PILP rikki, mitä tilalle?

Nyt olisi apu tarpeen ja kaikki mielipiteet erittäin tervetulleita.

Kuukausi sitten huomasin että 10v vanha Nibe 410p PILP ei kerää lämpöä poistoilmasta. Jäteilman lämpö 25C, kompressori ei käy. Kun oli jo aiemmin alkanut ääntämään, kyselin korjausta. Parista huoltoliikkeestä sama kommentti, ei kannata korjata, kohta hajoo kompura. Uusi vastaava n 10keur.
:'(
Joo, ei haluta uutta 10 vuoden konetta. Oli selvää että maalämpöremontti on kohta ajankohtainen, Nibe toistaiseksi toimi IVnä ilman lämmön talteenottoa, ja suorasähkökattilana käyttövedelle ja ja vesikiertoiselle lattialämmitykselle.

No, eilen aamulla huomasin että IV poistoilma ei liiku. Tarkemman tutkimuksen jälkeen, EBM EC-moottorin päätetransistori poksahtanut, eli nyt ei kierrä enään edes ilma. Uusi puhallin jo valmiiksi korjauskelvottomaan Nibeen n 400eur
:-[

(Edit, puhallinongelma ratkaistu käytetyllä varaosalla)

Nyt pyytäisin apuja, pitäisi tehdä nopeita ratkaisuja asian suhteen. Ilma tietysti pitää saada mahdollisimman nopeasti liikkumaan. Täällä varmasti kokemusta, mikä on hyvä IV-kone jota kannattaisi alkaa katselemaan?
talo rakennettu 2010, n 200m2, Espoossa. Kellari ja keskikerros vesikiertoisella lattialämmöllä, IV kone taas palvelee keskikerrosta ja yläkertaa 125m2, kellarissa oma IV.

Seuraavana tulee sitten suht pikainen tarve maalämpötoteutukselle. Mistä kannattaa pyytää tarjouksia toteutukseen? Mikä pumppumerkki on pitkäikäinen ja korjattavissa? Nibeä ei tule enään
:-X
 
Viimeksi muokattu:
Onko mahdollista asentaa IV kone nykyisen 410P rinnalle ja tehdä kanavamuutokset?

Jos tila tälle on, niin IV kone ostoon heti ja tälle vuodelle sen asennus. Onko tarkoitus ottaa kellari uuden IV koneen alle myös vai jääkö se erilliseksi? Vaikuttaa IV koneen mitoitukseen.

Erikoista muuten että kompura ja puhallin kärähtää yhtäaikaa. Vakuutusyhtiölle kannattanee tehdä ilmoitus ja jos joku firma kirjoittaisi nuo asiat paperille ettei kannata korjata ja että on yllättävää että molemmat hajoaa niin korvauspuoli voisi nousta.
 
Täällä Nibe F1145 10kw maalämpö asennettu 2010 ja siitä asti toiminut ilman mitään katkoksia tai huolto/korjaustoimenpiteitä, saas nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan mutta tyytyväinen olen ollut laitteeseen.

Vastikään päivitin ilmanvaihtokoneen ilto 440 -> swegon casa W5 malliin ja se vaikuttaa ihan laadukkaalta laitteelta, varmaan muutkin vastaavat toki ovat ihan yhtä kelpoja, Vallox mv145 oli yksi jota myös harkitsin tähän mökkiin jossa siis ilmamäärä +108/-118 l/s
Swegonin ohjauspanelissa saa halutessaan kellonajan ja sisälämpötilan (tai ulkolämpötilan) näkymään panelin näytöllä, se on mielestäni mukava toiminto kun ei tuossa meidän olohuoneessa kelloa tai sisälämpömittaria ole aiemmin ollutkaan...
 
Ei tosiaan Nibeä kannata hyljeksiä 410P vuoksi joka on aika yksittäinen heikko esitys. Ja on siinä vähän tingitty v2010 LVI suunnitelussa että on 200m2 talossa päädytty tuolllaiseen systeemiin.

410p kompuralle on tässä melkein 12v aikana kertynyt varmasti käyttötunteja triplasti verrattuna yllä olevaan MLPhen.
 
Käytettyjä EC-puhaltimia tosiaan löytyy, eikä niistä yleensä joudu paljon maksaa. Osassa voi joku laakeri äännellä, mutta se ei montaa euroa ole vaihtaa. Tuo nyt kannattaa ensi hädässä tehdä (vaihto on helppoa) ja sen jälkeen rauhassa pohtia se IV-kone.
 
Kiitos kaikille, erityisesti Sammeli77. Hain aamulla puhaltimen ja puolilta päiviltä alkoi taas ilma liikkua mökissä. Ei paha, reilu vuorakausi vian huomaamisesta, viikonloppuna ja kohtuulliseen hintaan.

