Meillä on silloisten (v. 2007) eristysmääräyksien mukaisesti tehdyt putket, eli 50 cm lasivilla + 50 cm foliopäällysteinen villa. Ei ole asennettu diffuusiotiiviisti, nimenomaan silloin sanottiin, ettei saa, kun kanavistoa ei käytetä jäähdytykseen. Lisäksi päällä on toki 20 cm puhallusvillaa (yläpohjassa 100 mm levyvilla + 400 mm puhallusvilla). 1,5-2 astetta laskee poistoilman lämpötila koneelle tultaessa vs. sisälämpötila. Nyt jäteilmakanava pitäisi eristää paremmin, lähinnä kesällä tulee sitten tarve sille. Ei kuulunut urakkaan, ei ole mielekästä työtä kuulemma IV-asentajille. Kaikki muut kanavistomuutokset mitä 410P -> F750+SAM41 vaati toki tekivät ja huolellisen näköisesti on tehty, niin kylmässä tilassa kuin lämpimällä puolella. Putkiliikkeen mukaan jäteilmakanava pitäisi eristää ensin Armaflexillä + sen päälle 100 mm villaa. Pitäisikö tuo olla diffuusiotiivis, eli alumiiniteipillä teipattu vai mikä olisi paras tapa tuon jäteilmakanavan eristämiseen? Nyt siinä siis samat 50+50 mm, eikä diffuusiotiivis, tuo oli aikanaan ohje 410P:lle.
F750 - Ajatuksia miten laitteesta kaikki irti
- Viestiketjun aloittaja Mikki
- Aloituspäivämäärä
pökö
Kaivo jäässä
Oletko mitannut koneesta lähtevän ja kauimmaisen tuloventtiilin lämpötilojen eroja?
Espejot
Hyperaktiivi
Yleensä näihin ei aseneta linjasäätöä mikä on kyllä väärässä paikassa säästämistä IMO kun lattiapiireisäkin on säätömahdollisuus.
Kiitos, näinpä taidan tehdä. Sinänsä eristys on tehty huolellisesti ja näyttänyt hyvin toimivan myös vanhan Niben kanssa ja villat sen verran hyvin paikallaan, että alumiiniteippaus riittänee. Teen sen, kun kevät tulee ja ollaan pari astetta plussalla.
En riittävällä tarkkuudella. Mutta nyt on pari ruuvitagia hommattu, niin josko saisin aikaiseksi laittaa paikoilleen. Voisi melkein SAM:n sisään laittaa kanssa, vaikka siellä on oma mittari. Ruuvitagin tarkkuus lienee vähintään yhtä hyvä ellei parempi.
Nyt on tuo Nibe F750+Sam4-setup pyörinyt kohta 3 kk ja sähkönkulutus on yllättänyt positiivisesti vähäisyydellään. Selkeästi energiatehokkaampi kampe kuin vanha 410P oli toimiessaan, menee alle sen kulutuksen takkaa lämmittämättä.
Kun tässä nyt miettii, että kuinka laitteesta saisi vielä enemmän irti, niin nyt kevällä varsinkin lämpötilan vaihdellessa yön pakkaslämpötiloista päivän muutamaan plusasteeseen ja auringonpaisteeseen, on mielessä käynyt lämmityksen tehostaminen päiväsaikaan, lämpötila tähän aikaan vuodesta on korkeimmillaan klo 12-20. Ajaisi pumppua esim. +2 käyrällä päivällä ja yöllä sitten tiputtaisi 0-käyrään. Samoin käyttövettä voisi tehdä klo 12-20 välillä normaali tai "luksus"-asetuksella ja ajaisi klo 20-12 säästömoodilla. Onko tuollaisesta ns. ylilämmön varaamisesta päivällä lattioihin + käyttöveteen täällä F750-kuskeilla kokemusta, saavuttaako sillä käytännössä mitään hyötyä? Kaiken järjen mukaan tällöin pumppu tuottaisi lämpöä tehokkaasti 12-20 pelkällä kompuralla ja sitten tuo 20-12 menisi ilman vastuksia. Ja jotta tämä toimisi, pitäisi varmaan tehdä vastuksien käytölle rajoituksia, ettei laite kuitenkin yöllä keksisi ottaa vastuksia käyttöön?
