Pienet ydinvoimalat

T

tet

Hyperaktiivi
"Tältä ne näyttävät". No juu, NuScale Power Module näyttää tuolta, muut sitten joltain muulta. Tuo taitaa olla pisimmällä lupaprosessissa, tosin esim. Terrestrial Energyn IMSR lienee aika lähellä aikataulullisesti. Mitä itse tekniikkaan tulee, niin tuo NuScale taitaa olla pienin mahdollinen erottaja perinteiseen laitokseen nähden. Siis vanhaa koeteltua tekniikkaa, kaikkine hyvine ja varsinkin huonoine puolineen, uudessa paketissa. Moni muu toimija, esim. tuo mainitsemani kanadalainen Terrestrial Energy, on ottanut hieman kunnianhimoisemman tavoitteen, eivät yritä mennä siitä mistä aita on matalin. Toinen maininnan arvoinen olisi ehkäpä brittiläinen Moltex, jonka SSR-reaktori on ehkä mielenkiintoisin mitä noista 4. sukupolven laitoksista löytyy.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Itse koen vaikeaksi uskoa, että jollakin NuScalen kaltaisella konstruktiolla olisi paljon annettavaa täkäläisiin tarpeisiin. Suurempi tarve Suomessa olisi matalapaineisesta luokkaa korkeintaan 120-asteista vettä tuottavasta perinteisestä kevytvesireaktorista, jota tarvittaisiin HOB-tyyppisiin ratkaisuihin kaukolämpöverkoissa. NuScale on aivan turhan monimutkainen ja kallis konstruktio tuohon. Jos taas puhutaan sähköverkon huipputehoon ja säätöön tarkoitetusta laitteesta, kevytvesiratkaisu on suorastaan pöhkö. Vaikea on kuvitella, että tuollaiseen tarkoitukseen kannattaa reaktoria suunnitella muutoin kuin korkealämpötilaisen lämpövaraston yhteyteen ja sittenpä tarvitaan kaasu-, sulasuola- tai jokin muu perinteisestä valtavirrasta poikkeava reaktorikonstruktio, jotta teknis-taloudellinen perusta toimisi.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Työryhmältä odotetaan ehdotuksia, jotka avaisivat ovet pienille moduuliydinvoimalaoille.

yle.fi

Jopa kymmeniä uusia ydinvoimaloita Suomeen? Suuri lakiremontti tasoittaa tietä hiilettömyyteen pienoisvoimaloiden avulla

Työryhmältä odotetaan ehdotuksia, jotka avaisivat ovet pienille moduuliydinvoimalaoille.
yle.fi yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
Melko valaiseva juttu myös vuosikymmenien säännöskehityksestä, jolla ydinvoimasta on tehty uhanalainen energiantuotantomuoto sivan suomalaisten omaehtoisella toiminnalla.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #7
T

tet

Hyperaktiivi
Vahva "ehkä" alaotsikossa. :) Aika perinteistä tekniikka taitaa edustaa tuo RR:n vempele, ihan tavallinen kevytvesireaktori ymmärtääkseni. Tuskin silti kaikki 10 laitosta ovat tällä vuosikymmenellä valmiina, vaikka homma menisi ilman mutkia. Taisi alkuperäisessä englanninkielisessä uutisessa lukea, että ekan jälkeen vähitellen rakennetaan 10 laitosta Britanniaan. Tavoite on ilmeisesti saada eka laitos tällä vuosikymmenellä käyntiin. Niin on myös esimerkiksi tällä Kanadaan pilottia rakentelevalla, vaikka tekniikka onkin "jotain ihan muuta" kuin perinteinen:

https://www.terrestrialenergy.com/

Vielä kertaluokkaa mielenkiintoisempi tulokas, joskin aikataulusta edellisiä jäljessä, on tämä:

https://www.moltexenergy.com/
 
S

sipever

Jäsen
Tässä on tänään oman viraston julkaisema tiedote:

Säteilyturvakeskus (STUK) on julkaissut raportin niin kutsuttujen pienreaktorien turvallisen käytön edellytyksistä. Raportti käsittelee uusien ydinvoimalaitostyyppien turvallisuuden arvioinnin ja luvittamisen erityiskysymyksiä. STUK varautuu uusien laitostyyppien luvitukseen niihin kohdistuvan kansallisen ja kansainvälisen kiinnostuksen vuoksi.

