Tehomaksu realisoituu

SON

Vakionaama
No on tullut mitoitettua keskijänniteverkkoja, puistomuuntajia, kaapeleita ja kytkinlaitoksia ja kyllä niiden mitoitukseen vaikuttaa oikosulkukeston lisäksi nallit kuormituspisteissä ja nallien kasvatuksen tarve pienenee kun käytännön kulutus pienenee.
Vanhasta muistista lisäisin tuohon kollegan mitoituslistaan vielä tasauskertoimet muuntoasemalla, muuntamolla ja pj- verkossa, sekä oikosulkuvirta ja kuormitusvirta tarkastelun lisäksi jännitehäviötarkastelun ja maadoituksetkin muistaakseni.

Jos olen oikein käsittänyt niin vuonna 2023 tehomittauksessa voidaan siirtyä siirtymäajan puitteissa tunnin keskiteho mittauksesta 15 min keskiteho mittaukseen.

Omaa tilannetta ei tuo tehomittaus juuri hetkauta. On puulämmitteinen sauna, öljylämmitys (varalla), kiinteistövalvonta ohjaa lattialämmitystä, boileria, kattilan varavastusta jne. Nämä ovat tosin olleet nyt aurinkovoiman ohjauksessa. Kolme ilp:ä on mutta niiden ohjaus ei ole nyt ajankohtainen . Joku tuolla edellä jo kirjoittikin että kovin suuriin panostuksiin näissä ei kannata mennä. Siinä kirjoittajat ovat oikeassa.

:grandpa:
 
Viimeksi muokattu:

pelzi_

Vakionaama
Kyllä se puu-uunien lämmittely, ja saunan välttäminen, ja parhaimmillaan öljyllä lämmitys, ja auton latauksen välttäminen saisi nimenomaan sen suurimman kulutuksen tunnin aikana ihmeitä aikaan. Mutta niin kauan kun ei ole reaaliaikaista ohjausta, on tyydyttävä vaan yleiseen kulutuksen tasaamiseen, joka ei toki ollenkaan vastaavia ihmeitä saa aikaan.

Italiassahan on systeemi, missä maksat tietystä määrästä tehoa ja jos ylität sen yli 30min, mittarissa oleva ohjauslaitteella varustettu pääsulake sanoo hei hei, ja tehot on esim. 3 tai 5 tai 7kW, ei sovi laittaa hellaa ja tiskikonetta ja vedenkeitintä yhtä aikaa päälle jos on pihi.

Sulakekoko on tarpeettoman karkea tapa huipputehon rajoittamiseen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Pakkasellakin sähköä voidaan tuotaa vesivoimalla - jos on sitä vettä. Yleensä helmikuun pakkasilla sitä ole kuin juuri pahimmille tunneille.
Suomessahan ei ole verkossa sähkögeneraattoritehoa (edes varavoimaloiden kapasiteetin kanssa) niin paljon, että kovien pakkaspäivien sähkönkulutus saadaan peitetyksi. Onneksi ulkomailta on toistaiseksi saatu. Mutta monella pientalovaltaisella verkkoalueella keskijänniteverkkoa syöttävien muuntajien, suurjännitejohto-osuuksien ja kytkinasemien tehorajat alkavat olla lähellä. Noiden päivittäminen tehokkaammiksi olisi todella kallista. Jos tuo on tehtävä, kulut pitäisi kohdistaa sinne, mistä ne aiheutuvat. Toisaalta kannattaa tehdä helpot hommat, jotta vältytään suurilta lisäkustannuksilta muutamien vuosittaisten tuntien tarpeiden takia.
 

pelzi_

Vakionaama
Jep, ja tehomaksun hyvä ominaisuus on myös se että jo sen uhka ohjaa ihmisiä pois kaikenlaisten isojen suorasähkölämmittimien ja osatehoisten maalämpöpumppujen hankkimisesta, vaikka koko tehomaksua ei ikinä edes tulisi.
 

VesA

In Memoriam
Jep, ja tehomaksun hyvä ominaisuus on myös se että jo sen uhka ohjaa ihmisiä pois kaikenlaisten isojen suorasähkölämmittimien ja osatehoisten maalämpöpumppujen hankkimisesta, vaikka koko tehomaksua ei ikinä edes tulisi.
Mikäs siinä osatehoisessa maalämmössä, ainakin tuo Vaillant osaisi käyttää niitä vastuksiaan niin nätisti ettei se kovin äkkiä tehomaksussa näy - nostaa vain sen puuttuvan asteen päräyttämällä vähän vastusta kompuran avuksi. VILP joka sammuu kokonaan ja heittää pallon kokonaan vastuksille on sitten pahempi juttu.
 

pelzi_

Vakionaama
Niin, riippuu osatehon määrästä ja toki tuo Helenin kuukausittainen maksu ei juuri tunnu. 12kk verran kalliimpia maksuja kahdesta kylmästä päivästä kuun vaihteessa alkais jo motivoida enemmän.
 

VesA

In Memoriam
Niin, riippuu osatehon määrästä ja toki tuo Helenin kuukausittainen maksu ei juuri tunnu. 12kk verran kalliimpia maksuja kahdesta kylmästä päivästä kuun vaihteessa alkais jo motivoida enemmän.
Helenillä oli aluksi 12kk jakso, mutta se aiheutti liikaan kitinää. Nyt siellä on joku edellisen kuun kolmanneksi pahin tunti tms..
 

pelzi_

Vakionaama
Niin muistelinkin, eli siis se on vesitetty täysin siitä mitä se oli.

Lahdessa on vielä rehellisesti tehomaksu 12kk suurimman tuntitehon perusteella.
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Musta tehomaksu on väärä tapa ohjata kulutusta, toteutustavasta riippumatta. Se kun ohjaa pienhiukkaspäästöjä tuottavaan puunpolttoon eikä ainakaan kannusta luopumaan öljylämmityksestä.

Jos ongelma kerran on ne muutamat piikkitehotunnit vuorokauden sisällä, niin eikö ongelma ratkea kun rangaistaan sitten tuntuvasti sähkön käyttämisestä niinä tunteina. Vaikkapa ihan vain selkeästi korkeammalla siirron kWh-hinnalla aikavälillä 17-20? Jos noina tunteina sähkönsiirto maksaisi vaikkapa 40 snt/kWh 4 snt/kWh sijasta, niin alkaisi siinä ehkä kiinnostaa jonkin verran sähköauton latauksen ajastaminen myöhemmälle ajankohdalle tai saunan lämmitys hieman eri aikaan. Tai vaikka lämmityksen säätäminen pienemmälle/pois piikkituntien aikaan, kun asumismukavuuteen noin lyheällä ajalla ei suurta merkitystä olisi, vaikka varsinaista varaavaa järjestelmääkään ei olisi. Voisi siinä toki jotain porrastustakin olla sen mukaan mikä tarpeellista olisi.

Näin ei rangaistaisi epäreilusti isoja sähkönkuluttajia yksittäisten ja kokonaisuuden kannalta merkityksettömään ajankohtaan osuvien tehopiikkien vuoksi.
 

VesA

In Memoriam
Tehomaksukin on vain väliaikainen ohjauskeino, sähköyhtiöt haluavat oikeasti päästä säätämään kulutusta nopeasti jotta voivat osallistua säätömarkkinoille, mutta maailma on vielä keskeneräinen kotitalouksien osalta. Toimistoihin sun muihin on jo systeemit. Kotltalouksiin se tulee pilvisysteemien kautta kunhan niihin saadaan jotain IOT-standardia käyttöön. Muistaakseni esmes Nibellä on teoriassa valmius, mutta käytännössä asia on huonommin. Siemens on yksi puodeista joka koittaa saada nämä bisnekset omaan palveluunsa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Suurkuluttajat joutuvat käytännössä ennakolta määräämään, miten paljon sähköä kuluttavat tiettynä tuntina. Jos kulutat enemmän tai vähemmän, syyllistyt sopimusrikkomukseen. Tuon voi tietenkin välttää, kun sopii asiasta hiukan ennakolta jonkun toisen kanssa vaihtaen.

Kiinassa lienee kuluttajillekin samatapainen peli, mutta sillä erolla, että voit korvauksetta luopua ennakolta ostamastasi sähköstä, eli noin päin systeemi kuluttajan kohdalta joustaa. Kyllähän sähköjärjestelmä joustaa noin päin (nyttemmin Saksassakin, kun sähköverkonhaltija kytkee paneeleita tai tuuliturbiineja irti verkosta ja jollakin perusteella hyvittää tekemättä jääneen sähkön arvon), kunhan raha kulkee täysimääräisenä.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Helenillähän tehomaksu-komponentti on vain aikasiirrossa = koskee ylipäätäänkin vain pientä osaa kaikista Helenin sähkönsiirtokuluttaja-asiakkaista. Ja kun kaikenlaiset PILP/ILP/VILP ratkaisut lisääntyy, niin ei ole enää sitä öisin varattavaa 2000 litran vesisäiliötä ja siten yhä vain useampi siirtyy aikasiirrosta yleissiirtoon. Toki jos taloon tulee sähköauto, jonka latauksen voi ajoittaa aina yöaikaan, niin tilanne saattaa muuttua, sen verran kWh noihin akkuihin kuitenkin uppoaa että aikasiirto saattaa olla jälleen se kannattavampi vaihtoehto :cool:
 

fraatti

Hyperaktiivi
Norjassa oli suunnitelma muuttaa siirtomaksujen hinnoittelu aika/tehoperusteiseksi 1.1 mutta se on siirretty kevääseen sänhkön hintaturbulenssin takia.

Tuossa taitaa olla sekä aika(aamu, iltapäivä, yö, viikonpäivä) että teho komponentti? Tuolla varmaan saadaankin ainakin päällekkäistä kulutusta ehkä suitsittua. Omaan korvaan kuulostaa järkevämmältä kuin suomessa viritelty tehomaksu. :hmm: Toki tälläinen taitaa olla hankalampi virittää toimintaan. Kesällä siirto taisi olla myös halvempaa viikonloppujen lisäksi. Nyt sielläkin on tällähetkellä kiinteä hinta + energia perustainen siirto käytössä.

The government also ordered postponement of power companies’ implementation of a new system for charging for distribution of electricity, called nettleie. It was due to begin January 1st, and is widely expected to further add to consumers’ bills: Power companies aim to charge more for electricity during peak periods of usage (late afternoon and early evening, for example) and less during periods of low usage (in the middle of the night).

The goal is get Norwegians to spread their consumption of electricity throughout the day’s 24 hours, making it cheaper to charge electric cars, for example, late at night, or not to use a coffee-maker and run a washing machine at the same time. Hytte owners are expected to get clobbered by higher bills, with rates lowered only between 10pm and 6am according to the plans of some electricity providers like Glitre Energi. That means electricity from 6am to 10pm is likely to cost even more than it already does.

Hinnoittelusta: https://www.elvia.no/nettleie/alt-du-ma-vite-om-ny-nettleie-for-2022/
 

fraatti

Hyperaktiivi
Eiku olihan siellä sama, tehomaksu kuitenkin taustalla joka muuttaa kiinteää osuutta ja on kuukauden suurin tunnin huipputeho.

Step* Fixed (NOK per month)
Step 1: 0-2 kW130 kr
Step 2: 2-5 kW190 kr
Step 3: 5-10 kW280 kr
Step 4: 10-15 kW375 kr
Step 5 : 15-20 kW470 kr

Lisäksi viikonloppu tai yö/päivä sekä kesä/talvi.
This is the price table for the energy link from 1 . January 2022 . We define day as at . 06-22 and night as at . 22-06:

Energy levelDay ☀️Night / weekend
Winter (November- March)41.70 * øre / kWh29.20 * øre / kWh
Summer ( April-October)37.35 øre / kWh31.10 øre / kWh
* Prices in the winter months January-March 2022 are lower than November-December because the government has proposed a reduced electricity tax during this period. The electricity tax in the period January-March is 8.90 øre / kWh and the rest of the year it is 15.41 øre / kWh.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Kovin ovat pienet nuo erot talvipäivän ja muun ajan välillä tuossa tehomaksun määräytymisessä. :oops: Halvin aika on talvisin yöaikaan.
Itseasissa tuosta jäi yksi aika oleellinen pois. Verosta oli niistetty nyt pois 2022 alkuvuoden osalta.
* Prices in the winter months January-March 2022 are lower than November-December because the government has proposed a reduced electricity tax during this period. The electricity tax in the period January-March is 8.90 øre / kWh and the rest of the year it is 15.41 øre / kWh.

Jos ei muuta niin kyllä tuo ainakin sähköautojen luvatussa maassa saa todennäköisesti auton latauksen siirtymään ajastetuksi yölle. :hmm:
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Liekö tuossa jotain pohjaa tulevalle huipputehohinnoittelulle?

Alatyöryhmän työn päättävä loppuraportti hinnoittelun rakenteiden harmonisoinnille
1642269907161.png


1642270056264.png

1642270085529.png

 

jarkko_h

Vakionaama
Ei tarvitse sähköauton lataajan paljoa uneksia välttävänsä tehomaksua.

Vähän tässä vaikuttaa että pukki on kaalimaan vartijana äänestämässä. Yöajasta ei mitään tasoitusta vaikka puistomuuntajat, katkaisijat... silloin pienellä kuormalla.

Tehty enemmän verkkoyhtiöiden voiton optimoimiseksi kuin yhteiskunnan tarpeeseen. Toki sähköautojen latausten lisääntyessä verkon kuorma keskijännitepuolella kasvaa paljon paikallisesti. Tässä mielessä ymmärrettävää ja säästöt (toivottavasti) näkyvät myös verkkomaksujen tasoissa.

Nykyaikana verkon paikallinen kuorman hallinta pitäisi perustua dynaamisiin rajoihin eikä CCCP aikaisiin ajanhetkestä ja kuormatasosta riippumattomiin vakiorajoihin. Onhan se tosi Breshneviläisen hienoa, jos olet maksanut ensiksi perkeleesti tietyn kokoisesta xx ampeerin verkkoliitynnästä ja tämän jälkeen verkkoyhtiö rankaisee hetkittäisistä lähelle sulakekokoa menevästä kuormasta, vaikka kukutushetkellä verkon solmupisteen kuorma olisi 30% nimellisestä.

Kun nämä UKK ajan kaverit on saaneet päätöksen läpi, taajamiin pitää alkaa rakentamaan perkeleesti puusaunoja ja laittaa sähköautot häkäpöntöille.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Piippu olis kutkuttavan lähellä puukiukaan paikkaa, mutta tyyliin puoli metriä pitäsi koukata joko takan takaa tai pesuhuoneen kautta. Meillä vain tuo puukiuas pudotaisi maksimitehoa. Päivittäiset maksimit tulevat yöllä 03-04 kun VILP käy ja tulistusvaraaja lämpenee mutta kiuas pistää paremmaksi aina silloin kun alkulämmitys osuus täysille tunneille.
 

tet

Hyperaktiivi
Ei tarvitse sähköauton lataajan paljoa uneksia välttävänsä tehomaksua.
...
Tehomaksun idea taitaa kuitenkin olla ennaltaehkäisy. Kaiketi pelko on, että ilman tehomaksua siellä solmupisteessä ei ole sitä kuormitusvaraa, vaan kaikki sähköautoilijat hankkivat kotiinsa tarpeettoman tehokkaan latauslaitteen ja kyykyttävät sillä verkkoa oikein kunnolla. Aika isolle osalle kotona lataavista riittää se 1,8 kW sukolataus. Tehomaksu toteutuessaan kannustaa porukkaa tyytymään siihen, eikä hankkimaan mitään 22 kW latausasemia, joille on oikeasti tarvetta todella harvalla.
 

Mikki

Hyperaktiivi
11kwh latausasemat on koteihin yleensä järkevä kokoluokka ja senkin voisi rajata 3x10A (reilu 6kW) mikä riittää mainiosti. Normaali arkikäytössä isonkin akun lataa yön aikana.

Tai kahdelle autolle molemmille 3x8A lataus.

Kyllä tehomaksussa on järkeä.... ilman porkkanaa tai keppiä ei ihmiset ajattele sitä ettei sähköverkko ole rajaton kapsiteetiltaan.
 

jarkko_h

Vakionaama
Aika isolle osalle kotona lataavista riittää se 1,8 kW sukolataus. Tehomaksu toteutuessaan kannustaa porukkaa tyytymään siihen, eikä hankkimaan mitään 22 kW latausasemia, joille on oikeasti tarvetta todella harvalla.

Ennaltaehkäistään nykyaikaan siirtymistä. Ei tuo 1,8 kW riitä ainakaan Teslalle talvella.3,6 kw riittää nippa nappa. Jo tuolla menee tehomaksu väkisten. Tehomaksun rajat pitäisi asettaa realiteettien mukaan.

Hullua tässä on se, että toisessa päässä niemomaan tuetaan ison tehon ottoa. Esim. Aran latausinfratukea saa täysimääräisenä vain jos esim. rivitaloyhtiöön laittaa 11kW tai tehokkaammat latauspisteet. Tuo tarkoittaa useissa taloyhtiössä sulakekoon kasvattamista vaikka käyttäisi kuormanhallintaaa. Mielestäni tuossa 11kW rajassa ei kyllä ole tolkkua. Tuen ehtona pitäisi nimenomaan järjellisen verkko kuorman aiheuttaminen riittävällä latausteholla = max 5,6 kW kuoormanhallinnalla.
 

ollikuhta

Vakionaama
Tehomaksun idea taitaa kuitenkin olla ennaltaehkäisy. Kaiketi pelko on, että ilman tehomaksua siellä solmupisteessä ei ole sitä kuormitusvaraa, vaan kaikki sähköautoilijat hankkivat kotiinsa tarpeettoman tehokkaan latauslaitteen ja kyykyttävät sillä verkkoa oikein kunnolla. Aika isolle osalle kotona lataavista riittää se 1,8 kW sukolataus. Tehomaksu toteutuessaan kannustaa porukkaa tyytymään siihen, eikä hankkimaan mitään 22 kW latausasemia, joille on oikeasti tarvetta todella harvalla.
Polkupyörän lataajille varmaan riittää 1.8kW, autoa käyttäville ei.
 

tet

Hyperaktiivi
Polkupyörän lataajille varmaan riittää 1.8kW, autoa käyttäville ei.
Sehän riippuu aivan ajoprofiilista. Suomalaisten henkilöautojen keskimääräinen ajomäärä on tiettävästi alle 50 km/päivä. Jos auto talvipakkasilla kuluttaisi vaikkapa 25 kWh/100km, niin tuon 50 km matkan lataaminen 1,8 kW sukolla kestää noin 7 tuntia. Yön aikana saa siis seuraavan päivän ajot ladattua, jos sattuu omaamaan tuollaisen keskimääräisen ajoprofiilin. Toki keskiarvo on jotain muuta, kuin yksittäisen päivän matka. Mutta siellä akussa on sitä varten kapasiteettia, josta ottaa niille pidemmille matkoille virtaa. Ja matkan varrelta saa lisää tarvittaessa, päivä päivältä paremmin ja paremmin.
 

jarkko_h

Vakionaama
Oletko koskaan ajanut Teslalla talvella?. Mulla kavereilla lyhyessä pätkäajossa Tesloja ja kaikki vakuuttelivat aluksi että 1,8kW:lla pärjää. Ei pärjännyt. Talvi ja realiteetit tulivat vastaan. Kahdella auto on autotallissa ja silti siirtyivät 1,8 kW:sta isompaan. Talvella ulkokatoksessa 1,8 kW on kokolailla käyttökelvoton lämmitystarpeen vuoksi. 1,8 kW riittää talvella nippa nappa kituen autotallikäytössä. Keskikesällä 1,8 kW riittää ulkona ja autotallikäytössä.

Toki tämänkin voi ratkaista kuormanhallinnalla. Jos tähän ei varaa, lataa surutta autoa pihalla keskipäivällä pahimpaan verkon ja sähkönkulutuksen rasitusaikaan.
 
Viimeksi muokattu:

pamppu

Hyperaktiivi
Aika monessa tuvassa on kaksi autoa ja 20v päästä ne on kaksi sähköautoa. Molemmat pitää saada ladattua ja tupa lämmitettyä elääkin tarttis. Kyllä se 5kW on ihan keinotekoinen rahastusraja, sillä ei voi ohjata mitään. Yksinkertaisesti ei pysty. 10kW rajassa voisi ehkä jo pystyä miettimään että saako autot ladattua peräkkäin vai päällekkäin.

Tosin täytyy muistaa se sähkiskuskien toitotus, auto pitäisi ladata heti ajon jälkeen kun akku on lämmin. Ei sitä ole aikaa odottaa aamuyöhön, jos on paljon pakkasta.

Mutta en käsitä koko piikkitehotouhua, kun nykypäivänä olisi lasten leikkiä ennustaa ja todeta verkon kuormitustilanne ja antaa mennä vaikka 15kW, jos verkon kuormitustilanne sen sallii. Miksi siitä pitäisi rankaista, päinvastoin siihen pitäisi kannustaa.
 

repomies

Hyperaktiivi
Kyllä ennen oli paremmin, kun sähköä riitti, ja se oli halpaa. Sitten alettiin tukea tuotantoa, joka toimii silloin kun kelit on sopivat, tai kauniina kesäpäivinä, ja samoihin aikoihin alettiin rangaista tuotantoa, joka venyisi, mutta ei mahdu ideologiaan.

Sähköauton latauslaitteiden pienin virta on 6A. Kolmivaihelaturilla sekin nyt jossain ajassa akun saa täyteen, mutta ei välttämättä yhdessä yössä.
 

tet

Hyperaktiivi
Oletko koskaan ajanut Teslalla talvella?.
En ole ajanut edes kesällä. Ja tuoreen Model 3 TM-käyttötestin luettuani ei tee mieli edes kokeilla, sen verran ladamainen vaikutelma jäi. Toki käytännön ongelmia tuollaisessa pienessä lataustehossa varmasti riittää, jos autonvalmistajat eivät osaa tehdä meikäläisiin talvioloihin sopivia autoja. Tunnen kyllä tuon lämpöongelman, koska oma plugari lämmittää ajastettuna lähinnä vain piuhasta tulevalla sähköllä, ei sitä kovin lämpimäksi pakkasilla saa sukopiuhan perässä. Sana "lähinnä" siksi, että todistettavasti se käyttää myös akkusähköä jatkeena joskus, vaikka monessa lähteessä muuta väitetään.

Mutta joo, rajataan sen verran, että pohjoisen oloihin rakennettu sähköauto ja talli, niin silloin aika moni pärjää sukolatauksella. Eikä tässä nyt ollut tarkoitus väittää, että kaikki pärjäisivät, vaan herättää miettimään mikä oikeastaan on se lataustehon tarve, varsinkin jos tuollaisia tehomaksuja alkaa realisoitumaan. Kun on lueskellut sähköautojen latauksesta käytyjä nettikeskusteluja, niin välillä saa tukka pystyssä katsella porukan kaavailuja. Monella tuntuu olevan käsitys hukassa siitä, millaisia tehoja tarvitaan. Usein ajatus lähtee siitä, että suurimman mahdollisen akkukoon omaava auto on saatava ladattua 0->100% vähintään yhdessä yössä, mieluummin vielä pari kertaa päivässä.
 

roots

Hyperaktiivi
Sehän riippuu aivan ajoprofiilista. Suomalaisten henkilöautojen keskimääräinen ajomäärä on tiettävästi alle 50 km/päivä.
Ei tuolla keskiarvoajattelulla tässä tehomaksu / latausinfra kotona kontekstissa ole mitään virkaa, ihan sama virattomuus kuin keskilämmöllä lämmityslaitteiden valinnassa.
Lataushaba ja mahdollinen tehomaksuhaitta pitää olla isompi kun kuitenkin joskus jossain vaiheessa kuitenkin tarvitaan pikaisempaa ja kuten tuossa jollain mainittuna niin habatarve kasvaa melkosella todennäköisyydellä. Se on sitten toinen asia kukin käyttää sitä tehomaksua aiheuttavaa habaa itselle sopivalla tavalla.
Omassa ajatuksessa, kuten tuossa joku mainitsi, on että tämmönen tavis kotilataus infra 11kW olis sopiva. Lisäksi sitten kuorman hallinta.
 

tet

Hyperaktiivi
Lataushaba ja mahdollinen tehomaksuhaitta pitää olla isompi kun kuitenkin joskus jossain vaiheessa kuitenkin tarvitaan pikaisempaa ja kuten tuossa jollain mainittuna niin habatarve kasvaa melkosella todennäköisyydellä.
Yksi asiaan vaikuttava tekijä ovat julkiset latauspaikat, ja niiden tarjoamat mahdollisuudet. Itse asun noin 5000 asukkaan taajamassa, ja tyytyväisyydellä otin vastaan tiedon, että tuohon 2,5 km päähän paikallisen S-marketin pihaan on tulossa ABC:n latauskenttä. Omaa mahdollista tulevaisuuden täyssähköautoa silmällä pitäen se tarjoaa mahdollisuuden "lisähaban" saamiseen, joten tarve tehokkaalle kotilataukselle vähenee jo ennenkuin sähkistä on edes hankittu.
 

tepa

Aktiivinen jäsen
Kumpaa tällä tehomaksulla (väitetysti) haetaan, sähköverkon kestoa vai tuotannon helpottamista? Ei täällä sähköverkko tarvitse tuon kaltaisia rajoituksia, monestiko on uutisoitu lähihistoriassa verkon osan ylikuormittuneen kinkunpaistoaikaan tai joulusaunojen lämmetessä? Uuden maksun luominen siksi, että joskus siitä voisi ehkä aiheutua ongelmaa, on rahastusta. Epäsuorasti sitä maksetaan jo, siirtomaksuilla katetaan riittävät mitoitukset. Tuotannollisesti hetkittäiset piikit kotitalouksissa ovat pieni asia verrattuna vuodenaikavaihteluun tai tuulituotannon vaihteluun.

5kw on ihan naurettava raja. Lämminvesivaraaja + uuni päällä niin tuo menee jo useimmiten rikki. Uuni ja liesi yhtäaikaisesti ylittää tuon myös. Hyvin suuri prosentti kansasta maksaisi tuota automaattisesti ison osan vuodesta, vailla järkeviä keinoja välttää sitä.

Jos kuormitus muodostuu ongelmaksi, porkkana sähkösopimukseen kytkeä suuri kuluttaja automaattiseen kuormanpudotukseen auttaa eikä sekään ole tarpeellinen koko valtion mittakaavassa. Tariffiohjaukseen käytetty kärkitieto tulee varmaan vieläkin joka kiinteistöön, voisi ehkä hyödyntää muuhunkin?

Miksi lataus pitäisi estää kotona ja kohdistaa julkisiin latauspisteisiin? Tuohan nimenomaan kasvattaa piikkitehoja ja tuottaa rahaa latauspisteiden haltijalle kuluttajan kustannuksella.
 

tet

Hyperaktiivi
Kumpaa tällä tehomaksulla (väitetysti) haetaan, sähköverkon kestoa vai tuotannon helpottamista?
Veikkaan että jälkimmäistä. Kun tuotanto muuttuu koko ajan sporadisemmaksi, on tarve saada edes kulutuspiikkejä rajattua. Näin pienennetään todennäköisyyttä sille, että samaan aikaan iskee kulutuksessa piikki ylös, ja tuotannossa alas.
 

roots

Hyperaktiivi
5kw on ihan naurettava raja.
Niin on, tyypillinen pienin liittymä ~17kW ja siitä ilman raipaniskuja 5kW (jos tuo nyt tuota tarkoittaa) ...aivan naurettava...

Onko tässä nyt joku kiirus saada nuo rajat kovin alas ja sitten kun tulee varttijako 2023 niin raipaniskut kovenee lisää kun noita rajoja ei liikutella enää mihinkään kun justhin saatiin sovittua. Joku tarkoitushakuinen ohjailu menossa. ;D
 

jarkko_h

Vakionaama
Sen selittää talvella tarvittava akun lämmitysteho. 10....15 asteen pakkasella ei lataus onnistu 1,8 kW laturilla ellei lataa juuri töistä palattua ajon jälkeen vuorokauden suurimman kuormahuipun aikaan.

Esitetty kiinteä epärelistisen alas laitettu raja ei kannusta sähköautoilussa kuorman alentamiseen. Jos sähköautoilijalla menee väkisten pienelläkin latausteholla yli rajan, on sama tuumata sitten 11kW:lla sulakkeet punaisena.

Hommassa olisi jotain järkeä, jos alaraja olisi edes 6 kW ja tämä jälkeen porrastettuna 2 kW välein. Silloin autoilija, jolla yksi auto ja kuormanhallinta voi välttää maksut kokonaan ja loput voivat säästää käyttämällä maltillisia lataustehoja.

Mutta edelleenkään tämäkään ei ohjaa kuormaa pois ajanjaksoilta, jolloin verkon huippukuormitus isoimmillaan.
 

jmaja

Hyperaktiivi
10....15 asteen pakkasella ei lataus onnistu 1,8 kW laturilla
Ei onnistu ollenkaan vai lataa selvästi hitaammin? Ei onnistu edes tallissa?

Itse en kyllä ymmärrä tuota 1,8 kW rajoitusta 16 A sulakkeella. Onhan ajat sitten ollut 2 kW sisätilanlämmitin + 1 kW lohkoja noissa tolpissa. Meillä oli rivarissa sellainen ennen ajastimien laittoa. Ainoa ongelma oli, että joskus keskuksesta paloi sulake, jonka takana oli useampi 2x16A tolppa. Silloin meni munkin tolpasta sähköt.
 

Ton1A

Vakionaama
Täällä päästään näköjään noin 11 kW maksimituntitehoihin parinkympin pakkasella, siis jos auto on samalla latauksessa. Tuo Panasonic T-CAP 9 kW VILP ottaa myös ihan kivasti tehoa.

Mulla olisi kyllä hyvin varaa pudottaa lataustehoa, nyt on käytössä 3x10A eli noin 7 kW. Pari kilowattia vähemmänkin riittäisi ihan hyvin, mutta toisaalta tällä teholla tyhjäksi ajetun akunkin ehtii saada täyteen ennenkuin mennään arkipäivälaskutuksen puolelle. Lataus siis alkaa kello 23:00 kun 'Muu aika' alkaa.

1642325405578.png
 
Back
Ylös Bottom