Vai kannattaako alkaa säätämään, kun kaikki toimii niin hyvin. Lämpöä riittää tasaisesti ja mukavasti ympäri vuorokauden, eikä tuolle masinalle tarvitse uhrata ajatustakaan.
Valmistaudun tulevaisuudessa myös aurinkopaneelien hankintaan ja nyt marras-huhtikuussa lämpötilan ollessa suhteellisen alhainen mutta kelien ollessa välillä upean aurinkoisia, voisi kuvitella, että tuollainen varastointi olisi erityisen kannattavaa, kun sen optimoisi paneelien huipputuotannon hetkille. Minulla nyt huonetermarit rajaa lämmön +22,5 C asteeseen, joten tuo rajoitus pitäisi ainakin ensimmäisenä poistaa ja antaa piireihin mennä vettä, olkoonkin että aurinkoisena päivänä huonelämpö voisi kohota turhankin korkeaksi, 24-25 C tienoille.
Kun tässä nyt miettii, että kuinka laitteesta saisi vielä enemmän irti, niin nyt kevällä varsinkin lämpötilan vaihdellessa yön pakkaslämpötiloista päivän muutamaan plusasteeseen ja auringonpaisteeseen, on mielessä käynyt lämmityksen tehostaminen päiväsaikaan, lämpötila tähän aikaan vuodesta on korkeimmillaan klo 12-20. Ajaisi pumppua esim. +2 käyrällä päivällä ja yöllä sitten tiputtaisi 0-käyrään. Samoin käyttövettä voisi tehdä klo 12-20 välillä normaali tai "luksus"-asetuksella ja ajaisi klo 20-12 säästömoodilla. Onko tuollaisesta ns. ylilämmön varaamisesta päivällä lattioihin + käyttöveteen täällä F750-kuskeilla kokemusta, saavuttaako sillä käytännössä mitään hyötyä? Kaiken järjen mukaan tällöin pumppu tuottaisi lämpöä tehokkaasti 12-20 pelkällä kompuralla ja sitten tuo 20-12 menisi ilman vastuksia. Ja jotta tämä toimisi, pitäisi varmaan tehdä vastuksien käytölle rajoituksia, ettei laite kuitenkin yöllä keksisi ottaa vastuksia käyttöön?
Vai kannattaako alkaa säätämään, kun kaikki toimii niin hyvin. Lämpöä riittää tasaisesti ja mukavasti ympäri vuorokauden, eikä tuolle masinalle tarvitse uhrata ajatustakaan.
Valmistaudun tulevaisuudessa myös aurinkopaneelien hankintaan ja nyt marras-huhtikuussa lämpötilan ollessa suhteellisen alhainen mutta kelien ollessa välillä upean aurinkoisia, voisi kuvitella, että tuollainen varastointi olisi erityisen kannattavaa, kun sen optimoisi paneelien huipputuotannon hetkille. Minulla nyt huonetermarit rajaa lämmön +22,5 C asteeseen, joten tuo rajoitus pitäisi ainakin ensimmäisenä poistaa ja antaa piireihin mennä vettä, olkoonkin että aurinkoisena päivänä huonelämpö voisi kohota turhankin korkeaksi, 24-25 C tienoille.
Hyvä jos vehje lähtenyt pelittämään mukavasti. Jos aurinkopaneelit hommaat, niin sitten ehkä lähtisin miettimään etenkin käyttöveden kuumennusta päiväsaikaan.
Voisi koettaa vaikka ohjelmoida kompuran pois ja vastuksilla +65C tms nosto klo 11-14 välillä tms, miten aurinko parhaiten paneeleihin ottaa. En ole ihan varma saisiko tuollaisen järjestettyä, mutta voisi imeä varaajaan lämpöä aurinkosähköllä kun sitä valahtaa verkkoon muuten turhan helposti kun kulutusta ei ole.
Voisi koettaa vaikka ohjelmoida kompuran pois ja vastuksilla +65C tms nosto klo 11-14 välillä tms, miten aurinko parhaiten paneeleihin ottaa. En ole ihan varma saisiko tuollaisen järjestettyä, mutta voisi imeä varaajaan lämpöä aurinkosähköllä kun sitä valahtaa verkkoon muuten turhan helposti kun kulutusta ei ole.
Käyttöveden lämmitys pysähtyy kuin seinään +63C lämpötilassa. Tuo lukema on softassa ja eikä sen yli tai ympäri pääse mitenkään. Jos kompuralla lämmittää sinne 54-55C asti, niin loput 8C lämpenee muutamalla kwh:lla. Sama rajoitus on vaikka olisi EME20 tai EME10 lisänä. Että ei siihen käyttöveteen hirveästi voi ladata aurinkoa jos ei ole sitten ihan erillistä tyhmää varaajaa jossa on säädettävä termari.
Tuossa päivällä laattaa varaamaan -hommassa näkisin että suurin uhkakuva on, että tulee hiki sisällä. Ei ehkä sen arvoinen homma. Ehkä toimii mukavasti jos päivän vikoille lämpimille tunneille saisi ajastettua jyrkemmän käyrän, pikku buusti tulisi siitä kylmille öille. Muuten päivällä sitten latailisi lkvn täyteen.
Ajat ilmeisesti yöllä jos auto on päivällä latauksessa?
Ja lopputuloksena voisi sanoa että 8,3C on nyt talven jälkeen imuilman lämpötila. Tuskin laskee enää tästä alaspäin. Ei siis mennyt likimainkaan pakkaselle.
Nyt kuitenkin ullakolla on ollut jo parhaimmillaan +28C lämmintä. Aika hyväisesti saisi kesän mittaan lämmitettyä alapohjaa kun kääntäisi puhalluksen sinnepäin.... hmm....
Espejot
Hyperaktiivi
Tätä ei kait aina haluta koska samalla alapohjaan jotuu ilman mukana kosteutta, enimäkseen tietenkin kesällä.
Lähtisin siitä, että alapohjassa on aina 100% suhteellinen kosteus. Eikai se siitä enää pahemmaksi muutu? Ja tuleehan radon-imureiden mukana sinne lämmintä ilmaa jokatapauksessa.
Ullakolta vain saisi herkästi tuplasti lämpimämpää ilmaa, jos kunnolla maaperän haluaisi lämmittää.
Tuskinpa tuollaista tapahtuisi. Ilmanvaihto pitää radonit kurissa muutenkin ja kesällä ikkunat on käytännössä aina auki. Ja eihän radon-mittari paljon maksa jos tuo mietityttää (ja toki se pitäisikin mitata jos jotain kokeiluja tekee).
No tuollahan voisi testata onko radon-kaistasta mikä menee laatan alle mitään iloa.
Minä en radonia ihan tuollalailla pelkää, kun radon mittarilla voisi seurata miten homma kehittyy..... jos kehittyy mihinkään. Pienestä noususta hetkellisesti ei ole käytännössä mitään haittaa.
Vaihtoehtoisesti olen kyllä miettinyt keinoja, miten poistoilmaan saisi tuota lämpöä ullakolta siirrettyä. Mutta sitä en ole oikein keksinyt miten järkevästi tekisi. F750 tykkäisi kyllä jos poistoilma olisi lämmintä... saunomisen aikaan sen huomaa hyvin.
Espejot
Hyperaktiivi
Niin, jos kondessivettä ei koe tilanetta pahentavaksi asiaksi. Kyllä, rossipohjan koneellisen poiston ongelma on nimen omaan kosteusrasituksen lisääntyminen osan vuotta. Kuinka iso se ongelma on, sitä en osaa sanoa mutta ei siitä lämpimästä ilmasta kyllä hyötyäkään ole.
Tuntuu ihan toimivalta viritykseltä vrt. perinteinen radonimuri talon katolla. Nyt kiinnostaa nähdä palautuuko lämpö entiselleen syksyyn mennessä.
