PILP+ILP yhteiskäyttö

misa64

Aktiivinen jäsen
Ei taida ihmeemmin Niben valikoista olla apua. Kaivat jostain lattialämmitys paprut ja laittelet piirit joita et halua lämmittää ,joko seinätermostaatista tai manuaalisesti tukista kiinni ja sit ilppi töihin
 

hurminhosa

Tulokas
Ei taida ihmeemmin Niben valikoista olla apua. Kaivat jostain lattialämmitys paprut ja laittelet piirit joita et halua lämmittää ,joko seinätermostaatista tai manuaalisesti tukista kiinni ja sit ilppi töihin
Okei, katsotaan kuinka käy. Nyt ruuvailin seinätermostaatit minimiin ja jos ei 24tunnissa jäähdy talo niin sitten tukista kiinni. Tarviikohan tuossa nibessä muuttaa jotain asetuksia jos laittaa tukista kiinni noin monta piiriä?
 

misa64

Aktiivinen jäsen
Eipä varmaankaan ,lattialämmitys kiertovesipumpun voi laittaa pyörimään hitaammin ,jos haluaa.
Varmaankaan näillä lämpötiloilla jollei kylmene niin valtavaa säästöä ei synny ,enempi silloin kun niben kompura ei riitä ja vastuksia tarvitaan enemmän.
 
Eipä varmaankaan ,lattialämmitys kiertovesipumpun voi laittaa pyörimään hitaammin ,jos haluaa.
Varmaankaan näillä lämpötiloilla jollei kylmene niin valtavaa säästöä ei synny ,enempi silloin kun niben kompura ei riitä ja vastuksia tarvitaan enemmän.
Itse päädyin siihen, että lasketaan lämpökäyrää huomattavasti ja lisää virtausta lattiapiireihin. Näin sai lattiat pysymään kauttaaltaan mukavan lämpöisenä, mutta sitä lämpöä ei vaan juuri riitä asunnon lämmitykseen, jolloin ILP pääsee pakkasilla kunnolla töihin. Strategioita on monia, ja hyviä, toimivat vaan eri tavoin.
 

misa64

Aktiivinen jäsen
Itse päädyin siihen, että lasketaan lämpökäyrää huomattavasti ja lisää virtausta lattiapiireihin. Näin sai lattiat pysymään kauttaaltaan mukavan lämpöisenä, mutta sitä lämpöä ei vaan juuri riitä asunnon lämmitykseen, jolloin ILP pääsee pakkasilla kunnolla töihin. Strategioita on monia, ja hyviä, toimivat vaan eri tavoin.
Niin , ja ongelmana sun strategiassa kylppäri/ kosteat tilat , eli ei alkuunkaan hyvä
 

burmanm

Vakionaama
Niin , ja ongelmana sun strategiassa kylppäri/ kosteat tilat , eli ei alkuunkaan hyvä

Mikä niissä on ongelma? Kiertoahan niissä pidetään kuitenkin korkeana -> kyllä se kylppäri kuivuu ihan hyvin. Ei sen tarvitse aina jalalle lämpimältä tuntua että ne kuivuu.

Korkeammalla kiertovauhdilla varmistaa monissa lattialämmityksissä tasaisuuden, eli ettei piiri jäähdy heti ensimmäisessä kohdassa.
 

misa64

Aktiivinen jäsen
Mikä niissä on ongelma? Kiertoahan niissä pidetään kuitenkin korkeana -> kyllä se kylppäri kuivuu ihan hyvin. Ei sen tarvitse aina jalalle lämpimältä tuntua että ne kuivuu.

Korkeammalla kiertovauhdilla varmistaa monissa lattialämmityksissä tasaisuuden, eli ettei piiri jäähdy heti ensimmäisessä kohdassa.
Niin kuka tykkää mistäkin!! Itse tykkään lämpimästä suihkutilasta Jos asuintilojen lämpöä tiputtaa reilusti , niin ilman toista shunttia tippuu kosteiden tilojen lämpötila myös reilusti. Ihan sama kuin kovalla sitä haaleaa vettä siellä pyörittää!!
 
Niin kuka tykkää mistäkin!! Itse tykkään lämpimästä suihkutilasta Jos asuintilojen lämpöä tiputtaa reilusti , niin ilman toista shunttia tippuu kosteiden tilojen lämpötila myös reilusti. Ihan sama kuin kovalla sitä haaleaa vettä siellä pyörittää!!
Asuintilojen tai kosteiden tilojen lämpöjä ei olla tiputettu yhtään, sähkönkulutusta sen sijaan reilusti.

