kellareihin ja ulkorakennuksiin. Olen myös bongannut toimistoissa sähkötoimisia lisälämmitimiä, kun vilukissat ei meinaa muuten tareta.
 

eldee

Jäsen
Pari päivää todella kovaa pakkasta Etelä-Suomessa kyllä saattaa muodostua kohtalokkaaks (lämmittettävän huoneistoalan määrä on kriittinen tekijä ja sehän keskittyy Etelä-Suomeen). Ei pidä unohtaa, että samalla, kun öljylämmitystä on siirretty vilpeille, on tapahtunut muutakin. Hiili- ja öljykäyttöisiä voimalaitoksia on romutettu ja vaikka uutta kapasiteettia on syntynyt, tuo on ollut lähes yksinomaan epäluotettavaa, eli tuuli- ja aurinkovoimaa. Jopa OL3 on osin poissa sähkön tuontikapasiteetista verkon stabiliteettivaatimusten takia. Tuulivoima voi jopa olla melkein poissa pelistä kovan pakkasen tilanteessa, kuten se oli 11.2.2021, jolloin sattui kova pakkaspäivä ja sähkön kulutus nousi korkeaksi.

Todetaan nyt lopuksi, että vilp + jokin muu kuin suora sähkö huipputeholämmittimenä parantaisi sähkön toimitusvarmuutta. Tällöin vilpin ottama sähköteho melkein poikkeuksetta laskisi pakkasen kiristyessä. Tuollainen hybridilämmitys olisi täystehoista maalämpöäkin suotavampi sähköjärjestelmän kestävyyden kannalta Suomessa. On melko sama, millä tuo lisälämpö toimisi, olkoon sitten öljy, kaasu, puu, pelletti tai jopa suuri lämpövarasto (mikä on kuitenkin useimmiten kustannuksiltaan ja hyötysuhteeltaan toivottaman kallis yksittäisen kiinteistön kokoluokassa).

Näettekö mitään järkeä siinä että vaihtaisi pienemmän säiliön öljylle, mutta polttimen jättäisi. Kantaisi siihen vaikka kanisterilla BIODIESELIÄ. Tälläinen systeemi on ilmeisesti ARA-kelpoinen(25%)?. Sähköverkko ja ilmasto kiittäisi. Onko tälläisen toteuttaminen käytännössä haastavaa/kallista/tilaa vievää?
lisäys: käytännössähän tuo vilp+joku muu = varaava takka. Niitähän on joka pirtissä. Ehkä tuo öljypolttimen jättäminen pienellä säiliöllä menee kikkailun puolelle
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Niin, jos se puuttuva osuus tuotetaan suorasähköllä. VILP:n siirtyminen tukilämmitykselle on tietty huono asia ja sitä huonompi, mitä enemmän tämä on sähköä.

Pakkasilla tietysti kaivetaan sitten ne kaikki muutkin sähkölämmittimet esille, autoihin, kellareihin ja ulkorakennuksiin. Olen myös bongannut toimistoissa sähkötoimisia lisälämmitimiä, kun vilukissat ei meinaa muuten tareta.
Tässä on ihan mielenkiintoinen juttu...

"Tammikuun tehopiikki – mitä tapahtui 7.1.2016? Miten tehoa hallitaan paremmin jatkossa?"
Tammikuussa 2016 Suomen sähköjärjestelmää koetteli tehopiikki, jossa sähkönkulutuksen tuntikeskiteho nousi uuteen ennätykseen, yli 15 100 MW:iin. Tehopiikki herätteli energiajärjestelmän avaintoimijat pohtimaan entistäkin vakavammin sähkötehon riittävyyttä koskevia kysymyksiä. Sähköjärjestelmän epätasapaino saattaisi aiheuttaa vakavan sähkön jakeluhäiriön ja siten erilaisia vaikeuksia yhteiskunnan keskeisille toiminnoille.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Ehkä tuo öljypolttimen jättäminen pienellä säiliöllä menee kikkailun puolelle
Kikkailusta en tiedä. Vilpin asennusta odotellessa mulla oli 10 ltr kannu öljypolttimelle, johon hain irtokannulla dieseliä useamman viikon. Siinä se meni samalla kuin ruokakaupassa käynti tai autoa tankatessa. Ei varavoimaa hirveän useasti tarvitse. Öljysäiliön varaamalle tilalle on jatkuvaa käyttöä.

Aikakoneen kun käynnistää, niin pentuna kannoin pihan pintasäiliöstä kannulla löpöä kammarin öljykaminaan, jolla pirtti pysyi jotenkin lämpimänä. Siihen nähden nykyinen värkkäys huoneanturien kanssa lämpötilan pysymisessä asteen parin sisällä tuntuu aika naurettavalta touhulta.
 

