Järjestelmä tietää kaikkien sähkötiedot – projektipäällikkö: "kiistatta tietoturvaan liittyy ongelmia"
Tiedot suomalaisten sähkönkäytöstä tallentuvat uuteen keskitettyyn tietojärjestelmään vuodesta 2020 lähtien.
Datahub-nimellä kulkeva hanke helpottaa erityisesti sähkön myyntiyhtiöiden ja jakeluyhtiöiden toimintaa.
Kotitalouskuluttajien odotetaan hyötyvän tietojärjestelmästä välillisesti. He myös maksavat 20 miljoonan euron investoinnin.
Tietoa eestaas
Nykyisin sähkömittarien keräämät mittaustiedot ovat hajallaan sadassa sähkön myyntiyhtiössä ja jakeluverkkoyhtiöissä, joita on yhteensä lähes kaksisataa.
Sähkömarkkinoilla siirtyy erittäin paljon tietoa vuosittain myynti- ja jakeluyhtiöiden ja kuluttajien välillä. 3,5 miljoonan käyttöpaikan mittareiden tuntilukemat kerätään päivittäin ja taseselvitetään tunneittain seuraavan vuorokauden aikana. Tietoa liikkuu myös, kun ihmiset muuttavat tai vaihtavat sähkönmyyjää.
Datahubia kehitetään Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridissä. Projektipäällikkö Pasi Ahon mukaan datahub helpottaa ennen kaikkea sähkönmyyjän toimintaa.
– Kun suomalainen kuluttaja vuonna 2020 vaihtaa sähkönmyyjää, kaikki tarvittava tieto sähkönmyyjän ja jakeluyhtiön välillä siirtyy datahubin kautta, Aho sanoo.
– Datahub vähentää sekasotkuja tiedon kulussa. Tieto siirtyy nopeammin ja virheettömämmin.
Kuluttajille Aho lupaa parempia palveluita.
Pohjoismaiset vähittäismarkkinat
Datahubiin tulee rajapinta kolmansille osapuolille. Kokonaan uudet yritykset voivat hyödyntää datahubin tietoja ja kehittää uusia sähkömarkkinapalveluita.
Niitä voisivat olla esimerkiksi palvelut energian pien- ja mikrotuotannossa sekä kulutusjoustoissa.
– Näin Suomen tekemästä valtavasta mittari-investoinnista saadaan enemmän irti, Pasi Aho sanoo.
Sähköyhtiöt ovat investoineet etäluettaviin sähkömittareihin 700 miljoonaa euroa kymmenen viime vuoden aikana. Niiden uusiminen alkaa 2020-luvulla, jolloin sähköyhtiöt investoivat jälleen 600–700 miljoonaa.
Datahubin jälkeen sähkön yhteispohjoismaisille vähittäismarkkinoille ei pitäisi olla enää teknisiä esteitä.
Loppu on kiinni poliitikoista ja sähköyhtiöistä. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on jo otettu tai ollaan ottamassa käyttöön samanlaista järjestelmää.
Saksassa ongelmana on kansalaisten suuri epäluulo tämänkaltaisia tietojärjestelmiä kohtaan.
Iso henkilörekisteri
Datahubiin kerätyistä tiedoista tulee myös henkilörekisteri.
– Kiistatta tietoturvaan liittyy ongelmia, jotka pitää ottaa huomioon. Datahubia koskee myös uusi tietosuoja-asetus, Aho sanoo.
Järjestelmästä ei löydy reaaliaikaista tietoa sähkön käyttöpaikoista, vaan vain historiatietoja. Lisäksi sähkönkuluttaja pääsee tarkastelemaan omia tietojaan.
– Datahub ei kuitenkaan tarjoa mitään hienoja raportteja, vaan ne ovat palvelutuottajien heiniä, Aho sanoo.
Parhaillaan toimialan parisataa yhtiötä yrittää saada omiin järjestelmiinsä aikaan muutokset, jotta asiakastiedot voidaan siirtää aikanaan yhtenäisinä tietojärjestelmään.
Tietojärjestelmän hankintakilpailutus alkaa tänä syksynä. Hanke kiinnostaa monia ohjelmistotaloja, muun muassa Accenturea, Siemensiä, Oraclea ja CGI:tä.
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/jarjestelma-tietaa-kaikkien-sahkotiedot-projektipaallikko-kiistatta-tietoturvaan-liittyy-ongelmia-6583368