Sähkön kulutustiedot datahubiin ja mittarien uusinta alkaa 2020

fraatti

Hyperaktiivi
Järjestelmä tietää kaikkien sähkötiedot – projektipäällikkö: "kiistatta tietoturvaan liittyy ongelmia"

Tiedot suomalaisten sähkönkäytöstä tallentuvat uuteen keskitettyyn tietojärjestelmään vuodesta 2020 lähtien.

Datahub-nimellä kulkeva hanke helpottaa erityisesti sähkön myyntiyhtiöiden ja jakeluyhtiöiden toimintaa.

Kotitalouskuluttajien odotetaan hyötyvän tietojärjestelmästä välillisesti. He myös maksavat 20 miljoonan euron investoinnin.

Tietoa eestaas

Nykyisin sähkömittarien keräämät mittaustiedot ovat hajallaan sadassa sähkön myyntiyhtiössä ja jakeluverkkoyhtiöissä, joita on yhteensä lähes kaksisataa.

Sähkömarkkinoilla siirtyy erittäin paljon tietoa vuosittain myynti- ja jakeluyhtiöiden ja kuluttajien välillä. 3,5 miljoonan käyttöpaikan mittareiden tuntilukemat kerätään päivittäin ja taseselvitetään tunneittain seuraavan vuorokauden aikana. Tietoa liikkuu myös, kun ihmiset muuttavat tai vaihtavat sähkönmyyjää.

Datahubia kehitetään Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridissä. Projektipäällikkö Pasi Ahon mukaan datahub helpottaa ennen kaikkea sähkönmyyjän toimintaa.

– Kun suomalainen kuluttaja vuonna 2020 vaihtaa sähkönmyyjää, kaikki tarvittava tieto sähkönmyyjän ja jakeluyhtiön välillä siirtyy datahubin kautta, Aho sanoo.

– Datahub vähentää sekasotkuja tiedon kulussa. Tieto siirtyy nopeammin ja virheettömämmin.

Kuluttajille Aho lupaa parempia palveluita.

Pohjoismaiset vähittäismarkkinat

Datahubiin tulee rajapinta kolmansille osapuolille. Kokonaan uudet yritykset voivat hyödyntää datahubin tietoja ja kehittää uusia sähkömarkkinapalveluita.

Niitä voisivat olla esimerkiksi palvelut energian pien- ja mikrotuotannossa sekä kulutusjoustoissa.

– Näin Suomen tekemästä valtavasta mittari-investoinnista saadaan enemmän irti, Pasi Aho sanoo.

Sähköyhtiöt ovat investoineet etäluettaviin sähkömittareihin 700 miljoonaa euroa kymmenen viime vuoden aikana. Niiden uusiminen alkaa 2020-luvulla, jolloin sähköyhtiöt investoivat jälleen 600–700 miljoonaa.

Datahubin jälkeen sähkön yhteispohjoismaisille vähittäismarkkinoille ei pitäisi olla enää teknisiä esteitä.

Loppu on kiinni poliitikoista ja sähköyhtiöistä. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on jo otettu tai ollaan ottamassa käyttöön samanlaista järjestelmää.

Saksassa ongelmana on kansalaisten suuri epäluulo tämänkaltaisia tietojärjestelmiä kohtaan.

Iso henkilörekisteri

Datahubiin kerätyistä tiedoista tulee myös henkilörekisteri.

– Kiistatta tietoturvaan liittyy ongelmia, jotka pitää ottaa huomioon. Datahubia koskee myös uusi tietosuoja-asetus, Aho sanoo.

Järjestelmästä ei löydy reaaliaikaista tietoa sähkön käyttöpaikoista, vaan vain historiatietoja. Lisäksi sähkönkuluttaja pääsee tarkastelemaan omia tietojaan.

– Datahub ei kuitenkaan tarjoa mitään hienoja raportteja, vaan ne ovat palvelutuottajien heiniä, Aho sanoo.

Parhaillaan toimialan parisataa yhtiötä yrittää saada omiin järjestelmiinsä aikaan muutokset, jotta asiakastiedot voidaan siirtää aikanaan yhtenäisinä tietojärjestelmään.

Tietojärjestelmän hankintakilpailutus alkaa tänä syksynä. Hanke kiinnostaa monia ohjelmistotaloja, muun muassa Accenturea, Siemensiä, Oraclea ja CGI:tä.
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/jarjestelma-tietaa-kaikkien-sahkotiedot-projektipaallikko-kiistatta-tietoturvaan-liittyy-ongelmia-6583368
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Vs: Sähkön kulutustiedot datahubiin ja mittarien uusinta alkaa 2020

Sinällään, eihän tuo nyt niin paha asia. Saat tulevaisuudessa tarjouksia sähköstä sen mukaan millainen asiakas olet. Näinhän vakuutusyhtiötkin toimivat.
 

fraatti

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Vs: Sähkön kulutustiedot datahubiin ja mittarien uusinta alkaa 2020

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Sinällään, eihän tuo nyt niin paha asia. Saat tulevaisuudessa tarjouksia sähköstä sen mukaan millainen asiakas olet. Näinhän vakuutusyhtiötkin toimivat.

Epäilen ettei tuota dataa vapauteta niin että sen perusteella voi yksilöidä käyttöpaikkaa. Toisinsanoen käyttöpaikan dataan pääsee käsiksi vain kyseinen sähkönmyyjä, verkkoyhtiö ja itse liittymän haltija. Tuostahan tietysti jo nykyiselläänkin nykyinen myyjäyhtiö voisi pikapikaa laskea että millaista sähkösopimusta asiakkaalle kannattaa tarjota hänen aikaisempien tuntipohjaisten kulutusten mukaan silloin kuin myyntisopimus on katkolla.

Se vain itseä ihmetyttää että mikä noissa etäluettavissa mittareissa on niin vanhanaikaista että ne vaativat jo uusinnan kokonaisuudessaan? Mahtoikohan tuosta olla jo jotain puehtta joskus aikaisemmin?

Edit. Onhan noista mittareiden happanemisista ollut ennenkin juttua muttei sen kummempaa selvitystä että mikä lopulta klikkaa

"– Mittareiden tekninen käyttöikä on noin 15 vuotta, koska kyse on uudesta tekniikasta. Ensimmäisten mittareiden ikä tulee täyteen 2020-luvun alussa, sanoo Energiateollisuus ry:n johtaja Kenneth Hänninen."
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2014/10/31/joka-kotiin-saatiin-juuri-alysahkomittari-kohta-ne-uusitaan-taas/201415194/310
 

fraatti

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Vs: Sähkön kulutustiedot datahubiin ja mittarien uusinta alkaa 2020

Sattui silmiin uutinen suomalaisesta Aidonista joka kehittää ja myy etäluettavia mittareita. Oli saanut 150milj tilauksen etäluettavista mittareista norjaan.

Uutisen luettua ajattelin sitten huvikseen katsoa mitä tuosta Aidonin mittareista löytyy pikaisesti netistä. Osui silmiin tälläinen jossa on selvitetty kuinka noi mittarit kommunikoivat verkkoyhtiölle. Ne kommunikoivat joko yksittäin tai pienen aliverkon(langallinen rs-väylä/langaton meshnet) master mittarin kautta kännyverkkoa pitkin. Samalla tuossa näytti olevan hälytykset mitä mittari kertoo verkkoyhtiölle.

HPSqukY.png


Täällä on käsitelty myös muut mittarimerkit: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/105824/insinoorityo.pdf?sequence=1

muita poimintoja
5.3.6 Sopimussulake
Asiakas on käyttöpaikan verkkoon liittämisen yhteydessä maksanut liittymismaksun, joka määräytyy käyttöpaikan pääsulakekoon sekä vyöhykkeen perusteella. Vyöhykkeellä tarkoitetaan ennalta määriteltyä aluetta, joka on tietty etäisyys muuntajasta.

Mikäli asiakkaan kuormitus ylittää liittymissopimuksen mukaisen sulakekoon on asiakkaan tehtävä uusi sopimus suuremmasta liittymästä. Lisäliittymismaksun muodostaa aikanaan maksettu liittymismaksu sekä nykyisen pääsulakekoon mukaisen liittymismaksun erotuksesta. Sopimussulakeparametrille voidaan asettaa jokin suhteellisarvo, jonka ylittymisen jälkeen lähetetään hälytys. Hälytyksen viiveen tulisi olla tarpeeksi pitkä, jotta turhia hälytyksiä ei tulisi. Tällä toiminnolla saataisiin pääsulakekoon ylitykset selville.

Tätä toimintoa ei ollut pilottivaiheessa käytössä, joten siitä ei ole tarkempaa kokemusta.

gg1KNt7.png

LwFf2lM.png

Uupuukohan jotain näistä ominaisuuksista vanhoista mittareista?
oHmC5tt.png


Jahas. Vai saammeko tässäkin vain maksajan rooli, kiitos EU? Lopputuloksen arvaa kyllä jo ennalta.

Suomelle kalliit kolme varttia
Sähkömarkkinoiden toiminta perustuu sähkön kulutuksen ja tuotannon mittaamiseen ja mitattujen kilowattituntien kohdistamiseen oikeille osapuolille. Suomen sähkömarkkinat toimivat tunnin tasejaksolla. Sähkön kulutus mitataan ja raportoidaan asiakkaille tunneittain ja sähköä voi ostaa ja myydä tuntihinnalla . Tuntimittaus mahdollistaa kotitalouksien kysyntäjouston, oman sähköntuotannon markkinaehtoisen myymisen ja monet muut palvelut, joita pidetään älykkään sähköverkon kulmakivinä. Suomessa kaikki tämä on paitsi mahdollista, myös arkipäivää ja uusia palveluja syntyy asiakkaille kokoajan.

Kaikkialla Euroopassa markkinat eivät perustu tuntiin, vaan esimerkiksi Saksassa taseselvitysjakso on 15 minuuttia. Suomi on kuitenkin ainoa maa, jossa tasejakso on viety läpi koko ketjun, niin että kuluttaja voi aidosti toimia aktiivisesti sähkömarkkinoilla.

Parhaillaan Euroopassa pyritään yhdenmukaistamaan tasejaksot maiden välillä. Tavoitteena on 15 minuutin tasejakso koko Euroopassa 2019 loppuun mennessä. Suomen tasejakso siis lyhenisi 45 minuuttia.

No mikä siinä kolmessa vartissa sitten on niin kamalan kallista? No ainakin se mittaus. Suomessa tuntimittarit on otettu käyttöön pääsääntöisesti 2010-luvun alkupuolella. Mittarit on suunniteltu kestämään noin 15 vuotta ennen uutta vaihtokierrosta. Mikäli mittareita pitää vaihtaa ennen vuosia 2025-2030, hintalappu on iso. Mittauksen lisäksi kaikkien sähköyhtiöiden raportointipalvelut, laskutus ja muut järjestelmät toimivat tunnissa. Nekin kaipaavat siis päivityksen jos varttiin siirrytään.

No miksi ihmeessä vartti sitten pitäisi ottaa käyttöön? Hyvä kysymys. En tiedä. Yhteiseen 15 minuutin tasejaksoon siirtymistä perustellaan tasehallinnan helpottumisen tuomalla kustannustehokkuudella. ENTSO-E:n teettämä juuri valmistunut kustannus-hyötyanalyysi ei kuitenkaan näyttäisi tukevan näitä ajatuksia.

Kustannus-hyötyanalyysin perusteella positiivinen bisnescase saavutetaan vain, mikäli kaikki kuviteltavissa olevat hyödyt vartin tasejaksoon siirtymisestä todella realisoituvat. Tällöinkin päästään vain nippa nappa positiiviseen tulokseen. Mikäli saavutettavia hyötyjä on edes hiukan yliarvioitu tai kaikki arvioidut hyödyt eivät syystä tai toisesta täysmääräisinä toteudu, muutoksella ei saavuteta kustannushyötyjä Euroopan sähkömarkkinoilla.

Lisäksi Energiateollisuus (ml. allekirjoittanut) uskoo, että analyysin kustannuspuolta on ainakin Suomen osalta aliarvioitu. Uskoisin tämän johtuvan siitä, että Suomessa (ja muissa Pohjoismaissa), sähkön vähittäismarkkinat ovat poikkeuksellisen kehittyneet muihin Euroopan maihin verrattuna. Onkin ymmärrettävää, ettei Suomen tilannetta ehkä osata nähdä realistisesti Keski-Euroopasta käsin. Erityisesti Suomessa arkipäivää olevaa tuntimittausta ja -taseselvitystä monet eurooppalaiset kollegani ovat käymissämme keskusteluissa pitäneet utopistisina kaukaisen tulevaisuuden tavoitteina.

Huolestuttavinta analyysin tuloksissa on kuitenkin se, että kaikissa tutkituissa tapauksissa ne maat, joissa tasejaksoa muutetaan kantavat kustannukset ja ne maat, joissa muutoksia ei tarvita keräävät hyödyt. Käytännössä häviäjiä ovat Pohjoismaat, Baltia ja Britit, kun hyötyjiä ovat Keski- ja Etelä-Euroopan maat, kuten Saksa ja Italia.

