Aivan pienet ydinvoimalat tulevat - tältä ne näyttävät | Verkkouutiset
Aivan pienet ydinvoimalat tulevat - tältä ne näyttävät | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
www.verkkouutiset.fi
Melko valaiseva juttu myös vuosikymmenien säännöskehityksestä, jolla ydinvoimasta on tehty uhanalainen energiantuotantomuoto sivan suomalaisten omaehtoisella toiminnalla.Työryhmältä odotetaan ehdotuksia, jotka avaisivat ovet pienille moduuliydinvoimalaoille.
![]()
Jopa kymmeniä uusia ydinvoimaloita Suomeen? Suuri lakiremontti tasoittaa tietä hiilettömyyteen pienoisvoimaloiden avulla
Työryhmältä odotetaan ehdotuksia, jotka avaisivat ovet pienille moduuliydinvoimalaoille.yle.fi
En yllättyis vaikka foorumilla jollain jo olis joku atomilaitos pihan perällä![]()
![]()
En yllättyis vaikka foorumilla jollain jo olis joku atomilaitos pihan peräll
Eivät myyneet sitä Otaniemen vehjettä kun oli jo ostaessa sovittu että se lähtee takaisin..
www.verkkouutiset.fi
Uraania merivedestä keräävä muovirätti siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseensa, jossa sitä koekäytetään meksikonlahdella oikeissa olosuhteissa. Laboratoriossa saavutettiin hyvät tulokset. Toteutuessaan se tekisi polttoaineesta uusiutuvan energianlähteen ja hintakaan ei ilmeisesti nouse. Samalla tekniikalla voidaan ottaa merivedestä muitakin raskasmetalleja talteen (osa varmasti arvokkaita).
Ei noita ole esitetyltä pohjalta tutkittu kymmeniin vuosiin. Joskus 1950 ... -60 -luvuilla taisi joitakin kokeiluja ollakin käynnissä Neuvostoliitossa ja Ruotsissa, mutta koko idea pienestä vain kaukolämmön lämpötilatasolla toimivasta ydinlämpölaitoksesta jäi sähköntuotantoon käytettävän reaktoriteknologian kehityshankkeiden jalkoihin. Syynähän on, että silloin(kin) taisi pula olla ennen muuta halvasta sähköstä, mutta kaiken lisäksi kaukolämpöverkot olivat pienempiä kuin nykyisin ja lämmön ja sähkön yhteistuotanto oli poikaa Ruotsissa, Suomessa ja Neuvostoliitossa sekä paikoin joillakin yliopistokampuksilla USA:ssa sun muualla siellä täällä. Ei tuolloin kaukolämmön erillistuotannolle ydinvoimalla ollut tarvetta ja edelleenkin tarve keskittyy lähinnä Euroopan pohjois- ja itäosiin (missä yleensäkään on kattavia kaukolämpöverkkoja).Muualla näitä on tutkittu jo 10v niin takamatkaa on sen verran että ei taida innovaatiokonsultoinnilla kuroutua umpeen
Lämpölaitoksessa reaktorin hidas tehonmuutoskyky ei ole suuri haitta, koska syntyvä lämpö on edullista puskuroida lämpöakkuun ja sieltä saadaan lisätehoa akkua purkamalla. Lämpöakku on melko edullinen laitos (halvimmat sähköakut maksavat satakertaisesti per energiayksikkö ja purkutehoa voi säädellä melkein mielin määrin, kunhan asiaan on valmistauduttu suunnitteluvaiheessa). Myös kaukolämpöverkko kykenee puskoroimaan tehoa tuntikausiksi (kun taas sähköverkoissa mennään käytännössä sekuntipeleillä).Tuskin toteutuu pelkästään lämpölaitoksena. Kuten sanoit niin säädettävyys huono ja lämmön tarve vaihtelee vuodenajan myötä, etelämpänä pelkän lämpölaitoksen tarve vielä vähäisempää joten jos tuosta pitäisi vielä tehdä "kärkihanke" niin ehkä kannattaisi vielä miettiä. Ylipäätänsä jos lähdetään tekemään niin jalostusarvoa mahdollisimman paljon, saa sen ylijäämään johonkin tupattua, vaikka uusi kaapeli Saksaan
Tuossa raportissahan todetaan, että Kiinassa ensimmäiset energiantuotantoon tarkoitetut tehoreaktorit tehtiin vasta 90-luvulla. Suomessa taas suunniteltiin yhdessä ruotsalaisten kanssa juuri kaukolämpöreaktoreita jo 70-luvulla. Etenkään ruotsalaista ydinvoimateknologiaa ei kannata aliarvioida, ovathan nuo Olkiluodon laitokset ruotsalaista suunnittelua, valmistusta ja projektijohtoa 60-70-lukujen taitteesta. On tuota vanhaa osaamista vielä jäljellä Suomessa (Loviisan voimalaitosten kaikki suunnitelmat aikoinaan varmistettiin Suomessa itsenäisenä insinöörityönä ja täydennettiin siltä osin, kun neuvostoliittolainen normisto jätti vastaamatta kategorisiin länsimaisiin vaatimuksiin), tutkimuslaitosten lisäksi insinööritoimistoissa, joiden historia johtaa mm. Imatran Voiman sen aikaisiin tytäryhtiöihin. Ei noiden suomalaisten laitosten tehonkorotuksia olisi pystytty tekemään ilman todellista ammattiosaamista (esim. Olkiluodon yksiköiden tuotantoteho on kummankin noussut aikojen kuluessa yli 50%).Kinukit tuusannu asian parissa 70-luvulta ja ehkä tällä vuosikymmenellä valmista.
Yhteistuotantokäytössä pyörinyt jo pari vuotta
www.verkkouutiset.fi
Omasta mielestäni tuo juttu menee keskeisiltä osiltaan täysin metsään. Olisi parempi olla käyttämättä termiä "pienydinvoimaloita" ja sen sijasta puhua "ydinlämpölaitoksista" ja "modulaaristen pienydinvoimaloiden teknologian kaupallisesta soveltamisesta".Suomessa kehitetään vauhdilla pienydinvoimaloita – Helsinki harkitsee sellaisen tuomista kaupunkiin kymmenessä vuodessa
Pienydinvoimala voitaisiin tuoda lähelle asutusta ja liittää kaupungin kaukolämpöverkkoon. Helsingissä oma ydinvoimala voisi olla käytössä kymmenen vuoden kuluttua.
![]()
Suomessa kehitetään vauhdilla pienydinvoimaloita – Helsinki harkitsee sellaisen tuomista kaupunkiin kymmenessä vuodessa
Pienydinvoimala voitaisiin tuoda lähelle asutusta ja liittää kaupungin kaukolämpöverkkoon. Helsingissä oma ydinvoimala voisi olla käytössä kymmenen vuoden kuluttua.yle.fi
Näinhän se on tarkoitus, ainakin tämän kotimaisen kehitelmän osalta.Omasta mielestäni tuo juttu menee keskeisiltä osiltaan täysin metsään. Olisi parempi olla käyttämättä termiä "pienydinvoimaloita" ja sen sijasta puhua "ydinlämpölaitoksista" ja "modulaaristen pienydinvoimaloiden teknologian kaupallisesta soveltamisesta".
Koko homma menee nimittäin metsään, jollei ymmärretä, että nuo laitokset eivät erittäin todennäköisesti tulisi Suomessa tuottamaan lainkaan sähköä, vaan niiden tarkoituksena olisi edullisen ja huoltovarman kaukolämmön tuottaminen.
Tuohan on varsin valaiseva ja perusteellinen juttu.Ylen juttu vuodelta 2018
Pääkaupunkiseudulle suunniteltiin 1960-70 -luvuilla suurta ydinvoimalaa, joka olisi lämmittänyt myös koteja.
![]()
Helsinki osti ydinvoimalalle palan saarta Sipoosta 1970-luvulla – onko ydinenergialla tälläkään kertaa mahdollisuuksia?
Pääkaupunkiseudulle suunniteltiin 1960-70 -luvuilla suurta ydinvoimalaa, joka olisi lämmittänyt myös koteja. Pääministeri Mauno Koivisto (sd.) aavisti, miksi tämäkin suunnitelma kaatui. Juttusarja kysyy, voiko historiasta ennustaa myös tuoreimman ydinenergia-aloitteen kohtalon.yle.fi
Hesarin jutussa väitetään, että asia olisi hyväksytty maanantaina kaupunginvaltuuston kokouksessa (tosin paljon lievemmässä muodossa kuin otsikoinnista ja lainatusta osasta saa kuvan), mutta kas kummaa, kun valtuuston pöytäkirjaluonnoksesta ei löydy asiasta halaistua sanaa ? ... https://espoo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2021427 .ESPOON kaupunki ryhtyy selvittämään pienydinvoiman sijoittamista kaupunkiin. Hanke on osa kaupungin tavoitetta saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2030 mennessä.
Hanketta havitellaan ratkaisuksi ilmastonmuutokseen liittyviin ongelmiin.
Pienydinvoimaloita on käytössä maailmalla ja poliitikot ovat esittäneet sellaisten hankkimista myös esimerkiksi Helsinkiin ja Turkuun.
![]()
Energia | Espoo haluaa kaupunkiin oman pienen ydinvoimalan
Kaupunki sitoutuu vähentämään päästöjä ja saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä.www.hs.fi