Kylppäreissä termarit pois (oli jo) ja jakotukilta kiertoa huomattavasti isommalle - kylppärissä lattia 27-28 kauttaaltaan ja ilma ~24, koneellinen poisto myös kylppäreissä, ja korvausilmaa saa: on kyllä viimeisen päälle kuivat. Tämä vaan korostuu talvella, kun ilma on kuivaa ja tilat kuivavat nopeasti. Ei se ole noin yksinkertaista, että kaikki menee pieleen. Tuo 27 asteinen vesi lattialämmössä ei vain riittäisi pakkasilla pitämään koko kämppää 24 asteisena ilman lisälämmönlähdettä - tässä ilmalämpöpumppua. Yhdistelmänä on varsin mukavan lämmin ja kulutus tippunut.

Näistä on varmaan turha riidellä, toteutettavuus riippuu kyseisestä rakennuksesta, lattialämmityksen toteutuksesta ja kylppärin sijainnista jne. Kyllä tämä toimii, mutta se vaan poikkeaa siitä oppikirja-ajatuksesta, joka sinulle on iskostunut ainoaksi ratkaisuksi. Monissa hybridi/useamamn lämmönlähteen ratkaisussa toteutukset poikkeavat "perinteisistä" ajatusmalleista, kun toteutus ei enää nojaakaan yhteen ainoaan päälämmönlahteeseen vaan useamman yhdistelmään.
 

misa64

Aktiivinen jäsen
Eli käyrää (lattialämmityksessä kiertävän veden läpötilaa) tiputtamalla asuintiloissa lämpö tippuu mitä paikataan ilpillä , mutta sama käyränpudotus ei vaikuta kylppäriin/kosteisiin tiloihin.
Saa uskoo mihin vaan , mut noin se on tekninen mahdottomuus!!!
Pääasia että asiakas on tyytyväinen :)
 

Pelus

Aktiivinen jäsen
Eli käyrää (lattialämmityksessä kiertävän veden läpötilaa) tiputtamalla asuintiloissa lämpö tippuu mitä paikataan ilpillä , mutta sama käyränpudotus ei vaikuta kylppäriin/kosteisiin tiloihin.
Tuossahan tuo kikka on kerrottu?
Kylppäreissä termarit pois (oli jo) ja jakotukilta kiertoa huomattavasti isommalle
Eli suhteessa kylppäriin ajetaan isommalla virtauksella vettä kuin asuintiloihin, silloinhan asuintilat jäävät viileämmäksi ja ilppi tasaa muutoksen. Fiksua, eikä teknisesti mitenkään mahdotonta.
 
Tuossahan tuo kikka on kerrottu?

Juu, näin se menee ja toimii. Jekkuhan tosiaan on siinä, että nostamalla virtausta tuolle kostean tilan lattiapiirille tulee olematon jäähtymä, ja piirin keskilämpötilan noustessa keskimääräisen lämmönluovutuksen lämpötila (ja suhteellinen teho) nousee, verrattuna siihen, että pyrittäisiin pieniin virtaamiin ja hyviin jäähtymiin kierroissa. Erityisesti, jos käytetään shuntattua piiriä ja jos kiertopumpussa riittää vauhti, ei sillä jäähtymällä niin väliä, sotketaan vaan tarpeen mukaan lämmintä sekaan.

Saa uskoo mihin vaan

Ei täällä siis ole käytössä eri fysiikka vaan eri tapa päästä samaan lopputulokseen. Tämä kikka vaan mahdollistaa sen, että muissa tiloissa ILP pystyy tekemään varsin suuren osan lämmityksestä. Vanhemmilla / rajoittuneemmilla PILPeillä kun on tapana muuttua pakkasilla suoriksi sähkökattiloiksi, niin tällä voi säästää varsin paljon suoraa sähkölämmitystä. Voi sen tehdä muillakin tavoilla, mutta tämä on yksi melko vaivaton ja varma tapa.
 

misa64

Aktiivinen jäsen
Heh! Lähtökohta lattialämmityksessä ja sen säädöissä on aina yhden lämpöisellä vedellä niin että kylppärissä virtaa käytännössä maksimit ja muualta rajoitetaan , jolloin saadaan asteen pari lämpimämpää kylppäriin. Tämä siis on normitilanne ja toimii pilpillä ja muilla pumpuilla ilman toista shunttia ei ihanteellisesti vaan suht ok.
Kun tähän lyödään ilppi ja säädetään käyrää reilusti alaspäin säästöjen toivossa , niin mukavuus kylppärissä kärsii eikä virtausta pysty käytännössä lisäämään , siitä on ns otettu jo kaikki irti.
Mutta jos säästäminen lämmittää ja luulee keksineensä loistavan konstin niin mikäs siinä , kyllä talvi vielä menee lattia kuivuu ym , mut kevät, kesä ja syksy onkin sit vaikeempaa.
 

burmanm

Vakionaama
Mutta jos säästäminen lämmittää ja luulee keksineensä loistavan konstin niin mikäs siinä , kyllä talvi vielä menee lattia kuivuu ym , mut kevät, kesä ja syksy onkin sit vaikeempaa.

Täällä mennään tuolla ajatuksella kesät, keväät, syksyt ja talvet. Kyllä se vaan kuivuu aivan mainiosti.
 

kotte

Hyperaktiivi
Käyttäjän @InnostunutPumppaaja menetelmä joka tapauksessa pitää pesutilan lattialämmön tasaisempana vuoden ympäri kuin käyttäjän @misa64 menetelmä. Jälkimmäisellä lattia on tyypillisesti turhan lämmin talvella, kun ilmanvaihto kaiken lisäksi kuivaa ilmaa parhaiten ja kesällä taas kiertoveden lämpöä on nostettava märkätilojen lattioita varten joka tapauksessa kuivumisen varmistamiseksi sen verran, että muiden tilojen kiertopiirit on suljettava turhan ylilämmityksen estämiseksi.

Yleensä lattiapiirit mitoitetaan märkätiloihin niin tiheiksi, että tavoiteltava muita tiloja hiukan korkeampi lämpötila toteutuisi pitämällä lattiakierron lämpötila samana vuoden ympäri märkätilojen ehdoilla. Mahdollisimman radikaali käyrän muutos, eli ulkolämpötilasta riippuva jyrkkyys jopa kokonaan pois ja asuintilojen lattian lämpötilan mahdollinen rajoitus termostaateilla kesäisin (jolloin samalla saadaan toivottu sivuvaikutus, eli märkätilojen virtaama kasvaa kesällä entisestään) on omasta mielestäni paras menettely. Märkätilojen sijainti tietenkin vaikuttaa myös, eli ulkoseiniin rajoittuva pesuhuone tarvitsee talvella enemmän lämpöä kuin kesällä (mikä vaikuttaa lämmityskäyrän jyrkkyystavoitteeseen), kun taas rakennuksen keskellä sijaitsevan pesutilan lämmitystarve on melkein sama vuodenajasta riippumatta (mikä puoltaa lämmityskäyrän 0-jyrkkyyttä).
 

misa64

Aktiivinen jäsen
Mikä mun menetelmä?? Mullahan on ihan eri menetelmä :)
Kritisoin vain sitä kun väitetiin ettei käyrän jyrkkä pudotus ilpin hommamisen takia vaikuta kylppärin lämpötilaan!! Varmasti vaikuttaa ,ei se ilppi sinne puhalla!
Kyllä käyrän jyrkkä pudotus tuntuu koko talossa , se on varma , voi hieman yrittää kompensoida virtauksilla , mutta kylppäreissä on alunperinkin yleensä aina kovempi virtaus kuin asuintiloissa ,joten isoja virtausmuutoksia ei ole saatavilla.
Kaikkea kannattaa kokeilla ,säästämisessä yleensä mukavuus kärsii ,niin myös tässäkin tapauksessa ja jollei mennä aivan äärirajoille käyrän pudotuksessa jää se ainoaksi menetykseksi.
Kaikenkaikkiaan vesikiertoinen lattialämmitys ,sekä lisälämmönlähteet takka ,ilppi ovat hankalia saada toimimaan saumattomasti yhteen lattiamassan takia.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kyllä käyrän jyrkkä pudotus tuntuu koko talossa
Tuossa olet oikeassa, jollei tehdä muutakin. Esimerkiksi meillä on märkätiloissa termostaatit (jopa pari sarjassa), jotka kuristavat virtausta talvella pieneen murto-osaan, jottei pesuhuoneen lattian ja huoneen ilman lämpötilat nouse talvikaudella aivan turhan korkeiksi. Vastaavasti kesällä nuo aukenevat täysin auki tai ainakin melkein kiertoveden ollessa viileämpää ja muissa tiloissa venttiilit sulkevat kierron kokonaan. Täällä ei siis käytetä ilppejä lämmitykseen ja kesällä muita tiloja jäähdytetään käytännössä pääosa ajasta jollakin teholla.
 

misa64

Aktiivinen jäsen
Niinpä , mutta kun otsikkona on pilp/ilp yhteiskäyttö ja väitetään ettei käyrän jyrkkä pudotus vaikuta kylppäriin ja jopa että ilppi kompensoi myös kylppärin lämpötilat on pakko kommentoida ettei se vaan oo niin :)
 

burmanm

Vakionaama
Niinpä , mutta kun otsikkona on pilp/ilp yhteiskäyttö ja väitetään ettei käyrän jyrkkä pudotus vaikuta kylppäriin ja jopa että ilppi kompensoi myös kylppärin lämpötilat on pakko kommentoida ettei se vaan oo niin :)

Ei käyrän jyrkkä pudotus vaikuta, jos kiertonopeus kasvaa. Se luovutettu lämpömäärä pysyy samana, ei sillä ole väliä otetaanko se 30C vedestä vai 25C vedestä jos lopputulos on 24C lattia.

30C vedessä ja pienellä kierrolla aiheutat sen, että vain osa piiristä lämpenee ja luovuttaa lämpönsä. Korkealla kierrolla koko piiri pysyy lämpimänä ja luovuttaa joka paikkaan lämpöä. Jälkimmäinen on mielestäni kyllä parempi, tasalämpöinen lattia eikä sellaisia hotspotteja.

Se taas, kuinka lämpimästä lattiasta pitää tai ei on jokaisen oma asiansa. Itse koen sen inhottavana jos menen suihkuun ja huone on kuuma (mitä se on jos lattia on liian lämmin), varsinkin urheilun jälkeen se on todella inhottavaa kun haluan viileän suihkun joka tapauksessa. Lämmin vesihän lämmittää lattian joka tapauksessa, sitä ei pysty välttämään - mutta ei sitä varten tarvitse nostaa kylppärin lämpöjä epämiellyttäväksi.
 

misa64

Aktiivinen jäsen
Varmaan jos lähtökohta olisi ylilämmin lämpökäyrä ,ja hyvin alhainen vedenkierto kosteissatiloissa! Siinätapauksessa olisi lattialämmityksen ja talon säädöt alunperin säädetty ihan päin pers...
Eihän semmoista voi oikein ottaa lähtökohdaksi!!
Tai voihan sen oikeestaan :)
 

burmanm

Vakionaama
Varmaan jos lähtökohta olisi ylilämmin lämpökäyrä ,ja hyvin alhainen vedenkierto kosteissatiloissa! Siinätapauksessa olisi lattialämmityksen ja talon säädöt alunperin säädetty ihan päin pers...
Eihän semmoista voi oikein ottaa lähtökohdaksi!!
Tai voihan sen oikeestaan :)

Miten niin tarvitsisi olla tuollainen lähtökohta? Siinä tapauksessa sinulla on varmasti ylilämmin lämpökäyrä (ainakin threadin perusteella). Jos sanon että ylläolevaan riittää -15C:ssä 27C vesi, niin onko se mielestäsi ylilämmin lämpökäyrä?

Teet aivan liikaa yleistyksiä sen perusteella miten kuvittelet lattialämmityksen olevan rakennettu, tai kuinka se on sinulla tehty (tai tekemättä). Jo kieppien määrät, putkien koot, materiaalit, lämmön varastointi ja muut vaikuttavat huomattavasti näihin asioihin.
 

misa64

Aktiivinen jäsen
Itse koen sen inhottavana jos menen suihkuun ja huone on kuuma (mitä se on jos lattia on liian lämmin), varsinkin urheilun jälkeen se on todella inhottavaa kun haluan viileän suihkun joka tapauksessa. Lämmin vesihän lämmittää lattian joka tapauksessa, sitä ei pysty välttämään - mutta ei sitä varten tarvitse nostaa kylppärin lämpöjä epämiellyttäväksi.
Juu , saat mennä vaikka lumihankeen suihkuun mun puolesta :) , mutta yleiset suositukset ja mukavuus painottavat suihkutilojen lämpimänä pitämisen puolesta.

Eikös tolla sun periaatteella säästön kannalta kannattaisi se ilppi heittää kuikkaan , käyrään jyrkkä pudotus ja laittaa kiertovesi pörräämään täysillä koko taloon kun sillä kierronopeudella voi näemmä kaiken hoitaa!!
 
Viimeksi muokattu:

burmanm

Vakionaama
Juu , saat mennä vaikka lumihankeen suihkuun mun puolesta :) , mutta yleiset suositukset ja mukavuus painottavat suihkutilojen lämpimänä pitämisen puolesta.
Ei yleinen suositus mitenkään suosittele suihkun paistamista. Eikä se ole mukavaakaan.

Eikös tolla sun periaatteella säästön kannalta kannattaisi se ilppi heittää kuikkaan , käyrään jyrkkä pudotus ja laittaa kiertovesi pörräämään täysillä koko taloon kun sillä kierronopeudella voi näemmä kaiken hoitaa!!

En käytä ILPpiä, joten ei sillä ole väliä (eihän ILP kenenkään pesuhuonetta lämmitä). Eikä se kiertonopeus vähemmän energiaa vaadi, juurihan sen selitin. Tässä puhuttiin lämpökäyrän laskemisesta, saman verran sitä energiaa vapautuu sinne lattioihin edelleen.
 

misa64

Aktiivinen jäsen
Uskoo saa mitä vaan ja kuten todettua säästö lämmittää :)

Voi olla että jos kosteiden tilojen lattalämmityskierrot on väärin säädetty tai kiertonopeus on liian pieni , niin nopeuden kasvatuksella on isompi merkitys, mutta kaikissa lattialämmityssuunnitelmissa mitä minä olen nähnyt niin kylppäriin on säädetty eniten kiertoa , lähes maksimit.

Luulen myös että nereuksen ym lattialämmitysinssit ovat tutkineet optimi virtaukset parhaalle lämmönjohtavudelle vs putken koko ja pituus , tai sitten ne kaikki ovat menneet mettään siinä kaikkein tärkeimässä laskelmassa , mikä niillä on laskettavana!

Ja helppo testata kiertovesipumppu täysille , muutamanpäivän päästä näkee löytyykö graalin malja ja voi alkaa säätelee käyrää pienemmälle :) - mulla ei vaikuta , ainoastaan jos laittaa kiertovesipumpun pienimälle , niin vaikutus alkaa näkyä kauimmaisissa piireissä ja se on merkki liian pienestä kiertonopeudesta.
 

burmanm

Vakionaama
Uskoo saa mitä vaan ja kuten todettua säästö lämmittää :)

Et tainnut ymmärtää, ei se mitään säästä. Energian kulutus ei muutu mihinkään.

Ja helppo testata kiertovesipumppu täysille , muutamanpäivän päästä näkee löytyykö graalin malja ja voi alkaa säätelee käyrää pienemmälle :) - mulla ei vaikuta , ainoastaan jos laittaa kiertovesipumpun pienimälle , niin vaikutus alkaa näkyä kauimmaisissa piireissä ja se on merkki liian pienestä kiertonopeudesta.

Siinä tapauksessa sulla luultavasti ahdistaa jossain tai lattiasi ei kykene luovuttamaan lämpöä. Jo lähtökohtaisesti, jos nykyisin tunget sinne vaikka 30C vettä ja se palaa 24C:nä takaisin, niin saman lämmitysefektin saisi 26C sisään, 24C takaisin - jos kiertoa on vastaavasti kolme kertaa enemmän. Olettaen että lattiasi kykenee luovuttamaan lämpöä.

Ei tässä ole mitään kovin kummallista takana. Lämmönluovutus on se ainoa tärkeä seikka. Jos lattiasi on +2C puolikkaalla lämpimämpi kuin sisäilma, mutta 0C erotus toisella puolikkaalla, niin se vastaa aivan samaa tilannetta kuin +1C joka paikassa. Paitsi että jälkimmäinen tuo tasaisemman lattialämmön ja mukavammat sisätilat.