Päätös varttitaseesta on nyt EU-päättäjien käsissä. Suomalaisilla MEP:illä ja virkamiehillä onkin haastava tehtävä edessään. Toivon kovasti, että suomalaisedustajat onnistuvat ohjaamaan EU:n kohti ratkaisua, jossa kehittyneet edelläkävijämarkkinat eivät joudu sellaisen ratkaisun maksumiehiksi, jonka kokonaishyödyt EU-tasollakin ovat hyvin epävarmat.

Ina Lehto
Asiantuntija, Sähköverkko
Energiateollisuus ry
http://energia.fi/blogi/suomelle-kalliit-kolme-varttia
 

fraatti

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Vs: Sähkön kulutustiedot datahubiin ja mittarien uusinta alkaa 2020

Meneväthän ne. Tosin artikkelissa todetaan että jonkun valmistajan mittarit pystytään ohjelmoimaan uusiksi ilman koko mittarin vaihtoa. Silti artikkelin viimeinen lause nostaa hymyn korville ja ei yllätä yhtään: "Suomi on ainoa EU-maa, jossa etäluettavia mittareita on asennettu direktiivin edellyttämällä tavalla."

EU iski jälleen – menevätkö etäluettavat sähkömittarit taas uusiksi?
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/513485-eu-iski-jalleen-menevatko-etaluettavat-sahkomittarit-taas-uusiksi
 

PolyEsko

Vakionaama
"Suomi on ainoa EU-maa, jossa etäluettavia mittareita on asennettu direktiivin edellyttämällä tavalla."
Valitettavasti Suomi on monessa asiassa ainoa, joka noita direktiiviejä aivan ylikiltisti "kieli ruskeana" noudattaa ja maksaa itsensä kipeäksi.
Oli kyse sitten kilpailutuksista, joissa muiden maiden kilpailutuksissa yleensä oman maalaiset voittavat. Ihme, että ne uudet korvetit edes Suomesta tilataan. Näkkileivätkin tuli ainakin välillä naapurista.
 

fraatti

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
Satuin tänään puhumaan erään sähköyhtiön myyntipäälikön kanssa kun kävikin ilmi että asuu kaverin naapurissa. Sieltä se syykin selvisi miksi halutaan 15min mittaukseeen. Se syy löytyykin myös täältä foorumilla kirjoittelevista eli kaikenlaisten lämpöpumppujen omistajat ovat ongelmallisia yhtiöille.... ja samoin todelliset kuluttajat tulevat saamaan myös päänsä pölkylle seuraavan 5v sisään(tehomaksu). Eli sähkölämmitäjät...
 

fraatti

Hyperaktiivi

Sähkön käyttöpaikkojen tunnukset uudistuvat

Kansallinen, kantaverkkoyhtiö Fingridin toteuttama sähkömarkkinoiden datahub-palvelu otetaan käyttöön helmikuun 2022 lopulla. Palvelun käyttöönoton yhteydessä asiakkaiden sähkönkäyttöpaikkojen tunnukset uudistuvat 18-numeroiseksi käyttöpaikkatunnuksiksi. Uudet tunnukset tulevat käyttöön automaattisesti eikä asiakkaan tarvitse tehdä mitään.

Caruna datahub ukk: https://www.caruna.fi/datahub
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jatkossa kulutustietoja pääsee katsomaan myös suomi.fi portaalista.

Omat järjestelmään tallennetut tiedot tarkastettavissa

Sähköyhtiöiden asiakaspalveluportaalien lisäksi datahubiin tallennetut tiedot tulevat olemaan järjestelmän käyttöönoton jälkeen tarkastettavissa oman asiakaspalveluportaalin kautta. Palvelusta tulee näkemään omien henkilötietojensa lisäksi myös sähkönkäyttöpaikkaan liittyvät asiakastiedot. Palveluun kirjautumisessa käytetään suomi.fi -palvelun tarjoamaa luotettavaa kirjautumista. Palvelun kautta sähkönkäyttäjä voi myös valtuuttaa kolmannen osapuolen toimimaan puolestaan datahubissa.


Kustannuksista

Datahub palveluiden kustannukset

Datahubin investointikustannukset projektin alusta datahubin käyttöönottoon saakka (21.2.2022) ovat noin 61 milj. euroa. Niiden lisäksi tulee operatiivisen toimintaan liittyviä kustannuksia. Merkittävimpiä investointikustannuksia ovat datahub-järjestelmän toimitusprojekti (39%), lisenssikustannukset (21%) ja Fingridin oma työ ja hallinnolliset kustannukset (18%). Datahubin kustannukset jaetaan jakeluverkonhaltijoiden ja sähkönmyyjien kesken (50%/50%). Datahubin maksukomponenteilla katetaan sekä investointi- että operatiivisia kustannuksia.

Perustamismaksulla katetaan investointikustannuksia ja perustamismaksun suuruus datahubin toiminnan alkaessa on sekä jakeluverkonhaltijoille että sähkönmyyjille 0,07 €/käyttöpaikka/kk. Palvelumaksulla katetaan operatiivisia kustannuksia ja palvelumaksun suuruus on sekä jakeluverkonhaltijoille että sähkönmyyjille 0,11 €/käyttöpaikka/kk. Edellä esitettyjen maksujen lisäksi peritään kyseisiltä osapuolilta kiinteä kuukausimaksu 500 EUR/kk.

Datahubin palveluita käyttäviltä palveluntarjoajilta, esim. valtuutuksiin ja toimeksiantoihin perustuvia energiatehokkuuspalveluita tarjoavilta yrityksiltä, veloitetaan niiden palvelusopimuksen mukaiset maksut.

Energiavirasto on vahvistanut Datahubin palvelujen ehdot sekä hinnoittelumenetelmät kustannustenjaon ja maksurakenteen osalta (palvelun maksujen määräytymisperiaatteet) 12.8.2021.

 

roots

Hyperaktiivi
Tuolta alusta kopioitua:
Tiedot suomalaisten sähkönkäytöstä tallentuvat uuteen keskitettyyn tietojärjestelmään vuodesta 2020 lähtien.
Datahub-nimellä kulkeva hanke helpottaa erityisesti sähkön myyntiyhtiöiden ja jakeluyhtiöiden toimintaa.
Kotitalouskuluttajien odotetaan hyötyvän tietojärjestelmästä välillisesti. He myös maksavat 20 miljoonan euron investoinnin.

Nyt täytyy asiaan tutustumattomana kysyä: Mikä on kuluttajan hyöty Datahubista?
Kuluttajalle tässä jää muuta kuin luu käteen noiden maksujen jälkeen... joku välillinen hyöty tuossa mainittu, ei oikein nää mitään tommosta.
Tuolta ei saa mitään reaaliaikaisempaa dataa jollain liitynnällä tjms?

Eikös tämä setin tilaaja ole sähköyhtiöt ja heidän kuuluis maksaa se touhu... sinne kai tuon säästökin menee kun ohenee tietohallinto
ajansaatossa jokaisessa siirto- ja myyntiyhtiössä!
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuolta alusta kopioitua:


Nyt täytyy asiaan tutustumattomana kysyä: Mikä on kuluttajan hyöty Datahubista?
Kuluttajalle tässä jää muuta kuin luu käteen noiden maksujen jälkeen... joku välillinen hyöty tuossa mainittu, ei oikein nää mitään tommosta.
Tuolta ei saa mitään reaaliaikaisempaa dataa jollain liitynnällä tjms?

Eikös tämä setin tilaaja ole sähköyhtiöt ja heidän kuuluis maksaa se touhu... sinne kai tuon säästökin menee kun ohenee tietohallinto
ajansaatossa jokaisessa siirto- ja myyntiyhtiössä!
Taitaa valtosa olla tuolla "pellinalla" tapahtuvia muutoksia joka ei näy kuluttajalle millään tavalla. Kuitenkin yhteislaskutus myös nivoituu tähän. Ehkä jatkossa datahubin tietohin pääsee myös käsiksi jonkun api kautta jolloin siihen voi kehittää jos jonkinlaista softaa ronkkimaan omia tietoja?

Kyse on massiivisesta tietojen vaihdosta. Suomessa on 3,7 miljoonaa sähkönkäyttöpaikkaa kodeista, mökeistä, yrityksistä ja julkisista tiloista tavallisiin jäätelökioskeihin. Keskitetyn tiedonvaihtojärjestelmän tietoja tulee käyttämään noin sata sähkönmyyjää ja yli 80 sähkönsiirrosta vastaavaa jakeluverkkoyhtiötä.

Ydinkysymys on, miten yhteinen järjestelmä tulee sähkönkäyttäjien hyödyksi, kun koko Suomen sähköjärjestelmä muuttuu tuotannon suhteen vaihtelevaksi. Samalla myös sähkön hinta vaihtelee entistä enemmän päivän sisällä. Miten uudella järjestelmällä piristetään sähkön hintakilpailua, joka oli yksi sen perustamisen päämotiiveista.

Esimerkiksi Suomessa nykyisin sähkön myyntiyhtiönä toimiva Vattenfall haluaa Suomen ottavan Tanskan kokemuksista mallia datahubin käyttöönotosta. Datahub otettiin käyttöön siellä jo vuonna 2013.

”Tärkein viesti Tanskasta on se, että datahub itsessään ei muuttanut markkinaa tai luonut kilpailua, vaan siihen tarvittiin esimerkiksi yhden laskun ja yhden kontaktipisteen markkinamalli”, sanoo Vattenfall Suomen toimitusjohtaja Elina Kivioja.

Asia tuli yllätyksenä tanskalaisille. Kiviojan mukaan kun oli kaksi laskua, niin vertailu ja kokonaisuuden hahmottaminen oli asiakkaille hankalaa. Kuluttajat eivät juurikaan aktivoituneet kilpailuttamaan sopimuksia ja yritykset eivät tarjonneet järjestelmään uusia innovaatioita. Tätä voi miettiä itse kukin Suomessakin, sillä sähkölaskujen selkeydessä on edelleen parantamiseen varaa.


”Kaikki merkittävät muutokset markkinalla tapahtuivat yhden laskun mallin käyttöönoton jälkeen: kuluttajien aktiivisuus kasvoi ja kilpailu kasvoi. Yritykset alkoivat tuomaan innovaatioita, jotta pärjäisivät kilpailussa.”

--
Kiviojan mukaan näistä hyvä esimerkki on GoSwitch, joka automatisoi kuluttajan sähkösopimuksen vaihtamisen. Palvelu vaihtaa sähköyhtiötä automaattisesti vertailutyökalun ja kuluttajan toiveiden mukaan. Sähkönkäyttäjä saa aina halvimman hinnan sen tyyppisestä sopimuksesta, jota on toivottu.
 

jj_

Aktiivinen jäsen
Tuli meillekin tuo väreen lappu. Hiukan ihmetyttää tuo tapa jolla vain ilmoitetaan että tämmösiä aletaan laskuttamaan. Ei ole muistaakseni omassa sähkösopparissa tuollaista mainittu. Tekisi mieli riitauttaa asia.
se että joku ylempi taho laskuttaa sähköyhtiötä jostain pakollisesta palvelusta, on puhtaasti heidän välinen asia.

Onko muut perehtynyt tuohon sen enempää?
 

pamppu

Vakionaama
Mahtaako tuossa mitään olla tehtävissä sopimusmielessä? Siirtosopparin ehdot ja hinnasto muuttuu ihan ilmoitusluonteisesti ja voit äänestää ruuvaamalla pääsulakkeet auki.

Myyntisopparissa taaa hinta päivittyy viimeistään kun määräaikaisuus on katkolla, et saa mistään uutta sopparia ilman että hubin hinta on sinne leivottu.

”Artisti maksaa aina”
 

jj_

Aktiivinen jäsen
Sopimusmielessähän tuossa juuri on tehtävissä, jos asia ei ole sopimuksessa mainittu niin perusteetonta laskutusta se silloin on. Rahallisesti aivan sen sama, niin asiakkaalle kuin laskuttajalle.

Nykyistä myyntisopparia on vielä jäljellä 16+12kk 4 cent kwh hinnalla joten kyllä siinä myyjän luulisi suoriutuvan 2 cent/kk palvelumaksusta fingridin suuntaan
 
Viimeksi muokattu:

roots

Hyperaktiivi
Sopimusmielessähän tuossa juuri on tehtävissä, jos asia ei ole sopimuksessa mainittu niin perusteetonta laskutusta se silloin on. Rahallisesti aivan sen sama, niin asiakkaalle kuin laskuttajalle.
Niimpä, toisekseen ne (siirto+sähkö) kuitenkin säästää pitkässä juoksussa tuon datahubin kanssa...
Tässä muutosvaiheen mahdollisella hyväksynnällä koitetaan tommosta rahoitusta kerätä niin voidaan sitten myöhemmin olla hyvin hissukseen ja kerätä hilloja omaan kassaan enemmän.
 

jj_

Aktiivinen jäsen
Jotenkin tuntuu, että siinä vaiheessa kun sopimukset on saatu uudistettua tämän aiheen osalta, lähtee myös maksut nousemaan. Näennäinen 2 cent/kk on mitätön sisäänheittohinta jolla asia ujutetaan ihmisten päähän ns mitättömänä juttuna.
 

