Jos pitoisuus nousee oikein ronskisti (sanotaan kaksinkertaiseksi nykyisestä tai vielä suuremmaksi), kyllä tuossa huonosti taitaa käydä. Erilaisia ketjureaktioita pääsee valloilleen. Vesihöyryhän on äärimmäisen voimakas kasvihuonekaasu ja kumuloi muun vaikutuksen etenkin tropiikissa. Voimistuvat (pyörre-) myrskyt ehkä tasaavat lämpöjä kohti napoja, mutta aika hurjat olot taitaisi tulla. Käsittääkseni Venuksessa lämpötila on jotakin 300...400 astetta, eikä tuo perustu pelkästään siihen, että planeetta on lähempänä aurinkoa kuin Maa.
Keskustelua sähköautoista
- Viestiketjun aloittaja Mikki
- Aloituspäivämäärä
Tuolle käytettiin aikaisemmin termiä "kasvihuoneilmiö".Co2 pitoisuus on noussut sadassa vuodessa lähes puolella hyvä juttu on se että kasvien kasvu nopeutuu joka antaa enemmän mahdollisuuksia myös bioenergian lisääntyvään käyttöön ainakin paikallisesti vaikka Suomessa.Co2 tai fossiiliset ei ole se ongelma ongelma on se että maailmassa on liikaa ihmisiä.Itse asiassa suurempi CO2-pitoisuus voi ruokkia hyvinkin kasvillisuutta, joka taasen lisää yhteyttämistä ja siten hapenkin tuotantoa = tilanne ei tuolta kantilta olekaan ongelmallinen. Vaan sen ongelman muodostaa lämpötilan nousu ja varsinkin CO2 kyky muodostaa lämpöä takaisin maahan heijastava kupu tämän pallon ympärille. No kun auringosta kuitenkin tulee se vakio annos vuorokaudessa, mutta maan kyky haihduttaa sitä avaruuteen pienenee, niin... No pahimmillaan homma karkaa käsistä ja se on sitten menoa, elämä käy sietämättömäksi liian korkan lämpötilan vuoksi
Pari viikkoa lainassa sähkövatkain Made ln UK eli Jaguar I-Pace. Onhan tuo valtavan hieno auto, mutta omaan käyttöön ei vaan vielä riitä. Toki hintaakin on ihan mehukkaasti.
200kw pikalatausteholla alkaisi olemaan jo käyttökelpoinenkin ja pitäisi joka viikkoisissa käyntikohteissa olla latausasema.
Vaimon käyttöön sähköauto sopisi aivan loistavasti, mutta ajellaan nyt vanhoilla romuilla vielä.
200kw pikalatausteholla alkaisi olemaan jo käyttökelpoinenkin ja pitäisi joka viikkoisissa käyntikohteissa olla latausasema.
Vaimon käyttöön sähköauto sopisi aivan loistavasti, mutta ajellaan nyt vanhoilla romuilla vielä.
Tilanne on, että markkinatalous pyörittää planeettaa liikemiesten voimin. Maaperässä olevat öljyt, kaasut, metallit, mineraalit, jne. ovat ilmaista tavaraa. Ei maksa mitään. Niiden jalostus ja jakelu sitten maksaa, mutta kehittynyt teknologia hoitaa koko paletin niin, että kaupasta saa kännykkää, telkkaria, tietsikkaa, autoja, jne. kohtuulliseen hintaan. Luonnonvaroihin perustuvaa markkinataloutta ei pysty millään pysäyttämään. Poliitikoilla ei ole mitään todellisia keinoja vauhdin hiljentämiseen. Vauhti tulee vaan kasvamaan ja planeetan rajat jossain vaiheessa tulee vastaan. Mitään käsitystä tulevasta ei ole kenelläkään. Luultavasti luonto kuitenkin hoitaa tämän probleeman tavalla tai toisella. Planeetta säilyy, mutta ihmiskunnasta ei ole mitään käsitystä.
