Invertterin ja paneelien mitoituksen perusteista

[Makkaramestari]

Froniuksella on hyvä palvelu missä pystyy mitoittamaan paneelit ja sopivan invertterin.

Nyt kun saatavuusongelmien takia olen katsellut kiinalaisten invertterejä olen huomannut ettei yhtä hyviä löydy siltä suunnalta. Paneelimalleja on valittavana suppeasti jne.

Näyttää siis siltä että pitäisi itse opetella perusasiat. Jos otetaan esimerkiksi Huawein 10kW invertteri ja sen perään Longi 455wp paneelia, miten lasketaan montako paneelia yhteen tuloon voi laittaa? Katolle menisi 24 tuota paneelia paremmalle lappeelle ja periaatteessa toiseen tuloon voisi harkita varjoisemmalle lappeelle pienempää ketjua siten että sallittu max 15kWp on täynnä. Mutta pystyykö ko. laitteeseen kytkemään yhteen tuloon 24 x 455 wp Longi jotta toinen tulo voidaan jättää vapaaksi?

Datalehdet
https://aurinkosahkotukku.fi/wp-content/uploads/2021/08/Tekniset-tiedot-3.pdf

https://www.aurinkopaneelikauppa.fi/WebRoot/vilkas04/Shops/20120903-11092-142553-1/MediaGallery/PV_INVERTTERI_HUAWEI.pdf

 

[Euroshopperi]

Nuo 2 m panelit on vissiin 50 V luokkaa jännite, niin menee jo 1200 V luokkaan input ja se on kyllä liikaa.

 

[Makkaramestari]

Voiko noita kytkeä yhteen tuloon rinnan, eli 2x12 paneelin ketjua?

Invertterille annetaan
Operating voltage range 140V-980V
Rated input voltage 600V

Kumpi noista on se joka rajaa? Kai se sentään tuo 980V on per tulo? Paneelin Open Circuit Voltage on 49,5V eli 18 olisi maksimi per tulo jos noin.

 

[fraatti]

Jos Froniuksen konfiguraattorin käyttö onnistui niin sitten onnistunee myös tämän PV solin. Ei muutakun lataa tuolta demoversion ja katsoo oikeilla tiedoilla mitä se kertoo. Avoimenpiirin jännite nousee kylmällä kelillä joka pitää ottaa huomioon. Tuonne ohjelmaan pystyy syöttämään paneeleista myös tiedot käsin jos ko. paneelia ei satu löytymään.

PV*SOL | Photovoltaic design and simulation

PV*SOL is a dynamic simulation program for the design and optimization of photovoltaic systems in combination with appliances, battery systems and electric vehicles.

valentin-software.com

 

[Makkaramestari]

Jos Froniuksen konfiguraattorin käyttö onnistui niin sitten onnistunee myös tämän PV solin. Ei muutakun lataa tuolta demoversion ja katsoo oikeilla tiedoilla mitä se kertoo. Avoimenpiirin jännite nousee kylmällä kelillä joka pitää ottaa huomioon. Tuonne ohjelmaan pystyy syöttämään paneeleista myös tiedot käsin jos ko. paneelia ei satu löytymään.

PV*SOL | Photovoltaic design and simulation

PV*SOL is a dynamic simulation program for the design and optimization of photovoltaic systems in combination with appliances, battery systems and electric vehicles.

valentin-software.com

Kiitti, täytyykin tutustua tuohon.

Froniuksen solarcreatorilla pyörittelin ja esim. 10kWp Froniukselle sen ehdotus oli juurikin 2x12 455Wp tuloon 1 ja varjoisen lappeen ketju tuloon kaksi. Miten nuo rinnakkaiset stringit mahdetaan kytkeä, meneekö se vain haaroittimilla ennen invertteriä ja molemmille ketjuille oma johdotus. Silloinhan voisi alkuun kytkeä molemmat 12 paneelin sarjat omiin tuloihinsa ja jos tuo kolmas ketju tulee lisättyä niin muuttaa helposti invertterillä isomman kentän kytkentä.

 

[Euroshopperi]

Tuosta huomaatkin, että Froniukseen käy syöttää MPP 1:een tuplavirtaa, eli rinnakkaista kenttää. Tuo linkkaamasi invertteri kyllä poksahtaa, jos sinne työntää tuplasti virtaa. Molemmat siis pitää huomioida. Sekä jännite, että virta.

 

[HotZone]

Ei paneeli mitään virtaa työnnä. Kyllä se on se invertteri mikä sitä paneelia kuormittaa ja virran mudostaa. Ei invertteri itseään polta sillä että paneeleista saisi isompaakin virtaa.

 

[Euroshopperi]

Ei paneeli mitään virtaa työnnä. Kyllä se on se invertteri mikä sitä paneelia kuormittaa ja virran mudostaa. Ei invertteri itseään polta sillä että paneeleista saisi isompaakin virtaa.

Jaa. Mä ajattelin, että 10 kW vehkeissä input on MPPT 1:ssä tuplat mitä 2:ssa. Näin mulle kerrottiin, että siihen ykköseen vain saa syöttää rinnakkaiset kentät paneleilta. 2:nen sietää vain yhden stringin. Mulla on kyllä varaa joustaakin tuon suhteen.

 

[Makkaramestari]

Jaa. Mä ajattelin, että 10 kW vehkeissä input on MPPT 1:ssä tuplat mitä 2:ssa. Näin mulle kerrottiin, että siihen ykköseen vain saa syöttää rinnakkaiset kentät paneleilta. 2:nen sietää vain yhden stringin. Mulla on kyllä varaa joustaakin tuon suhteen.

Tämä onkin hyvää infoa. Voiko tuo Huawein datalehden Max. input current per MPPT = 11A edes pitää paikkansa kun esim. tuon Longin oikosulkuvirta on 11,66A. Eikö tuossa mennä heti sallitun yli puhumattakaan mistään rinnankytkentämahdollisuuksista.

Froniuksen MPPT1/2 ero tässä suhteessa oli mielenkiintoinen pointti johon ei ole tullut aiemmin törmättyä.

 

[Euroshopperi]

Mulla on vielä selvemmin sanottu tuo. MPPT 1:ssä on suoraan 2 terminaalia valmiina rinnankytkentää varten. Eli Gen24 invertteri 10 kW teholla.

 

[Makkaramestari]

Pikkuhiljaa ymmärrys lisääntyy. Speksailin Huawein konfiguraattoriin asianomaiset paneelit ja käytännössä tuohon matalaan input currentiin kilpistyy mahdollisuus laittaa stringejä rinnan. Konfiguraattori ei löytänyt mitään vaihtoehtoa mainittujen kahden kentän liittämiseen.

Seuraavaksi otin työn alle Soliksen jonka konfiguraattorista löytyi hieman parempi valikoima paneeleja jo valmiina. 10kW malli näyttää alustavasti aika mielenkiintoiselta, siinä näyttäisi olevan molemmissa tuloissa liittimet valmiiksi kahdelle stringille ja sallittu Input Current riittävän korkea. Konfiguraattorilla sain hyväksytyksi konffikseksi tuon parin kentän vaihtoehdon. Tämä invertteri ei ole kovin kalliskaan.

Huawei olisi kiinnostanut siinä mielessä että sehän on hybridi ja sallisi joskus mahdollisen akustonkin lisäyksen, harmi että ominaisuudet eivät nyt muuten vaikuta ihan täydellisiltä.

 

[Makkaramestari]

On tullut tutkittua invertterien ominaisuuksia ja tuo aiemmin esille tullut mahdollisuus kahden ketjun kytkemiseen yhteen MPPT näyttää olevan yleinen ominaisuus kokoluokasta 10-12kW alkaen. Joillain valmistajilla on toinen MPPT varustettu kaksilla liittimillä, joillain molemmat.

Onko palstalaisilla kokemusta miten järkevimmin kytkeä kolmeen ilmansuuntaan olevat ketjut? Kolmea MPPT harvasta invertteristä löytyy. Olisi mahdollisuus laittaa iso kenttä etelään ja sitten pari pienempää samankokoista itä-länsi suuntiin. Jos ensin mainitun laitaisi MPPT1 ja jälkimmäiset MPPT2, miten mahtaa invertteri osata hanskata vastakkaisiin ilmansuuntiin olevat muuten identtiset ketjut kun ne on kytketty rinnan samaan MPPT?

 

[fraatti]

On tullut tutkittua invertterien ominaisuuksia ja tuo aiemmin esille tullut mahdollisuus kahden ketjun kytkemiseen yhteen MPPT näyttää olevan yleinen ominaisuus kokoluokasta 10-12kW alkaen. Joillain valmistajilla on toinen MPPT varustettu kaksilla liittimillä, joillain molemmat.

Onko palstalaisilla kokemusta miten järkevimmin kytkeä kolmeen ilmansuuntaan olevat ketjut? Kolmea MPPT harvasta invertteristä löytyy. Olisi mahdollisuus laittaa iso kenttä etelään ja sitten pari pienempää samankokoista itä-länsi suuntiin. Jos ensin mainitun laitaisi MPPT1 ja jälkimmäiset MPPT2, miten mahtaa invertteri osata hanskata vastakkaisiin ilmansuuntiin olevat muuten identtiset ketjut kun ne on kytketty rinnan samaan MPPT?

Monessa invertterissä rinnankytkentä pelaa hyvin ja kuvaamasi kaltainen setuppi onnistuu. itä - länsi rinnan ja etelä omaksi.
Mutta sen enempää ei kannata arpoa. Netissä on valmistajien konfiguraattoreita millä asian voi testata. Lisäksi simulointiohjelmia mitkä ovat merkkiriippumattomia.

Tässä alkuun Fronius
Fronius Solar.Creator

Fronius Solar.creator: PV system planning made easy

Design, configure, and share comprehensive PV reports with Fronius Solar.creator—our simple, intuitive, and user-friendly planning tool.

www.fronius.com

SMA
Sunny Design web

https://www.sunnydesignweb.com/sdweb/#/

PV-sol online (löytyy myös premium versio demona jolla onnistuu myös mm 3d suunnitelmat)

PV*SOL online - a free tool for solar power (PV) systems.

PV*SOL online is a free tool for the calculation of PV systems. Made by Valentin Software, the developers of the full featured market leading PV simulation software PV*SOL, this online tool lets you input basic data like location, load profiles, solar power (photovoltaic, PV) module data...

pvsol-online.valentin-software.com

 

[Makkaramestari]

Monessa invertterissä rinnankytkentä pelaa hyvin ja kuvaamasi kaltainen setuppi onnistuu. itä - länsi rinnan ja etelä omaksi.
Mutta sen enempää ei kannata arpoa. Netissä on valmistajien konfiguraattoreita millä asian voi testata. Lisäksi simulointiohjelmia mitkä ovat merkkiriippumattomia.

Tässä alkuun Fronius
Fronius Solar.Creator

Fronius Solar.creator: PV system planning made easy

Design, configure, and share comprehensive PV reports with Fronius Solar.creator—our simple, intuitive, and user-friendly planning tool.

www.fronius.com

SMA
Sunny Design web

https://www.sunnydesignweb.com/sdweb/#/

PV-sol online (löytyy myös premium versio demona jolla onnistuu myös mm 3d suunnitelmat)

PV*SOL online - a free tool for solar power (PV) systems.

PV*SOL online is a free tool for the calculation of PV systems. Made by Valentin Software, the developers of the full featured market leading PV simulation software PV*SOL, this online tool lets you input basic data like location, load profiles, solar power (photovoltaic, PV) module data...

pvsol-online.valentin-software.com

Froniuksen, Huawein ja Soliksen konfiguraattoreita onkin tullut jo pyöriteltyä ja ainakaan vielä en ole onnistunut niiltä saamaan ehdotusta jossa vastakkaisiin suuntiin olevat ketjut tulisivat rinnan. Kiinalaisten softat nyt muutenkin vaikuttavat aika heppoisilta, Huaweilla on bugi joka muuttaa paneelit joka ketjussa saman mallisiksi eli eri paneeleista koostuvia ketjuja ei pysty konfiguroimaan. Soliksen softa hukkaa talletuksessa tietoja yms.

PV Sol premium tuli ihmeteltyä ja ilman tutoriaalivideoiden katselua siihen ei taida päästä sisälle. Tuota online-versiota en huomannutkaan joten katsotaanpa sitä seuraavaksi.

 

[fraatti]

PV Sol premium tuli ihmeteltyä ja ilman tutoriaalivideoiden katselua siihen ei taida päästä sisälle. Tuota online-versiota en huomannutkaan joten katsotaanpa sitä seuraavaksi.

Aikansa kun naputtaa niin kyllä se siitä luonnistuu. Sillä voi tehdä suunnitelmia myös ilman 3D:tä joka on paljon helpompaa.

 

[roots]

Froniuksen, Huawein ja Soliksen konfiguraattoreita onkin tullut jo pyöriteltyä ja ainakaan vielä en ole onnistunut niiltä saamaan ehdotusta jossa vastakkaisiin suuntiin olevat ketjut tulisivat rinnan. Kiinalaisten softat nyt muutenkin vaikuttavat aika heppoisilta, Huaweilla on bugi joka muuttaa paneelit joka ketjussa saman mallisiksi eli eri paneeleista koostuvia ketjuja ei pysty konfiguroimaan.

Froniuksen Creatori ei osannut laittaa rinnan joku aika sitten, mutta nyt kun kokeilin niin näköjään nyt taitaa osata...olisko bugi korjattu.