Ton1A

Vakionaama
Mullakin oli vielä alkuvuodesta täystehoinen varalämmitys öljyllä. Tiedä sitten mitä oikeasti olisi pitänyt kantaa pihalle että on oikeutettu siihen 4000€ avustukseen, mutta meiltä lähti myös metallipiippu ja poltin. Tuo olisi kyllä ollut hyvä hätävara vaikkapa parin jerrykannun voimin.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Aikakoneen kun käynnistää, niin pentuna kannoin pihan pintasäiliöstä kannulla löpöä kammarin öljykaminaan, jolla pirtti pysyi jotenkin lämpimänä.
Käyt kipasemasta tuollaisen Binarin backup-lämmittimeksi, käy melko pitkään kanisterillisella dieseliä ja jossain 100Ah akussakin potku riittää toviksi :p
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ellei varaava takka ole oikeasti suuri, ei siitä irtoava lämmitysteho riitä pitämään taloa lämpimänä. Kiertoilmatakoista irtoaa sitten jo enemmän tehoa, mutta sitten pitää kipinävuorot varata perheelle.

Sähköpula on todellisuutta siinä mielessä, että Suomella ei ole omaan kulutukseen tuotantokapasiteettia. Samaan aikaan esimerkiksi Norjalaiset ovat aloittaneet huutokauppaamisen, että myyvät sähkönsä sinne kuka maksaa parhaiten.

Ne kroisokset ymmärtää rahan päälle ja eipä niillä mitään erityistä velvollisuutta ole tänne tai Ruotsiin toimittaa sähköä, jos joku muu maksaa enemmän.
 
Viimeksi muokattu:
P

Poistunut käyttäjä 16081

Vieras
Ellei varaavatakka ole oikeasti suuri, ei siitä irtoava lämmitysteho riitä pitämään taloa lämpimänä. Kiertoilmatakoista irtoaa sitten jo enemmän tehoa, mutta sitten pitää kipinävuorot varata perheelle.

Joo ei täällä vanhasta pikkutakasta saa kuin n. 8-16kwh hyötyä per vuorokausi.
Ongelma osaltaan siinä, että takka lämmittää lähinnä olohuonetta, ja lämpöpumppukaan ei ihan mahdottomasti sitä takan ilmaa
saa sotkettua tuonne keittiö osastolle, vaikka toinen puolikas sinne päin suunnattukin. Taitaa osa olohuoneen lämmöstä pyöriä pumpun avulla lähinnä olohuoneen ja eteisen väliä.

Takan luukkua jos pitäisi auki vaikka 10 tuntia lämmittämisen jälkeen, niin toimisi varmaan paremmin, nopeampi lämmön luovutus. Perään sitten uusi lämmitys
 

kaihakki

Vakionaama
Näettekö mitään järkeä siinä että vaihtaisi pienemmän säiliön öljylle, mutta polttimen jättäisi. Kantaisi siihen vaikka kanisterilla BIODIESELIÄ. Tälläinen systeemi on ilmeisesti ARA-kelpoinen(25%)?. Sähköverkko ja ilmasto kiittäisi. Onko tälläisen toteuttaminen käytännössä haastavaa/kallista/tilaa vievää?
lisäys: käytännössähän tuo vilp+joku muu = varaava takka. Niitähän on joka pirtissä. Ehkä tuo öljypolttimen jättäminen pienellä säiliöllä menee kikkailun puolelle
Eikös tuo biodiesel ole basillien ruokaa. Se kun seisoo kesän yli lämpimässä, niin onko kunnossa syksyllä.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Käyt kipasemasta tuollaisen Binarin backup-lämmittimeksi, käy melko pitkään kanisterillisella dieseliä ja jossain 100Ah akussakin potku riittää toviksi :p
Ei nuo Webasto-tyyppiset oikein iske hermoon. Jotenkin liian hienomekaanista toimintaa. Autossa ovat toimineet, mutta on niitä saanut huoltaakin. Palomalja syöpyi yhdestä mallista muutamassa vuodessa ja toinen malli kaipasi vesipumpun. Ja virtaakin tarvitaan. Virtaa saa toki aggregaatista, jos sellainen olisi.

Tällä hetkellä vara- ja lisälämpönä saunan puukiuas sähkön säännöstelyn taklaamiseen, mutta se tarvitsee vahtivuorot. Yksinkertaisena tykkää yksinkertaisista ratkaisuista ja mieluusti katselen puunpolton suuntaan, jos sähkö on pitkään kadoksissa.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Eikös tuo biodiesel ole basillien ruokaa. Se kun seisoo kesän yli lämpimässä, niin onko kunnossa syksyllä.
Muistaakseni veneiden kanssa puhuttiin FAME:sta dieselin yhteydessä. Mikrobikanta muodostuu veden ja dieselin rajapintaan. Veneissä tuo on säiliön pohjalla ja riippuu ottoputkesta, koska nappaa levämönjän suodattimiin.