noo - Jaguar on Intialainen brändi joka teettää nuo Itävallassa, ei siinä ole UK mukana kuin historiassa.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Tässä nyt puhutaan niin erilaisista ajanjaksoista, ettei noita kannata edes vertailla. Maan geologisessa ajanlaskussa (n. 4600 miljoonaa vuotta) koko nisäkkäiden lahko on ollut olemassa vain pienen hetken (n. 200 miljoonaa vuotta), josta edelleen ihminen vain pienen murto-osan (n. 3 miljoonaa vuotta), kun jo dinosauruksetkin elivät aikanaan 165 miljoonan vuoden ajan ja senkin loppu oli pikemminkin vain huonoa tuuria kuin niiden omaa aikaansaannosta
Erilaiset energian varastointitavat tulevat ilman muuta yleistymään, ja kun verkon alueellinen kattavuus kasvaa, sään aiheuttama vaihtelukin tasaantuu. Juuri avattiin Norjan ja Britannian välillä 1400 MW merikaapeli, ja toinen samankokoinen on suunnitteilla. Emme elä enää vain pohjoismaisen sähköverkon alueella, vaan hyvin pian sitä voinee kutsua jo eurooppalaiseksi sähköverkoksi. Britanniasta löytyy esim. Dinorwigin säätövoimala, joka pystyy nielemään muutaman tunnin ajan koko Norjasta siirrettävissä olevan tehon ja varastoimaan sen. Ja lisää rakennetaan varmasti. Meillä Suomessa taas lämmön varastoiminen voi olla se juttu, joka yleistyy. Eli tehdään ylijäämäsähköllä lämpöä varastoon, ja käytetään se tarvittaessa suoraan lämpönä, eikä muunnetakaan takaisin sähköksi.
Noin on periaatteessa, mutta nykymittakaava ei riitä vielä mihinkään. Esimerkiksi eilen tuulivoiman tuotanto oli Suomessa aivan olematon (muutama kymmenen megwattia). Nyt se jo ylittää OL3:n suunnitellun tehon ja tuotantoennusteen mukaan kasvaa vielä lähes ennätystasolle hipomaan 2,5GW yöhön mennessä, jolloin sähkön tukkumarkkinahinta putoaa jokseenkin nollaan Suomessa. Eilenhän hinta hipoi pilviä. Tuulivoimaa on niin paljon rakenteilla ja suunnittelilla, että parin vuoden päästä keskitehon heitto voi hyvin olla 5GW päivästä toiseen ja Pohjolan alueella heitto voi olla jopa moninkertainen.
Toki Euroopan alueella sään vaihtelut jo tasoittaisivat tilannetta paljon paremmin, mutta sähkönsiirtoyhteyksien pitäisi olla samaa luokkaa kuin tuotannon vaihtelu kullakin rajayhteyksien erottamalla alueella ja kriittisillä väleillä, kuten Tanskan kautta tai ohitse puhumattakaan yhteyksistä Saksan lävitse vielä moninkertainen. Käytännössä näyttää luokkaa 1GW:n rajayhteyden suunnittelu ja toteutus vievän vuosikymmenen verran eikä esimerkiksi Ruotsin sisällä ole pohjois-eteläsuuntaan saatu riittävää kapasiteettia aikaan, joten ei tuo kuvio ole synkronissa. Toki Norjassa on säätökapasiteettia esim. Dinorwigiin tai Kruonikseen nähden moninkertaisesti sekä tehon että varsinkin energian mielessä, mutta rajansa on tuollakin.
siwer
Vakionaama
Naulan kantaan. Kyllähän sähköä nykyäänkin siirretään helposti esim. 1000km (tosin sähköverkon luonteen vuoksi on tosi vaikeaa sanoa mikä se matka on minkä paikassa X tuotettu sähkö kulkee kulutuskohteeseen), hyötysuhde voi olla tässä esim. 98%. Näin on tehty silmää räpäyttämättä, vaikka olisi voitu rakentaa paikallistakin tuotantoa, selvästi siirto ei ole mikään ongelma. Olen aina ihmetellyt argumentteja että tämä muuttuu jotenkin hirveän kalliiksi tai hyötysuhde romahtaa jos 1000km sijasta matka on 2000 tai 3000 km.
Nykyään mietitään tosissaan paljon monimutkaisempia ja kalliimpia visioita. Kannattais vaan vahvistaa suurimpien jännitteiden jakeluverkkoa Euroopassa ja Amerikassa "pystysuunnassa". Ja Afrikassa paistaa aina aurinko.