Se, että tuon hintaluokan järjestelmän ilmoitetaan 10v kohdalla olevan korjauskelvoton ei anna itselleni muuta vaihtoehtoa kuin antaa eurot jatkossa muualle. Mitä tota touhua katsellut, ollaan hyvin kaukana yksittäistapauksesta. Toisaalta tuo Nibe ei ole palvellut IV:nä kuin 125m2 osuutta talosta, toki silti lienee ollut mitoitus tiukilla. Mahdollisesti uudet MLP:t on ihan asiallisia.

Onneksi laite asennettu erilliseen tekniseen tilaan, ajatus ollutkin asentaa IV-kone niben viereen, ja MLP-systeemit 410P:n paikalle. Kanavat sentään tehty 160 putkella, kuristettu sitten niben päällä 125 lähtöihin.

Ketju näköjään siirrettiin Nibe alueelle, kehitetään tarvittaessa uudet ketjut jatkosuunnitelmien hämmentämiseen, Nibe alue ei ehkä siinä kohtaa ole paras, kun lähes ainoa reunaehto uusille vehkeille on että merkki ei ole Nibe.
 
Viimeksi muokattu:
Hienoa että osa löytyi. Tuosta korjauskelvottomuudesta 10v vanhana kuitenkin....

Kannattaa vältellä sitten muitakin merkkejä. Ei nimittäin noin vain aina löydy osia ja vaikka löytyy on kompuranvaihto aina iso riski sille että uusi kompura hajoaa heti kohta. Oikeaoppinen kompuranvaihto on kallis operaatio.

Kyllä noita MLP raatoja löytyy tori.fi kanssa. Ei se elo ole autuasta aina... merkistä riippumatta.
 
merkki ei ole Nibe.
Nibe ei varsinaisesti ole edes vielä mitään noin ennustamisen kannalta - se on kattokonserni joka hallinnoi kymmeniä ostamiaan pienempiä firmoja ja liimailee niiden tarroja ristiin rastiin. Eli jos harkitset toisen nimistä laitetta se ei välttämättä pelasta - voi se silti olla Nibe jotain kautta tai aika suoraan. Tai vaikka siinä on Niben tarra se voi olla omaa sukua vaikka Mitsubishi.
 
Jos päätös on ettei pilppiä tule tilalle , ja jos niben päällä ja sivulla on tilaa niin ilmanvaihtokoneen ostoon jotta saat lämmöntalteenoton ennen talvea kuntoon. Mlp tai muun ehtii myöhemminkin, nibe toimii kyllä kattilana.
Esim enerventin koneet menee kanavajärjestykseen poikittain
 
Viimeksi muokattu:
Kannattaa vältellä sitten muitakin merkkejä. Ei nimittäin noin vain aina löydy osia ja vaikka löytyy on kompuranvaihto aina iso riski sille että uusi kompura hajoaa heti kohta. Oikeaoppinen kompuranvaihto on kallis operaatio.

Kyllä noita MLP raatoja löytyy tori.fi kanssa. Ei se elo ole autuasta aina... merkistä riippumatta.
Juuri tästä syystä lähdin aloitusviestissä kyselemään kestävien ja korjattavissa olevien koneiden perään.
Ajatuksena tuntuu aika turhalta pyöritellä Excelissä COPin desimaaleja, ainakaan euron kuvat silmissä, jos jo koneen käyttökustannus voi olla luokkaa tuhat eur/vuosi. Sinänsä joku kahden tonnin kompuraremontti kymmenen, tai mielummin 15 vuoden kohdalla olisi vielä ihan siedettävissä.
410 toteutuksessa ruotsalaisinsinöörit on päätyneet asentamaan kompuran paikkaan joka ei ole saavutettavissa kun kone on asennettu paikoilleen. Ensin hajoo parinkympin kumityynyt jolla kompura on vaimennettu, ei löytynyt tekijää joka olisi vaihtanut kone paikallaan. Siitä pari vuotta niin hajoo kompura ja kone on romua. Jos ajattelee toisin päin, ei tule heti mieleen syitä miksi ostaisin uuden samalta merkiltä. Ehkä vähän halvempia kuin muiden vastaavat, tuskin muilla tavoin ylivoimaisia.

Nibe ei varsinaisesti ole edes vielä mitään noin ennustamisen kannalta - se on kattokonserni joka hallinnoi kymmeniä ostamiaan pienempiä firmoja ja liimailee niiden tarroja ristiin rastiin. Eli jos harkitset toisen nimistä laitetta se ei välttämättä pelasta - voi se silti olla Nibe jotain kautta tai aika suoraan. Tai vaikka siinä on Niben tarra se voi olla omaa sukua vaikka Mitsubishi.
Joo, Jämä taitaa ainakin myydä brändättyä Nibeä. Bosch tai Thermia tuskin ainakaan on samaa dna:ta, sitten on näitä Saksalaisia kuten Vaillant, AIT jne. Japanilaiset tyypillisesti tekee kestävää tekniikka, mutta ei taida MLP:tä juurikaan löytyä Suomen markkinoilta, Mitsu taitaa olla jotenkin edustettuna.
Lopulta kaikki koneet taitaa olla melkolailla samoista osista tehtyjä. Lähes kaikki käyttää EBM EC-puhaltimia, kompura Copland ta Mitsu. Invertterejä tekee muutama muukin, venttiilit ja pumput kouralliselta valmistajia.

Jos päätös on ettei pilppiä tule tilalle , ja jos niben päällä ja sivulla on tilaa niin ilmanvaihtokoneen ostoon jotta saat lämmöntalteenoton ennen talvea kuntoon. Mlp tai muun ehtii myöhemminkin, nibe toimii kyllä kattilana.
Esim enerventin koneet menee kanavajärjestykseen poikittain
Tämä on sunnitelma. Toisaalta kannattaa laittaa MLP samantien, ei varsinaisesti säästä mitään suorasähkön käyttöä pitkittämällä. Vaihtoehtona voisi myös olla VILP, mutta tässä on sama riski, voi joutua taas pian kuskaamaan laitteen kaatopaikalle ja aloittaa nollasta. Maalämmössä jää ainakin lämpökaivo, jotka käsittääkseni ovat yleensä pitkäikäisiä.

Onneksi on tilaa muuttaa kanavajärjestys sopivaksi. Kannattaisikohan lämpöpumpputaloon laittaa IV vesikiertoisella jälkilämmityksellä?
 
Kompressorissa ei ole käytännössä ikinä vikaa, vaan muun systeemin suunnittelussa ja mitoituksessa. Sitä on vaikea ennustaa, kun mallit vaihtuu ja myynnissä ei ole sitä tavaraa mistä on kokemuksia.

Jos haluaa hyvän takaisinmaksun ja oma aika on ilmaista, käytetyt koneet on ylivoimaisia.
 
Onneksi on tilaa muuttaa kanavajärjestys sopivaksi. Kannattaisikohan lämpöpumpputaloon laittaa IV vesikiertoisella jälkilämmityksellä?

Itse tilasin iv-koneen vesikiertoisella jälkilämmityksellä, ihan periaatteesta kun sitä lämmintä vettä kerran tehdään lämpöpumpulla niin miksi käyttää vastusta tuonkaan lämmittämiseen. Eipä tuota ole tullut tarvittua kuin ihan kireimmillä -30C pakkasilla ja silloinkaan ei ollut täydellä teholla. Nyt tuokin patteri palvelee tuloilman viilennystä kesäisin, saa toki kytkettyä taas lämmityskäyttöön nopeasti jos tarvetta ilmenee. Aika kallishan tuo patteri oli, useampi satanen lisähintaa enerventtiin, mutta sinne se lisäkustannus hukkui talolainan sekaan. Ihan hyvä päätös kuitenkin tuon viilennyksen kannalta.
 
Niin, kannattaa se vesipatteri laittaa jos halvalla saa, mutta jos sähkölämmitteinen malli sopii helpommin kanaviin ja/tai on tarjouksessa saati käytettynä tarjolla, se vesipatteri ei säästöillään pankkia räjäytä ja muut asiat voi painaa vaa'assa enempi.
 
Tuollaisessa tilanteessa (jos kaivokin vielä poraamatta), kannattaa mielummin harkita esilämmitystä, eikä jälkilämmitystä. Venykuutiokin toimii ilman sulatuksia paremmin esilämmityksellä ja siihenhän voi sitten käyttää kaivosta suoraan litkua.

Ei tarvi jälkilämmitystä sen jälkeen ja jäähdytyksen osalta voi toimia samoin kuin ennenkin (tai pelkästään poistaa kosteutta ja LTO:lla nostaa takaisin lämpötilan jos pelkää kondenssia olemassa olevissa putkissa).
 
Aloittaja kun on kovin huolissaan laitteiden kestosta, niin onhan tuollaisella 7kEUR integroidulla MLPllä jonkinlainen riski kanssa että 10v nurkilla tulee vika jonka korjaus maksaa tonneja. Kyllä mielestäni siinä kohtaa ihan samoin joutuu miettimään korjaako vai uusiiko ja sitten 10keur palaa taas.

Jos tämå on suuri huoli niin sitten yksi vaihtoehto on ostaa joku 3-4kEUR monoblock VILP ja lähtee siitä ettå ei harmittele jos se hajoaa 10-15v sisällä. Uusi tilalle ja matka jatkuu.

Eli sisälle siis puskurivaraaja käyttöveden esilämmityskierukalla ja sitten käyttövesivaraaja. Asentelee VILPn niin että se on plug-and-play irrottaa ja laittaa uusi tilallekö kun sen aika on.
 
Vaikka AIT on Saksasta niin Nibe sen kai nykyään omistaa.

Näin jälkiviisaasti ihannepumppu olisi sellainen, että siinä otetaan käyttöveteen vähän tulistusta aina kun lämmitetään, mutta sitten tarvittaessa siinä olisi myös vaihtoventtiili mikäli käyttövettä tarvittaisiin enempikin. Tuommoisen kanssa ei lämmitys katkeaisi turhan usein käyttöveden vuoksi.

AIT:n jättäisin kauppaan enimmäkseen huonon ohjauksen vuoksi. Nibeä voisin harkita, vaikka 410P ei vakuuttanut. Minulta ei toki kompura hajonnut, mutta olihan se aivan älytön metelöivä sähkösyöppö.
 
Näin jälkiviisaasti ihannepumppu olisi sellainen, että siinä otetaan käyttöveteen vähän tulistusta aina kun lämmitetään, mutta sitten tarvittaessa siinä olisi myös vaihtoventtiili mikäli käyttövettä tarvittaisiin enempikin. Tuommoisen kanssa ei lämmitys katkeaisi turhan usein käyttöveden vuoksi.
Thermia sopii tuohon kaavaan ja ehkä Lämpöässälläkin tommosia, mutta LL talossa tuo tulistushyöty on heikkoa ja voi olla ettei ollenkaan, patteritalossa yleensä onnistuu hyvin.
 
Näin jälkiviisaasti ihannepumppu olisi sellainen, että siinä otetaan käyttöveteen vähän tulistusta aina kun lämmitetään, mutta sitten tarvittaessa siinä olisi myös vaihtoventtiili mikäli käyttövettä tarvittaisiin enempikin. Tuommoisen kanssa ei lämmitys katkeaisi turhan usein käyttöveden vuoksi.

AIT:n jättäisin kauppaan enimmäkseen huonon ohjauksen vuoksi. Nibeä voisin harkita, vaikka 410P ei vakuuttanut. Minulta ei toki kompura hajonnut, mutta olihan se aivan älytön metelöivä sähkösyöppö.

Tuo 410P on aika ihme juttu että sen kautta joko tuomitaan valmistaja Nibe kokonaan tai sitten kategorisesti PILP sektori. Mutta katsokaa nyt minkä aikakauden vehje se on... 1996 ollut jo keskustelua vehkeestä eli ollut markkinoilla. Jos joku sen vuonna 2010 vielä asentaa 200m2 taloon ja ajattelee saaneensa tuliterän vehkeen niin on muutama googlaus jäänyt tekemättä.

1633934463627.png

Mutta yleisesti ottaen on siis aika hassua torpata suurin valmistaja sen vuoksi pois, että yksi 1990-luvun puolivälin vehkeen suunnittelu ei oikein onnistunut.
 
^Minä kyllä ymmärrän, jos vituttaa. On minultakin hajonnut ostamiani tuotteita, hyvin kalliitakin, ja toisinaan vitutuksen määrä on ollut aika massiivinen.

AIT:n osalta tilanne on siinä mielessä kiitollinen, ettei sellaista taida toista tulla, hajosi tai ei.
 
Tuollaisessa tilanteessa (jos kaivokin vielä poraamatta), kannattaa mielummin harkita esilämmitystä, eikä jälkilämmitystä. Venykuutiokin toimii ilman sulatuksia paremmin esilämmityksellä ja siihenhän voi sitten käyttää kaivosta suoraan litkua.

Ei tarvi jälkilämmitystä sen jälkeen ja jäähdytyksen osalta voi toimia samoin kuin ennenkin (tai pelkästään poistaa kosteutta ja LTO:lla nostaa takaisin lämpötilan jos pelkää kondenssia olemassa olevissa putkissa).
Ei kannata ainakaan etelässä, jos nyt jotain vetistä kennoa niin kaivokierto ulkoilmakanavaan jos helposti onnistuu ja taitaa niin olla kun sama tila.
Tämä voisi olla mielenkiintoinen vaihtoehto. Yksi vahva vaihtoehto IV-koneeksi on Vallox 110 MV. Onko tämä juuri se värkki mistä yllä keskustelua: Vallox MLV Multi 200 ? Tämä ainakin jollain tasolla näyttää integroituvan IV-koneen ohjauslogiikkaan.

