Pieni kalvo-paisunta-astia? Mistä näitä saa?

lmfmis

lmfmis

Vakionaama
Siis oikeasti VILP kokoa, jota on monoblokkipumpun sisällä, eli sellainen litran kokoinen…

Ahlsellilta pienin taitaa olla 8 litraa. Aivan liian iso.

Kulkeeko nämä,eri nimellä?

Ja halapa :)
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
J

jmaja

Hyperaktiivi
BBF sanoi:
Isommasta paisarista ei ole muuta haittaa kuin fyysinen koko, päinvastoin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei siitä mitään hyötyäkään ole, jos pienikin riittää hyvin. Tai jokainen voi itse miettiä onko etu vai haitta, että vuodosta paine laskee nopeammin vai hitaammin. Suljetussa piirissä mielestäni enemmänkin etu eli vuoto ilmaisee itsensä heti eikä vasta sitten kun 10 l nestettä on jonnekin vuotanut.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Töpö tuli postista ja onhan tuo aika kompakti. Hyvin toimi tuon firman tilaus-toimitus. :)


1C91ABDA-0707-4D41-A97C-357DC9AE72D3.jpeg
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
pökö sanoi:
Ok. Maapiiri ei isoa kyllä tarvi. Minulla tuossa 400 metrin kaivoputkessa on 4 litran paisari eikä viisari heilu yhtään.
Klikkaa laajentaaksesi..
Jeps... Mutta näitä ihan pieniä ei syystä tai toisesta löydä Suomesta. Sinänsä outoa kun ei maapiireissä isoa tarvitse.

Tuo nyt on extra pieni, mutta joku litrainen ei liian pieni varmaan olisi sinunkaan keruupiiriin.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
VesA sanoi:
Kyllä se muutama astekin on ainakin litra. Paine ei välttämättä paljon muutu, mutta läpinäkyvästä muovipaisarista näkee missä pinta on eri vuodenaikoina.
Klikkaa laajentaaksesi..
Kyllä varmasti pitkässä keruupiirissä ja paksulla putkella suuruusluokka onkin tuota. Minulla nestettä on joku 30litraa, niin ei se kovin suureksi paisunta voi tulla.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
pelzi_ sanoi:
Muoviputki joustaa niin että tuskinpa paisaria tarttee mihinkään jos sitä on 500m.
Klikkaa laajentaaksesi..
PE80 putken kimmomoduli 0 C:ssä on luokkaa 1000 MPa. Pidemmällä aikajaksolla alempi virumisen takia. Vuodessa n. 400 MPa.

E Modulus of PE - Vinidex Pty Ltd

E Modulus of PE The E modulus of polyethylene varies with temperature, duration of loading, stress, and the particular grade of material. However, in order to facilitate engineering calculations, it is generally appropriate to group materials into categories and adopt ‘typical’ values of E. The...
www.vinidex.com.au www.vinidex.com.au

Tuolla 1000 MPa:lla laskien 40x2,4 poikkipinta-ala kasvaa 1 bar muutoksesta 1,5 promillea. 500 l siis 0,7 l.

Onhan tuo jonkinlainen paisari. Suurempi merkitys taitaa olla lämpölaajenemisella, joka kompensoi osan maaviinan lämpölaajenemisesta.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Jos tuommoisessa on 1/2" kierre, luulisi jo virtauksen vaihtavan vettä noin pienessä riittävästi. Jos oikein kovasti pelkää, voihan laittaa esipaineen vaikka 3 bar niin sitten siellä ei yleensä ole mitään sisällä mutta joustaa silti paineiskusta.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Eikös käyttöveden puolella olevien pyttyjen pitäisi olla läpivirtaavia? Jää muuten vesi seisomaan tuolla.
Klikkaa laajentaaksesi..
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Jos tuommoisessa on 1/2" kierre, luulisi jo virtauksen vaihtavan vettä noin pienessä riittävästi. Jos oikein kovasti pelkää, voihan laittaa esipaineen vaikka 3 bar niin sitten siellä ei yleensä ole mitään sisällä mutta joustaa silti paineiskusta.
Klikkaa laajentaaksesi..
Olen Kellarinlämmittäjän kanssa samaa mieltä, että pienellä tasaajalla pyörteet ja itse tasaus vaihtavat vettä varsin hyvin. Olisin paljon enemmän huolissani vähällä käytöllä olevista verkon haaroista (kuten ulkohanasta ym.), joissa pyörre ei pääse kovin pitkälle eikä joustotilavuus aiheuta edestakaista virtausta.
 
M

Mikkolan

Vakionaama
Veden lämpölaajeneminen on pieninmillään +4 asteen molenmin puolin. Eikä laajeneminen ole lineaarista mentäessä kuumenpaan päin. Etanolin lajeneminen on n. puolet veteen nähden.
Noista päättelen että keruupiirin tilavuuden muutokset ovat hyvinkin pieniä, kutistumista ja laajenemista tapahtuu samaan aikaan.