STUK varautuu uudenlaisten ydinreaktoreiden turvallisuuden arviointiin

www.stuk.fi www.stuk.fi
 
S

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
Uraania merivedestä keräävä muovirätti siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseensa, jossa sitä koekäytetään meksikonlahdella oikeissa olosuhteissa. Laboratoriossa saavutettiin hyvät tulokset. Toteutuessaan se tekisi polttoaineesta uusiutuvan energianlähteen ja hintakaan ei ilmeisesti nouse. Samalla tekniikalla voidaan ottaa merivedestä muitakin raskasmetalleja talteen (osa varmasti arvokkaita).

PNNL: News - Seawater yields first grams of yellowcake

For the first time, researchers have created a gram of yellowcake — a powdered form of uranium used to produce fuel for nuclear power production — using modified acrylic fibers to extract it from seawater.
www.pnnl.gov
 
T

tet

Hyperaktiivi
Suunnittelija75 sanoi:
Uraania merivedestä keräävä muovirätti siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseensa, jossa sitä koekäytetään meksikonlahdella oikeissa olosuhteissa. Laboratoriossa saavutettiin hyvät tulokset. Toteutuessaan se tekisi polttoaineesta uusiutuvan energianlähteen ja hintakaan ei ilmeisesti nouse. Samalla tekniikalla voidaan ottaa merivedestä muitakin raskasmetalleja talteen (osa varmasti arvokkaita).
Klikkaa laajentaaksesi..

Mielenkiintoista. Uusiutuvaahan se nyt ei uraanista tee, mutta toki huomattavasti nykyistä tuotantotapaa ympäristöystävällisemmän.
 
S

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
Ei puukaan ole uusiutuvaa, joku päivä sen kiertokulku katkeaa. Jos mietitään uraanin liukenemista meriveteen maapallon kiviaineksesta tai sitä, mihin "käytetty" eli vähän pintaraapaistu uraanipolttoaine päätyy. Maasta olet tullut jne..

Esim. hiilen tai öljyn kiertokulku voi olla täysin mahdotonta. Sellaista olosuhdetta joka vallitsi sen alkuperäisenä syntyhetkenä ei voi enää tulla uudelleen.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Aurinkoenergiaa olisi maapallolla moninkertaisesti saatavilla joka vuosi siihen nähden, mitä ovat uraanivarat kokonaisuudessaan energiana laskettuna. Riippuu toki teknologiasta, mutta uraani on kaikkea muuta kuin ehtymätön energianlähde (verrattavissa öljyyn ja kaasuun, kivihiiltä olisi paljon enemmän).

Merivedessä kyllä olisi uraania monin verroin enemmän kuin tunnetuissa (em. muissa) varannoissa ja tuo liuotusilmiö on mielenkiintoinen mahdollisuus. Uraaniahan on merivedessä äärimmäisen vähän, mutta kun fissio tuottaa niin valtavasti energiaa per massayksikkö, niin toisin kuin useimpien muiden mineraalien kohdalla, merivesierotuksessa voisi olla taloudellista järkeä. Tämä ei sinällään vielä paranna ydinvoiman taloudellista kilpailukykyä globaalisti aurinkoenergiaan ja Suomen tienoilla tuulivoimaan nähden, koska polttoainekustannus on ennestäänkin ollut mitätön osa kustannuksista ja raakauraanin hankinnan sijasta kustannukset liittyvät ennen mutta isotooppirikastukseen. Aurinkoenergia kuroo jatkuvasti lisää kustannusetumatkaa siellä, missä on edulliset tuotanto-olosuhteet ja melko tasainen tuotto vuodenajasta riippumatta.
 
Viimeksi muokattu:
M

Mikkolan

Vakionaama
Jaaha, noikin on saaneet tuulta siipien alle, kun heleni lopettaa hiilenpolton niin Hesa jäis muutoin kylmäksi.
Vaikka hesalaisten hiilivoima vaihtuis ydinvoimaksi ei heidän taustakuormituksensa paljon pienenis.
 