Eikö Nesteen normidieselissäkin ole bio:ta mukana, mutta siinä ei ole FAME:a. Ainakin paattiin olen tankannut vain Nesteen dieseliä tuon takia. Nesteen My-dieselistä ei mulla ole havaintoa, kun se ei kiinnosta palmuöljytisleiden tuotantovaikutusten vuoksi.
 
K

korsteeni

Vieras
lähivuorokauden aikana mediassa joku viisas pähkäili näissä käydyissä sähkökeskusteluissa että kun kehitettäisiin jokin systeemi millä sähköä varastoitaisi vuorokauden verran olisi jo suuri askel, viikko niin ongelma olisi pois
no tämähän on keksitty ja käytössäkin, miksi keksiä kärrynpyörää uudelleen
10m³ pytty keskelle rakennusta pakolliseksi, nykyeristeillä lämpöä riittää liki se viikko eikä sähköä tarvitse välttämättä lainkaan
se vähäinen sähkö hoituu vaikka sillä vertillä ja 100A akulla mutta eihän sitä sähköä edes tarvitsisi silloin katkoa kun varaaja olisi ladattu tiineenä lämpöä silloin kun sitä säköä on elikkä kun myllyt pyörii
lämmöstähän siinä huippupakkasilla on kysymys
 

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Näitä kauhukuvia sähkön hinnoista kun kuuntelee niin alkaa ropelihattu pyöriä kiivaasti. Esim. entinen öljypoltin ja kopioi
kattilan näistä yhdistelmälaitteista jossa on vilppi ja kattila samoissa kuorissa. Kattilassa veden ympäröimä palopesä ja tehokas konvektioosa jonka läpi varaajan vesi kierrätetään kun vilppi uupuu. Tällainen kattila ja pieni öljysäiliö sopisi hyvin
entisen ison kattilan tilalle. Tavallinen öljypoltin olisi luotettavampi kuin nämä autovebastot.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Atlanticilla on tuommoinen kombikattila. Ihan oikea öljypoltin ja VILP, juuri tuohon tarkoitukseen suunniteltu paketti. Öljynsyöttösäiliö lienee asiakkaan itsensä järkättävä. Olettavasti tämä jää mopen osille tukiaisissa mutta eipä niitä nyt aina muutenkaan saa.

Sitten on olemassa myös pellistä kyhättyjä kevytrakenteisia pellettitakkoja, jotka toimivat sekä verkkovirralla että akulla. Sähkön kulutus on hyvin minimaalista. Pelletit tankataan siihen "kaminaan" suoraan säkistä tai saavista.
 

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Kun vilppi ja kaikki muu on jo valmiina niin atlanticin tyyppinen kattila voisi olla esim. pystyssä oleva
lieriö halkaisija 30 cm ja korkeus 80 cm+ öljypoltin, ympärillä ohut eriste. Omalla pumpulla kierto kuution varaajaan
jota vilppi ja aurinkokeräimet myös lämmittää. Tuo minikattila suoraan rosteripiipun kyljessä veisi aika vähän tilaan
verrattuna nykyiseen kaksoispesäkattilaan. Sopiva säiliö viereen niin ei tarvis niitä kylmien ja kalliiden tuntien vastuksia
käyttää.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Eikös tuo biodiesel ole basillien ruokaa. Se kun seisoo kesän yli lämpimässä, niin onko kunnossa syksyllä.
Wanhat 1. sukupolven FAME-paskat on, nämä uudet 2. sukupolven HVO-pohjaiset parafiiniset ei enää :)
Tällä hetkellä vara- ja lisälämpönä saunan puukiuas sähkön säännöstelyn taklaamiseen, mutta se tarvitsee vahtivuorot. Yksinkertaisena tykkää yksinkertaisista ratkaisuista ja mieluusti katselen puunpolton suuntaan, jos sähkö on pitkään kadoksissa.
Kyllä minäkin luulen että meillä jos kovin pitkä sähkökatko sattuisi kovimpien pakkasten aikaan, niin makuuhuone siirtyy olkkariin, takan ääreen. Toki pientä liikuntaa tuossa pitää harrastaa mm. pakastimien sisältöjä ulos pakkaseen kärrätessä. Tai ruuan valmistus pihagrillillä voi myöskin olla noissa keleissä kokonaan ihan uusi kokemus. Tietty meillä on backuppina myös tuo asuntovaunu, johon saadaan lämmöt kaasulla aina tarvittaessa :cool:
Eikö Nesteen normidieselissäkin ole bio:ta mukana, mutta siinä ei ole FAME:a. Ainakin paattiin olen tankannut vain Nesteen dieseliä tuon takia. Nesteen My-dieselistä ei mulla ole havaintoa, kun se ei kiinnosta palmuöljytisleiden tuotantovaikutusten vuoksi.
No neste tuottaa sitä NeXBTL-biokomponenttiaan, joka kuuluu ns. parafiinisiin HVO-dieseleihin, eli 2. sukupolven biodieseleihin. Vastaavaa tavaraa valmistaa myös mm. UPM, joka on nimennyt sen BioVernoksi ja heillä on sopimukset ABC-ketjun kanssa, joka onkin nyt tuonut Nesteen My Dieseliä vastaavan oman ABC Nero Dieselinsä markkinoille, jotka ovat siis 100% HVO-dieseleitä. Myös Teboil on jo päässyt tähän uusiutuvien 100% HVO-tuotteiden kisaan mukaan omalla Green+ dieselillään :cool:
 