[ oops: sisälsi väärää tietoa etanolin lämpölaajenemisesta :( . ]
 
Viimeksi muokattu:
J

jolla

Jäsen
Diy.
Sitä samaa putkea, mielummin pexiä niin näkyy läpi nurkkaan parinmetrin pätkä t-haaralla pystyyn ja venttiili päähän.
Ilmamäärä riittänee useampaankin tarkoitukseen.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Mikkolan sanoi:
Veden lämpölaajeneminen on pieninmillään +4 asteen molenmin puolin. Eikä laajeneminen ole lineaarista mentäessä kuumenpaan päin. Etanolin lajeneminen on n. puolet veteen nähden.
Noista päättelen että keruupiirin tilavuuden muutokset ovat hyvinkin pieniä, kutistumista ja laajenemista tapahtuu samaan aikaan.
Klikkaa laajentaaksesi..
Etanoli-vesiliuos käyttäytyy kyllä lämpölaajenemisen osalta aivan toisella tapaa kuin vesi noissa nollan kieppeillä ja vähän päälle olevissa lämpötiloissa. Ei esimerkiksi tarvitse olla paljon etanolia veden joukossa, niin tuota 4oC asteen tiheysmaksimi ei enää ole, vaan tiheys vähenee liuoksella monotonisesti lämpötilan mukana. Etanolin lämpölaajeneminen on yleisesti ottaen paljon suurempaa kuin vedellä, luokkaa kuusinkertainen huoneen lämnpötilassa, vrt. esim. https://www.taulukot.com/fysiikka/mekaniikka_termodynamiikka/, "Nesteiden ominaisuuksia". En löytänyt kattavaa taulukkoviitettä aiheen kannalta kyseeseen tulevien etanoliseosten käytöksestä (enää tällä kertaa), mutta opinnäytetyössä https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/51580/Kemppainen_Joni.pdf?sequence=1 on sivulla osittainen taulukko 10 (sivu 32), josta voi päätellä, että vesi-etanoli-seosten tiheys muuttuu todella selvästi tuolla nollan ja kymmenen celsisus-asteen välilläkin.
 
M

Mikkolan

Vakionaama
kotte sanoi:
Etanoli-vesiliuos käyttäytyy kyllä lämpölaajenemisen osalta aivan toisella tapaa kuin vesi noissa nollan kieppeillä ja vähän päälle olevissa lämpötiloissa. Ei esimerkiksi tarvitse olla paljon etanolia veden joukossa, niin tuota 4oC asteen tiheysmaksimi ei enää ole, vaan tiheys vähenee liuoksella monotonisesti lämpötilan mukana. Etanolin lämpölaajeneminen on yleisesti ottaen paljon suurempaa kuin vedellä, luokkaa kuusinkertainen huoneen lämnpötilassa, vrt. esim. https://www.taulukot.com/fysiikka/mekaniikka_termodynamiikka/, "Nesteiden ominaisuuksia". En löytänyt kattavaa taulukkoviitettä aiheen kannalta kyseeseen tulevien etanoliseosten käytöksestä (enää tällä kertaa), mutta opinnäytetyössä https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/51580/Kemppainen_Joni.pdf?sequence=1 on sivulla osittainen taulukko 10 (sivu 32), josta voi päätellä, että vesi-etanoli-seosten tiheys muuttuu todella selvästi tuolla nollan ja kymmenen celsisus-asteen välilläkin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ilmankos etanoli sopii melkein hyvin lämpömittariin. Pikahaku antoi mulle väärän tiedon.

Jäin tässä miettimään voiko asiaa ajatella niin että laskee erikseen vedenosuuden tilavuudenmuutokseta ja sitten etanolin ja summaa ne, vai onko vesietanoli ikäänkuin ihan eri aine, joka käyttäytyy omalla tavallansa, kun vesietanoli on liuos, ei seos?
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Mikkolan sanoi:
Jäin tässä miettimään voiko asiaa ajatella niin että laskee erikseen vedenosuuden tilavuudenmuutokseta ja sitten etanolin ja summaa ne, vai onko vesietanoli ikäänkuin ihan eri aine, joka käyttäytyy
Klikkaa laajentaaksesi..
Vesi ja etanoli liukenevat toisiinsa. Silloin seoksen aineominaisuuksia ei voi laskea kuten olisi kaksi eri faasia. Hyvä esimerkki tästä on vesi-glykoli -seos, jonka jäätymispiste on -53 C 60% seoksella ja kasvaa tuosta molempiin suuntiin olle 0% seoksella 0 C ja 100% seoksella -13 C.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom