Waterstage 11 split ei lämmitä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Jeesus11
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ja aamulla yläkerrassa lämmöt 16 ja keskikerroksessa 18 vaikka pönttöuuni ollut päällä. Joku mättää. Voiko olla tuo paisari ongelma?
 
Jälkiasennettua paisuntasäiliötä.

Saahan sen pois kun kääntää sulun kiinni. Mutta jos ei ole sulkua (mikä olisi hullua), niin sitten varmaan putkari tarvittaisiin.

Tuon kokoinen paisuntasäiliö ei varmastikaan mitään järkevää tee. Josko haittaakaan tosin.. ellei tilankäyttöä mieti.

Lämpöpumppu on tuossa varaajan kierukassa kiinni. Se ei ole ihan optimaalinen juttu, kun lämpö ei ehdi siirtymään veteen... Tuon OSOn kierukasta tosin en tiedä miten hyvä se on

Mietin sitä... Ettei se pumpou tekisi pitkiä aikoja käyttövettä ja siksi ei ehdi lämmittämään taloa?
 
Saahan sen pois kun kääntää sulun kiinni. Mutta jos ei ole sulkua (mikä olisi hullua), niin sitten varmaan putkari tarvittaisiin.

Tuon kokoinen paisuntasäiliö ei varmastikaan mitään järkevää tee. Josko haittaakaan tosin.. ellei tilankäyttöä mieti.

Lämpöpumppu on tuossa varaajan kierukassa kiinni. Se ei ole ihan optimaalinen juttu, kun lämpö ei ehdi siirtymään veteen... Tuon OSOn kierukasta tosin en tiedä miten hyvä se on

Mietin sitä... Ettei se pumpou tekisi pitkiä aikoja käyttövettä ja siksi ei ehdi lämmittämään taloa?
Olen laittanut käyttöveden ajastuksen 2 krt päivässä. 0,5h kerrallaan. Aamulla ja päivällä. Tosin se prosessi kestää tosiasiassa 1h ennen kuin alkaa tekemään lämpöä verkostoon. Nyt laitoin sulun siihen paisuntasäiliöön. Katsotaan aiheuttaako mitään positiivista.
 
Olen laittanut käyttöveden ajastuksen 2 krt päivässä. 0,5h kerrallaan. Aamulla ja päivällä. Tosin se prosessi kestää tosiasiassa 1h ennen kuin alkaa tekemään lämpöä verkostoon. Nyt laitoin sulun siihen paisuntasäiliöön. Katsotaan aiheuttaako mitään positiivista.
Tämäkin kuulostaa omituiselta. Kaikki laitteet on tietty vähän erilaisia ja riippuu varmasti kierukan tehokkuudesta, mutta mulla näköjään nostaa käyttöveden lämpötilan +43 - +55 aika minutilleen 0,5h aikana. Ja tämä siis ilman vastusten apua.
 
Tämäkin kuulostaa omituiselta. Kaikki laitteet on tietty vähän erilaisia ja riippuu varmasti kierukan tehokkuudesta, mutta mulla näköjään nostaa käyttöveden lämpötilan +43 - +55 aika minutilleen 0,5h aikana. Ja tämä siis ilman vastusten apua.
Soitin maahantuojalle. Epäilevät asennuksessa kylmäainevuoto ja/tai sulakkeille ei mene virta. Päivållä huoltomies paikalle. Jos vaikka alkaisi selvitä…
 
Liplatus pattereissa viittaa ilmaan. Ratkaisu on ilmata patterit ja kaikki muut paikat missä on ilmausruuvi (ja varmistaa että verkostoon ei pääse lisää ilmaa), ei ylimääräisen paisarin asentaminen. Mutta ei siitä paisarista haittaakaan ole (kunhan on ehjä), ei tarvitse poistaa. Ilmaus kannattaa tehdä sitten kiertopumppu seis.

Jos verkostossa on ilmaa, on varsin tyypillistä että välillä kaikki toimii ja sitten lämmöntulo yhtäkkiä lakkaa kun ilmakupla siirtyy jonnekin muualle estämään veden liikettä. "Satunnaiset" asiat kuten virtausten muutokset juurikin triggeröivät näitä tapahtumia.
 