Mikki

Hyperaktiivi
Nuo HVO-dieselit olisi jollain lailla motivoivia ostaa, jos niiden myynti ei pienentäisi sekoiteosuutta muista dieseleistä. Eihän noiden ostamisessa ole mitään järkeä nykyisellään.

Paitsi ehkä se, että Neste MyDiesel kyllä palaa hienosti moottorissa. Eikä sitten minkäänlaista käryä tule pakoputkesta. Huomasin tuon edun esimerkiksi Webaston kanssa viime talvena.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Paitsi ehkä se, että Neste MyDiesel kyllä palaa hienosti moottorissa. Eikä sitten minkäänlaista käryä tule pakoputkesta. Huomasin tuon edun esimerkiksi Webaston kanssa viime talvena.
Ja koska se palaa puhtaasti, niin myös DPF tykkää ja puhdistuksen polttosyklejä tulee harvemmin => säästää pitkässä juoksussa DPF:n tyhjennykseltä tai uusinnalta. Toki myös tosiaan weban kanssa tuosta tulee sellainen vieno kynttiläinen tuoksunsa :cool:

Tietty tässä on sekin että leijonan osa noista hyödyistä saavutetaan jo 15% HVO-osuudella, joten onko se HVO-pitoisuuden 15%>100% nostaminen enää (kuluttajan kannalta) taloudellisesti järkevää, jaa-a. Nesteelläkin oli aikaisemmin tälläinen valmis tuote kuin Pro Diesel jossa on nimenomaan 15% HVO:ta joukossa, vaan lopettivat sen kun toivat My Dieselin sen "tilalle" ja näin tuon 15% seoksen saadakseen kuluttajan pitää itse kikkailla pumpulla. Siksi harrastankin tätä talvisin, ensin sen 5 litraa tms. My pohjalle ja loput Futuraa päälle. Näin tankissa on sen 10...25% HVO-seos ja jo tuokin riittää tuohon em. kynttilän tuoksuun weballe, mutta silti lompakko ei juurikaan ota vielä osumaa kohonneesta polttoaineen hinnasta vs. mitä koko tankillinen My maksaisi :)
 

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Unohtui vielä tuosta omasta kuvitelmasta varaava takka joka on hyvässä paikassa alemmassa kerroksessa porrasaukon vieressä. Tehon kyllä huomaa kun laskeutuu portaita alaspäin. Takan päällä on vielä ilmastoinnin tuloventtiili joka levittää lämpöä. Eiköhän Tampereen korkeudella näillä pärjätä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kun vilppi ja kaikki muu on jo valmiina niin atlanticin tyyppinen kattila voisi olla esim. pystyssä oleva
lieriö halkaisija 30 cm ja korkeus 80 cm+ öljypoltin, ympärillä ohut eriste.
Joskus näin kaljaasin tyylisisä pienissä laivoissa puolen vuosisadan takaisia öljykaminoita muistuttavia vesikattiloita, siis tuollaisen polttolieriön ympärillä oli lämpöä keräävä putkisto, jossa sitten vesi tms. kiersi joko pumpulla tai painovoimaisesti. Noissa ei ollut öljypoltintakaan, vaan painovoimaisesti säiliöstä uimuriventtiilin kautta syöttävä putki lieriön pohjalle, missä öljy höyryynnyttyään paloi. Tulet oli tehtävä käsin joka sytytyskerralla, mutta tuollainen olisi periaatteessa helposti automatisoitavissa samalla tavoin kuin webastoissa tai wallaksissa, eli pohjalla on akusta syötettyyn vastuslankaan perustuva hehkutulppa ja joko lämpöä tai valoa aistiva tuntoelin, jonka persuteella ohjain katkaisee hehkutuksen, kun tuli on syttynyt ja toisaalta sulkee polttoaineen syötön hiukan myöhemmin, jos tuli ei vaikuta palavan suunnitellulla tavalla.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Joskus näin kaljaasin tyylisisä pienissä laivoissa puolen vuosisadan takaisia öljykaminoita muistuttavia vesikattiloita
Refleks 67MS.
 
Back
Ylös Bottom