F750 - Ajatuksia miten laitteesta kaikki irti

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mikki
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Aikamoista lämpötilan vaihtelua on yläpohjassa näin alkukesästä. Nyt kun on ollut aurinkoisia päiviä niin melkein 40C saavutettu. Käytånnössä tuplat mitä ulkona.

Hyödyntäminen on vielä piirrustuspöydällä....

Sellainen huomio muuten F750+SAM omistajille, että ainakin itsellä kesällä joudun kääntämään virtausta SAMille aika pienelle ettei tuloilma lämpene liikaa. Vehkeen menossa ja tulossa on sulut niin niitä kuristamalla saan virtauksen rajattua alas. SAM oma systeemi ei saa tarpeeksi pienelle virtausta jos ja kun märkätilaan haluan lämpöä kesälläkin.

84BE725B-04B2-428D-BB83-46C818C9563A.jpeg
 
Tuo alapohja muuten on jo kääntynyt nousuun.. 0,1C. Ehkä se siitå nousee nykyiselläkin virityksellä.

Aika hitaasti lämpötila nousee. Kun pohjat oli huhtikuulla 8,8C radon-poistossa, niin nyt se on vasta 10,4C mittarin mukaan. Krääh... ja ullakolla on 40C mennyt rikki. Pitääkö tässä nyt alkaa kuitenkin tuota lämmitystä buustaamaan?

Pitäisihän se nyt 20C++ olla kesän lopulla. Eikä mikään 12C-13C.
 
Onko kukaan pohtinut tai toteuttanut ketjun otsikon hengessä tuloilman lämmitystä aurinkokeräimellä? Meillä tuloilma otetaan talon varjoisalta puolelta ja tuli mieleen, että aurinkoiselle puolelle tehty aurinkokeräin voisi jeesata nibeä kovasti, jos sen lämmityämän ilman saisi ohjattua putkella tuloilmaksi. Käyttöaika on tosin lyhyt, vain helmi-huhtikuun valoisa aika.

Käytännössä tässä on ajatusta vastaava kaupallinen tuote https://www.raksituote.fi/p/pohisko/
 
Aika hitaasti lämpötila nousee. Kun pohjat oli huhtikuulla 8,8C radon-poistossa, niin nyt se on vasta 10,4C mittarin mukaan. Krääh... ja ullakolla on 40C mennyt rikki. Pitääkö tässä nyt alkaa kuitenkin tuota lämmitystä buustaamaan?

Pitäisihän se nyt 20C++ olla kesän lopulla. Eikä mikään 12C-13C.
Mitään uutta tällä rintamalla. Tuliko toi "putki viritys " tehtyä ja oliko vaikutusta?

Mites noi alapohjan lämmöt palautui kesän aikana, kun sattui olemaan mukavan lämmin kesä ja tälle virityksellekin vuosipäivä koittaa.

Edit korjatty kirjoitusvirheet
 
Viimeksi muokattu:
Ei tullut viriteltyä lisää ja ei ole kyllä alapohja kuin +13,9C tällä hetkellä. Koko kesä on sieltä kuitenkin ilmetty. Ei siis tuo määrä ilmaa riitä nostamaan merkittävästi lämpöä.

Ehkä ensi kesänä sitten uutta matoa koukkuun.
 
Täytyy kyllä kehua, että enpä ole nähnyt millään lämpöpumpulla yhtä hyvin säätyvää invertteriohjausta kuin F750. Näillä välikeleillä se ajelee pikkusen kompuraa pompottaen minimikierroksilla. Se mimimiantoteho on just sopiva ainakin meidän taloon.

Tässä esimerkkiä vuorokauden ajalta ja käyttövettäkin on tuossa jaksolla tehty, muttei juuri käppyrässä näy.

1666779473159.png
 
Tämähän siihen säädettävyyteen vaikuttaa. Pakkaskeleillä ei säätää tarvikaan kun kone käy maksimia.

No aika massiviisesti enemmän on aikoja kun kone ei käy täysillä kuin käy täysillä. Nämä "välikelit" on rannikolla aika pitkiä aikoja ja hyvä ainakin ettei kone käy silloin pätkää ja että säätö pelaa hyvin.

Olisiko jollain vaikka Niben MLP:stä vastaavaa käppyrää viimeiseltä vuorokaudelta? Olisi ihan hauska nähdä miten kompura säätyy invertteri MLP:ssä.
 