Mitäs muita, vaikka parempia vaihtoehtoja tuon toteutukseen löyty
Näin jälkiviisaasti ihannepumppu olisi sellainen, että siinä otetaan käyttöveteen vähän tulistusta aina kun lämmitetään, mutta sitten tarvittaessa siinä olisi myös vaihtoventtiili mikäli käyttövettä tarvittaisiin enempikin. Tuommoisen kanssa ei lämmitys katkeaisi turhan usein käyttöveden vuoksi.

Thermia sopii tuohon kaavaan ja ehkä Lämpöässälläkin tommosia, mutta LL talossa tuo tulistushyöty on heikkoa ja voi olla ettei ollenkaan, patteritalossa yleensä onnistuu hyvin.
Meillä yläkerros on tällä hetkellä toteutettu sähköpattereilla. Ajatuksena ollut jossain vaiheessa muuttaa vesipattereille. Olisiko tästä tekniikasta hyötyä juuri tälläisessa tapauksessa? Onko ylipäätään odotettavissa ongelmia jos kaksi kerrosta lattialämmöllä ja yksi pattereilla? Yläkerrassa kaksi makuuhuonetta, aula ja vaatehuone, näissä ei kovasti lämmitystehoa tarvita. Lisäksi kylppäri joka on vesikiertoisella lattialämmöllä jo nyt.
 
Lämpö nyt nousee muutenkin yläkertaan helpommin. Riittävän laadukkaat ja monilehtiset patterit vaan, kyllä se siitä.

Itselläni on tällä hetkellä kuumakaasun lämpö lattialämmityksen kanssa 52C. Se ei hurjasti vettä lämmitä, mutta voisi kuitata lämpöhäviöt. Näillä keleillä vaihtoventtiilin käyttö ei ole mikään ongelma, enempi se on sitä silloin, kun on oikeasti kylmä. Silloin käyttövesisykli saisi olla vikkelä, ja lämmityksen jatko samoin.

AIT:n invertterikoneiden akilleen kantapää on siinä, että käyttöveden teon jälkeen vehjes on unohtanut, mikä voisi olla sellainen fiksu lähtöarvo lämmitykseen. Tehojen nosto kestää ikuisuuden. Ehdotin firman palautelaatikkoon joskus, että jos vaikka pistäisitte lämmitystilan ohjaukset talteen siinä kohtaa kun käyttövesisykli alkaa, ja yrittäisitte sen loputtua jatkaa lämmitystä niillä lähtöarvoina. Ei ollut vissiin hyvä idea heidän mielestään, kivempi keräillä vauhtia 2h aloittaen pikkutehoilta. ON/OFFien kanssa ei tartte näitä murehtia.
 
Mielestäni kaikki takaisinmaksulaskelmat lämpöpumppuja sisältäville laitteille pitäisi tehdä maks. 7-8 vuoden perusteella oli motiivi asennukselle mikä hyvänsä, ja todella mieluusti 5 vuotta jos ykköstavoitteena on säästö.

Kyllähän ne yleensä pidempään kestää mutta ei sitä riskiä kannata ottaa että ostaa hienon lämpöpumpun jonka tarkoitus on tahkoa säästöjä eikä se koskaan tahko penniäkään. Jos sitten on joku himmeli joka on niin kallis että TMA on jossain 12 vuoden kohdalla niin sitä ei rehellisesti sanoen kannata ostaa ollenkaan, koska on varsin todennäköistä että hankinta menee pakkasen puolelle, jopa reilusti. Tämä erityisesti pätee nykyisille 15000-4000 = 11000 euron VILP-asennuksille joissa TMA 10-12 vuotta.

Jos vielä tekee oletuksen että joutuu tuon 5-7v aikana yhden huoltokäynnin ja parinsadan varaosan kustantamaan, eli lisää hintaan vaikka 500, niin laskelma on realistinen. Kompressorivikaan ei kannata varautua, kyllä se yleensä on koko laitteen tuho siinä kohdassa. Autoihinkaan harvoin vaihdetaan moottoreita nykyään vaan se on suunniteltu kestämään käyttöikä ja jos näin ei ole, suunnittelu on epäonnistunut. Sama lämpöpumpuissa.

Mutta jos on laskenut 5 vuodella ja 10 vuoden kohdalla hajotessaan laite on jo maksanut uuden laitteen kokonaan niin että uusi alkaa tahkoa ilmaista rahaa ekasta päivästä lähtien, voi olla *tutuksen sijasta hymyn pilkahdus huulilla.
 
Olen tuolla Vaillantin MLP:llä nyt pumppaillut runsaat 10 vuotta ja vähän jo pohtinut miten sen uusii kun aika on. Tämä setti on vaihtoventtiili MLP + puskurivaraaja + 300l MLP-käyttövesivaraaja ( se on oma rotunsa ) + Vaillantin väyläkomponentteja kuten parin piirin ulkoinen ohjainboxi ja sisätermari - ja sitten pumppua, shunttia. Ja kaivot.

Helpointa ja halvinta se olisi vaihtaa samannäköiseen uuteen ja pitää muut osat, homman tekisi itsekin muutamassa tunnissa kun liitettävänä on 5 putkea - jotka todennäköisesti ovat vanhoilla paikoillaan ja muutama johto. Alvillinen listahinta on kyllä peräti 7300 ( flexotherm 151 ), mutta näistä aina säädetään. Nykyistä GeoTherm 141 vastaava uudempi malli ei kyllä ole mikään uusimman tekniikan ihme - taitaa olla on/off kone R410:llä, mutta säästyneillä rahoilla kuittaisi varmaan aika paljon COP-eroa, en ole laskenut, teknisten tietojen mukaan kylmän ilmaston SCOP pitäisi olla hyvinkin OK: 55C / 4.03.

Jos vaihtaa hifimpään muunmerkkiseen invertterimalliin saa sitten ostaa kaikenlaista kilkettä ja putkitöitäkin olisi edessä.. mutta varaajat ja kaivon nyt ainakin voi pitää. Katsotaan nyt, voihan tuo tuossa pöristä vielä useammankin vuoden, nyt se on pumpannut omien laskujensa mukaan noin 217000kWh maasta.
 
Katsotaan nyt, voihan tuo tuossa pöristä vielä useammankin vuoden, nyt se on pumpannut omien laskujensa mukaan noin 217000kWh maasta.
Aika vähän se on pumpannu, eikös tuo ole aika isotehoinen kone?

Tuo on helppo järjestelmä vaihtohommaan kun kaikki erillistä...itellä vähä sama tyyli paitsi joku erillinen LV pönttö pitää laittaa tai integroitu kone...
 
Mielestäni kaikki takaisinmaksulaskelmat lämpöpumppuja sisältäville laitteille pitäisi tehdä maks. 7-8 vuoden perusteella oli motiivi asennukselle mikä hyvänsä, ja todella mieluusti 5 vuotta jos ykköstavoitteena on säästö.

Kyllähän ne yleensä pidempään kestää mutta ei sitä riskiä kannata ottaa että ostaa hienon lämpöpumpun jonka tarkoitus on tahkoa säästöjä eikä se koskaan tahko penniäkään. Jos sitten on joku himmeli joka on niin kallis että TMA on jossain 12 vuoden kohdalla niin sitä ei rehellisesti sanoen kannata ostaa ollenkaan, koska on varsin todennäköistä että hankinta menee pakkasen puolelle, jopa reilusti. Tämä erityisesti pätee nykyisille 15000-4000 = 11000 euron VILP-asennuksille joissa TMA 10-12 vuotta.

Jos vielä tekee oletuksen että joutuu tuon 5-7v aikana yhden huoltokäynnin ja parinsadan varaosan kustantamaan, eli lisää hintaan vaikka 500, niin laskelma on realistinen. Kompressorivikaan ei kannata varautua, kyllä se yleensä on koko laitteen tuho siinä kohdassa. Autoihinkaan harvoin vaihdetaan moottoreita nykyään vaan se on suunniteltu kestämään käyttöikä ja jos näin ei ole, suunnittelu on epäonnistunut. Sama lämpöpumpuissa.

Mutta jos on laskenut 5 vuodella ja 10 vuoden kohdalla hajotessaan laite on jo maksanut uuden laitteen kokonaan niin että uusi alkaa tahkoa ilmaista rahaa ekasta päivästä lähtien, voi olla *tutuksen sijasta hymyn pilkahdus huulilla.
Kotivakuutus jossain määrin toki jeesaa jos alle 10v laite tyystin posahtaa, minulla tosiaan nyt noin 11v ikää nibe maalämpösysteemillä eli turha enää vahinkoilmoitusta täytellä kun tuo hajoaa, mutta energian hinta noussut/nousussa, samoin muksut kun kasvaneet niin lämpimän käyttöveden kulutus kasvanut vuosi vuodelta ym, en ole tarkkaan laskenut mlp aiheuttamaa kustannussäästöä mutta puhutaan keskimäärin n. 1700- 2000eur/vuosi pienemmästä sähkölaskusta kuin aikana ennen maalämpöä (tehowatti alunperin lämmitti mökkiä). Kotitalousvähennyksen jälkeen n. 13keur jäi hintaa maalämmölle, itse tuli touhuttua siinä eli erikseen teetin porakaivon, itse kaivoin ojan kaivolta tekniseen tilaan ym. Putkifirnalta ostin laitteet ja tuntihommina sieltä mies kövi tekemässä putkihommat, sähkömies löytyi lähipiiristä, ja tehowatinkin sain myytyä käypään hintaan, sen jos huomioi niin alle 13keur meni mammonaa
 
Aika vähän se on pumpannu, eikös tuo ole aika isotehoinen kone?