Hirmu hitaasti nimittäin lämpötila tippui vaikka oli ihan reipas talvi.
Alapohja pysyy hiukan alipaineisena, jos yksinkertaisesti johtaa putken yläpohjasta alapohjaan ja jatkaa radonimurin käyttöä normaalisti. Kesäaikaanhan painovoima ei vastusta kyseistä vapaata virtausta yhtä paljon kuin talvella.
Mutta vaikka ei olisi putkeakaan ullakolta alapohjaan, radonimuri taatusti lämmittää alapohjaa muutenkin, sillä vetäähän se ulkoilmaa loppukesästä maan sisään. Maan pinta talon ympärillä saattaa auringonpaisteella lämmetä kuin yläpohja ikään, jos ympäristö ei varjosta paistetta täysin. Jos haluaa avustaa maan lämpenemistä, voisi johtaa yläpohjan lämpöä jollakin koneellisella järjestelyllä anturan luo (esimerkiksi aurinkopaneelin käyttämällä puhaltimella tai nestekierrolla, joka kerää lämpöä puhallinkennolla yläpohjasta tai vielä mieluummin katolle asennetuilla aurinkokeräimillä).
Mutta vaikka ei olisi putkeakaan ullakolta alapohjaan, radonimuri taatusti lämmittää alapohjaa muutenkin, sillä vetäähän se ulkoilmaa loppukesästä maan sisään. Maan pinta talon ympärillä saattaa auringonpaisteella lämmetä kuin yläpohja ikään, jos ympäristö ei varjosta paistetta täysin. Jos haluaa avustaa maan lämpenemistä, voisi johtaa yläpohjan lämpöä jollakin koneellisella järjestelyllä anturan luo (esimerkiksi aurinkopaneelin käyttämällä puhaltimella tai nestekierrolla, joka kerää lämpöä puhallinkennolla yläpohjasta tai vielä mieluummin katolle asennetuilla aurinkokeräimillä).
Hullut ideat saa jatkoa...
- Yläpohjassa on yksi poistoilmakanava, jonka kautta lähtee noin puolet talon poistoilmasta
- Putkeen voisi laittaa pari sivuliitäntää
- Toiseen liitäntään puhallin, joka puhaltaa alumiiniputkeen joka olisi X metriä pitkä. Puhallin termostaatilla ohjattuna esim. +25C
- Putki tekisi lenkin yläpohjassa harjan tuntumassa ja palaisi samaan poistoputkeen toiseen liitäntään... ilma toivottavasti lämpiäisi matkalla
Teoriassa tuo ei sotkisi ilmanvaihtoa kun "suljettu" piiri. Vai sotkisiko? Ja 10-20W puhaltimella liikuttaisi väljässä putkessa aika paljon ilmaa.
Mitenköhän hyvin tämmöinen alumiiniputki voisi toimia lämmönvaihtimena? Tuo putki sinänsä on aivan paperinohutta.
Ja miksi? Poistoilman lämpötilan nosto parantaisi F750 COP:ia päiväsaikaan kun yläpohjan lämpötila (jo nyt on 30C mennyr rikki) on korkeampi kuin sisälämpötila (poisto 20,5C noin).
- Yläpohjassa on yksi poistoilmakanava, jonka kautta lähtee noin puolet talon poistoilmasta
- Putkeen voisi laittaa pari sivuliitäntää
- Toiseen liitäntään puhallin, joka puhaltaa alumiiniputkeen joka olisi X metriä pitkä. Puhallin termostaatilla ohjattuna esim. +25C
- Putki tekisi lenkin yläpohjassa harjan tuntumassa ja palaisi samaan poistoputkeen toiseen liitäntään... ilma toivottavasti lämpiäisi matkalla
Teoriassa tuo ei sotkisi ilmanvaihtoa kun "suljettu" piiri. Vai sotkisiko? Ja 10-20W puhaltimella liikuttaisi väljässä putkessa aika paljon ilmaa.
Mitenköhän hyvin tämmöinen alumiiniputki voisi toimia lämmönvaihtimena? Tuo putki sinänsä on aivan paperinohutta.
Ja miksi? Poistoilman lämpötilan nosto parantaisi F750 COP:ia päiväsaikaan kun yläpohjan lämpötila (jo nyt on 30C mennyr rikki) on korkeampi kuin sisälämpötila (poisto 20,5C noin).
Eikai tuota talvella käytetä. Irti ja tulpat haaroitukseen.
Mutta mielenkiinnosta vain että paljonkohan tuollainen siirtäisi lämpöä jos olisi vaikka 15 metriä putkea? Putkeen menevä ilma 20C ja ympäristö 30C.
pökö
Kaivo jäässä
Kokeile
Laskurilla sai 125mm putkella lukemaa 15-30W/m. Kun ilma sisällä 21C ja ulkopuolella 28C. Iso vaikutus oli ympäröivän ilman liikkeellä. 0m/s tuulella oli tuota alareunaa ja 1m/s tuulella yläreunaa.
Mutta siis siirtyy se lämpö aika hyvin näemmä.
Mielikuvitukseni ei kuitenkaan riitä siihen, että miten poistoilmaputkiston ilmavirroille kävisi jos tuollainen sivulenkki puhaltimen kera olisi pyörittämässä ilmaa ennen varsinaista poistoilmapuhallinta.
Viimeksi muokattu:
Eikös tuo lisää poistoa kun siihen tulee toinen puhallin ilmaa liikuttamaan. Jos tuo on tarkoitus olla talveksi poistettavaa mallia oleva ratkaisu, niin laita T-haaraan käsikäyttöinen sulkupelti joka katkaisee varsinaisen poistokanavan ilmavirran ja ohjaa kaiken ilman tuon lämpöönottokanavan kautta. Ei tarvi erillistä puhallinta ja tuskin mainittavasti vaikuttaa mihinkään jos saat sen uuden putken tehtyä samalla halkaisijalla kuin se varsinainen poistokanava on.
Ei voi ohjata kokoajan ilmaa sen putken kautta: öisin on kylmää.
Enemmänkin mietin että tuleeko siitä sivulenkistä "ilmalukko" jolloin sen haaran kautta menisi vähemmän ilmaa koneelle?
Jos se taasen lisää sen haaran kautta otettavaa ilmaa niin sehän vain parantaisi keruulenkin tehoa.
Ja jos kokonaismääräkin kasvaisi (vastus putkistossa kevenisi), niin sekin olisi ihan ok.
Onneksi on ilmavirtamittari niin ei tarvi arvata lopoutulosta. Nyt vain pitäisi haarukoida onko hommassa selkeitä haittoja.
Enemmänkin mietin että tuleeko siitä sivulenkistä "ilmalukko" jolloin sen haaran kautta menisi vähemmän ilmaa koneelle?
Jos se taasen lisää sen haaran kautta otettavaa ilmaa niin sehän vain parantaisi keruulenkin tehoa.
Ja jos kokonaismääräkin kasvaisi (vastus putkistossa kevenisi), niin sekin olisi ihan ok.
Onneksi on ilmavirtamittari niin ei tarvi arvata lopoutulosta. Nyt vain pitäisi haarukoida onko hommassa selkeitä haittoja.
Jossain määrin varmasti. Mutta en usko tuon olevan merkittävä juttu.
Ehkä pahin skenaario on että puhaltimen käydessä tuo tekisi ilmalukon jolloin haaran kautta ei menisi ilmaa koneelle asti. Tätä oma fysiikantaito ei riitä sanomaan suuntaan tai toiseen.
Viimeksi muokattu:
Huomaa, että teho/m pienenee poistoilman lämmetessä tuon 15 m matkalla. Onko tarkoitus tehdä hullunkierron mahdollistava looppi vai sulkea suora yhteys alkuperäisessä kanavassa?
Looppivaihtoehdossa tuskin poistoilmamäärä juurikaan muuttuu mielekkäillä puhallintehoilla. Silloinhan puhallin vaikuttaa vain loopin virtaukseen eli ei juuri lainkaan vaikuta tilanteeseen loopin ulkopuolella.
Mutta onhan tuo n. 200 W teho aika mitätön. Eihän se tule läheskään kokonaan hyödyksi edes, kun se vain hieman parantaa COPia. Ei kai kompura edes käy silloin kun lämpöä on eniten tarjolla tuolla?
Looppivaihtoehdossa tuskin poistoilmamäärä juurikaan muuttuu mielekkäillä puhallintehoilla. Silloinhan puhallin vaikuttaa vain loopin virtaukseen eli ei juuri lainkaan vaikuta tilanteeseen loopin ulkopuolella.
Mutta onhan tuo n. 200 W teho aika mitätön. Eihän se tule läheskään kokonaan hyödyksi edes, kun se vain hieman parantaa COPia. Ei kai kompura edes käy silloin kun lämpöä on eniten tarjolla tuolla?
Looppivaihto mielessä on. Kyllähän kompura pyörii päivälläkin kun käyttövettä aamun suihkujen jälkeen tehdään.
Ohjelmoimalla saisi sen keskipäivän ympärille helpostikkin.
Tuo vehje vetää pakkaselle jäteilman aika pienilläkin kompura kierroksilla. Sen puoleen poistoilman lämmön nostolla on merkitystä.
Ohjelmoimalla saisi sen keskipäivän ympärille helpostikkin.
Tuo vehje vetää pakkaselle jäteilman aika pienilläkin kompura kierroksilla. Sen puoleen poistoilman lämmön nostolla on merkitystä.
Eikö poistoilmamäärä ole sama kesälläkin? Jos tuon maksimi on -13 C, pitäisi 21->0C olla varsin suuri teho jo. Etenkin lämpimillä ilmoilla, jolloin tuolloin kosteutta tiivistyy jo paljon.
No oli miten oli käyttöveteen ei montaa kWh/vrk käytetä. Miten paljon sähkönkulutusta vähentää 200 W poistoilman lämmitys? 50 W?
Ei kuullosta mielekkäältä. Se radonimu oli aivan toinen juttu, kun sillä päästään vähentämään vastuskäyttöä. Oletko havainnut merkittävää eroa tilanteissa, joissa ei ennenkään käytetty vastuksia?
Koko talvi meni 0,5kW vastusrajoituksella. Että sen puoleen aika hyvä tilanne on. Merkittävää eroa tuskin voisi sanoa.
Mutta kun vaikka tätä päivää katsoo niin pari sulattelua. Kun jäteilma pakkasella aika pitkiä aikoja. Jos päiväsellään poistoilman saisi korkeammalle niin eikai se ainakaan haittaisi.
Nyt ulkona 11C ja puolipilvistä: ylhäällä 22,5C. Kyllä se touko-syyskuulla aika paljon korkeammalle nousee kun auringon teho kasvaa.
Mutta kun vaikka tätä päivää katsoo niin pari sulattelua. Kun jäteilma pakkasella aika pitkiä aikoja. Jos päiväsellään poistoilman saisi korkeammalle niin eikai se ainakaan haittaisi.
Nyt ulkona 11C ja puolipilvistä: ylhäällä 22,5C. Kyllä se touko-syyskuulla aika paljon korkeammalle nousee kun auringon teho kasvaa.
Olen @jmaja :n kanssa samaa mieltä, että muulloin kuin talvella ei ulkoa saatavaa lämpöä tarvita. Jos johonkin paukkuja panee, niin mahdollisen ylijäämälämmön johtamiseen maaperään, jotta sieltä mahdollisesti saisi radonimun mukana hiukan lämpimämpää ilmaa (ts. hiukan enemmän) talvella. Tämä on puhtaasti ekonominen kysymys, eli rahaa saa hukkautumaan paljonkin ja toisaalta teki mitä tahansa, on varauduttava laskelmien pohjana olevan kustannusrakenteen elämiseen. Eli jos käytät enemmän rahaa nyt, se voi halventaa kannattavien lisäästöjen saavuttamista myöhemmin, mutta toisaalta rahat saattavat mennä aivan hukkaankin.