Ja kyllähän vikana voi olla kylmäainevajaus tai jokin muu varsinainen vika kylmäpiirissä tai sen ohjauksessa.

Se että virtauksen vähentämisen jälkeen lämpötila välittömästi nousi, mutta tätä korkeampaa lämpötilaa ei pystytä ylläpitämään sen jälkeen kun se on tehnyt kierroksen pattereilla, viittaa juuri siihen että koneesta lähtee vain liian vähän tehoa.
 
Liplatus pattereissa viittaa ilmaan. Ratkaisu on ilmata patterit ja kaikki muut paikat missä on ilmausruuvi (ja varmistaa että verkostoon ei pääse lisää ilmaa), ei ylimääräisen paisarin asentaminen. Mutta ei siitä paisarista haittaakaan ole (kunhan on ehjä), ei tarvitse poistaa. Ilmaus kannattaa tehdä sitten kiertopumppu seis.

Jos verkostossa on ilmaa, on varsin tyypillistä että välillä kaikki toimii ja sitten lämmöntulo yhtäkkiä lakkaa kun ilmakupla siirtyy jonnekin muualle estämään veden liikettä. "Satunnaiset" asiat kuten virtausten muutokset juurikin triggeröivät näitä tapahtumia.
Kyllä se liian pieni paisari aiheuttaa sen että vesi tulee pois ja tilalle syntyy jäähdyttyä vaikka sitten tyhjiö, joka lirisee. Aivan validia tällöin laittaa isompi paisari.
 
Painemittarihan tuon paljastaisi, ja varoventtiilistä pois vuotanut vesivana ennen kuin se on kadonnut kokonaan näkyvistä.

Mutta jos liplatus jatkuu paisarista huolimatta niin ongelma ei korjaantunut? Tai sitten se vaan vaatii lisää ilmaamista.

Fujitsun datalehden perusteella koneessa on 8 litran paisari. Onhan tuo kieltämättä vähän pieni. Kysymys kuuluu miksi valmistaja vaivautuu laittamaan koneeseen paisaria ollenkaan jos tavallisessa varaajattomassakin asennuksessa ulkoinen käytännössä tarvii kuitenkin lisätä.
 
Hyvä että selvisi. Kompressorin teho ei siis riitä näillä keleillä täyteen huoneenlämpöön. Jos joku patteri yhä lorisee niin kannattaa se ilmaus kuitenkin tehdä.
 
Toki dT:kin pienenee silloin kun virtaamaa on paljon mutta patterit käyvät kokoonsa nähden viileämpänä eli luovuttavat vähemmän tehoa.
 
Itellä kävi niin kun pudotin kvp kierroksia 8/8--5/8, menolämmöt nousi 49---52 ja pumppukin alkoi himmailemaan 50%tehoilla. Seurataan...
Totta kai se vähensi tehoja kun lämpöä on nyt "liikaa"; koneessa on pieni varaaja joka lämpenee nopeasti. Vähitellen tuo lämpötila alkaa laskea kun tehoa menee vähemmän, ja sitten teho taas nousee, mutta ei ihan alkuperäiseen; sitten vähitellen huonelämpötila laskee (ehkä asteella), tai jos tilanne korjataan käyrän asetuksilla niin tehot nousee taas samoiksi, mutta ne samat tehot tehdään hieman korkeampaan lämpötilaan, mikä taas huonontaa COPia karkeasti 0.05 - 0.10 yksikköä per aste. Tällaisen epätieteellisen testin tarkkuuden rajoissa COP-huononemaa ei varmaan ole nähtävillä menon noustessa "vain" kolme astetta.
 
Toki dT:kin pienenee silloin kun virtaamaa on paljon mutta patterit käyvät kokoonsa nähden viileämpänä eli luovuttavat vähemmän tehoa.
Tuo nyt ei taida pitää paikkaansa? ∆T kyllä pienenee, mutta jos menolämpö vakio ja virtaamaa lisätään niin patterin energian luovutus kyllä kasvaa. Isommalla virtauksella saadaan patterin kuuma pinta-ala kasvamaan, josta seuraa suurempi tehonluovutus.
 