No aika massiviisesti enemmän on aikoja kun kone ei käy täysillä kuin käy täysillä. Nämä "välikelit" on rannikolla aika pitkiä aikoja ja hyvä ainakin ettei kone käy silloin pätkää ja että säätö pelaa hyvin.

Olisiko jollain vaikka Niben MLP:stä vastaavaa käppyrää viimeiseltä vuorokaudelta? Olisi ihan hauska nähdä miten kompura säätyy invertteri MLP:ssä.

Ole hyvä, viime vuorokaudelta :)

1666786626912.png



No tässä vielä viime vuodelta, alussa 0-keliä ja ihan lopussa pakkanen alkoi kiristyä johonkin -8C lukemiin:

1666786906539.png


Ja varsinaisilta välikeleiltä pikku pätkäkäyntiä:
1666787075411.png
 
Aika hyvin ohjaa tuo MLPkin. Pätkäkäyntikään ei mitään rajua ole, mutta toisaalta mietin miksei tuo pidä 20Hz pidempään, vaan nyppyyttää 20-30Hz välillä ja sitten sammahtaa.
 
Tuosta kun omia yhteenvetojani kuukausitasolla selailin, niin aika pitkiä jaksoja tuo MLP-invertteri pyörittää kunhan tietty ulkolämpötila saavutetaan. Mulla tosin ylitehoinen vehje eli 4-16 kW malli kun laskennallisesti olisi riittänyt 3-12 kW jolla pitkiä vetoja olisi tullut enemmänkin. Tässä muutama kuukausi kun menty lähes tauotta, osa noista käynnistyskerroista luultavasti vielä sähkökatkon tai muun vastaavan häiriön aiheuttamia:


1.2. - 28.2.2021
Ulkoinen kulutusmittari 835 kWh
Lämmitys, vain kompr. 3410,9 kWh
LV, vain kompr. 357,1 kWh
COP 4,51
Ulkolämpö KA -10,6 C
Huonelämpötila KA +22,7 C
Käyttövesi täyttö KA +47,5 C
Laskennallinen menolämpö KA +30,9 C
Virtaus KA 20,8 l/min
Kompressorin käyntiaika 667 h
- josta LV 57 h
Kompressorin käynnistykset 7 kpl
Kompressorin käyntiaika KA 95,3 h/käynnistys

1.12. - 31.12.2021
Ulkoinen kulutusmittari 881 kWh
Lämmitys, vain kompr. 3628,7 kWh
LV, vain kompr. 396 kWh
COP 4,57
Ulkolämpö KA -9,4 C
Huonelämpötila KA +22,6 C
Käyttövesi täyttö KA +45,4 C
Laskennallinen menolämpö KA +29,9 C
Virtaus KA 19,7 l/min
Kompressorin käyntiaika 733 h
- josta LV 57 h
Kompressorin käynnistykset 9 kpl
Kompressorin käyntiaika KA 81,4 h/käynnistys

1.1. - 31.1.2022
Ulkoinen kulutusmittari 812 kWh
Lämmitys, vain kompr. 3219,2 kWh
LV, vain kompr. 424,6 kWh
COP 4,49
Ulkolämpö KA -6,2 C
Huonelämpötila KA +22,7 C
Käyttövesi täyttö KA +49,7 C
Laskennallinen menolämpö KA +30,3 C
Virtaus KA 17,9 l/min
Kompressorin käyntiaika 740 h
- josta LV 71 h
Kompressorin käynnistykset 8 kpl
Kompressorin käyntiaika KA 92,5 h/käynnistys
 
mutta toisaalta mietin miksei tuo pidä 20Hz pidempään, vaan nyppyyttää 20-30Hz välillä ja sitten sammahtaa.
Ainakin Panasonicin vilpin cop menee kuralle minimitaajuudella, eikä sekään kauaa sillä aja vaan korottaa hetkeksi ja pyssää.
Lähtee käyntiin jälleen kovemmalla taajuudella ja ”kokeilee” minimiä ja luuppi jatkuu. Tämä siis silloin, kun lämmöntarve on pienempi kuin minimiteho.
 
Jostain joskus luin, että ainakin Niben MLPn kompura tarvitsee tuon nypytyksen, joka munkin käppyröistä näkyy, jotta voitelu pelaa oikein.
 