Mitään tekemistä säästämisen kanssa tässä ei ole.
 

misa64

Aktiivinen jäsen
Miten ensinnäkin saat 3x kierronopeuden muutoksen noihin jo normaalisti nopeesti kiertäviin piireihin?? Kohina olisi melkoinen :)
Luotan että optimit on jo lattialämmitys laskelmissa ,eikä teoreettisessa uskomuksessa.
Vaan turhaa tätä on jankata! Väitän että jyrkkä lämpökäyrän muutos vaikuttaa koko taloon ,myös kylppäriin ja sinä että sen voi kompensoida jostain saadulla lisäkiertonopeudella . Olkoon niin :)
 

burmanm

Vakionaama
Miten ensinnäkin saat 3x kierronopeuden muutoksen noihin jo normaalisti nopeesti kiertäviin piireihin?? Kohina olisi melkoinen :)

Mikä on mielestäsi normaalisti nopeasti kiertävä piiri? Yllättyisit varmaan jos tietäisit kuinka hitaalla ne yleensä pyörii. Paljonko itselläsi on virtaus?

Itselläni on lattiaan 1,4m^3/h. Ei kohise. VILP lämmittää sen myös tarpeen tullen, ilman että veden lämpötilaa tarvitsee nostaa korkeaksi tai että sulatuksiin tarvitsisi mitään erillistä puskuria.

Useimmat Nibe-installaatiot taitaa pitää siinä 0,3 - 0,4m^3/h forumilta päätellen, joten kyllä mulla se kolminkertainen vauhti on jo siihen nähden.

Luotan että optimit on jo lattialämmitys laskelmissa ,eikä teoreettisessa uskomuksessa.

Miksi koko forumia tarvitset sitten, jos kaikki on jo optimoitu valmiiksi? Jos lattialämmitys, niin varmasti myös Nibe, LTO:t ja muutkin. Kokemus on kyllä osoittanut hieman eri asian näistä miten asennukset on yleensä toteutettu (sinne päin ja metsään enemmän tai vähän vielä enemmän).

Itselläni ei ainakaan ollut lattialämmitys mitenkään päin optimoitu. Eikä Nibe.

Vaan turhaa tätä on jankata! Väitän että jyrkkä lämpökäyrän muutos vaikuttaa koko taloon ,myös kylppäriin ja sinä että sen voi kompensoida jostain saadulla lisäkiertonopeudella . Olkoon niin :)

Voit tietysti uskoa mitä haluat, mutta pysytellään kuitenkin nyt faktoissa. Tärkeintä on saada se lämpö siirtymään lattioihin, ei nauttia siitä Niben säätönappulasta.
 

misa64

Aktiivinen jäsen
Minkä kyvyn lattialämmitys suunnittelu on menettänytkään ... :)
Mulla on nereuksen lattialämmitys suunnitelman mukainen kokonaisvirtaus 1.08 m3/h ja käytännössä täysin auki n 90-95% oleva säätö kylppärissä.

Kiitos suosituksista , mutta meinaan vielä toistaiseksi jatkaa foorumin käyttöä , onneksi täältä sitä oikeaa tietoa löytyy .
Loppu...
 
Viimeksi muokattu:

Jule

Vakionaama
Tuollaisen lämmitysjärjestelmän säätäminwn vimpan päälle ottaa aikaa, saattaa mennä pari vuottakin (tai vuoden ajat kahdesti, miten nyt haluaa) ennen kuin lämmitysjärjestelmä on säädetty optimaalisesti, sekä energiankulutuksen että mukavuuden suhteen.

Ammattiasentaja tekee nuo koneen säädöt pikemminkin minuuteissa, ei se ole mitenkään optimaalinen se lopputulos, vaan sellainen perusoletus jolla systeemi toimii niin hyvin ettei mahdollisessa kinatapauksessa voida osoittaa että sitä ei olisi säädetty lainkaan.
 

Mallard

Jäsen
Itse ajattelin laittaa Nibe ECS 41 lisäshuntin jolloin voin tehdä oman lämpökäyrän kylpyhuoneen piireille ja voin laskea muun asunnon lämpökäyrää alemmas, koska ilpin tuottama lämpö ei todennäköisesti kylppäriä lämmitä.
 

misa64

Aktiivinen jäsen
Itse ajattelin laittaa Nibe ECS 41 lisäshuntin jolloin voin tehdä oman lämpökäyrän kylpyhuoneen piireille ja voin laskea muun asunnon lämpökäyrää alemmas, koska ilpin tuottama lämpö ei todennäköisesti kylppäriä lämmitä.

Oikein järkevää! Lisäshuntti /2-piiri järjestelmä on hyvä säätämisen , mukavuuden ja säästämisen kannalta ,ja oikein sopiva Pilp talouksissa koska lisälämmönlähteitä Takka /Ilp käytetään paljon.
 

Mallard

Jäsen
Oikein järkevää! Lisäshuntti /2-piiri järjestelmä on hyvä säätämisen , mukavuuden ja säästämisen kannalta ,ja oikein sopiva Pilp talouksissa koska lisälämmönlähteitä Takka /Ilp käytetään paljon.
Onhan tuo ECS 41 aika suolaisen hintanen tollasesta osasta, mutta mielestäni hyöty on kuitenkin aika merkittävä :rolleyes:
 

misa64

Aktiivinen jäsen
On kallis ja laaja on näköjään hintaskaalakin
Perhana ...Kouvolan putkityö möi tori. Fi ssä viikko sitten esc 40 alle 200eur ...meni heti :)
 

Rauski76

Tulokas
Oma ratkaisuni on ollut pudottaa sen tilan missä ilp sisäyksikkö on, niin lattian vesikierto siinä piirissä minimiin, sen jälkeen sitten pilpistä pudotella lämpökäyrä niin alas kuin voi mukavuuden kärsimättä. Ilpistä sitten vaan pyynniksi tavoite lämpötila. Näillä säädöillä ei lisävastukset kovin usein päälle enään napsu paitsi jos käyttöveden tarve vaatii.
 

Logix

Jäsen
Itsellä 2.krs talo jossa Nilan EC9 PILP ja yläkerrassa Mitsu LN25 ILP. Avaan yläkerran lattikierron vain yön ajaksi -> lattia lämpenee ja pysyy mukavuuslämpöisenä koko seuraavan päivän. Päivän aikana yläkerran termarit kiinni ja ILP pitää yllä lämpötilaa. Tuloilman annan tippua johonkin ~15c huitteille.

Tällä mallilla ILP kuluttaa Mitsun appiksen mukaan n.10kWh / päivä tällaisilla muutaman asteen pakkasilla. Oletan, että hyötysuhde on pienelläkin kuormalla sellainen että jotain säästöä tästä saadaan:)

ps. En lukenut ihan kaikkia viestejä ketjusta, joten pahoittelut jos tämä tapa oli jo "wanha juttu":)
 

joonaka

Jäsen
Jatketaanpa ryhmän keskustelua ja kysellään vähä tyhmiä :D

Itellä rv2006 talo 133m2 tilavuus 450m3.
Asukkaat 2+4

PILP Nibe 410p vesikiertonen lattialäm.
ILP Mitsu Rw-35
Varaava takka

Koittanut näiden yhteiskäyttöä opetella ja optimoida, että saisi mahd. energia tehokkaaksi kämpän ja kaikki lisäneuvot tarpeen, jotta saisi Pilpin vastukset mahdollisimman vähän käymään.

Ilmanvaihtoa pidän B asennolla koska Alla menee sulatukselle ja sen jälkeen vikatilaan (A-03) jostain syystä. Bllä kompura toimii kokoajan. Ilmavirrat Bllä -52 ja +50,3

Takkaa pakkasilla polttanut korillisen päivässä.

Ilpille hakenut sopivaa säätöä ja tähän varsinkin vinkkiä kaipaisi, olen nyt tähän asti pitänyt lämpötila-asetusta joko 22 tai 23 ja puhallusta automaatilla. Nyt vaihdoin puhalluksen teholle 2 ja lämpötila22, onko tätä järkevämpi pitää puhallusta automaatilla vai jollain kiinteällä puhallinnopeudella? Tästäkin tuntuu mielipiteitä olevan niin suuntaan jos toiseen, fakta kiinnostaisi.

Lattiatermostaatit säädetty niin minimiin, että huoneet pysyy sopivan lämpösinä, laattalattioiden osalta säädetty korkeammalle, että ei tunnu jalalle liian kylmältä. Ph lattialämmitys suoraan jakotukilta täysin auki.

Talon kokonaiskukulutus ollut 50-70kwh vuorokaudessa, pakkasista ja suihkussa kävijöiden määrästä riippuen.
Tänään -10 ja kulutus 29kwh klo 14.00 mennessä.

Pilpin arvoja juuri äsken kompuran käydessä:
Käyrä 4 -2
Ulkolämpötila: -10
Menolämpötila: +29
Jäteilma: +2
Kompressori: +47
Tuloilma: +17


Minkälaisilla säädöillä pilpin sähkövastus kävisi mahdollisimman vähän?
 

