Pienet ydinvoimalat

kotte

Hyperaktiivi
Eikös tuo valittu ole tavallaan vanhan ja koetellun konstruktion herättely henkiin päivitetyssä muodossa? Käsittääkseni kokoluokka ja periaate on suunnilleen sama kuin valmistajan Fukushimaan toimittamissa (sittemmin toimintansa lopettamaan joutuneissa) reaktoreissa, paitsi, että tehoa on pienennetty, mahdolliset reaktorin sisäiset kiertopumput on jätetty pois (OL1 & OL2 tyyliset), jos noita olikaan, ja passiivisen jäähdytyksen edellytyksiä on parannettu.
 

fraatti

Hyperaktiivi

Uniper and Blykalla's joint company Swedish Modular Reactors, aim to start mass-producing SMR reactors with a size of 55 MW in the early 2030s, Uniper states on its website.

- The reason why we chose 55 MW is that it is just so large that it can still be built in a factory and transported by ordinary truck to the place where it will stand. The reactor vessel itself only takes up an area of 25 square meters and thanks to the fact that it is based on passive safety systems, large safety distances will not be required to surrounding buildings, says Jesper Jarnhäll, CEO of Swedish Modular Reactors, in a comment on the website.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ruotsin SMR projekti saanut rahoitusta valtiolta.
 

Muukalainen

Aktiivinen jäsen
China is Home to World's First Small Modular Reactor

China Huaneng Group Co.’s 200-megawatt unit 1 reactor at Shidao Bay is now feeding power to the grid in Shandong province, the China Nuclear Energy Association said in a WeChat post. A second reactor is undergoing tests before being connected and putting the plant into full commercial operations in the middle of next year.
....

If the technology develops, they could even be dropped into the boilers of existing coal power plants, turning the world’s biggest polluters into clean energy sources, according to the World Nuclear Association.

Uskomaton mahdollisuus

...
For reactors to be cheap, they need to be built quickly, and it’s taken Huaneng nearly a decade to complete the Shidao Bay project.

On se kovan työn tulos ja kiinalaisen tyyli kun malli valmis sarjan tuotannon hyvin nopeasti ja hinnat alas.
Ehkä Olkiluotot=dinosaurit:huh:


Jos muurin takana -> Tor
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Uskomaton mahdollisuus
Todellakin. Nimittäin ydinreaktoriin ja hiilivoimalaan kytkettävät höyryturbiinit eroavat toisistaan aika lailla (edellinen käyttää kuivattua märkähöyryä ja jälkimmäinen on tarkoitettu tulistettavalla ja monesti lisäksi välitulistettavalle höyrylle).

200MW:n ydinvoimala sarjatuotantona ei välttämättä ole suuri uutuus (tuon kokoisia rakennettiin sarjana runsas puoli vuosisataa sitten). Aito modulaarisuus teollisesti monistettavana ja helposti luvitettavana tuotteena nykymääräyksien pohjalta olisi mielenkiintoisempi. Saas nähdä ...
 

tet

Hyperaktiivi
Todellakin. Nimittäin ydinreaktoriin ja hiilivoimalaan kytkettävät höyryturbiinit eroavat toisistaan aika lailla (edellinen käyttää kuivattua märkähöyryä ja jälkimmäinen on tarkoitettu tulistettavalla ja monesti lisäksi välitulistettavalle höyrylle).

200MW:n ydinvoimala sarjatuotantona ei välttämättä ole suuri uutuus (tuon kokoisia rakennettiin sarjana runsas puoli vuosisataa sitten). Aito modulaarisuus teollisesti monistettavana ja helposti luvitettavana tuotteena nykymääräyksien pohjalta olisi mielenkiintoisempi. Saas nähdä ...
No tuo kiinan kapistushan on HTGR, mikä lienee lämpötila mitä tuosta saa ulos. Veikkaan että enemmän, kuin polttokattilaitoksista.
 

kotte

Hyperaktiivi
No tuo kiinan kapistushan on HTGR, mikä lienee lämpötila mitä tuosta saa ulos. Veikkaan että enemmän, kuin polttokattilaitoksista.
Tuon tosiaan vastannee lämpötiloiltaan jopa höyrykattilaa ja kykenee tulistukseen, ainakin periaatteessa (jos materiaalit moisen kestävät ja on vaatimuksiin suunniteltu käytännön konstruktiossakin). Tuollainen reaktorihan oli oikeastaan yksi ensimmäisistä käyttöön otetuista (alkaen vajaa 75 vuotta sitten voimantuotantokokeiluihin), mutta erinäisistä syistä lienee pudonnut pois ydinvoimalakäytöstä (Britanniassa taisi olla vielä käytössä luokkaa parikymmentä vuotta sitten ellei myöhemmin). Polttoaineteknologia tosin lienee kehittynyt selvästi. Odotellaan kokemuksia.
 