juhpyl

Jäsen
Minulla on myös väreen kanssa määräaikainen sähkösopimus ja samainen korotus tuli myös minulle. Katson, että siinä vaiheessa kuin tein sopimuksen niin väreellä oli tieto datahubin kustannusvaikutuksista ja jälkeenpäin laskuttaminen sekä määräikaisen sopimuksen muuttaminen on sopimusrikkomus. Vein asian kuluttajaviranomaisille ja siellä asiaan suhtauduttiin erittäin vakavasti. Painoitin ettei asia ole vain minun ongelmani vaan se koskee todennäköisesti kaikkia, ainakin määräaikaisen sopimuksen tehneitä väreen asiakkaita. Henkilö jonka kanssa keskustelin lupasi viedä asian välittömästi kuluttaja ja kilpailuviraston käsittelyyn. Sen voin luvata, kun määräaikainen sähkösopimus väreen kanssa loppuu, en sitä enää uusi väreen kanssa.
 

pelzi_

Vakionaama
Tämä toiminta on PR-vaikuttamista joka on viime kädessä myös kuluttajan etu, myös mm. Kanta-maksu lisättiin eriteltynä laskuihin. Näin hillitään halua lisätä veronluonteisia piilomaksuja koska niistä nousee poru eikä vaan vaivihkaa "hinnat nouse".

Esim. elektroniikan kierrätysmaksustahan taisi olla säännös joka kielsi sen erittelyn laskulla ettei kuluttaja näkisi sitä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
P

Poistunut käyttäjä 16081

Vieras
Karunalle tämä uudistus on ainakin kova työmaa, kun kulutustiedotkin on pannassa viikkotolkulla.

"...elikkä palvelu ei ollut toiminnassa eilen iltapäivästä eikä ole toiminnassa tämän päivän aikana. Tämä johtuu siitä, että markkinoilla otetaan käyttöön Fingridin kehittämää Datahub- ohjelmaa, joka tulee kaikille verkko- sekä myyntiyhtiöille. Tämän johdosta olemme joutuneet sulkemaan asiakastietokantamme yhteydet, jolloin asiakkaiden tiedot eivät ajaudu Caruna Plus- palveluumme. Tämän lisäksi asiakkaidemme kulutus- sekä sopimustiedot eivät päivity palveluun 8-22.2 välisenä aikana."
 

kkk

Aktiivinen jäsen
.... ja samoin todelliset kuluttajat tulevat saamaan myös päänsä pölkylle seuraavan 5v sisään(tehomaksu). Eli sähkölämmitäjät...

" Tutkimuksen12 mukaan verkon kulutustietojen perusteella 5 kW kynnysrajan on
katsottu olevan melko realistinen taso, joka kattaa ns. peruskuorman esim. nor-
maalit kodin sähkölaitteet sisältäen ruuanvalmistukseen tarvittavat laitteet. Tutki-
muksessa kynnysrajan toimivuutta arvioitiin sillä oletuksella, että kuukauden suu-
rin tuntiteho määrittää kynnysrajan ylityksen. Tässä Energiaviraston suosituksessa
kynnysrajan ylittävä teho laskutetaan kuukauden kolmen korkeimman tuntitehon
keskiarvon mukaan. Myös kynnysrajan ylitys katsotaan kuukauden kolmen kor-
keimman tuntitehon keskiarvon mukaan. Laskutuksen yksikkö määräytyy kynnys-
rajan ylittävän osuuden mukaan. Kuukauden kolmen suurimman tuntitehon kes-
kiarvon ollessa 7,3 kW:a, laskutus määräytyy 2,3 kW:n mukaan. Laskutuksen pe-
rustana olevan tehon tarkkuus ja pyöristyssäännöt määräytyvät Fingrid Datahub
Oy:n keskitetyn tiedonvaihtojärjestelmän määritysten mukaisesti."

sivulta 12 :
 

VesA

In Memoriam
Helenillä on ollut tehomaksu jo pitkään - tosin valinnaisena. Eli jos mikään ei muutu hubissa asetukset ovat kynnysraja = 0. Helen myös poimii tehomaksun perustana olevan lukeman vähän toisin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Siellä ne sitten olisi datahubissa. Mahtaakohan sinne mennä myös vanhat kulutustiedot? Tuskin?

Sähkön vähittäismarkkinoilla saavutettiin merkittävä virstanpylväs, kun keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä otettiin onnistuneesti käyttöön. Datahubia on rakennettu viime vuodet tiiviissä yhteistyössä sähkön vähittäismarkkinoilla toimivien yhtiöiden ja järjestelmätoimittajien kanssa. Datahubin käyttäjiksi siirtyy noin 80 sähkönmyyjää ja 80 jakeluverkkoyhtiötä.