Jostain joskus luin, että ainakin Niben MLPn kompura tarvitsee tuon nypytyksen, joka munkin käppyröistä näkyy, jotta voitelu pelaa oikein.
Jaa... Voipi olla. Mutta tuo olisi hyvä tietää kyllä mikä olisi F750lle kanssa optimaalinen alin kierrosluku. VILPeistä on kai ihan mitattu että alimmat kierrokset ei ole hyvästä COPlle.

Tuo ajaa 19HZ nopeudella alimmillaan ja tuleehan siitä mieleen että olisiko pieni lisäpotku parempi. Laittaisi alarajaksi vaikka 25Hz.
 
92Hz muistaakseni on ollut huiput meidän poistomäärällä. Ja laitteen maksimi olisi kai 120Hz.
Meidän poistoilla saa irti 120 hz ja vielä silloinkaan ei jäteilma oo -15c. Tuolla taajuudell sellainen ujeltaja et leikkasin kierrokset 110hz:iin. Ihmettelen niitä ketkä uskaltaa tän koneen asentaa asuintiloihin khh/et yms
 
Meidän poistoilla saa irti 120 hz ja vielä silloinkaan ei jäteilma oo -15c. Tuolla taajuudell sellainen ujeltaja et leikkasin kierrokset 110hz:iin. Ihmettelen niitä ketkä uskaltaa tän koneen asentaa asuintiloihin khh/et yms
Joo kyllä isoilla kierroksilla tuo suhteellisen äänekäs on.

Aika paljon ääntä toki vaimennettua saa melko yksinketaisin toimin, mutta silti jos kompura yli 100Hz menee isommassa taöossa, niin erillinen tekninen tila kyllä pitäisi olla.
 
Tässä nyt testaillut lisäysrajana -15C kolmen tunnin suodatusajalla ja tuntuu toimivan ihan mukavasti ainakin juuri näillä noin -15 pakkasilla mitä ollut nyt muutamana päivänä. Toki pönttöuunia lämmitellään vähintään joka toinen päivä näillä kovemmilla pakkasilla. F750 pyyntinä 20,5C ja ILP lähtee tulille jos lämpötila pari tuntia alle 21,5C. Käytännössä tulee tulisijaa lämmiteltyä yleensä aina ennen sitä. Tulisijan lämpö ei koko taloon leviä, mutta pattereilla pysyy syrjäisimmät kolkat lämpimänä kun tuosta tulisijan lisälämmöstä vaan saa energiaa poistoilmaan. Neliöitä se 170m2 kahdessa kerroksessa, ja lämmönjako vesikiertopattereilla. Alakerrassa tuo ILP.

Saa nähdä miten sitten kun tulee vielä kylmempi, sähkövastuksille laitoin maksimitehoksi 3kw. Kertaalleen dippasi tuloilma SAM41 13 asteeseen kun kone teki lämmintä vettä, mutta muutoin ollut tuloilmakin määritellyssä 16 asteessa.
 
Tuosta kun omia yhteenvetojani kuukausitasolla selailin, niin aika pitkiä jaksoja tuo MLP-invertteri pyörittää kunhan tietty ulkolämpötila saavutetaan. Mulla tosin ylitehoinen vehje eli 4-16 kW malli kun laskennallisesti olisi riittänyt 3-12 kW jolla pitkiä vetoja olisi tullut enemmänkin. Tässä muutama kuukausi kun menty lähes tauotta, osa noista käynnistyskerroista luultavasti vielä sähkökatkon tai muun vastaavan häiriön aiheuttamia:


1.2. - 28.2.2021
Ulkoinen kulutusmittari 835 kWh
Lämmitys, vain kompr. 3410,9 kWh
LV, vain kompr. 357,1 kWh
COP 4,51
Ulkolämpö KA -10,6 C
Huonelämpötila KA +22,7 C
Käyttövesi täyttö KA +47,5 C
Laskennallinen menolämpö KA +30,9 C
Virtaus KA 20,8 l/min
Kompressorin käyntiaika 667 h
- josta LV 57 h
Kompressorin käynnistykset 7 kpl
Kompressorin käyntiaika KA 95,3 h/käynnistys