Simeooni

Tulokas
Ammattiasentaja tekee nuo koneen säädöt pikemminkin minuuteissa, ei se ole mitenkään optimaalinen se lopputulos, vaan sellainen perusoletus jolla systeemi toimii niin hyvin ettei mahdollisessa kinatapauksessa voida osoittaa että sitä ei olisi säädetty lainkaan.

Meillä meni tasan tarkkaan noin. Kysyin myöskin onko talon korkeudella mitään merkitystä (meillä korkea olohuone) kun kovin ihmiset puhuvat m3:sta PILPin asetusten yhteydessä, ei mitään merkitystä, sanoi ammattilainen.

Pakko myöntää että oli super tehokas ja tiesi alle 10min:ssa missä on vika, eli itse korjaus oli 5/5.
 

Jule

Vakionaama
On tuossa korkeudessa se pointti että ilmanvaihdon ideahan on poistaa likainen jäteilma, jota rakennuskäryjen poistumisen jälkeen tuottaa vain ihmiset (yms eläväiset) joita ei korkeaan tilaan käytännössä sen enempää pakkaudu kuin matalaankaan.
 

Simeooni

Tulokas
Jatketaanpa ryhmän keskustelua ja kysellään vähä tyhmiä :D

Itellä rv2006 talo 133m2 tilavuus 450m3.
Asukkaat 2+4

PILP Nibe 410p vesikiertonen lattialäm.
ILP Mitsu Rw-35
Varaava takka

Koittanut näiden yhteiskäyttöä opetella ja optimoida, että saisi mahd. energia tehokkaaksi kämpän ja kaikki lisäneuvot tarpeen, jotta saisi Pilpin vastukset mahdollisimman vähän käymään.

Ilmanvaihtoa pidän B asennolla koska Alla menee sulatukselle ja sen jälkeen vikatilaan (A-03) jostain syystä. Bllä kompura toimii kokoajan. Ilmavirrat Bllä -52 ja +50,3

Takkaa pakkasilla polttanut korillisen päivässä.

Ilpille hakenut sopivaa säätöä ja tähän varsinkin vinkkiä kaipaisi, olen nyt tähän asti pitänyt lämpötila-asetusta joko 22 tai 23 ja puhallusta automaatilla. Nyt vaihdoin puhalluksen teholle 2 ja lämpötila22, onko tätä järkevämpi pitää puhallusta automaatilla vai jollain kiinteällä puhallinnopeudella? Tästäkin tuntuu mielipiteitä olevan niin suuntaan jos toiseen, fakta kiinnostaisi.

Lattiatermostaatit säädetty niin minimiin, että huoneet pysyy sopivan lämpösinä, laattalattioiden osalta säädetty korkeammalle, että ei tunnu jalalle liian kylmältä. Ph lattialämmitys suoraan jakotukilta täysin auki.

Talon kokonaiskukulutus ollut 50-70kwh vuorokaudessa, pakkasista ja suihkussa kävijöiden määrästä riippuen.
Tänään -10 ja kulutus 29kwh klo 14.00 mennessä.

Pilpin arvoja juuri äsken kompuran käydessä:
Käyrä 4 -2
Ulkolämpötila: -10
Menolämpötila: +29
Jäteilma: +2
Kompressori: +47
Tuloilma: +17


Minkälaisilla säädöillä pilpin sähkövastus kävisi mahdollisimman vähän?
minulla on Mitsu ILP 2 teholla pauhaa koko ajan ja 22 astetta. nosto tuohon 22:teen teki sen että sulatuksia vähemmän, mutta kyllä tuo jäteilma silti näyttää siltä että nytkin se miinuksella on.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
mutta kyllä tuo jäteilma silti näyttää siltä että nytkin se miinuksella on.
Meillä tuo Ilto Comfort kun käyttää kompuraansa, niin joka ikinen kerta se painaa sen jäteilmansa pakkaselle, jopa pahimpien helteiden aikaan kun pitää käyttövettä lämmittää. Ja onhan tuo loogista, silloin kun pitää lämpöä kompuralla saada niin sitä tehdään eikä vain sinne päin. Näin kompuran käyntiaika jää lyhkäsemmäksi ja se voi huilia taas pidempään, jona aikana mahd. jäätynyt kennokin kyllä jo sulaa ihan issekseenkin :)
 
Back
Ylös Bottom