Tuo nyt ei taida pitää paikkaansa? ∆T kyllä pienenee, mutta jos menolämpö vakio ja virtaamaa lisätään niin patterin energian luovutus kyllä kasvaa. Isommalla virtauksella saadaan patterin kuuma pinta-ala kasvamaan, josta seuraa suurempi tehonluovutus.
Kyse oli siis tapauksesta jossa kone on rikki niin ettei tuota riittävää tehoa. Tällöin menolämpötila ei ole vakio, mutta siihen saa hauskoja hetkellisiä muutoksia vaihtelemalla virtaamaa, mutta se on vähän niinkuin pakkasella housuihin pissaamista.
 
Hyvä että selvisi. Kompressorin teho ei siis riitä näillä keleillä täyteen huoneenlämpöön. Jos joku patteri yhä lorisee niin kannattaa se ilmaus kuitenkin tehdä.
Kaksii yläkerran patteria keräävät ilmaa jostain syystä. Väliajoin joutuu ilmaamaan. Pahimmillaan useasti päivässä. Yläkerran kolmas toisella puolella taloa ei kerää. Paineet ei häviä verkostosta. Patterit lämpiävät kauttaaltaan. Eilen yölläkin kun lämpötila laski 10 astetta täällä niin pattereista kuului uudenlainen lorina jota en ole aiemmin kuullut. Ihan kuin luolaan olisi heitetty vesitippoja. No ilmasin yöllä toisen. Katsotaan mitä tapahtuu ensi yönä. Pienen lapsen isä ei muutenkaan saa unta…
 
Kaksii yläkerran patteria keräävät ilmaa jostain syystä. Väliajoin joutuu ilmaamaan. Pahimmillaan useasti päivässä. Yläkerran kolmas toisella puolella taloa ei kerää. Paineet ei häviä verkostosta. Patterit lämpiävät kauttaaltaan. Eilen yölläkin kun lämpötila laski 10 astetta täällä niin pattereista kuului uudenlainen lorina jota en ole aiemmin kuullut. Ihan kuin luolaan olisi heitetty vesitippoja. No ilmasin yöllä toisen. Katsotaan mitä tapahtuu ensi yönä. Pienen lapsen isä ei muutenkaan saa unta…
Voikohan lämminvesivaraaja päästellä ilmaa kiertoon. Se kiertää pätkän samassa kierukassa tosin silloin suljettuna. Yläpuolelle on asennettu automaattiilmain tai ilmauskello. En tiedä oikeaa nimeä. Mutta siinä päällä oleva venttiilinhattu on Kiinni. Pitääkö sen olla? Mites mahdollisesti kertyvä ilma pääsee pois jos hattu päässä?
 
Voikohan lämminvesivaraaja päästellä ilmaa kiertoon. Se kiertää pätkän samassa kierukassa tosin silloin suljettuna. Yläpuolelle on asennettu automaattiilmain tai ilmauskello. En tiedä oikeaa nimeä. Mutta siinä päällä oleva venttiilinhattu on Kiinni. Pitääkö sen olla? Mites mahdollisesti kertyvä ilma pääsee pois jos hattu päässä?
 
Onko painemittaria? Jos on, mitä se alimmillaan näyttää? Paljonko korkeutta tästä painemittarista niihin ylimpiin pattereihin?
 
Paineen kyllä pitäisi laskea ilmaamisen vaikutuksesta, jos et nimittäin ole ilmaamisen jälkeen lisännyt vettä järjestelmään. Putkiston korkeimpaan kohtaan tuo ilma pyrkii kasaantumaan, mikäli vain pääsee, siksi yläkerran pattereissa ilmaa on eniten.