1.12. - 31.12.2021
Ulkoinen kulutusmittari 881 kWh
Lämmitys, vain kompr. 3628,7 kWh
LV, vain kompr. 396 kWh
COP 4,57
Ulkolämpö KA -9,4 C
Huonelämpötila KA +22,6 C
Käyttövesi täyttö KA +45,4 C
Laskennallinen menolämpö KA +29,9 C
Virtaus KA 19,7 l/min
Kompressorin käyntiaika 733 h
- josta LV 57 h
Kompressorin käynnistykset 9 kpl
Kompressorin käyntiaika KA 81,4 h/käynnistys

1.1. - 31.1.2022
Ulkoinen kulutusmittari 812 kWh
Lämmitys, vain kompr. 3219,2 kWh
LV, vain kompr. 424,6 kWh
COP 4,49
Ulkolämpö KA -6,2 C
Huonelämpötila KA +22,7 C
Käyttövesi täyttö KA +49,7 C
Laskennallinen menolämpö KA +30,3 C
Virtaus KA 17,9 l/min
Kompressorin käyntiaika 740 h
- josta LV 71 h
Kompressorin käynnistykset 8 kpl
Kompressorin käyntiaika KA 92,5 h/käynnistys
Tuolta toisesta ketjusta luin että käyttäjä @Lappanen
"""
Illalla työpäivinä/aamulla lomapäivinä, lämmitetään ala- ja yläkerran takkoja yksi/kaksi puolikasta pesällistä (just punnitsin kuivia koivuklapeja = alakerran takkaan puoli pesää ~9 kg / yläkerran takkaan puoli pesää ~6 kg) ja sillä mennään loppuvuorokausi puunpolton osalta.

"""

Eli mun mielestä ei ole ihan reilu vertailu tuohon käyttäjä@Mikki vertailuun kulutuksiin. Vai ymmärsinkö jotain väärin?
 
Eli mun mielestä ei ole ihan reilu vertailu tuohon käyttäjä@Mikki vertailuun kulutuksiin. Vai ymmärsinkö jotain väärin?

Tässä kuussa olen yhteisen hyvän vuoksi käyttänyt takkaa enemmän myöskin, että kaipa vertailu on tasapuolista nyt. Tuosta 512kWh kulutuksesta voi vähentää suoraan noin 100kWh mikä on mennyt pihavaraston lämmitykseen suoralla sähköllä.

Siis talon kokonaiskulutus nyt takkaa enemmän käyttäen ollut noin 420kWh puoleen kuuhun mennessä. Ihan siedettävä kulutuksena, vaikka tuossakin on 420kWh liikaa toki :)

1671226959958.png
 
Tuolta toisesta ketjusta luin että käyttäjä @Lappanen
"""
Illalla työpäivinä/aamulla lomapäivinä, lämmitetään ala- ja yläkerran takkoja yksi/kaksi puolikasta pesällistä (just punnitsin kuivia koivuklapeja = alakerran takkaan puoli pesää ~9 kg / yläkerran takkaan puoli pesää ~6 kg) ja sillä mennään loppuvuorokausi puunpolton osalta.

"""

Eli mun mielestä ei ole ihan reilu vertailu tuohon käyttäjä@Mikki vertailuun kulutuksiin. Vai ymmärsinkö jotain väärin?

Nuo lukemat on ajalta kun takkoja ei poltettu käytännössä ollenkaan ja sisälämmöt oli tyyliä kalsarit sisäasusteena ja sähkö maksoin kaikkinensa 12 snt/kWh. Tämän vuoden syyskuussa vasta alettu säästötalkoisiin, jolloin päälämmönlähteenä takat ja MLP vahtii taustalla.

Tämän kuun saldo tähän asti, nyt siis takoilla raakasti avustettuna:
Ulkona KA -6,5C
Sisällä KA +21,7C
Käyttövesi täyttö KA +51,2C
MLP ostoenergia 186 kWh
Lämmitystuotto 615,6 kWh
Käyttövesituotto 160,9 kWh
Cop 4,17
Koko kiinteistön sähkönkulutus
1.12.-15.12.2022: 397,99 kWh
1.12.-15.12.2021: 892,55 kWh
Nuukailun vaikutus sähkönkulutukseen: -55,4%
 
Viimeksi muokattu:
Täällä tulisijaton 160 m2 maalämpötalo 1.12-15.12 kaikki kulutus 560 kWh.
(MLP otto 273 kWh ja anto 1051 kWh, cop 3,85)
 