O

ollikuhta

Vakionaama
Parempi myöhään kuin ei millloinkaan. Se että tästä kaavaillaan merkittävää vientituotetta on taas vailla realismia. Muualla näitä on tutkittu jo 10v niin takamatkaa on sen verran että ei taida innovaatiokonsultoinnilla kuroutua umpeen
 
K

kotte

Hyperaktiivi
ollikuhta sanoi:
Muualla näitä on tutkittu jo 10v niin takamatkaa on sen verran että ei taida innovaatiokonsultoinnilla kuroutua umpeen
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei noita ole esitetyltä pohjalta tutkittu kymmeniin vuosiin. Joskus 1950 ... -60 -luvuilla taisi joitakin kokeiluja ollakin käynnissä Neuvostoliitossa ja Ruotsissa, mutta koko idea pienestä vain kaukolämmön lämpötilatasolla toimivasta ydinlämpölaitoksesta jäi sähköntuotantoon käytettävän reaktoriteknologian kehityshankkeiden jalkoihin. Syynähän on, että silloin(kin) taisi pula olla ennen muuta halvasta sähköstä, mutta kaiken lisäksi kaukolämpöverkot olivat pienempiä kuin nykyisin ja lämmön ja sähkön yhteistuotanto oli poikaa Ruotsissa, Suomessa ja Neuvostoliitossa sekä paikoin joillakin yliopistokampuksilla USA:ssa sun muualla siellä täällä. Ei tuolloin kaukolämmön erillistuotannolle ydinvoimalla ollut tarvetta ja edelleenkin tarve keskittyy lähinnä Euroopan pohjois- ja itäosiin (missä yleensäkään on kattavia kaukolämpöverkkoja).

Nuo muualla kehitteillä olevat ns. sarjatuotantona rakennettavat pienydinvoimalat ovat tekno-ekonomiselta lähtökohdiltaan epätaloudellinen ratkaisu kaukolämmön lähteeksi, koska niissä on mukana sähkön tuotanto, minkä jättäminen pois on kynnyskysymys konseptin onnistumiseksi taloudellisessa ja aikataulullisessa mielessä. Pelkän sähkön tuottamiseksikaan ydinvoiman tulevaisuus ei vaikuta lupaavalta taloudellisista syistä, koska ydinvoimalat eivät ole taloudellinen säätösähkön lähde ja joutuvat kilpasille säätösähköominaisuuksiltaan huippuluokan Power-to-X-kaasuturbiinien ja -polttomoottorivoimalaitosten sekä lämpövarastosähköntuotannon kanssa (joista jälkimäisistä voi tulla kova kilpailija myös ydinkaukolämmön erillistuotannolle, vaikkakaan pelkän säätösähkön tuottajana tuskin vetävät vertoja kaasuturbiini- ja mäntämoottorivoimaloille; vanhat yhteistuontantovoimalat vain voisi melko edullisesti varustaa hiilikasan tilalle rakennetulla korkealämpötilavarastolla, jolloin niistä saataisiin melko vähin investoinnein uusi sähkön kulutusjouston ja toisaalta säätösähkön lähde).

Juuri nyt noilla ydinlämpölaitoksilla olisi otollinen aikaikkuna, mutta mielellään pitäisi olla valmista jo nyt tai ainakin niin, että ensimmäistä laitosta päästäisiin rakentamaan jo vuosikymmenen puolivälin tienoilla. Teknisesti uskoisin tuon olevan aivan mahdollista puheena olevalta pohjalta. Huoltovarmuuden kannalta ydinkaukolämpöä erillistuotantona tuottavaa laitosta ei kunnolla suunniteltuna voita mikään.
 
Viimeksi muokattu:
O

ollikuhta

Vakionaama
Tuskin toteutuu pelkästään lämpölaitoksena. Kuten sanoit niin säädettävyys huono ja lämmön tarve vaihtelee vuodenajan myötä, etelämpänä pelkän lämpölaitoksen tarve vielä vähäisempää joten jos tuosta pitäisi vielä tehdä "kärkihanke" niin ehkä kannattaisi vielä miettiä. Ylipäätänsä jos lähdetään tekemään niin jalostusarvoa mahdollisimman paljon, saa sen ylijäämään johonkin tupattua, vaikka uusi kaapeli Saksaan :cool:

Jos tehdään teholtaan riittävän pieniä laitoksia niin huono säädettävyys ei ole niin suuri ongelma, sama toki pätee lämpöpuoleenkin, aina sitä joku sata mw saadaan käyttöveteen menemään pääkaunpunkiseudulla,
 