Tuo on helppo järjestelmä vaihtohommaan kun kaikki erillistä...itellä vähä sama tyyli paitsi joku erillinen LV pönttö pitää laittaa tai integroitu kone...
Se on '14kW'. Pumppaa maasta vuosittain runsaat 20000kWh ja käyttää siihen vajaa 10000kWh sähköä - eli lämmitykseen ja käyttöveteen menee energiaa noin 30000kWh vuodessa. COPpi on siinä kolmen päällä - pattereihin ajetaan aika lämmintä vettä kun ne ovat aika onnettomia yksilehtisiä kapistuksia.
 
Mielestäni kaikki takaisinmaksulaskelmat lämpöpumppuja sisältäville laitteille pitäisi tehdä maks. 7-8 vuoden perusteella oli motiivi asennukselle mikä hyvänsä, ja todella mieluusti 5 vuotta jos ykköstavoitteena on säästö.

Nostan hattua jos joku nyt yleensä jaksaa laskeskella tyyliin 15 tai 20 vuotta takaisinmaksua. Siihen yleensä satuu kaikenlaista, korjausta, koneuusintaa jne. Mahtaako tilaaja edes elää niin kauan.

Vaikka asentelin VILPpini itse ja TMA lienee siksi sieltä paremmasta päästä (3,5 v) , silti menee vielä pari vuotta ennen kuin tuleva koneuusinta on tienattu. Uusinnassa asennus on sentään yksinkertainen homma, kun putket ja sähköt on jo valmiina.

Aloittajan kannattaisi miettiä tarkaan, mitä tarvitsee. Jos päästää putkarit pannuhuoneeseen, kannattaisi tietää se olemassa olevien putkien kunto. Nuo olivat minulla siinä määrin heikossa hapessa, että tuskin niihin vanhoihin kukaan olisi mitään kiinni enää saanut. 25 v -liittimet munerenivat avattaessa. Näistä voisi olla syytä neuvotella hyvän sään aikaan, että ei mene lisätöiksi. Varmaan joku rehellinen voi tehdä sopuhintaakin mutta toinen voi iskeä sitten suonta oikein kunnolla. Nuo putket tuppaa olemaan semoisia, että vasta kun tiskialtaan hana ja kaikki matkalla on vaihdettu, sille voi kirkkain silmin antaa jonkin takuun.

Putkiin kannattaisi tehdä myös sulkuja ja tyhjennyksiä järkevästi ettei kaikki mene kuiville yhden pienen vian tai korjauksen vuoksi. Nykyisin suositaan puristettavia liittimiä joita ei voi mitenkään avata joten muutoksista jää aina ylimääräinen puristusliitos putkiin. Tulevia hommia helpottaisi, jos putkissa on myös avattavia liittoksia (esim. helmiliitoksia) sopivasti sijoiteltuina esim. sulkujen yhteyteen.
 
Moni miettii jälkipolvia... En tiedä muista, mutta kyllä minulle kelpaisi perinnöksi mieluummin vaikka MLP:llä varustettu rintsikka kuin nokipannulla lämpiävä. Veikkaan että "pikkuisen" helpommin myytävä tuo MLP versio samasta talosta.

Ja tällä taas ei aloittajan tilanteeseen ole merkitystä.
 
Viimeksi muokattu:
Aloittajan kannattaisi miettiä tarkaan, mitä tarvitsee. Jos päästää putkarit pannuhuoneeseen, kannattaisi tietää se olemassa olevien putkien kunto. Nuo olivat minulla siinä määrin heikossa hapessa, että tuskin niihin vanhoihin kukaan olisi mitään kiinni enää saanut. 25 v -liittimet munerenivat avattaessa. Näistä voisi olla syytä neuvotella hyvän sään aikaan, että ei mene lisätöiksi. Varmaan joku rehellinen voi tehdä sopuhintaakin mutta toinen voi iskeä sitten suonta oikein kunnolla. Nuo putket tuppaa olemaan semoisia, että vasta kun tiskialtaan hana ja kaikki matkalla on vaihdettu, sille voi kirkkain silmin antaa jonkin takuun.
Hei hei, hiukan ajatusta mukaan....aloittajalla 2010 valmistunut talo ei varmaan pätkääkään rautaputkia tjms sulavaa tavaraa.

Eikä sitä tullut laskettua yhtään mitään tma:ta kun muinoin öljykattila tuli laitettua lämmittimeksi...se oli vain yksinkertaisesti siihen aikaan halvintä energiaa ostaa. Tämä tma-hysteria on vain tämmösten foorumien ongelma, väätä mittari, taloudellisuuskysymyksissä jos niitä arvottaa niin pitää ajatella elinkaarikustannusta ja seuraavaa vaihtovaihetta ja mahdollista kohteen myyntiä.
 