Jotta lämminvesivaraaja ilmaa lämmitysputkeen saisi, pitäisi varaajasta olla tietenkin vesiyhteys lämmitysveteen, eikä se ainakaan toivottavaa ole, silloinhan lämmitysvedelläkin olisi käyttöveteen pääsy ja hanasta tulisi aivan jotakin muuta kuin juotavaa vettä. Eli enpä usko.

Liekö paisunta-astioissa riittävä esipaine?
 
Esipaine lukee 0,8 paisarissa. Korkeuseroa about 6m. Verkostopaine 2. Ja se ei kyllä ole heilahtanut suuntaan tai toiseen viimeisen viikon aikana vaikka olen ilmaillut.
 
Esipaine lukee 0,8 paisarissa. Korkeuseroa about 6m. Verkostopaine 2. Ja se ei kyllä ole heilahtanut suuntaan tai toiseen viimeisen viikon aikana vaikka olen ilmaillut.
Voi olla tuolla verkostopaineella paisari jo täynnä vettä eikä se enää toimi paisarina. Paisunnan esipaine pitäs olla hieman isompi kuin suunniteltu verkostopaine.

Tuossa voi olla syy jatkuvaan ilmaamiseen.
 
Tuskin paisunta täyteen tulee koskaan jos kalvo ehjä. 0.8 bar - > 2bar suurin piirtein kai puolittaa tilavuuden? 4bar neljäsosaan ilmatilavuus
 
Voi olla tuolla verkostopaineella paisari jo täynnä vettä eikä se enää toimi paisarina. Paisunnan esipaine pitäs olla hieman isompi kuin suunniteltu verkostopaine.
Eikös esipaineen pitäisi olla n. puolet verkoston paineesta jolloin kalvon puolessa välissä paineet on samat. Jos se on isompi kuin verkoston paine niin eihän sinne mene mitään.
 
Kyllä ilmatessa, tuli ulos sitten ilmaa tai vettä, painemittarin kuuluisi laskea huomattavasti ellei paisari ole aivan järjettömän kokoinen (mitä se ei ole). Uutta vettä sitten lisätään tilalle. Muutenkin paineiden kuuluisi vaihdella verkoston lämpötilan vaihdellessa jonkin verran. Mitä isompi paisari, sitä vähemmän, mutta harvoin se niin iso on että paineet olisivat koko ajan vakiot.

Voisiko olla mahdollista että painemittari on jäänyt jumiin?
 
Ei puolet vaan hyvin liki tulevaa käyttöpainetta. Virallinen ohje taitaa olla niin että hieman käyttöpainetta pienempi esipaine mutta kun kaasuja karkaa ajan ollessa niin hieman isompi toimii kyllä.
 
Kyllä ilmatessa, tuli ulos sitten ilmaa tai vettä, painemittarin kuuluisi laskea huomattavasti ellei paisari ole aivan järjettömän kokoinen (mitä se ei ole). Uutta vettä sitten lisätään tilalle. Muutenkin paineiden kuuluisi vaihdella verkoston lämpötilan vaihdellessa jonkin verran. Mitä isompi paisari, sitä vähemmän, mutta harvoin se niin iso on että paineet olisivat koko ajan vakiot.

Voisiko olla mahdollista että painemittari on jäänyt jumiin?
Tätä minäkin veikkaan että on jumissa. Vähän niinkuin koko Fujitsu.. Mutta huoltomies tulee ehkä huomenissa vaihtamaan sen sähköosan niin saa sitäkin ihmetellä. Onneksi edes pukkaa hyvin lämpöjä. Ja huomenna lämmin keli miin saa lisättyä kylmäainettekin jos uupuu.
 
Ei puolet vaan hyvin liki tulevaa käyttöpainetta. Virallinen ohje taitaa olla niin että hieman käyttöpainetta pienempi esipaine mutta kun kaasuja karkaa ajan ollessa niin hieman isompi toimii kyllä.
Miten se kalvopaisari sitten toimii? Sinnehän kuuluu mennä vettä sisään ja jos verkosto paine laskee niin se vesi pitää paineen yllä. Ei toimi jos esipaine on sama kuin verkostopaine koska paisari on tyhjä.
 
Takaisin
Ylös Bottom