Johan se johto Australiasta Singaporeenkin on tulossa, ja sähköhän on siitä hauskaa että jos siirretään 1GW Afrikasta Espanjaan ja sitten Ranskaan ja sitten Saksaan ja sitten Tanskaan ja sitten Ruotsiin niin ei sitä Afrikan energiaa ole missään vaiheessa tuotu Espanjaa pidemmälle, vaan espanjalaisten sähkö tuotiin Ranskaan ja ranskalaisten Saksaan ja niin edespäin, eikä siirtohäviöt siinä välttämättä muutu verrattuna nykytilanteeseen missä mennään tuolla välillä eestaas eikä joka välissä kohti Ruotsia.
Toki tämä on jättimäinen yksinkertaistus, mutta kyllä kaikkialla jotain kulutusta ja tuotantoa on, paitsi meren pohjassa Australiasta Singaporeen ei liene paljoa mitään.
Toki tämä on jättimäinen yksinkertaistus, mutta kyllä kaikkialla jotain kulutusta ja tuotantoa on, paitsi meren pohjassa Australiasta Singaporeen ei liene paljoa mitään.
Jos oletetaan että Suomessa mentäisiin täysin aurinko/tuuli, niin Mikkin kuvaaja olisi aika ikävää katseltavaa keskellä talvea. Auringolla olisi aivan samanlainen kuvaaja.
Silloin ei auta että sähkö tuotettaisiin ja siirrettäisiin meille jostain muualta, kun se merkitsisi sitä että meidän lähistöllä pitäisi olla reippaasti ylijäämää.
Eiliseltä päivältä, Suomessa tuotettiin 1% kaikesta mahdollisesta. Ruotsissa tuotettiin 11,5% kaikesta mahdollisesta ja Norjassa 7,2%. Tanska oli lähin jossa päästiin 32,1%. Puola 5,8%, Saksa 15,8%. Liettuassa 1,9%.
Kuinka kaukaa joutuisit tuomaan että voitaisiin pitää valot päällä? Saa Saharassa kohta paistaa yöt ja päivät. Vai pitääkö tuulivoimaa rakentaa niin paljon että sitä on 10x perustarpeen? Voi olla mielenkiintoiset markkinat.
Silloin ei auta että sähkö tuotettaisiin ja siirrettäisiin meille jostain muualta, kun se merkitsisi sitä että meidän lähistöllä pitäisi olla reippaasti ylijäämää.
Eiliseltä päivältä, Suomessa tuotettiin 1% kaikesta mahdollisesta. Ruotsissa tuotettiin 11,5% kaikesta mahdollisesta ja Norjassa 7,2%. Tanska oli lähin jossa päästiin 32,1%. Puola 5,8%, Saksa 15,8%. Liettuassa 1,9%.
Kuinka kaukaa joutuisit tuomaan että voitaisiin pitää valot päällä? Saa Saharassa kohta paistaa yöt ja päivät. Vai pitääkö tuulivoimaa rakentaa niin paljon että sitä on 10x perustarpeen? Voi olla mielenkiintoiset markkinat.
Kovan kilpailijan nuo kansainväliset suurjännitelinjainvestoinnit saavat sähkön ajoittaisen tuotantovajeen paikkaajana venäläisestä vedystä, jota voi syöttää nykyisiin kaasuputkiin (eikä aiheuta sen suurempia hiilipäästöjäkään, jos vedyn tuotanto organisoidaan järkevästi maakaasusta ja vedestä nykyteknologialla ja hiilidioksidi pumpataan takaisin kulutetun maakaasun paikalle prosessointipaikalta ennen syöttämistä siirtoputkistoon).
No en tiedä parkumisesta, mutta Euroopassa on nyt kovasti otettu hiilivoimaa käyttöön, koska on kaikista vihreistä siirtymistä riippumatta silti edullisinta: https://www.reuters.com/business/energy/european-gas-price-surge-prompts-switch-coal-2021-10-12/ ja https://www.bloomberg.com/news/arti...ussia-for-more-coal-is-set-for-disappointment
Hiilivoima on myös aika kankeaa tukemaan vaihtelevaa tuuli- ja aurinkotuotantoa. Mutta kun kaasun hinta on pompannut pilviin eikä öljykään ole oikein vaihtoehto käyttövalmiuden rajoittuessa käynnistyksiin ja vastaavaan, minkä lisäksi hinta ei tälläkään hetkellä jää paljon jälkeen kaasusta, niin minkä teet.