Joo hyvin lähtee aina jutut lapasesta kun unohdetaan aloittajan tilanne ja ajatellaan että kaikilla on 1950 luvun peruskorjaamaton rintsikka.
 
Se on '14kW'. Pumppaa maasta vuosittain runsaat 20000kWh ja käyttää siihen vajaa 10000kWh sähköä - eli lämmitykseen ja käyttöveteen menee energiaa noin 30000kWh vuodessa. COPpi on siinä kolmen päällä - pattereihin ajetaan aika lämmintä vettä kun ne ovat aika onnettomia yksilehtisiä kapistuksia.
Noniin joo, siitä puuttui sähköosuus eli on tehnyt kokonaisuudessa sen 30MWh vuodessa, tulkitsin väärin että kaikki olisi ollut 20MWh... jäi se viimeinen sana 'maasta' lukematta, vai oliko se siellä alumperin. ;)
 
Kiitos kaikille, erityisesti Sammeli77. Hain aamulla puhaltimen ja puolilta päiviltä alkoi taas ilma liikkua mökissä. Ei paha, reilu vuorakausi vian huomaamisesta, viikonloppuna ja kohtuulliseen hintaan.
Jos vanhassa on vain transistori/konka rikki joku voi vielä korjata sen ja toimi kuin uusi seuraava 10 vuotta;)
 
Takaisinmaksuaikahan on ainoastaan toinen tapa ilmoittaa elinkaarikustannus, joka toimii vain kun verrataan kahta vaihtoehtoa; varsin usein vielä jostakin jo olevasta johonkin muuhun siirtymistä. Foorumin klassikkoläpändeeros että ei öljykattilallekaan laskettu takaisinmaksuaikaa on sellainen "no shit, sherlock". Ei sitä edes voi laskea jos ei ole verrokkia. Vähän niinkuin on järjetöntä sanoa että Pekka on 10cm pidempi. Mutta voi sanoa että Pekka on 10cm pidempi kuin Jorma.

Kyllä lämmitysjärjestelmäremonteista ja -vertailuista nimenomaan kannattaa laskea takaisinmaksuaika, A) koska omakotitalon lämmitys on monilla suurin juokseva kulu (jos lainanlyhennystä ei lasketa), B) TMA on erinomainen mittari mm. siksi että sitä voi suoraan verrata laitteiden, talon tai omistajan odotettuun käyttöikään ja/tai taloudelliseen kärsivällisyyteen.

Jos on rikas eikä rahankäytön säännöstely kiinnosta harrastusmielessä kuten joillakin rikkailla, sitten kannattaa laskea vaikkapa CO2-elinkaaripäästöä harrastukseksi.
 
Lämpö nyt nousee muutenkin yläkertaan helpommin. Riittävän laadukkaat ja monilehtiset patterit vaan, kyllä se siitä.

Itselläni on tällä hetkellä kuumakaasun lämpö lattialämmityksen kanssa 52C. Se ei hurjasti vettä lämmitä, mutta voisi kuitata lämpöhäviöt. Näillä keleillä vaihtoventtiilin käyttö ei ole mikään ongelma, enempi se on sitä silloin, kun on oikeasti kylmä. Silloin käyttövesisykli saisi olla vikkelä, ja lämmityksen jatko samoin.

AIT:n invertterikoneiden akilleen kantapää on siinä, että käyttöveden teon jälkeen vehjes on unohtanut, mikä voisi olla sellainen fiksu lähtöarvo lämmitykseen. Tehojen nosto kestää ikuisuuden. Ehdotin firman palautelaatikkoon joskus, että jos vaikka pistäisitte lämmitystilan ohjaukset talteen siinä kohtaa kun käyttövesisykli alkaa, ja yrittäisitte sen loputtua jatkaa lämmitystä niillä lähtöarvoina. Ei ollut vissiin hyvä idea heidän mielestään, kivempi keräillä vauhtia 2h aloittaen pikkutehoilta. ON/OFFien kanssa ei tartte näitä murehtia.
Minulla on ilmeisesti täysin sama pumppu AIT 9 nordic inverter. Sinulle ilmeisesti talon rakenteissa pienempi varaava massa. Minulla kivitalossatalossa suuri varaava massa- ja pelaa todella hyvin. Ajan konetta 1 C paluuveden hystereesillä. Lämmin vuosi 2020 -> Lämm. + lkv + leg. kaikki mukana. Järjestelmä COP 4.5. Sisälämpötila aina vähintään 23 C - 24 C molemmissa kerroksissa. Sisälämpötila luetaan silminähden vähintään 400 - 500 kertaa vuodessa. Copin puolesta ei voi AIT pumppua moittia.
 
Takaisin
Ylös Bottom