Muukalainen

Aktiivinen jäsen
Tuon tosiaan vastannee lämpötiloiltaan jopa höyrykattilaa ja kykenee tulistukseen, ainakin periaatteessa (jos materiaalit moisen kestävät ja on vaatimuksiin suunniteltu käytännön konstruktiossakin). Tuollainen reaktorihan oli oikeastaan yksi ensimmäisistä käyttöön otetuista (alkaen vajaa 75 vuotta sitten voimantuotantokokeiluihin), mutta erinäisistä syistä lienee pudonnut pois ydinvoimalakäytöstä (Britanniassa taisi olla vielä käytössä luokkaa parikymmentä vuotta sitten ellei myöhemmin). Polttoaineteknologia tosin lienee kehittynyt selvästi. Odotellaan kokemuksia.
Vähän enemmän reaktorista ja polttoainesta

 

tet

Hyperaktiivi
Tuollainen reaktorihan oli oikeastaan yksi ensimmäisistä käyttöön otetuista (alkaen vajaa 75 vuotta sitten voimantuotantokokeiluihin), mutta erinäisistä syistä lienee pudonnut pois ydinvoimalakäytöstä (Britanniassa taisi olla vielä käytössä luokkaa parikymmentä vuotta sitten ellei myöhemmin).
Britannian kaikki käytössä olevat reaktorit yhtä lukuunottamatta ovat kaasujäähdytteisiä. Veikkaan että tämä Kiinan konstruktio tuottaa kuitenkin korkeamman lämpötilan, kuin brittien AGR (tai jo käytöstä poistunut Magnox).
 

kotte

Hyperaktiivi
Vähän enemmän reaktorista ja polttoainesta
Vielä tuosta: Oletetaanpa, että reaktorin kaasupiiri vaurioituu ja sinne tulee kunnon kaasuvuoto. Jos hiilitä huomattavassa määrin sisältävä tavara hehkuu kirkkaanpunaisena ja sinne pääsee ilmaa ulkoa ja palokaasut ulos, laitos alkaa reaktorin sijasta muistuttaa masuunia. Mahtaisiko tuota sitten saada millään sammumaan? Voi toki yrittää spruutata hiilidioksidia (jos ruiskuttaa vettä, syntyy vetyä, joka räjäyttää paikat tuusan nuuskaksi). Jollei tuota saa sammumaan Tsernobyl jäänee toiseksi, kun sentään hidastin ja polttoaine olivat kunnolla erillään eikä yhteen sekoitettuina klimppeinä.

Lisätäänpä tähän, että toki nuo polttoainepallot päällystetään kovalla ja inerttinä pidetyllä piikaribidilla. Kysymys oikeastaan onkin, että vaikka tuo irrallaan kestävää hehkuttamista ilmassa yli tuhannen asteen lämpötilassa, onko tilanne enää välttämättä sama, jos tuonne tippuu jostakin sulaa metallia? Toki piikarbidia käytetään valuastiana sulalle metallille, mutta se kaiketi liukenee esimerkiksi sulaan rautaan, jolloin se palaa hapen vaikutuksesta (valmistettaessa terästä romusta). Komponenttiaineet, eli pii ja hiili ovat kumpikin palavia hapessa.
 
Viimeksi muokattu:

Ton1A

Vakionaama
Kuulakekoreaktori on ns. ”walk away safe”, eli ongelmien ilmaantuessa käyttöhenkilökunta voi vaikka lähteä kotiinsa, voimala ajaa itse itsensä turvalliseen tilaan. Tämä tapahtuu, vaikka kaikki omakäyttösähkö laitoksella olisi pimeänä. Reaktori ei edes vioitu tällaisen tilanteen seurauksena vaan voidaan ottaa uudelleen käyttöön, kun keskeytyksen aiheuttanut vika on korjattu.
 

Muukalainen

Aktiivinen jäsen
Vielä tuosta: Oletetaanpa, että reaktorin kaasupiiri vaurioituu ja sinne tulee kunnon kaasuvuoto. Jos hiilitä huomattavassa määrin sisältävä tavara hehkuu kirkkaanpunaisena ja sinne pääsee ilmaa ulkoa ja palokaasut ulos, laitos alkaa reaktorin sijasta muistuttaa masuunia. Mahtaisiko tuota sitten saada millään sammumaan? Voi toki yrittää spruutata hiilidioksidia (jos ruiskuttaa vettä, syntyy vetyä, joka räjäyttää paikat tuusan nuuskaksi). Jollei tuota saa sammumaan Tsernobyl jäänee toiseksi, kun sentään hidastin ja polttoaine olivat kunnolla erillään eikä yhteen sekoitettuina klimppeinä.
Mikäli heliumin kierto reaktorissa lakkaa, tai helium vuotaa systeemistä ulos, lämpö siirtyy polttoainepalloista toiseen säteilemällä, palloista edelleen reaktorin seinämiin, johtumalla seinämän sisäpinnasta ulkopintaan, poistuu ulkopinnasta säteilyn ja konvektion avulla lopulta ulkoilmaan. Tämä on myös käytännössä kokeiltu.
Lisätäänpä tähän, että toki nuo polttoainepallot päällystetään kovalla ja inerttinä pidetyllä piikaribidilla. Kysymys oikeastaan onkin, että vaikka tuo irrallaan kestävää hehkuttamista ilmassa yli tuhannen asteen lämpötilassa, onko tilanne enää välttämättä sama, jos tuonne tippuu jostakin sulaa metallia? Toki piikarbidia käytetään valuastiana sulalle metallille, mutta se kaiketi liukenee esimerkiksi sulaan rautaan, jolloin se palaa hapen vaikutuksesta (valmistettaessa terästä romusta). Komponenttiaineet, eli pii ja hiili ovat kumpikin palavia hapessa.
Jäähdytyksen menetyksen jälkeen sydämen lämpötila nousee ensin hitaasti 1500 asteeseen ja alkaa sen jälkeen jälkilämpötehon nopeasti vähentyessä putoamaan. ... Koska polttoainepallot kestävät 1600 astetta, radioaktiiviseen vuotoon johtavaa vauriota ei pääse kehittymään. Vaikka pallojen grafiitti hajoaisikin, polttoaineen suojana on edelleen keraaminen suojakuori, joka estää radioaktiivisten aineiden vapautumisen.

Erinomainen lähde:
 

kotte

Hyperaktiivi
Jäähdytyksen menetyksen jälkeen sydämen lämpötila nousee ensin hitaasti 1500 asteeseen ja alkaa sen jälkeen jälkilämpötehon nopeasti vähentyessä putoamaan. ... Koska polttoainepallot kestävät 1600 astetta, radioaktiiviseen vuotoon johtavaa vauriota ei pääse kehittymään. Vaikka pallojen grafiitti hajoaisikin, polttoaineen suojana on edelleen keraaminen suojakuori, joka estää radioaktiivisten aineiden vapautumisen.
Rauta sulaa jo matalammassa lämpötilassa ja sula rauta liuottaa noiden pellettien suojakuorta käsittääkseni. Ilman happi saa kaiken sitten tuottamaan lisää lämpöä, jos sitä tuonne pääsee (tunnettu reaktio metallurgiassa). Mistähän materiaaleista nuo reaktorin sisäiset polttoainekourutkin on tarkoitus rakentaa?

Toisekseen, jos reaktorin on tarkoitus tuottaa 200MW teholla sähköä, lämpötehon on oltava 600MW ja heti seisokin jälkeen jätetistä lähtee 60MW lämpöä. Ei tuollainen teho niin vain säteilemällä ja kulkemalla välttämättä jonkinlaista lämpöeristystä tarvitsevien ontelomaisten rakenteiden kautta ympäristöön. Jonkinlainen spontaani kaasujäähdytys tuohon täytyy saada niin, että ilmaa tulee ja menee.

Varmaan tuosta on erilaisia simulaatioita tehty, mutta väittäisin, että on toistaiseksi aika uskon varassa, miten tuo käyttäytyy erilaisissa vaurioskenaarioissa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Itselleni tulee mieleen tuon kaasun kierron tasaisuus. Jos noita pallosia hajoaa, siinä kaasua (heliumia) kiertää huonommin, lämpötila kohoaa edelleen ja äkkiä on enemmän hajonneita pallosia, ehkä jopa yhteen sulaneita.

Sinällään nerokasta että tuolla voi saada korkeampia lämpötiloja ja voi näin parantaa höytysuhdetta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kehityskelpoinen idea, mutta oma uskoni on, että tuo vaatii vielä paljon lisätutkimuksia sekä teoreettisesti että empiirisesti ennen kuin voisi läpäistä nykyisiä länsimaisia ydinturvallisuussäädöksiä. Hyvin kuuma ja myrkyllinen tavara on aina potentiaalinen riski, kun joutuu tekemisiin ympäristön kanssa tavalla tai toisella.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuo grafiitti noissa pallosissa ainakin reagoi korkeassa lämpötilassa iloisesti jos saa vettä, happea tai hiilidioksidia. Eikös ensimmäisissä ydinvoimaloissa käytetty hiilidioksidia siirtämään lämpöä polttoainesauvoista, joissa oli pinta kuin kuusen kävyissä. Tämmöisillä kai tehtiin Englannissa ihan sähköäkin joskin pommipuoli lienee ollut primus moottorina, kun sillä rintamalla on rahoitus ja turvallisuus ollut helpommin järjestettävissä.
 

Muukalainen

Aktiivinen jäsen
Kehityskelpoinen idea, mutta oma uskoni on, että tuo vaatii vielä paljon lisätutkimuksia sekä teoreettisesti että empiirisesti ennen kuin voisi läpäistä nykyisiä länsimaisia ydinturvallisuussäädöksiä. Hyvin kuuma ja myrkyllinen tavara on aina potentiaalinen riski, kun joutuu tekemisiin ympäristön kanssa tavalla tai toisella.
Takana on 20 v. t&k, yliopiston tutkimuslaitos ja 10MW testireaktori oli koko ajan toimiva. Kiinassa on myös paljon tavallista ydinvoimaloita rakennettu ja rakentamassa eli tietävät turvallisuudesta paljon. Näyttää siis nyt ei tarvi enää tutkimuksia, se on valmis ensimmäinen tuote ja tietysti kun alkaa täysi kauppallinen toiminta kestä vielä muutama vuotta kokeilut ennen kun sarjatuotanto alkaa. Jos luotamme olkiluotot se on juuri periateesta luottavaisempi, nyt vain tarvitse todistus kauppallisesta ajamisesta.

Rauta sulaa jo matalammassa lämpötilassa ja sula rauta liuottaa noiden pellettien suojakuorta käsittääkseni. Ilman happi saa kaiken sitten tuottamaan lisää lämpöä, jos sitä tuonne pääsee (tunnettu reaktio metallurgiassa). Mistähän materiaaleista nuo reaktorin sisäiset polttoainekourutkin on tarkoitus rakentaa?

Joo, se varmasti ei ole tavallinen teräs pelti :). Materiaalit on tutkittu >50v. ja löydetty sopivat kuten uusi Alloy 617 (a combination of nickel, chromium, cobalt and molybdenum)



Toisekseen, jos reaktorin on tarkoitus tuottaa 200MW teholla sähköä, lämpötehon on oltava 600MW ja heti seisokin jälkeen jätetistä lähtee 60MW lämpöä. Ei tuollainen teho niin vain säteilemällä ja kulkemalla välttämättä jonkinlaista lämpöeristystä tarvitsevien ontelomaisten rakenteiden kautta ympäristöön. Jonkinlainen spontaani kaasujäähdytys tuohon täytyy saada niin, että ilmaa tulee ja menee.

Peruslaskenta on OK: Kun laitos on valmis siellä on kaksi 250 MW reaktorit ja yksi turbiini 210MW. Nyt on otettu käyttön yksi reaktori, toinen on valmis no tule linjalle ensi vuonna. Edetän siis hitaasti no varmasti.

Varmaan tuosta on erilaisia simulaatioita tehty, mutta väittäisin, että on toistaiseksi aika uskon varassa, miten tuo käyttäytyy erilaisissa vaurioskenaarioissa.
Kun y.o. artikeelissa on mainittu kaikki mahdollinen häiriötoiminta on kokeellisesti todistettu.
 

tet

Hyperaktiivi
Toisekseen, jos reaktorin on tarkoitus tuottaa 200MW teholla sähköä, lämpötehon on oltava 600MW
Ei varmaan ihan noin paljoa. Johan noiden britannian AGR-reaktorien terminen hyötysuhde on yli 40%, tällä vekottimella oletettavasti vielä korkeampi jos käyntilämpötila on vielä korkeampi.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Hirveä määrä valtioita ja eri toimijoita puuhaa näiden parissa. Onko kaikilla mahdollisuus onnistua vai onko tekniikka niin yksinkertaista?
Luulisi että voimia kannattaisi laittaa kimppaan sen sijaan että jokapaikassa kehitettäisiin omaa. :hmm:

Maailmanlaajuisilla SMR-markkinoilla toimii tällä hetkellä ainakin viisitoista maata ja useita kymmeniä pieniä ja suuria teollisuustoimijoita. Ydinvoimarakentajat, kuten Holtec, Moltex, Rolls-Royce, NuScale ja EdF, suunnittelevat pienten modulaaristen reaktorien käynnistämistä 8–15 vuoden sisällä, mutta useita SMR-hankkeita on jo käynnissä.

Venäjä on käyttänyt useita vuosikymmeniä pieniä modulaarisia reaktoreita sekä maalla että merellä, myös jäänmurtajissa. Venäjän Rosatom rakentaa nyt uutta lyijyjäähdytteistä 4 sukupolven reaktoria (300 ME) Severskiin, Siperiaan. Neljännen sukupolven kylmäaine voi olla myös heliumkaasua korkean lämpötilan HTGR-reaktoreissa. Kiinassa HTGR:n liittäminen sähköverkkoon aloitettiin hiljattain joulukuun 2021 lopussa.

Vuonna 2020 tehtiin myös läpimurto, kun Yhdysvaltain säteilysuojeluviranomainen NRC hyväksyi ensimmäistä kertaa SMR:n ja myönsi niin sanotun suunnittelusertifikaatin NuScale-yritykselle. Viro, Suomi, Puola, Romania, Iso-Britannia, Tšekki ja Ukraina suunnittelevat myös erilaisia versioita SMR:stä.

 

tet

Hyperaktiivi
Hirveä määrä valtioita ja eri toimijoita puuhaa näiden parissa. Onko kaikilla mahdollisuus onnistua vai onko tekniikka niin yksinkertaista?
Luulisi että voimia kannattaisi laittaa kimppaan sen sijaan että jokapaikassa kehitettäisiin omaa. :hmm:
Onhan noissa päällekkäisyyttä, mutta on siellä aikalailla eri lähtökohdista ponnistavia toteutuksia. Pisimmällä olevat kehitelmät ovat niitä kunnianhimottomimpia, periaatteessa samaa vanhaa tuttua kevytvesitekniikkaa pienemmässä ja kompaktimmassa paketissa. Mutta on paljon muutakin, monenlaista enemmän ja vähemmän uutta viritelmää.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Virolaiset haaveilevat pienydinvoimasta kun ympäriltä poistuu tuotantoa. Napanuora venäjällekin pitäisi katketa 2025.

Mutta poistuukos suomesta noin paljon tuotantoa? :hmm:
"Sähkön tuotanto Suomessa vuonna 2020 oli 66,6 terawattituntia"
1643220247242.png

 

fraatti

Hyperaktiivi

fraatti

Hyperaktiivi
2028 pitäisi startata Kanadassa.

OPG announced the selection of the GE Hitachi BWRX-300 SMR over competitors X-energy and Terrestrial Energy in a live stream on Dec. 2. The utility said it will now work with GE Hitachi on the SMR engineering, design, planning, preparing the licensing and permitting materials, and performing site preparation activities. The companies are targeting a “mutual goal of constructing Canada’s first commercial, grid-scale SMR, projected to be completed as early as 2028.”
 

kotte

Hyperaktiivi
The companies are targeting a “mutual goal of constructing Canada’s first commercial, grid-scale SMR, projected to be completed as early as 2028.”
Olisiko tuossa jopa varauduttu pitempään rakennusaikaan kuin aikoinaan OL3:n kohdalla aloitustilanteessa? (;))
 

ollikuhta

Vakionaama
GE-Hitachi mainostaa et tuon sais pystyyn parissa-kolmessa vuodessa. Suunnittelu ja luvitukset tuohon päälle niin 2028 tulee nopeasti, mutta siihen ilmeisesti uskovat.
 

tet

Hyperaktiivi
GE-Hitachi mainostaa et tuon sais pystyyn parissa-kolmessa vuodessa. Suunnittelu ja luvitukset tuohon päälle niin 2028 tulee nopeasti, mutta siihen ilmeisesti uskovat.
Tuohan on Nuscalen lailla näitä perinteistä tekniikkaa edustavia SMR-konsepteja, eli eivät ole 4. sukupolven laitoksia. Aikataulu on nopeampi kuin niillä, jotka kehittävät alusta asti uutta reaktorityyppiä, eivätkä vain skaalaa vanhoja konstruktioita pienempään kokoon kuten tässä tehdään.
 

fraatti

Hyperaktiivi
NuScale and KGHM to Initiate the Deployment of the First Small Modular Reactor in Poland

The definitive agreement between NuScale Power, whose SMR is the first and only small modular reactor to receive design approval from the U.S. Nuclear Regulatory Commission, and KGHM, a Poland-based leader in copper and silver production and large industrial energy user, will position KGHM as a clean energy implementation leader with the first deployment of SMRs in Poland. Under this agreement, NuScale will work with KGHM to support the deployment of SMR technology, and together, the organizations will take steps toward deploying a first NuScale VOYGR™ power plant in Poland as early as 2029, which would help Poland avoid up to 8M tons of CO2 emissions per year.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ruotsin energiavirasto on myöntänyt 10 milj. € rahoituksen 1:56 lyijyjäähdytteisen sähkökäyttöisen demoreaktorin värkkäämiseen. Taitaa koskea Fortumia myös kun tuossa on myös Uniper mainittu?

 

tet

Hyperaktiivi
^ "Saattavat tuottaa enemmän". Joopa. Toisaalta saattavat myös syödä vanhojen laitostenkin ydinjätteet, poistaen tarpeen niiden hautaamiselle maan uumeniin. Onneksi sellaisiakin pienreaktoreita kehitetään hyvää vauhtia.
 

kotte

Hyperaktiivi
Onneksi sellaisiakin pienreaktoreita kehitetään hyvää vauhtia.
Eikös tuon kaltaiseen tarkoituksiin pystyvä koereaktori ollut onnistuneesti toiminnassakin 50...60-vuotta sitten, mutta projekti kuopattiin muista syistä (ts. ydinenergiateknologian kehittämisessä nähtiin silloin tärkeämpiä päämääriä kuin sähkön tuotanto).
 

tet

Hyperaktiivi
Eikös tuon kaltaiseen tarkoituksiin pystyvä koereaktori ollut onnistuneesti toiminnassakin 50...60-vuotta sitten, mutta projekti kuopattiin muista syistä (ts. ydinenergiateknologian kehittämisessä nähtiin silloin tärkeämpiä päämääriä kuin sähkön tuotanto).
Onhan noita ollut, ja on tälläkin hetkellä. Tuolla itäisessä kaalimaassa on useita hyötöreaktoreita käynnistetty viime vuosikymmenen aikana, ja taitaa Kiinassakin olla. Puten vehkeet ovat niitä perinteisiä natriumjäähdytteisiä, joissa on varmaan omat ongelmansa. Kiinalaisesta en nyt ulkoa muista, millainen on. Mutta nämä länsimaiset ovat sitten ihan eri juttu. Brittiläinen Moltex Energy rakentaa Kanadaan ensimmäisen pilottilaitoksen suolasulareaktorista, joka käyttää polttoaineena Candu-reaktorien käytetystä polttoaineesta jalostettua kamaa. Ja se jalostusprosessi on hyvin kevyt ja helppo verrattuna aiempiin viritelmiin.

Lisäksi tämä SSR-W reaktori on luonnostaan vaaraton, ihan oikeasti. Ei voi räjähtää kun ei ole painetta (avoin amme), ketjureaktio pysähtyy jos lämpötila nousee liikaa, ilmavirralla tapahtuva hätäjäähdytys toimii itsestään ilman ulkopuolista energiaa, ja Tsernobylin laskeumasta tutut radioaktiiviset isotoopit syntyvät suoloina joten eivät pääse missään oloissa karkaamaan ilmakehän tuulien mukana vieraille maille.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Back
Ylös Bottom