K

kotte

Hyperaktiivi
ollikuhta sanoi:
Tuskin toteutuu pelkästään lämpölaitoksena. Kuten sanoit niin säädettävyys huono ja lämmön tarve vaihtelee vuodenajan myötä, etelämpänä pelkän lämpölaitoksen tarve vielä vähäisempää joten jos tuosta pitäisi vielä tehdä "kärkihanke" niin ehkä kannattaisi vielä miettiä. Ylipäätänsä jos lähdetään tekemään niin jalostusarvoa mahdollisimman paljon, saa sen ylijäämään johonkin tupattua, vaikka uusi kaapeli Saksaan
Klikkaa laajentaaksesi..
Lämpölaitoksessa reaktorin hidas tehonmuutoskyky ei ole suuri haitta, koska syntyvä lämpö on edullista puskuroida lämpöakkuun ja sieltä saadaan lisätehoa akkua purkamalla. Lämpöakku on melko edullinen laitos (halvimmat sähköakut maksavat satakertaisesti per energiayksikkö ja purkutehoa voi säädellä melkein mielin määrin, kunhan asiaan on valmistauduttu suunnitteluvaiheessa). Myös kaukolämpöverkko kykenee puskoroimaan tehoa tuntikausiksi (kun taas sähköverkoissa mennään käytännössä sekuntipeleillä).

Kevytvesiydinreaktori on melko yksinkertainen laitos niin kauan, kun veden lämpötila ei ole paljon yli sadan asteen eikä mennä paria baria suurempaan paineeseen. Vaikeudet alkavat, kun sähkön tekemiseksi on painetta ja lämpötilaa nostettava asteelle, jolla sähköä syntyy tuotettuun lämpötehoon verrattuna sen verran, että sähkön tekeminen on teknisesti perusteltua ja edes jossakin määrin kannattavaa. Asia on kuitenkin niin, että ydinlämpö on sinällään erittäin halpaa polttokustannusten mielessä ja pelkkää matalapaineista hiukan yli sata-asteista lämpöä tuottava reaktori on mahdollista rakentaa pienellä murto-osalla hinnasta, jonka sähköä tuottava vastaavan lämpötehon omaavan laitoksen rakentaminen vaatii. Periaatteessa samantapainen laitos kävisi lämmönlähteeksi kuin purettavana oleva Suomen ensimmäinen ydinreaktori, eli jopa vedellä täytetty painovoimaisen vesipatsaan tuottama paine riittäisi kaukolämpötarkoituksiin (tuo Otaniemessä yliopistojen rakennusten yhteydessä sijainnut reaktori oli muistaakseni vain 100kW:n tehoinen, eikä vesipatsaan korkeus olisi riittänyt kuin ehkä 110-asteisen veden tuottamiseen, mutta hyvin lähellä tarvittavaa korkeusmitoiteusta oltiin jo tuolla).

Homman voi siis unohtaa, jos sähköntuotantoa halutaan yhtään mukaan. Kaukolämmöstä saa ihan riittävän korkean hinnan muutenkin, kun investointikustannukset samalla romahtavat. Alhaisen paineen takia myös turvallisuuspuoli on ratkaistavissa niin, että laitokselle luultavasti olisi mahdollista saada käyttölupa lähellä kaupunkia, mikä ei sähköä tuottavalle laitokselle tule onnistumaan. Ei tuo Otaniemessä maan päällä lähellä luentosaleja, laboratorioita ja toimistohuoneita sijainnut ydinreaktorikaan kaiketi ketään haitannut luokkaa puolen vuosisadan käyttöaikanaan.
 