Ei tarvi, kunhan varastointi kehittyy ja lisääntyy. Sähkö on hankala, mutta ei mahdoton varastoitava. Lisäksi meillä pohjolassa suuri osa energiantarpeesta on lämpöä, jota voidaan varastoida helpommin. Lämpöä voi tehdä halvalla sähköllä varastoon silloin, kun sitä on riittämiin saatavilla, ja käyttää pois silloin kun ei ole.
Eikä se tuulivoima ikinä tule olemaan ainoa tuotantotapa.
Joku tuuppasi Tesla Plaidilla kämppään sisään ja pirtti on kuin pommin jäljiltä ja pari raatoakin tuli.
www.tampabay.com
www.mtvuutiset.fi
Mitäs luulette, tullaanko jatkossa puuttumaan sähköautojen kiihtyvyyksiin? Kyllähän ferrareita yms on ennekin ollut mutta hinta on pitänyt ne yleensä varsin monen ulottumattomissa. Muutamassa sekunnissa toista sataa vauhtia saattaa aiheuttaa se ettei sitä tajuakaan paljonko sitä vauhtia on.
Pääsiin viimeviikonloppuna tyyppaamaan Model 3 Performancea ja muutamaa muuta näppärää autoa radalle. Teslan kiihtyvyys oli huikea mutta siihen se sitten jäikin. Audi RS5 oli kaikkien muiden ominaisuuksien puolesta paljon mukavempi auto radalla. Tehot olivat varsin lähellä toisiaan 470 hv vs 444 hv.
Man who crashed Tesla into house, killing 2, was going 116 mph, troopers say
Vaughn W. Mongan, 43, of Palm Harbor, faces two counts of vehicular homicide and other charges in connection with the Sept. 3 crash.
www.tampabay.com
Vain tunteja vanha Tesla syöksyi omakotitalon läpi tappaen kaksi ihmistä ja koiran – vauhtia viidenkympin alueella lähes 200 km/h
Floridan Tampa Bayssa sattui syyskuussa poikkeuksellinen raju onnettomuus, jossa surmansa saivat kaksi ihmistä sekä koira.
Mitäs luulette, tullaanko jatkossa puuttumaan sähköautojen kiihtyvyyksiin? Kyllähän ferrareita yms on ennekin ollut mutta hinta on pitänyt ne yleensä varsin monen ulottumattomissa. Muutamassa sekunnissa toista sataa vauhtia saattaa aiheuttaa se ettei sitä tajuakaan paljonko sitä vauhtia on.
Pääsiin viimeviikonloppuna tyyppaamaan Model 3 Performancea ja muutamaa muuta näppärää autoa radalle. Teslan kiihtyvyys oli huikea mutta siihen se sitten jäikin. Audi RS5 oli kaikkien muiden ominaisuuksien puolesta paljon mukavempi auto radalla. Tehot olivat varsin lähellä toisiaan 470 hv vs 444 hv.
Mikäs peruste joskus oli sille että saksalaiset autotehtaat rajasivat huippunopeudeksi 250km/h? Tosin myynnissä taisi kyllä siitä huolimatta olla malleja joita rajoitus ei koskenut.
En tiedä, mutta eikö Musk sanonut, että laittaisi seuraavaan Roadsteriin Space X:ltä saatavat rakettimoottorit lisänä? Eli ensimmäinen hybridi Teslalta.
Eikös noin kaksi Tesla Model 3 Performancea saa yhden Audi RS5 hinnalla? Aasinsiltana että varmaan kaksi kertaa kalliimpi on parempi yleisesti ottaenJoku tuuppasi Tesla Plaidilla kämppään sisään ja pirtti on kuin pommin jäljiltä ja pari raatoakin tuli.
Man who crashed Tesla into house, killing 2, was going 116 mph, troopers say
Vaughn W. Mongan, 43, of Palm Harbor, faces two counts of vehicular homicide and other charges in connection with the Sept. 3 crash.
Vain tunteja vanha Tesla syöksyi omakotitalon läpi tappaen kaksi ihmistä ja koiran – vauhtia viidenkympin alueella lähes 200 km/h
Floridan Tampa Bayssa sattui syyskuussa poikkeuksellinen raju onnettomuus, jossa surmansa saivat kaksi ihmistä sekä koira.
Mitäs luulette, tullaanko jatkossa puuttumaan sähköautojen kiihtyvyyksiin? Kyllähän ferrareita yms on ennekin ollut mutta hinta on pitänyt ne yleensä varsin monen ulottumattomissa. Muutamassa sekunnissa toista sataa vauhtia saattaa aiheuttaa se ettei sitä tajuakaan paljonko sitä vauhtia on.
Pääsiin viimeviikonloppuna tyyppaamaan Model 3 Performancea ja muutamaa muuta näppärää autoa radalle. Teslan kiihtyvyys oli huikea mutta siihen se sitten jäikin. Audi RS5 oli kaikkien muiden ominaisuuksien puolesta paljon mukavempi auto radalla. Tehot olivat varsin lähellä toisiaan 470 hv vs 444 hv.
Kartelli se vaan oli - huippunopeudella kilpailu maksaa valmistajalle ensiasennusrenkaina jne ihan turhia summia ja ohjaa muutenkin rakentamaan auton vähän kummallisesti.
Saattaapi olla. Ei ole tullut katseltua mitä moiset mahtavat maksaa. Liikaa kuitenkin.
Suomen erilainen verokohtelu tekee vain tuon tilanteen (sehän taas ei vaikuta miten paljon auton valmistukseen voi käyttää rahaa). Veroton hinta eroaa ~65 vs. 85k€.
Vakuutusmaksuissa nousupainetta
www.kauppalehti.fi
Sähköautojen vakuutusmaksuissa nousupainetta – niiden riskit arvioidaan huomattavasti suuremmiksi kuin perinteisten autojen
Sähköautojen toteutunut riski on polttomoottoriautoja korkeampi. Näin on erityisesti vahinkotiheyden, mutta myös korjaus- ja lunastuskustannusten osalta.
www.kauppalehti.fi
siwer
Vakionaama
Vakuutusyhtiöiden PR:ää, vai pitäisikö sanoa BS:ää.
Sähköautojen vahinkotiheys on ehkä suurempi koska suuri osa sähköautoista on Tesloja joita tietty väestöryhmä ostaa hurjasteluun ja leluiksi. Polttomoottoriautoissa vastaavia italialaisia merkkejä on joku promillen murto-osan murto-osa.
Tämä tilannehan on jo normalisoitumassa kun sähköautot ovat tulleet ihan normaaleiksi autoiksi.
Mutta tämä ei estä vakuutusyhtiötä käyttämästä tilastoa hyväksi että saadaan "perusteltua" hintojennostoa.
Sähköautojen vahinkotiheys on ehkä suurempi koska suuri osa sähköautoista on Tesloja joita tietty väestöryhmä ostaa hurjasteluun ja leluiksi. Polttomoottoriautoissa vastaavia italialaisia merkkejä on joku promillen murto-osan murto-osa.
Tämä tilannehan on jo normalisoitumassa kun sähköautot ovat tulleet ihan normaaleiksi autoiksi.
Mutta tämä ei estä vakuutusyhtiötä käyttämästä tilastoa hyväksi että saadaan "perusteltua" hintojennostoa.
Aika hurjasti noita Tesloja näkee nykyään ja ihan normikäytössä pääosin Model 3:sta. Lähinnä varmaan voi verrata BMW/Audi, jos edes niin premium. Ehkä ne aiemmat ja kalliimmat Teslat sitten Porsche/Corvette-vastineita.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Jos vertaillaan kolareita pareittain eli kaksi samanlaista kolaria joista toinen bensa ja toinen sähköautolle. Tuleeko mitään eroa suuntaan tai toiseen lunastusten suhteen? Eli onko lunastettujen osuus jommassa kummassa ryhmässä suurempi.
Olettaisin että lunastusten määrällä on suuri vaikutus vakuutusyhtiön kuluihin. Vai onko korjattavissa olevilla pikku kolhuilla vielä suurempi merkitys kun niitä on kuitenkin määrällisesti enemmän?
Olettaisin että lunastusten määrällä on suuri vaikutus vakuutusyhtiön kuluihin. Vai onko korjattavissa olevilla pikku kolhuilla vielä suurempi merkitys kun niitä on kuitenkin määrällisesti enemmän?
Sain tuosta jutusta kuvan, että sähköautojen kolarikorjaajista on ollut pulaa, mikä on hinannut hintoja ylös. Jos vaurio vaikuttaa ulottuvan lähelle virtapiirejä tai akkuja, tarvitaan erityisosaamista ja kolareiden kiihtyvyys voi aiheuttaa sisäisiä vaurioita, jotka edellyttävät osaamista vaativia tarkastuksia tai sitten osien vaihtamista varmuuden vuoksi (valmistajien ja maahantuojien arvioitahan pohjana käytetään ja nuo tuskin pihtaavat vaihtotarvearvioissaan). Uudesta autokannasta on kaiken kaikkiaan vähemmän korjauskokemusta ja osat luultavasti hinnoitellaan kalliimmiksi, kun vain alkuperäisiä on tarjolla.
Käyttötapa vaikuttaa aika paljon vakuuttajien arvioihin oikeasta maksutasosta. Ovathan mopoautojen vakuutusmaksut jopa moninkertaiset verrattuna pieniin henkilöautoihin.
Käyttötapa vaikuttaa aika paljon vakuuttajien arvioihin oikeasta maksutasosta. Ovathan mopoautojen vakuutusmaksut jopa moninkertaiset verrattuna pieniin henkilöautoihin.
Muukalainen
Aktiivinen jäsen
Uusi nimike sähköautolle ->'mosäkeskus' (eli mobiilisähkökeskus) on täysin perusteltu 
:
https://www.hs.fi/autot/art-2000008353215.html
:https://www.hs.fi/autot/art-2000008353215.html
Naapuri on kolarikorjaamon työnjohtaja ja sanoi juuri että korkeajännitepuolen osien takia homma menee aivan eri proseduurilla kuin muuten. Ja kalliimpaa on koska myös aikaa menee enemmän joten sinällään en ihmettele että miksei artikkeli pitäisi paikkaansa. Jotkut merkit vaativat vielä oman tilan kolaroiduille autoille eli ympärillä ei voi olla viereisissä ruuduissa muita rutattuja autoja.
Sähkis tilastoja, vakuutusmaksuun nousupaineita...
www.uusisuomi.fi
Sähköautojen riskit arvioidaan huomattavasti suuremmiksi kuin perinteisten autojen - Vakuutusmaksuissa kovaa nousupainetta
Sähköautojen riskit arvioidaan huomattavasti suuremmiksi kuin perinteisten autojen - Vakuutusmaksuissa kovaa nousupainetta
Sähköautojen toteutunut riski on polttomoottoriautoja korkeampi. Näin on erityisesti vahinkotiheyden, mutta myös korjaus- ja lunastuskustannusten osalta.
www.uusisuomi.fi
Sähköautoissa - jos ne on tehty aikaisin kalliilla sähköautoiksi - on ollut kaikenlaista muutakin peruskoripajalle vähän hankalampaa, alumiini- tai komposiittikorinosia jotta painoa on saatu pois. Ylipäänsä ovat olleet harvinaisia korjattavia, puuttuu kokemusta ja työn hitaus menee sitten hintaan. Kun vajaat 3 vuotta sitten hankin tuon e-upin ei maahantuojalla ollut yhtään siihen koulutettua ukkoa ja kun pyysin tekemään takaisinkutsut korjaamokeikkaa piti odottaa - akulle tehtävät takuutemput olivat ehkä ensimmäiset Herttoniemen pajalle kesällä 2019 vaikka autoja oli jo maassa muitakin. Auto olikin siellä kaksi päivää.
Sähköauton akkupuoli voi ottaa törmäyksessä aika paljon siipeensä, vaika isku ei suoraan alustaan osuisikaan. Akuston massa on kuitenkin tyypillisesti satoja kiloja eikä kiinnityksiä ja rakenteita voi painonsäästösyistä ylimitoittaa kovin paljon normaalikäytön edellytyksiä ylittämään. Jo kennojen pienikin keskinäinen liike ja akun sisäinen muodonmuutos voi lisätä myöhempää vikaantumis- tai jopa paloriskiä. Kennojen sisäinen rakenne on myös sellainen, että kestävyys kovia kiihtyvyyksiä vastaan ei ole erityisen hyvä verrattuna moniin muihin auton rakenneosiin.
Sunnuntaipuhteina puuhastelin lähinnä sähköauton latausta ajatellen lämpöhälyttimet autokatokseen autojen yläpuolelle. Tarkemmin sanottuna sinne tuli vain lämpöanturi, joka oli noin megaohmin NTC. Autojen päällä on harvalaudoitus, siihen lautojen väliin laitoin anturit. Kaksi autopaikkaa, joten kaksi anturia.
Mikään ei tietenkään takaa sitä, etteikö johdot voisi palaa poikki matkalla hälyttimelle, ennen kuin häly laukeaa, mutta on tuossa nyt sentään yritystä. Veikkaan, että Suomessa on noin yksi talon jatkeena oleva autokatos, jossa on lämpöhälyttimet autoille. Pakkaskäyttöön sopivia lämpöhälyttimiä on aika vähänlaisesti. Ne mitä on tarjolla, maksavat paljon, ja vaativat kunnon keskusyksikön kaverikseen. Sellaisiin en ryhtynyt.
Hälyttimet jotka laitoin, ovat mallia 230V AC paristovarmennettuna ja ketjutettuna. Talossa ja varastossa pärähtää yhteensä 7 "tavallista" palohälytintä, jos jompi kumpi noista lämpöhälyttimistä laukeaa.
Muille propellihatuille sitten varoitus, ettei kannata kytkeä nollaa ja vaihetta ristiin, nimittäin noissa halvoissa 230V vehkeissä ei ole muuntajaa vaan kondensaattoriin ja jännitteenjakoon perustuva virtalähde. Mikäli vaihe ja nolla ovat ristissä, se toki toimii yhä, mutta sitten siinä termistorilla on hyvin todennäköisesti tarjolla 230V näpeille. Kokeilin piruuttani, ja juuri näin oli noiden minunkin hälyttimieni tapauksessa. Sininen siniseen, niin termistorilta ei heru sähköiskua. Asian voi ilmaista myös niin, että jos et tiedä mitä teet, älä tee.
Testasin kuumailmapuhaltimella. Hyvin toimi.
Mikään ei tietenkään takaa sitä, etteikö johdot voisi palaa poikki matkalla hälyttimelle, ennen kuin häly laukeaa, mutta on tuossa nyt sentään yritystä. Veikkaan, että Suomessa on noin yksi talon jatkeena oleva autokatos, jossa on lämpöhälyttimet autoille. Pakkaskäyttöön sopivia lämpöhälyttimiä on aika vähänlaisesti. Ne mitä on tarjolla, maksavat paljon, ja vaativat kunnon keskusyksikön kaverikseen. Sellaisiin en ryhtynyt.
Hälyttimet jotka laitoin, ovat mallia 230V AC paristovarmennettuna ja ketjutettuna. Talossa ja varastossa pärähtää yhteensä 7 "tavallista" palohälytintä, jos jompi kumpi noista lämpöhälyttimistä laukeaa.
Muille propellihatuille sitten varoitus, ettei kannata kytkeä nollaa ja vaihetta ristiin, nimittäin noissa halvoissa 230V vehkeissä ei ole muuntajaa vaan kondensaattoriin ja jännitteenjakoon perustuva virtalähde. Mikäli vaihe ja nolla ovat ristissä, se toki toimii yhä, mutta sitten siinä termistorilla on hyvin todennäköisesti tarjolla 230V näpeille. Kokeilin piruuttani, ja juuri näin oli noiden minunkin hälyttimieni tapauksessa. Sininen siniseen, niin termistorilta ei heru sähköiskua. Asian voi ilmaista myös niin, että jos et tiedä mitä teet, älä tee.
Testasin kuumailmapuhaltimella. Hyvin toimi.
Muukalainen
Aktiivinen jäsen
Tesla car users worldwide locked out of their cars - Ford mocks Tesla `
Tesla car users worldwide locked out of their cars - Ford mocks Tesla. After a couple of hours, the company resolved the issue
www.gizchina.com
Auton avain on nyt globaali homma
