Vuotuisen energian tarpeen , tehon ja ulko- ja sisälämpötilan riippuvuus
Näistä voidaan laskea vuosienergia kaavalla Wvuosi=P*Apl*24/(tsisä-tulko)
jossa
Wvuosi = vuodessa tarvittava lämpöenergia, kWh
P= rakennuksen tarvitsema teho, kW
Apl= astepäiväluku oCvrk
24 = 24 h vrk:ssa
tsisä= haluttu sisälämpötila oC
tulko= ulkolämpötila (mitoituslämpötila) oC
Esimerkki
Kellarinlämmitäjä ilmoittaa vuonna 2020 käytetyn energiaa lämmitykseen noin 36000 kWh ja rakennus on pohjoissavossa ja lämmitetty pelkästään VILP:llä. Sisälämpötilasta ja alimmista pakkaslämpötiloista ei juuri ollut tietoa joten laskuharjoituksena esimerkissä voidaan käyttää yleisesti tiedossa olevia arvoja ja lasketaan näiden avulla rakennuksen tarvitsema teho kovemmilla pakkasilla ( -30 oC ja sisäläpötilalla 22 oC ) ja oletetaan vuoden 2020 Apl olevan 4000 oCvrk (Joensuu 4012 ja Kuopio 3860). Kun ylläolevasta kaavasta ratkaistaan teho P saadaan,
P=36000*(+22-(-30))/4000/24 kW=19,5 kW
Koska kaikki tekijät kaavassa ovat suoraan verrannollisia, tehokärä ulkolämptilan muuttuessa olisi lineaarinen (19,5 kW/-30 oC-- 0 kW/+13 oC). Kellarinlämmitäjä ei siis ole ilmoittanut ehkä tärkeintä asumisviihtyvyyteen liittyvää tietoa, lämmitystehosta riippuvaa jatkuvaa sisälämpötilaa eikä oikein jatkuvaa ulkolämpötilaakaan, joten esitetty informaatio jätti avoimia kysymyksiä. Voisi olettaa että sisälämpötila rakennuksen eri osissa on ollut selvästi alle +22 oC kovemmilla pakkasilla. En usko että kyseinen VILP antaa noin suurta tehoa -30 ulkolämpötilalla.
Tämä on siis esimerkki siitä että miten tärkeää on ilmoittaa tarvittavat tiedot oikean kuvan saamiseksi. Menneinä vuosinahan foorumilla ILP llä ilmoitettiin aivan hirveitä säästöjä mutta tarkempi tarkastelu osoitti että osa säästöistä oli käytännössä syntynyt asumisviihtyvyyttä laskemalla. Tämä korostui erityisesti lattialämmitteisissä taloissa.
Aihe on kopiotu omaksi aloitukseksi täältä // Espejot
lampopumput.info
Näistä voidaan laskea vuosienergia kaavalla Wvuosi=P*Apl*24/(tsisä-tulko)
jossa
Wvuosi = vuodessa tarvittava lämpöenergia, kWh
P= rakennuksen tarvitsema teho, kW
Apl= astepäiväluku oCvrk
24 = 24 h vrk:ssa
tsisä= haluttu sisälämpötila oC
tulko= ulkolämpötila (mitoituslämpötila) oC
Esimerkki
Kellarinlämmitäjä ilmoittaa vuonna 2020 käytetyn energiaa lämmitykseen noin 36000 kWh ja rakennus on pohjoissavossa ja lämmitetty pelkästään VILP:llä. Sisälämpötilasta ja alimmista pakkaslämpötiloista ei juuri ollut tietoa joten laskuharjoituksena esimerkissä voidaan käyttää yleisesti tiedossa olevia arvoja ja lasketaan näiden avulla rakennuksen tarvitsema teho kovemmilla pakkasilla ( -30 oC ja sisäläpötilalla 22 oC ) ja oletetaan vuoden 2020 Apl olevan 4000 oCvrk (Joensuu 4012 ja Kuopio 3860). Kun ylläolevasta kaavasta ratkaistaan teho P saadaan,
P=36000*(+22-(-30))/4000/24 kW=19,5 kW
Koska kaikki tekijät kaavassa ovat suoraan verrannollisia, tehokärä ulkolämptilan muuttuessa olisi lineaarinen (19,5 kW/-30 oC-- 0 kW/+13 oC). Kellarinlämmitäjä ei siis ole ilmoittanut ehkä tärkeintä asumisviihtyvyyteen liittyvää tietoa, lämmitystehosta riippuvaa jatkuvaa sisälämpötilaa eikä oikein jatkuvaa ulkolämpötilaakaan, joten esitetty informaatio jätti avoimia kysymyksiä. Voisi olettaa että sisälämpötila rakennuksen eri osissa on ollut selvästi alle +22 oC kovemmilla pakkasilla. En usko että kyseinen VILP antaa noin suurta tehoa -30 ulkolämpötilalla.
Tämä on siis esimerkki siitä että miten tärkeää on ilmoittaa tarvittavat tiedot oikean kuvan saamiseksi. Menneinä vuosinahan foorumilla ILP llä ilmoitettiin aivan hirveitä säästöjä mutta tarkempi tarkastelu osoitti että osa säästöistä oli käytännössä syntynyt asumisviihtyvyyttä laskemalla. Tämä korostui erityisesti lattialämmitteisissä taloissa.
Aihe on kopiotu omaksi aloitukseksi täältä // Espejot
Kellarinlämmittäjän VILP tulokset
Enemmän mua "hämäsi" piirakassa olevat suurettomat luvut ilman kWh merkkintää % merkin kera. Minä käyttäisin "piirakkaa" vain visualisointina % ja vastaavat kWh luvut taulukkoon. Eli taulukosta matematiikka ja poorakasta kokonaiskuva prosentteina.