Viimeksi muokattu:
Tällää kuluu sähköä 21 kWh edestä päivässä. Jostain syystä sähkölaitiksen lukema ei ole päivittynyt kuin 11.12. saakka. Mutta reiluu tai ei niin nyt minä hankkiudun tämän kodin ilmaiseksi saaduista hiilinieuluista eroon. Laskeskelin että ihan hyvä tili tulee kun puita on pantattu... nokikolarikin kävi 4 vuoden tauon jälkeen ja hormi oli kuulema priimakunossa. COP en ole laskenut vrk tasolla mutta heiluu viitosen korvilla kun kompressori käy. Kaivo on 6-7C kun ei sieltä hirveesti oteta. COP enemän kiinnostaa sähkölasku joka jäänee maltiliseksi. Takalla ja ajastuksella sähkönkulutusta on onnistuttu tiputamaan 55% edelliseen vuoteen. Pieni lohtu kun sähkön hinta moninkertainen mutta kait tätä voi kuvailla torjuntavoittona. Ja revanssi sähköyhtiöitä vastaa tässä on kaiketi edessä ja saksalaisten apua taidetaan tarvita, taas.
 
Viimeksi muokattu:
Mitään uutta tällä rintamalla. Tuliko toi "putki viritys " tehtyä ja oliko vaikutusta?

Mites noi alapohjan lämmöt palautui kesän aikana, kun sattui olemaan mukavan lämmin kesä ja tälle virityksellekin vuosipäivä koittaa.
Edit korjatty kirjoitusvirheet

Tämä alapohja projektin tutkimisvaihe on muuten edelleen menossa. Minulla on siis F750 pienen sivuvirran radon putkesta ollut imemässä jo vuoden verran. Toiminut todella mainiosti.

Mutta nyt sitten laitoin reilu viikko sitten lisäksi kanavapuhaltimen imemään alapohjasta, että josko sen lämpeneminen nopeutuisi. Teston mittarilla putkesta mitattuna on nyt noin 27 litraa/sekunti poisto alapohjasta.

Ja arvatkaas mitä.... vajaassa viikossa on näillä helteillä alapohjan lämpötila noussut noin 0,1C!!! Ei hitsiläinen millainen massa siellä täytyy olla lämpöä varaamassa. Tai siis lämpöä ja lämpöä.... 11,7C on noussut 11,8Ceen.... menee siis mittarivirheeseenkin vielä.

Douh... pitääkö ostaa isompi imuri? Nyt on Bilteman ihan rimpula kanavapuhallin imemässä.
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä virittelyn vuoksi laitat siihen ensin sen kokis-tölkeistä tehdyn aurinkolämmittimen, niin saat sitä lämpötilaa nostettua. Kun nyt mentiin tällaiseen DIY-menoon.
Eikun siis vedän alipainetta sinne imemällä. Uskoin aiemmista jutteluista että ylipaineen puhallus ei ole hyvä homma.

Kyse on siis noin metrin paksuisesta salaojasepelikerroksesta talon alla missä kiertää 50m salaojaputki ja se nousee viemöriputkena vesikatolle.

On nyt se kanavapuhallin imemässä F750 lisäksi. Noin 20l/s tuo kanavapuhallin lisäsi ilmavirtaa. Eipä 22€ puhaltimelta joka ottaa 16W ihmeitä voi odottaakkaan toki
 
Viimeksi muokattu:
Eikun siis vedän alipainetta sinne imemällä. Uskoin aiemmista jutteluista että ylipaineen puhallus ei ole hyvä homma.

Vaikea sanoa, kivahan se olisi saada läpiveto jossa sisään tulisi myös tulikuumaa ilmaa. Mutta onhan sulla toisaalta se esilämmitysputki kanssa, ehkä ne tuijat eivät vielä tässä kuivuudessa oli ehtineet kiehua?
 
Tämä alapohja projektin tutkimisvaihe on muuten edelleen menossa. Minulla on siis F750 pienen sivuvirran radon putkesta ollut imemässä jo vuoden verran. Toiminut todella mainiosti.

Mutta nyt sitten laitoin reilu viikko sitten lisäksi kanavapuhaltimen imemään alapohjasta, että josko sen lämpeneminen nopeutuisi. Teston mittarilla putkesta mitattuna on nyt noin 27 litraa/sekunti poisto alapohjasta.

Ja arvatkaas mitä.... vajaassa viikossa on näillä helteillä alapohjan lämpötila noussut noin 0,1C!!! Ei hitsiläinen millainen massa siellä täytyy olla lämpöä varaamassa. Tai siis lämpöä ja lämpöä.... 11,7C on noussut 11,8Ceen.... menee siis mittarivirheeseenkin vielä.

Douh... pitääkö ostaa isompi imuri? Nyt on Bilteman ihan rimpula kanavapuhallin imemässä.

Pieni välipäivitys tähän..... puhallin on ollut imemässä koko kesän maanvaraisesta alapohjasta ilmaa radonputkiston avulla.

Ja tämän hetken lukema radonimurin poistossa on 13,5C. Olen todella yllättynyt miten hitaasti lämpötila muuttuu, vaikka imee ihan aktiivisesti pari kuukautta sieltä ilmaa puhaltimella ja ulkoilma on ollut tukevasti lämpimämpää.

Kyllä tämä lämpö pitäisi jotenkin saada hyödynnettyä pakkaspäivinä.... periaatteessa kovemmalla pakkasella voisi tuolta imeä melkein miten paljon vain ilmaa, niin se lämpötila ei varmasti romahda hetkessä. Sen verran järkyttävä massa tuolla on varaamassa lämpöä.

Mutta miten tuon parhaiten hyödyntäisi? Jonkinlainen lämmönvaihdin pitäisi olla raitisilmakanavassa, että voisi hyödyntää tuota talvella raitisilman esilämmitykseen että kesällä viilennykseen.

Tulisiko mitään ideoita, miten tuollaisen lämmönvaihtimen voisi tehdä? 100mm radonputki, ja 160mm raitisilmakanava..... Ullakolla olisi hyvin tilaa tehdä joku viritys.
 
Jonkun hylkäämä kuutio-LTO ilmanvaihtokone ja siitä tekemään.
Joo tuo voisi olla ja laittaisin sen kanavapatterin perään, jossa raitisilma ei aina plussalle asti ihan päädy. Mutta jos tuon radon-imurin ilman ajaisi vielä sitä raitisilmaa vastaan niin jo varmaan aika hyvä loppulämpö.

Tuolla voisi kyllä tehostaa jäähdytystäkin näin kesällä, kun ei maapiiri jaksa raitisilmaa kovin paljoa viilentää etenkään näin loppukesästä.
 
Jonkun hylkäämä kuutio-LTO ilmanvaihtokone ja siitä tekemään.

Tuli tuossa mieleen, että kuinkakohan toimisi lämmönvaihtimena jos laittaisi 200mm IV-kanavan sisään 100mm kanavaputken ja siinä ohuemmassa putkessa puhaltaisi radonputken ilmaa läpi. Ja sitten raitislman muuten ottaisi sitä 200mm putkea pitkin.

Käytännössä sisäputkena käyttäisi tämmöistä alumiinista kanavaa, jossa poimutus varmaan pyörteilisi ilmaa putkessa. Alumiini sinänsä johtaa hyvin lämpöä.

1693222220968.png


Tuo 100mm putki 200mm putken sisällä jättää raitisilmalle yli 160mm putkea vastaavan tilan. Että ihan järkyttävästi ei tulisi vastustusta siitä välttämättä (noin 50l/s imulla) vaikka olisi vähän pidempikin veto että lämpö kerkiäisi siirtymään raitisilmaan.
 
kuinkakohan toimisi lämmönvaihtimena jos laittaisi 200mm IV-kanavan sisään 100mm kanavaputken
Auttaahan tuo vähän, mutta tuollaisen koaksiaalilämmönvaihtimen pitäisi olla aika monen monituista metriä pitkä, jotta toimii ilmanvaihtolaitteistoissa normaalisti käytetyillä ilmavirran nopeuksilla. Sinällään asiaa on helppo lähestyä laskennallisesti ja verkosta löytynee valmiita laskureita (tai ainakin kaavoja), miten laskea talteenottohyötysuhdetta ja hyödyksi siirtynyttä tehoa eri lämpötila- ja virtauskombinaatioilla.

Mahdollinen jäätymisen hallinta on oma lukunsa (maasta imetty kostea ilma muodostaa pakkasella huurretta putken kylmää seinämää vasten). Metallin tms. lämmönjohtavuudella ei tässä konkurssissa ole mitään merkitystä, seinämän röpelöillä sitäkin enemmän.
 
Auttaahan tuo vähän, mutta tuollaisen koaksiaalilämmönvaihtimen pitäisi olla aika monen monituista metriä pitkä, jotta toimii ilmanvaihtolaitteistoissa normaalisti käytetyillä ilmavirran nopeuksilla. Sinällään asiaa on helppo lähestyä laskennallisesti ja verkosta löytynee valmiita laskureita (tai ainakin kaavoja), miten laskea talteenottohyötysuhdetta ja hyödyksi siirtynyttä tehoa eri lämpötila- ja virtauskombinaatioilla.

Tuosta kun saisi jonkinasteisen arvauksen suuruusluokasta. Sinänsä omassa tapauksessa puhuttaisiin noin 10 metrin maksimista.

Mahdollinen jäätymisen hallinta on oma lukunsa (maasta imetty kostea ilma muodostaa pakkasella huurretta putken kylmää seinämää vasten). Metallin tms. lämmönjohtavuudella ei tässä konkurssissa ole mitään merkitystä, seinämän röpelöillä sitäkin enemmän.

Tuo onkin mielenkiintoisempi juttu. Huurre jos tulee radon-putken sisäpuolelle, niin se toimii eristeenä, mutta ei häiritse raitisilmavirtaa. Ja kun keli menee plussalle, raitisilma sulattaa sen toki. Sulamisvesi pitää johtaa hallitusti pois tietty (putken kaadolla)

Tuollaisessa 10m putkessa esim. voisi ajatella että huurtuminen kokonaan ottaa aikansa. Hyötyähän tuosta saisi tietty myös kun keli on nollan tuntumassa, kun radon-ilma on siellä +10 - 13C luokassa.

Tässä on myös takana ajatus että tuo toimisi raitisilman jäähdyttäjänä kesällä, että ei pelkästään pakkasista olisi kyse.
 
Huurre jos tulee radon-putken sisäpuolelle, niin se toimii eristeenä, mutta ei häiritse raitisilmavirtaa. Ja kun keli menee plussalle, raitisilma sulattaa sen toki. Sulamisvesi pitää johtaa hallitusti pois tietty (putken kaadolla)
Juu, juuri jäätymisen takia koaksiaalilämmönvaihdin on mielenkiintoinen, koska siinä jäätymiselle altis putkenosa pysyy avarana verrattuna vaihtoehtoihin, vaikka jäätyminen olisi merkittävää. Olen itse aikoinaan pohdiskellut tätä ja laskeskelin yhtä ja toista (tuosta tuo arvio monista metreistä, mutta detaljit ovat unohtuneet). Periaatteesta vielä, että jää johtaa lämpöä nelinkertaisesti nestemäiseen veteen nähden (kunhan huurre on ehtinyt muuttua jäämäiseksi), joten jää ei välttämättä heikennä lämmön siirtymistä ratkaisevasti. Toisekseen jään muodostuminen putken sisäpintaan on ideaalista siinä mielessä, että samalla lämmön siirtyminen heikkenee ja virtaus sisäpinnalla nopeutuu. Putkea ei ole aivan helppo saada jäätymään täysin umpeen. Luultavasti tiivistyvä vesi tulisi valuttaa lämpöä ja kosteutta luovuttavan virtauksen tulopäähän (päinvastainen on vaikea ratkaista käytännössä), eli radonputken tulisi kulkea yläviistoon.

Itse käyttäisin kaiken saatavilla olevat 10 metriä tarkoitukseen. Sinällään en ole varman, onko alumiininen kurttuputki paras ratkaisu. Tiivisti saumattu sinkitty ilmastointiputki voisi toimia tarkoituksessa vielä paremmin, koska kierteinen sauma luo kumpaankin suuntaan vastasuuntaisen pyörteen (tislattu kondenssivesi tuskin syö sinkkausta kovin nopeasti). Epäilemättä virtausten tulisi olla vastakkaissuuntaiset (mutta myös myötäsuuntaista lämmönsiirtovaihtoehtoa kannattaa harkita etenkin, jos laskelmat osoittavat siirtohyötysuhteen turhan heikoksi).
 
Takaisin
Ylös Bottom