O

ollikuhta

Vakionaama
Taitaa tähän paperiin perustua nämä ajatukset kaukoydinlämmöstä
Kinukit tuusannu asian parissa 70-luvulta ja ehkä tällä vuosikymmenellä valmista.
Yhteistuotantokäytössä pyörinyt jo pari vuotta

Chinese nuclear heating project starts up : New Nuclear - World Nuclear News

China's first commercial nuclear heating project has begun operating at the Haiyang nuclear power plant in Shandong province. The plant's two AP1000 units will initially provide heating to 700,000 square metres of housing.
world-nuclear-news.org world-nuclear-news.org

Edelleen väitän että ollaan vähän takamatkalla
 
K

kotte

Hyperaktiivi
ollikuhta sanoi:
Kinukit tuusannu asian parissa 70-luvulta ja ehkä tällä vuosikymmenellä valmista.
Yhteistuotantokäytössä pyörinyt jo pari vuotta
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuossa raportissahan todetaan, että Kiinassa ensimmäiset energiantuotantoon tarkoitetut tehoreaktorit tehtiin vasta 90-luvulla. Suomessa taas suunniteltiin yhdessä ruotsalaisten kanssa juuri kaukolämpöreaktoreita jo 70-luvulla. Etenkään ruotsalaista ydinvoimateknologiaa ei kannata aliarvioida, ovathan nuo Olkiluodon laitokset ruotsalaista suunnittelua, valmistusta ja projektijohtoa 60-70-lukujen taitteesta. On tuota vanhaa osaamista vielä jäljellä Suomessa (Loviisan voimalaitosten kaikki suunnitelmat aikoinaan varmistettiin Suomessa itsenäisenä insinöörityönä ja täydennettiin siltä osin, kun neuvostoliittolainen normisto jätti vastaamatta kategorisiin länsimaisiin vaatimuksiin), tutkimuslaitosten lisäksi insinööritoimistoissa, joiden historia johtaa mm. Imatran Voiman sen aikaisiin tytäryhtiöihin. Ei noiden suomalaisten laitosten tehonkorotuksia olisi pystytty tekemään ilman todellista ammattiosaamista (esim. Olkiluodon yksiköiden tuotantoteho on kummankin noussut aikojen kuluessa yli 50%).
 
F

fraatti

Hyperaktiivi

Suomessa kehitetään vauhdilla pienydinvoimaloita – Helsinki harkitsee sellaisen tuomista kaupunkiin kymmenessä vuodessa​

Pienydinvoimala voitaisiin tuoda lähelle asutusta ja liittää kaupungin kaukolämpöverkkoon. Helsingissä oma ydinvoimala voisi olla käytössä kymmenen vuoden kuluttua.
yle.fi

Suomessa kehitetään vauhdilla pienydinvoimaloita – Helsinki harkitsee sellaisen tuomista kaupunkiin kymmenessä vuodessa

Pienydinvoimala voitaisiin tuoda lähelle asutusta ja liittää kaupungin kaukolämpöverkkoon. Helsingissä oma ydinvoimala voisi olla käytössä kymmenen vuoden kuluttua.
yle.fi yle.fi
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:

Suomessa kehitetään vauhdilla pienydinvoimaloita – Helsinki harkitsee sellaisen tuomista kaupunkiin kymmenessä vuodessa​

Pienydinvoimala voitaisiin tuoda lähelle asutusta ja liittää kaupungin kaukolämpöverkkoon. Helsingissä oma ydinvoimala voisi olla käytössä kymmenen vuoden kuluttua.
yle.fi

Suomessa kehitetään vauhdilla pienydinvoimaloita – Helsinki harkitsee sellaisen tuomista kaupunkiin kymmenessä vuodessa

Pienydinvoimala voitaisiin tuoda lähelle asutusta ja liittää kaupungin kaukolämpöverkkoon. Helsingissä oma ydinvoimala voisi olla käytössä kymmenen vuoden kuluttua.
yle.fi yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
Omasta mielestäni tuo juttu menee keskeisiltä osiltaan täysin metsään. Olisi parempi olla käyttämättä termiä "pienydinvoimaloita" ja sen sijasta puhua "ydinlämpölaitoksista" ja "modulaaristen pienydinvoimaloiden teknologian kaupallisesta soveltamisesta".

Koko homma menee nimittäin metsään, jollei ymmärretä, että nuo laitokset eivät erittäin todennäköisesti tulisi Suomessa tuottamaan lainkaan sähköä, vaan niiden tarkoituksena olisi edullisen ja huoltovarman kaukolämmön tuottaminen.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Lisätään nyt tähänkin ketjuun, että jjos katsotte otsikkojutun kaaviokuvaa, niin huomaatte, että kyse ei ole ydinvoimalaitoksesta ensinkään, vaan ydinlämpölaitoksesta. Tämä on aivan olennainen ero, eli pienehkö ydinlämpölaitos on Suomen oloissa aivan realistinen tavoite ja luultavasti tulisi hyvin kannattavaksikin. Sen sijaan pieni moduulaarinen ydinvoimala on toistaiseksi kaupalliseltw kannalta hypeä.
 
T

tet

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Omasta mielestäni tuo juttu menee keskeisiltä osiltaan täysin metsään. Olisi parempi olla käyttämättä termiä "pienydinvoimaloita" ja sen sijasta puhua "ydinlämpölaitoksista" ja "modulaaristen pienydinvoimaloiden teknologian kaupallisesta soveltamisesta".

Koko homma menee nimittäin metsään, jollei ymmärretä, että nuo laitokset eivät erittäin todennäköisesti tulisi Suomessa tuottamaan lainkaan sähköä, vaan niiden tarkoituksena olisi edullisen ja huoltovarman kaukolämmön tuottaminen.
Klikkaa laajentaaksesi..
Näinhän se on tarkoitus, ainakin tämän kotimaisen kehitelmän osalta.

https://www.ecosmr.fi/wp-content/uploads/2021/06/Leppanen_EcoSMR_15062021.pdf
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Ylen juttu vuodelta 2018

Pääkaupunkiseudulle suunniteltiin 1960-70 -luvuilla suurta ydinvoimalaa, joka olisi lämmittänyt myös koteja.​

yle.fi

Helsinki osti ydinvoimalalle palan saarta Sipoosta 1970-luvulla – onko ydinenergialla tälläkään kertaa mahdollisuuksia?

Pääkaupunkiseudulle suunniteltiin 1960-70 -luvuilla suurta ydinvoimalaa, joka olisi lämmittänyt myös koteja. Pääministeri Mauno Koivisto (sd.) aavisti, miksi tämäkin suunnitelma kaatui. Juttusarja kysyy, voiko historiasta ennustaa myös tuoreimman ydinenergia-aloitteen kohtalon.
yle.fi yle.fi
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Ylen juttu vuodelta 2018

Pääkaupunkiseudulle suunniteltiin 1960-70 -luvuilla suurta ydinvoimalaa, joka olisi lämmittänyt myös koteja.​

yle.fi

Helsinki osti ydinvoimalalle palan saarta Sipoosta 1970-luvulla – onko ydinenergialla tälläkään kertaa mahdollisuuksia?

Pääkaupunkiseudulle suunniteltiin 1960-70 -luvuilla suurta ydinvoimalaa, joka olisi lämmittänyt myös koteja. Pääministeri Mauno Koivisto (sd.) aavisti, miksi tämäkin suunnitelma kaatui. Juttusarja kysyy, voiko historiasta ennustaa myös tuoreimman ydinenergia-aloitteen kohtalon.
yle.fi yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuohan on varsin valaiseva ja perusteellinen juttu.

Nykyisinhän on ongelmana, että perinteinen ydinvoima ei ole enää hyvä vastaus todelliseen tarpeeseen, jos pitäydytäänn uuden kapasiteetin rakentamiseen (vanhan ylläpito ja vaaliminen sen sijaan erittäin perusteltua). Rakentaminen on kallista, hidasta ja sääntöviidakko on monimutkainen. Sähkön tuotanto on nyky-ydinvoimalla kaikkea muuta kuin joustavaa. Suomen oloissa nykytyylinen ydinvoima sopii ominaisuuksiltaan erityisen huonosti sähkön ja lämmön yhteistuontantoon, koska lämmön osuuden merkittäväksi vähentää yhtä merkittävästi tuotetun sähkön määrää. Molempia kuitenkin tarvitaan tyypillisesti lisää juuri samaan aikaan.

Nykynäkymin ydinvoima ei energiantuotantokustannuksiltaan pysty kilpailemaan maatuulivoiman kanssa ja vaikka tuulivoiman suurena haittana sähköntuotannon kannalta on vaihtelu ja ennustettavuuden puute pitemmällä jaksolla kuin tunneista joihinkin vuorokausiin, tämä on samalla valtava mahdollisuus "yhteis-tuotanto-kulutukselle", jossa sähköä tuotetaan tuulivoimalla ja osa kulutetaan maksimaalista kulutusjoustoa soveltaen niin, että tuulivoiman ajoittainen ylituotanto "poltetaan" lämmöksi osin lämpöpumpuilla ja osin sähkökattiloilla (riippuen ylituotannon määristä) sekä varastoidaan lämmön vuodenaikavarastoon käytettäväksi lämmitystarpeen perusteella. Vantaan Energiallahan on ensimmäinen täysmittainen lämmön vuodenaikavarastohanke kehitettävänä perustetun alianssin voimin (jos homma realisoituu, rakentamispäätös olisi ajankohtainen noin vuoden kuluttua), https://www.vantaanenergia.fi/fossiiliton-2026/lammon-kausivarasto/. On vaikea kuvitella edullisempaa ja kattavampaa kulutusjoustomenettelyä Suomen oloihin kuin tuollaisen mahdollistama kokonaisuus (vaikkapa vedyn valmistaminen ei ole edes samaa suuruusluokkaa korkeiden investointikustannustensa takia). Suomessahan hallitus on tehnyt päätöksen, että sähkövero pudotetaan kakkoskategoriaan kaukolämmön lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden osalta ensi vuoden alusta, jos EU tuon suunnitelman hyväksyy, https://valtioneuvosto.fi/-/10616/h...esitys-rakentaa-tulevaisuuden-kestavaa-kasvua. Ainakin teknisessä mielessä tuo kokonaisuus olisi aivan erinomainen mahdollisuus parantaa tuuli- ja aurinkovoiman kilpailykykä entisestään ja tehdä siitä paitsi halvin kaukolämmön energialähde tukea samalla tuuli- ja aurinkovoiman ratkaisevasti tasaisempaa tai joustavampaa tarpeenmukaista saatavuutta muuhun sähkönkulukseen.

SMR-reaktorit ja niistä sellaiset, jotka saallivat nykyteknologiaa paljon korkeammat lämpötilat voivat aikanaan muuttaa asetelmaa, mutta luultavasti noillakin on pitkä kehitystie edessään, jotta vaadittavat investoinnit ja kaikki muut esteet muuttuisivat olennaisesti toisiksi kuin nyky-ydinvoimateknologialla. Monelta osinhan esitetyt ajatukset teknologiaratkaisuista eivät edes ole järin uusia, eli niitä jopa kokeiltiin 1950- ja 1960-luvuilla, mutta silloin kehityspoluksi valittiin nyttemmin eri syistä kustannusumpikujaan ajatunut teknologia.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
ESPOON kaupunki ryhtyy selvittämään pienydinvoiman sijoittamista kaupunkiin. Hanke on osa kaupungin tavoitetta saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2030 mennessä.
Hanketta havitellaan ratkaisuksi ilmastonmuutokseen liittyviin ongelmiin.
Pienydinvoimaloita on käytössä maailmalla ja poliitikot ovat esittäneet sellaisten hankkimista myös esimerkiksi Helsinkiin ja Turkuun.
www.hs.fi

Energia | Espoo haluaa kaupunkiin oman pienen ydinvoimalan

Kaupunki sitoutuu vähentämään päästöjä ja saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä.
www.hs.fi www.hs.fi
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
ESPOON kaupunki ryhtyy selvittämään pienydinvoiman sijoittamista kaupunkiin. Hanke on osa kaupungin tavoitetta saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2030 mennessä.
Hanketta havitellaan ratkaisuksi ilmastonmuutokseen liittyviin ongelmiin.
Pienydinvoimaloita on käytössä maailmalla ja poliitikot ovat esittäneet sellaisten hankkimista myös esimerkiksi Helsinkiin ja Turkuun.
www.hs.fi

Energia | Espoo haluaa kaupunkiin oman pienen ydinvoimalan

Kaupunki sitoutuu vähentämään päästöjä ja saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä.
www.hs.fi www.hs.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
Hesarin jutussa väitetään, että asia olisi hyväksytty maanantaina kaupunginvaltuuston kokouksessa (tosin paljon lievemmässä muodossa kuin otsikoinnista ja lainatusta osasta saa kuvan), mutta kas kummaa, kun valtuuston pöytäkirjaluonnoksesta ei löydy asiasta halaistua sanaa ? ... https://espoo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2021427 .

Olisiko tuo sitten ollut esillä lähinnä keskusteluaiheena asialistan ulkopuolelta?
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom