P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Juuri näin. Todellisessa elämässä testattu ja todettu.
Jos totta niin... EU kieltämässä puunpolton lämmityksessä?
- Keskustelun aloittaja Mekaniker
- Aloitettu
jarkko_h
Vakionaama
Tulipesässä kuivatus ei kyllä hormia rapauta, jos tuo liiterikuivat puut sinne. Toki tuohon ei ole tarvetta jos puut on saaneet olla sisällä lämpimässä tovin. Aluksiahan vajasta tuodut kylmät puut tiivistävät pintaan kosteutta.
Alaspäin kyllä tuli leviää aivan hyvin ja tämä on täysin puista ja tulipesässä ja taidoista kiinni.
Palamisessa oleellisen täällä jokin jo hyvin aikaisemmin kiteytti.
Huonoimman palamisen saa ylitäytöllä. Vaikka näennäisesti aluksi puut näyttävät palavan ok, ei palolämpötila ole aluksi läheskään riittävä puhtaaseen paloon ja ilmankierto mitä sattuu. Tulipesän ohjeita noudattamalla saa parhaimman tuloksen. Siellä on panostus ja sytytysohjeet. Joissakin tulipesässä sytytys tehdään ohjeen mukaan alta, toisissa päältä.
Viimeksi muokattu:
Liiterikuivat eivät tulipesäkuivatusta tarvitse. Sitähän olen tässä rummuttanut, että oikea sytytystapa riippuu tulipesästä. Alaspäin ei tuli kuitenkaan herkästi hakeudu, koita sytyttää tulitikku ja pidä se kynttilän tapaan liekkipää ylöspäin kunnes se polttaa näpit. Kaikki tietää, että se tulitikku käännetään toisin päin jos ja kun se uhkaa sammua sytytysvaiheessa.
jarkko_h
Vakionaama
Oleellista että se hakeutuu alas riittävän hyvin ja kun panostuksen koko oikea, niin palaminen puhdasta. En itse ennen osannut sytyttää takkaa oikein, vaikka olen todella paljon erästellyt ja yöpynyt laavuilla nuotilla ja rakotulilla metsissä. Sen jälkeen kun tuo päältä sytytys opetettiin, niin ei ole kyllä kertaakaan tulen leviämisessä alas ollut ongelmia.
Mitään sytytystapaa on turha pitää parhaana. Paras panostus, sytytys ja lisätäyttötapa löytyy tulipesän ohjeesta. Jos ohjetta ei löydy kannattaa edes avoimesti kokeilla eri tapoja, eikä jääräpäisesti uskoa omaan tapaan.
Mitään sytytystapaa on turha pitää parhaana. Paras panostus, sytytys ja lisätäyttötapa löytyy tulipesän ohjeesta. Jos ohjetta ei löydy kannattaa edes avoimesti kokeilla eri tapoja, eikä jääräpäisesti uskoa omaan tapaan.
Viimeksi muokattu:
Siinä vaiheessa hakeutuu, kun ylimmät palaneet puut alkavat muistuttaa hiillosta, vaikka keltaisia liekkejä vielä lähtee. Jos on paksuhko kerros puita ja yläpalotulipesä, tuo nimenomaan on tyyppitapaus, jolla puut palavat pitkään ja tasaisesti. Puut myös kuivuvat lisää ja syntyvät pyrolyysikaasut palavat puhtaasti (muuten niitä ei kunnolla palamaan saakaan).
Alapalotulipesä on toinen keissi, mutta nuohan sitten ovat lähinnä keskuslämmityskattiloita ja vastaavia.
Jep, pahimmassa tapauksessa (ellei variseva hiillos sytytä alempia kerroksia) pitkään ja tasaisesti pienellä teholla lämpöä harakoille ja varaavan takan massa alkaa lämmetä vasta kun täyttää hiilloksen päälle toisen pesällisen joka roihahtaa lähes kerralla. Vähän kuin kylmän auton lämmittäminen tyhjäkäynnillä sen sijaan että lähtisi kylmiltään liikenteeseen jolloin lämmöt nousee nopeammin.
Tuolla nykyisellä takalla kokeilin ensialkuun tottumuksesta "oikeaoppisesti" vaakaladonnalla pienillä puilla (tulipesän muoto suosii pystyladontaa) ja päältä sytyttämällä, eikä lämmittämisestä tahtonut tulla valmista vaikka syttyikin. Vaakaladonnalla ja alta sytyttämällä pölläyttää herkästi alkusavut sisälle, mutta pystyladonnalla toimii isotkin klapit. Naapurit ovat tervetulleita huomauttamaan jos käry käy nokkaan, mutta eipä ole niissä merkeissä näkynyt. Heti puiden lisäämisen jälkeen haistaa omassa pihassa suojan puolella usein, että takassa on tuli, mutta muutaman minuutin kierrokselta palatessa ei sitä enää huomaa jos puu on kuivaa. Nyt palaa poikkeuksellisesti viime alkukeväästä kaadettu haapa ja leppä kun kuivatusolosuhteet oli tänä vuonna poikkeuksellisen hyvät, eikä sitä savua piipusta tahdo taskulampun valossa erottaa. (Kyllä, kävin tarkistamassa.) Olkoot vaan "väärin" sytytetty, mutta näillä mennään. Saunaan sitten vaakaladonnalla pieniä puita lähes jatkuvalla syötöllä, mutta se onkin harrastus.
Harrastelija
Vakionaama
Eikös se palaminen liity hiili- ja vety-yhdisteisiin?
Lämpö irroittaa yhdisteitä puusta ja nuo irronneet yhdisteet (kaasut) palavat sitten iloisesti.
Muistelen että ylä ja alasytytys liittyi tuohon. Alasytyksessä noita kaasuja tulee alussa liikaakin ja se näkyy savuna. Yläsytyksessä kaasuja tulee vähemmän ja ne ehtivät palaa täydellisemmin.
Liian täysi tulipesäkin vapauttaa kaasuja liikaa palamisilman määrään nähden.
Lisäksi liikaa kuivatuista puista vedyn määrä vähenee/haihtuu kuivatessa ja puut lämmittävät huonommin.
Tai jotenkin tuonne päin…..
Lämpö irroittaa yhdisteitä puusta ja nuo irronneet yhdisteet (kaasut) palavat sitten iloisesti.
Muistelen että ylä ja alasytytys liittyi tuohon. Alasytyksessä noita kaasuja tulee alussa liikaakin ja se näkyy savuna. Yläsytyksessä kaasuja tulee vähemmän ja ne ehtivät palaa täydellisemmin.
Liian täysi tulipesäkin vapauttaa kaasuja liikaa palamisilman määrään nähden.
Lisäksi liikaa kuivatuista puista vedyn määrä vähenee/haihtuu kuivatessa ja puut lämmittävät huonommin.
Tai jotenkin tuonne päin…..
Harrastelija
Vakionaama
Juu, pikkuklapeilla kaasuja tulee enemmän (enemmän pinta-alaa suhteessa tilavuuteen).
Mutta miten klapit palaa kuumemmin jos osa palavista kaasuista puuttuu? Varsinkin jos kyseessä vety? Hiilen määrähän ei lisäänny kuivatessa.
Mutta miten klapit palaa kuumemmin jos osa palavista kaasuista puuttuu? Varsinkin jos kyseessä vety? Hiilen määrähän ei lisäänny kuivatessa.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Ohessa takanluukun läpi kuvattuna tuo arinaviritelmäni eilisillan tositoimissaNiin ja arinoitahan tuossa meidän takassa on 3kpl. Tuo on siis se ihan pieni, halvin HTT 1B perusarina joka tuohon menee 1kpl poikittain, mutta olen latonut noita takkaan 3kpl, joista 2kpl pitkittäin muodostaen taaksepäin kallellaan olevan tason ja 1kpl on sitten poikittain takaseinää vasten mahdollistaen ilmakierron myös siellä hiilloskasan takana, tiiliseinän välissä. Tuo taaksepäin kallistettu alusta helpottaa myös puiden pystyyn latomista ja myös se ilma-ala joka takkaan tulee alakautta on nyt laajempi ja näin ne hiilloksetkin palaa nätisti hehkuen koko alaltaan, eikä pelkästään siltä pieneltä vakiarinan kohdalta
Liitteet
Toimisi vielä paremmin jos tuo taka seinällä oleva arina olisi toisinpäin ja vielä hieman vinossa (alhaalta irti taka seinästä).Ohessa takanluukun läpi kuvattuna tuo arinaviritelmäni eilisillan tositoimissa
Toisio ilmaa saisi tuonne palamisen yläosaan.
Tässä kaupallinen tuote
Pitäisikin mökille arinattomaan avotakkaan viritellä tällainen arina kokeeksi
Puut ja/tai menettely kannattaa valita tilanteen mukaan. Kun kasaa korkean rovion risuista, niin toimii eri tavoin kuin karkeammalla tavaralla.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Kyllä, mutta tuon pystyarinan varsinainen ajatus onkin ollut pitää tuo kuuma irti tulitiilestä, jolloin se kenties rapaantuu hitaammin ja takka kestää pidempään. Saisi tuon helposti kokonaan irti esim. tuolla pulttiviritelmälläkin, vaikka arina itse olisikin yhä poikittain, mutta varsin hyvin se on tuollaisenakin jo toiminut useita vuosia, niin miksi yrittää "korjata" toimivaa
Tarkoitatko että sopivan kosteissa puissa veden vety (H2O:n H) osallistuisi palamistapahtumaan energiaa tuoden.
Toi ei oikein voi pitää paikkansa, kun vesimolekyylissä sidosenergia on erittäin kova, eli molekyyli pysyy molekyylinä eikä hajoa vapaaksi vedyksi (ja hapeksi).
Ja jos liekin kuumimmassa kohdassa vesimolekyyli sattuisikin hajoamaan, sitoisi hajoaminen tasan yhtä paljon lämpöenergiaa, kun vedyn palaminen myöhemmin vapauttaisi.
-Topi
Itse asiassa hehkuva hiillos pystyy pelkistämään veden vedyksi ja hiilimonoksidiksi jolloin muodostuu tätä "puukaasua" jolla autoja joskus ajettiin. Mutta tätä ei taida tapahtua takassa kuitenkaan. Yleensä kyllä kuiva puu antaa selvästi paremman lämpöarvon kuin kostea.
Juu, mutta kyseinen reaktio ei lisää energiaa. Tolla saadaan hiilen (kiinteä aine) vapaata sidosenergiaa siirrettyä kaasun vapaaksi sidosenergiaksi, mikä on puukaasun juju.
-Topi
Kotiuunissa mahdollisimman kuiva puu tuottaa eniten energiaa hyödyksi. Tätä ei pidä sekoittaa suurempiin alue- tai kaukolämpökattiloihin, joissa on savukaasulauhdutin. Savukaasulauhdutin muuttaa tilannetta, koska lisäkosteus tässä tapauksessa auttaa tyypillisesti alentamaan piipusta poistuvien savukaasujen lämpötilaa, eli kosteus tehostaa palamisen tuottaman lämpöenergia siirtymistä hyödyksi.
Hehkuva hiili ilman (hapen ) kanssa on aika ärhäkkä ympäristö, pilkkoo myös veden alkuaineiksi. Polton energiataseessa veden poltto on tieten ±0. Vety palaa kuitenkin nopeasti ja vapaassa ilmassa sen palamislämpötila on yli 2000 C, korkea lämpötila parantaa muuta palamista pilkkoen hiilivetyketjuja edelleen alkuaineiksi.
Päältä sytyttämisen idea lienee siinä että puiden päälle syntyy hiillosta, jonka läpi hiilivetyketjut nousevat ja pilkkoutuvat helponmin ja puhtaanmin palaviksi. Palamisrintama tai -pinta-ala pysyy myös tasaisenpana, jolloin vakio ilmamäärä sopii kohdalleen parenmin.
Päältä sytyttämisen idea lienee siinä että puiden päälle syntyy hiillosta, jonka läpi hiilivetyketjut nousevat ja pilkkoutuvat helponmin ja puhtaanmin palaviksi. Palamisrintama tai -pinta-ala pysyy myös tasaisenpana, jolloin vakio ilmamäärä sopii kohdalleen parenmin.
Tuo on tunnettua puukaasuttimista, myötävirta vs. vastavirtakaasutin. Yhtä olennaista lienee, että alhaalta sytyttäminen kiihdyttää pyrolyysireaktion nopeasti niin kiihkeäksi, että hapen saanti jää vajaaksi, ja pyrolyysikaasujen lämpötila on pitkään niin matala, etteivät ne pala itsestään kunnolla. Hehkuvia hiiliä syntyy lopulta runsaasti, mutta pyrolyysikaasujen jälkikuumentajana ja palamisapuna nuo menevät silloin hukkaan, vaikka niitä aikaisemmin olisi jo kipeästi tarvittu.
jarkko_h
Vakionaama
Nyt kun ollaan täysin off topicissa, niin allaleva sallittakoon.
Leiriytyessä avolaavulla tuore koivu on mainio rakotulen veroinen lämpölähde. Tulipaikalle kaadetaan tuore tai kaulattu koivu ja ladotaan tulipaikan alle 2-3 rankakerroksen kasaksi. Päälle tehdään kuivista tervaksista iso nuotio ja sitä poltellaan kunnes koivut alla höyrystyneet ja kunnolla syttyneet. Tuommoinen palaa sitten noin 6 tuntia ilman puiden lisäämistä. Eli saa nukkua rauhassa ilman kipinävuoroa. Tuommoisella nuotiolla on mukava yöpyä talvella makuupussin kera. Allaolevat koivut kuivuvat ennen syttymistä (päästä kiehuu höyryt) ja eivät savuta. Jos nuotion päälle erehtyy heittämään tuoreen koivurangan, savuttaa se perkeleesti.
Niin ja maanomistajan lupa pitää olla.
Leiriytyessä avolaavulla tuore koivu on mainio rakotulen veroinen lämpölähde. Tulipaikalle kaadetaan tuore tai kaulattu koivu ja ladotaan tulipaikan alle 2-3 rankakerroksen kasaksi. Päälle tehdään kuivista tervaksista iso nuotio ja sitä poltellaan kunnes koivut alla höyrystyneet ja kunnolla syttyneet. Tuommoinen palaa sitten noin 6 tuntia ilman puiden lisäämistä. Eli saa nukkua rauhassa ilman kipinävuoroa. Tuommoisella nuotiolla on mukava yöpyä talvella makuupussin kera. Allaolevat koivut kuivuvat ennen syttymistä (päästä kiehuu höyryt) ja eivät savuta. Jos nuotion päälle erehtyy heittämään tuoreen koivurangan, savuttaa se perkeleesti.
Niin ja maanomistajan lupa pitää olla.
Viimeksi muokattu:
Jokaisella tulisijalla on tietty optimi teho, johon pitäisi pyrkiä.
Iso puuannos alta sytytettynä palaa aluksi liian kylmänä ja "runsaana" päästäen paljon palamattomia hiilivetyjä piippuun, ilmamäärä ei ole oikein koskaan kohdallaan.
Päältä sytytettynä teho jää usein alakanttiin ja kuumatkin savukaasut luikertelee hormin läpi "nuolematta" tulipintoja. Tulipesät saattaa olla liian pieniä että päästäis optimaaliseen polttotehoon. Kokokansan kitupolttajat eivät kovin herkästi omaksu päältä sytyttämistä.
Iso puuannos alta sytytettynä palaa aluksi liian kylmänä ja "runsaana" päästäen paljon palamattomia hiilivetyjä piippuun, ilmamäärä ei ole oikein koskaan kohdallaan.
Päältä sytytettynä teho jää usein alakanttiin ja kuumatkin savukaasut luikertelee hormin läpi "nuolematta" tulipintoja. Tulipesät saattaa olla liian pieniä että päästäis optimaaliseen polttotehoon. Kokokansan kitupolttajat eivät kovin herkästi omaksu päältä sytyttämistä.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
No ei pidä paikkaansa oikein mikään tuossa tarinassa.
Lähes alhaalta sytyttäminen lämmittää paremmin. Ja vielä paremmin lämmittää toinen panos kun ensimmäinen on jo lähes hiilloksella.
Testattu ja todettu fakta.
Iso tulipesä, veto takassakin niin hyvä että melkein halotkin lentelee katolle piipun kautta. Ja puut niin kuivia kekkäleitä että niillä voisi nakata tikkataulua.
On se päältä sytytyttäjien kitupolttoa ainakin tämän ketjun perusteella kaikkien alta tuhertajien mielestä.
Viimeksi muokattu:
Minä sytytän melkein päältä ja pidän puut sitä ennen vähintään muutaman tunnin lämpimässä pesässä. Sytytyksen jälkeen kun seuraan savupiipusta tulevaa savua niin sitä tuskin huomaa, on ihan vaaleaa ja tuskin havaittavaa. Vertailen naapurien piippuja joista tulee runsaasti tummaa ja haisevaa savua. En kehtaa kysyä miten sytyttävät, mutta kuivaa puuta on heilläkin.
Jotkut hajusta päätellen kasaavat roskansa puiden päälle ja sytyttävätkin sitten ne päältä ensin.
Hieno homma niin sitä pitää, tervettä meininkii...
Ohessa takanluukun läpi kuvattuna tuo arinaviritelmäni eilisillan tositoimissa
Itsellä käytössä vähän vastaavanlainen viritys, mutta sivuilla, koska arina on tulipesään melko kapea. Tuolla systeemillä ilmaa tulee näppärästi sivuilta ja mm. täyttöpesällinen palaa alakautta hyödyntäen reunassa olevia ilmareittejä. Hiillos tipahtaa tarkasti Arinan päälle, eikä kekäleitä tarvitse enää kasailla arinan päälle joka puolelta.
Idea on apinoitu Tiilerin arinasta https://tiileri.fi/tuote/tiileri-arinapaketti-24/
Uskaltaisin väittää, että mainosteksti ei ole ihan tuulesta temmattu ja pesällinen puita palaa nyt puhtaammin. Vielä pitäisi jonkinlainen lämmitetty toisioilma virittää.
Liitteet
Yksittäistapaus:
Ympäristölautakunta kielsi puunpolton, puulämmityskattilassa Pirkkalassa muutama vuosi sitten.
Päätös
Ympäristölautakunta kieltää ympäristönsuojelulain 85 §:n nojalla Haavistontie 11 kiinteistön lämmitysjärjestelmässä puun ja muun sellaisen kiinteän polttoaineen käytön, joiden palaessa muodostuvien savukaasujen joukossa ympäristöön pääsee nokea, hajua tai ympäristölle terveydelle vaarallisia yhdisteitä siinä määrin, että niistä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista.
Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta.
Päätöksen voimassaolo
Päätös on voimassa siihen saakka, kunnes kiinteistön lämmitysjärjestelmä on uusittu tai parannettu siten, että palaminen on mahdollisimman täydellistä eikä kohtuutonta savuhaittaa enää esiinny.
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 1-8 §, 85 §, 91 §Naapuruussuhdelaki (26/1920), 17 §
Ps käyttäkää kunnon puukattilaa ja varaajaa.
"Pientalojen lämmittäminen puita polttamalla lisää merkittävästi kasvihuonekaasuja verrattuna öljylämmitykseen, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Matti Jantunen."
Ympäristölautakunta kielsi puunpolton, puulämmityskattilassa Pirkkalassa muutama vuosi sitten.
Päätös
Ympäristölautakunta kieltää ympäristönsuojelulain 85 §:n nojalla Haavistontie 11 kiinteistön lämmitysjärjestelmässä puun ja muun sellaisen kiinteän polttoaineen käytön, joiden palaessa muodostuvien savukaasujen joukossa ympäristöön pääsee nokea, hajua tai ympäristölle terveydelle vaarallisia yhdisteitä siinä määrin, että niistä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista.
Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta.
Päätöksen voimassaolo
Päätös on voimassa siihen saakka, kunnes kiinteistön lämmitysjärjestelmä on uusittu tai parannettu siten, että palaminen on mahdollisimman täydellistä eikä kohtuutonta savuhaittaa enää esiinny.
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 1-8 §, 85 §, 91 §Naapuruussuhdelaki (26/1920), 17 §
Ps käyttäkää kunnon puukattilaa ja varaajaa.
"Pientalojen lämmittäminen puita polttamalla lisää merkittävästi kasvihuonekaasuja verrattuna öljylämmitykseen, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Matti Jantunen."
Hohhoijaa. Millä olet palamattomat hiilivedyt mitannut, kun kyseessä on testattu ja todettu fakta?
pökö
Kaivo jäässä
Eivät, se on kyllä huomattu.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Että hohhoijaa vaan. Saattehan te päältä tai lähes päältä sytytellä, jos semmonen tulisija löytyy jossa se (muka) toimii paremmin.
Täällä ei toimi, joten ihan turha yrittää faktoja muuttaa puhumalla.
Täällä ei toimi, joten ihan turha yrittää faktoja muuttaa puhumalla.
pökö
Kaivo jäässä
SeKö on nyt sitten niin että kun sinulla se ei suju niin ei sitten kellään?
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Minulla sujuu, koska käytän tulisijojani niin että ne toimivat parhaalla mahdollisella tavalla.
Tässä ketjussa on toki muutamia, joilla ei suju, kun ei suostuta ymmärtämään että kaikki tulisijat eivät ole samanlaisia.
Joidenkin uusienkin takkojen kohdalla suositellaan sytyttämään alempaa, miksikö? Koska se toimii paremmin siinä takassa.
Ei ne toimi paremmin ylhäältä sytyttämällä vaikka tämän palstan tietäjät sitä jankuttaisi kuin monta kertaa tahansa.
Mittauspöytäkirjat siis löytyy?Minä mittaan sitä miten takka lämpenee, se kertoo ihan riittävästi
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Kyllä on sensori/infrapuna mittarin dataa takan ulkokerroksen lämpötiloista. Sillä lämmitetään, ei polttamalla olematonta liekkiä isossa tulipesässä päällimmäisiä halkoja käryyttäen.
Muutaman kerran olen "erehtynyt" käyttämään sekä takassa että kiukaassa "lähes päältä sytyttämistä",
ja se on ollut yhtä ajan ja halkojen tuhlausta, erityisesti takan puolella, kiukaassa enemmänkin ajan tuhlausta.
Kuten tässä ketjussa joku muukin oli huomannut, tuli leviää tietyissä tulipesissä erittäin hitaasti alaspäin, jos sen sytyttää läheskään päältä.
Toimin jatkossakin takan/kiukaan vaatimalla tavalla, ei siinä auta uskomukset päältä sytyttämisen autuudesta.