Keskitetty järjestelmä mahdollistaa tasapuolisen, reaaliaikaisen ja tietoturvallisen tiedonvaihdon yhtiöiden välillä ja nopeuttaa sähköyhtiöiden asiakaspalvelua. Datahubiin siirtyminen vähentää myös markkinaprosesseissa syntyvien virheiden määrää ja helpottaa usean käyttöpaikan yhdistämisen samalle sähkönmyyntisopimukselle.
 

jj_

Aktiivinen jäsen
Juuri väreeltä tullessa helmikuun laskussa ei ollut sanaakaan datahubista. Olisikohan vain hiljain liikkein vetäytyneet ajatuksesta laskuttaa jo olemassa olevia määräaikaisia sopimuksia.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuolta voi käydä katselemassa mitä omia tietoja sinne datahubiin on tallennettu. Sieltä löytyy nyiset sopparit ja data takautuvasti ainakin vuoteen -20 asti. Vanhempaa dataa en voinut katsella kun siirtoyhtiö sössi liittymän eri nimelle ja wanhat datat katosi.

1649088638961.png



 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Sähkön myyntiyhtiön vaihtaminen useamman kerran vuoden aikana. Onko kellään kokemuksia nykytilanteesta.
=> Voiko siirtoyhtiö edelleenkin periä "luentamaksun" nyt kun Datahub on tullut käyttöön?

Aiemmin on tainnut olla tilanne tämä:
"Sähkön voi kilpailuttaa niin usein kun haluaa, ellei ole solminut määräaikaista sopimusta. Jos vaihtaa myyjää tiheämmin kuin vuosittain, saattaa paikallinen verkkoyhtiösi periä maksun yhtiön vaihtumisen takia tehtävästä mittarin lukemisesta."
 

Mekaniker

Vakionaama
Fortum asiakkaalle siirto uuteen tietojärjestelmään hävitti vuorokauden tuntipohjainen kulutus, enää on vuorokausikulutus
Selkeä huononeminen
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Fortum asiakkaalle siirto uuteen tietojärjestelmään hävitti vuorokauden tuntipohjainen kulutus, enää on vuorokausikulutus
Jos ei Fortumin kautta näy, niin ainakin mulla (Carunan asiakkaana) näkyy tuntikulutukset myös tuolla DataHubissa. Kannattaa käydä siellä tarkistamassa tilanne.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Ylen datahub artikkelista löytyy myös tälläinen maininta. Taitaa olla pitkälle tulevaisuutta että moinen liitäntä löytyy vai onko näissä uudistetuissa mittareissa jo moinen? Esim Aidoneissa? Mitähän tuo puhuu? Enkä tarkoita ir-lediä.... (vaikka senkin kautta ilmesesti pystyy evcc:tä ohjaamaan...)

Perinteiset lukemat myös nettipalveluun?
Myös sähköenergian mittausta valvovassa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesissa nähdään alalla monia kehitysmahdollisuuksia.
Osa niistä kuitenkin edellyttää nykyisten etäluettavien mittarien vaihtamista uudempiin.
– Mittareihin on tulossa liitäntä, josta voidaan suoraan ottaa esimerkiksi sähköauton latausaseman ohjaamisessa tarvittavia luotettavia mittaustietoja, sanoo ylitarkastaja Heikki Koivula Tukesista.
Käytännössä latausta voidaan ohjata ajankohtaan, jolloin liittymän muu kulutus on pientä, ja markkinoita nopeasti seuraavan sähkösopimuksen tapauksessa myös hetkiin, jolloin energia on edullista.

 
Viimeksi muokattu:

roots

Hyperaktiivi
Onko tuo niinku LAN, eetterinetti?
Arvaus: HAN, Home Area Network ! :cool:

Tuota ihmetelly iät ja ajat kun tommosta tyylistä ei ollu jo edellisissä mittareissa.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Onko tuo niinku LAN, eetterinetti?
HAN, Home Area Network !
Liitin voi olla mutta m-bus siellä on takana. Näemmä jotain softaa tuohon on jossain myös värkätty.

 
K

korsteeni

Vieras
m-bus, sille annettu hienompi uusi nimi ja alemmat signaalitasot
kamstrupissa minulla on 42v m-bus väylässä

mitähän tuo ESD suojaus tuossa mittarissa?
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Harrastelija

Vakionaama
Ainahan valmistajat ovat keksineet omia kauppanimiä asioille jotka on standardoitu (ainakin jollain tasolla). Esim kännykän/tabletin näytön siirto tv:hen tai hdmi cec ohjaus.
 
Back
Ylös Bottom