Huawein konfiguraatttori on saman tekijän kuin SMA, on niin paljon samaa mutta olisko vähän yksinkertaistettu.

opensolar on yksi riippumaton, mutta sekin osaa pelata vain yksillä paneeleilla.

Solar Design And Proposal Software | OpenSolar

OpenSolar provides class-leading solar design accuracy, customer proposals and end-to-end tools to manage and grow your solar business, free.

www.opensolar.com

 

[Makkaramestari]

Froniuksen Creatori ei osannut laittaa rinnan joku aika sitten, mutta nyt kun kokeilin niin näköjään nyt taitaa osata...olisko bugi korjattu.

Saan sillä helposti rinnan silloin kun samaan suuntaan olevasta paneeliketjusta tulisi liian pitkä, eli jännitteet nousevat yli sallitun. Kahta vastakkaisiin suuntiin olevaan ketjua ei, mutta täytyy vielä testailla lisää.

 

[roots]

Saan sillä helposti rinnan silloin kun samaan suuntaan olevasta paneeliketjusta tulisi liian pitkä, eli jännitteet nousevat yli sallitun. Kahta vastakkaisiin suuntiin olevaan ketjua ei, mutta täytyy vielä testailla lisää.

Niillä on se vanhakin versio, kokeilin sitäkin ja se osasi heti laittaa rinnan kun tämä creatori ei osannut, ainakin joku aika sitten molemmat oli tarjolla.

Edit: tuoss taisi olla jotain muuta kökköä...

 

[HotZone]

Tämä onkin hyvää infoa. Voiko tuo Huawein datalehden Max. input current per MPPT = 11A edes pitää paikkansa kun esim. tuon Longin oikosulkuvirta on 11,66A. Eikö tuossa mennä heti sallitun yli puhumattakaan mistään rinnankytkentämahdollisuuksista.

Froniuksen MPPT1/2 ero tässä suhteessa oli mielenkiintoinen pointti johon ei ole tullut aiemmin törmättyä.

Oikosulku virta on ihan oma juttunsa. Silloin paneeli ei tuota tehoa vaan kaikki kennojen energia menee kennojen lämmittämiseen.
Tuo oikosulkuvirta on tarpeen tietää kaaplien mitoitukselle ja sulakkeille. Muuta merkitystä sillä ei ole.
Jos DC-puolen sulake paneeleiden tykönä on isompi kuin oikosulkuvirta, se ei koskaan suojaa kaapeleita eikä paneeleja jos kaapelissa syntyy oikosulku. Silloin tuo oikosulkuvirta kulkee kaapleissa ja voi jopa sulattaa ne ja aiheuttaa tulipalon. Uskoisin että paneelitkin voi tuhoutua jos oikosulku kestää riittävän pitkään. Tuolloin kennojen tuottama energia menee niiden lämmittämiseen.

Invertterin enimmäisvirta taas tarkoittaa suurinta virtaaminkä invertteri suostuu paneeleista ottamaan. Jos paaneleja on rinnan ja niistä saisi suoralla paisteella vaikkapa 16A yhteensä, invertteri ei kykene hyödyntämään kuin sen 11A. Jos on kaksi kenttää ja hiukan eri ilman suuntiin ja ne kytketään rinnan (muista myötäsuuntaiset diodit molempaan kenttään jottei toinen kenttä lämmitä toista ja siten hukkaan tehoa).
Kun maksimitehot tulee eri kellon aikaan, enimmäiskokonaisvirta voisi hyvinkin jäädä tuohon 11A tasolle jolloin invertteri kykenisi muuntamaan kaiken virran mitä kyseisellä paneelikonfiksella saa.

 

[jmaja]

Tuo oikosulkuvirta on tarpeen tietää kaaplien mitoitukselle ja sulakkeille. Muuta merkitystä sillä ei ole.
Jos DC-puolen sulake paneeleiden tykönä on isompi kuin oikosulkuvirta, se ei koskaan suojaa kaapeleita eikä paneeleja jos kaapelissa syntyy oikosulku. Silloin tuo oikosulkuvirta kulkee kaapleissa ja voi jopa sulattaa ne ja aiheuttaa tulipalon. Uskoisin että paneelitkin voi tuhoutua jos oikosulku kestää riittävän pitkään. Tuolloin kennojen tuottama energia menee niiden lämmittämiseen.

Aurinkopaneeli on virtalähde. Virta pysyy lähes vakiona oikosulusta lähelle MPP-pistettä. Tietysti sulake pitää olla isompi kuin oikosulkuvirta, muuten se laukeaa normaalikäytössäkin.

Kaapeleille on aivan sama onko ne oikosulussa vai normikäytössä. Kutakuinkin sama virta niissä menee. Paneelitkaan eivät oikosulusta miksikään mene. Hiukan lämpenevät enenmän, kun auringon säteilystä 100% muuttuu lämmöksi normaalin 80% sijaan.

 

[Makkaramestari]

PV Sol premiumiin pääsi huomattavasti helpommin sisälle jättämällä nyt alkuun 3D-hienoudet pois. Monipuoliset raportit syntyy, finanssipuolelta myös. Kolmen eri ilmansuuntiin sijaitsevan paneelikentän konffaus onnistui myös, ja näistä kaksi rinnan samaan MPPT.

Kiinalaisilla näyttää olevan tapana sallia inverttereillään 10% ylitys nimelliseen AC-tehoon. Esim. 10kW inv voi siis saada 11kW irti, mikä on mukava lisä verrattuna esim. Froniukseen joka käsittääkseni leikkaa heti nimellistehossa. Nyt kun paneeleita tulisi useaan ilmansuuntaan, lienee joka tapauksessa järkevää suunnitella invertterin kuormitus reilusti yli nimellisen.

Saatavuus on kovin hankalaa, 12-15kW luokassakaan ei juuri missään ole näkynyt heti varastossa tarjontaa.

 

[kotte]

Tuolloin kennojen tuottama energia menee niiden lämmittämiseen.

Kennojen tuottama potentiaalinen teho menee tosiaankin kokonaan niiden lämmittämiseen silloin, kun niistä ei oteta virtaa ja melkein kokonaan myös silloin, kun ne ovat oikosulussa. Tehon lämmittävä vaikutus tietenkin jakaantuu kummassakin tilanteessa hiukan eri tavoin, eri ensimmäisessä tapauksessa puolijohdeliitokseen ja jälkimmäisessä kennojen sisäisiin johtimiin ja ulkoiseen johdotukseen. Kennot lämpenevät kaikkein vähiten MPPT-jännitteellä kuormitettaessa. Normaalisti toki kaikki tuo jää auringon lämpösäteilyn ja muun sähköä tuottamattoman säteilyn lämmitysvaikutuksen alle.

 

[jmaja]

Tehon lämmittävä vaikutus tietenkin jakaantuu kummassakin tilanteessa hiukan eri tavoin, eri ensimmäisessä tapauksessa puolijohdeliitokseen ja jälkimmäisessä kennojen sisäisiin johtimiin ja ulkoiseen johdotukseen.

Sama virta (lähes) noissa johtimissa menee oltiin MPP:ssä tai oikosulussa. Eli niihin menevä teho ja lämpö eivät oleellisesti muutu. Kennojen tuottama jännite pysyy oikosulussa lähes nollassa, joten se tuottaa normaalin virran, muttei juuri lainkaan sähkötehoa.

 

[kotte]

Sama virta (lähes) noissa johtimissa menee oltiin MPP:ssä tai oikosulussa. Eli niihin menevä teho ja lämpö eivät oleellisesti muutu. Kennojen tuottama jännite pysyy oikosulussa lähes nollassa, joten se tuottaa normaalin virran, muttei juuri lainkaan sähkötehoa.

MPP-jännitteellä kuitenkin kennojen diodiliitoksella on johtosuuntainen jännite, minkä aiheuttama kennon sisäisen virran teho lämmittää kennoa. Oikosulussa tuon ilmiön aiheuttama häviöteho (melkein) katoaa, mutta siirtyy jonnekin muualle, kuten kennon pinnan johtimien ja puolijohteen liitoksiin, itse johtimeen ja puolijohdekerrosten sisäisiin vastushäviöihin. Kyllä oikosulkuvirta on todellisuudessa hiukan korkeampi kuin MPP-jännitettä vastaavalla virralla, ei toki kovin paljon (kyse on korkeintaan muutaman kymmenen prosentin kasvusta).

 

[Tuplajii]

Ei tähän invertterin ja paneelien yhteenlaskuun ole jotain peukalokaavaa for dummies? Kovasti mainostetiin n. vuoden takaisissa keskusteluissa, että invertteri tulee olla vähän alimitoitettu, mutta nyt aurinkosähköäijä myi, että ehdottomasti on oltava vähän reilumpi kun kuitenkin haluat laittaa lisää paneeleja ja että uudet invertterit on niin hyviä, että siitä käynnistymisestä ei kannata olla huolissaan. Mitenköhän on?

Itselle olisi siis tyrkyllä 8360 kWp paneelit ja tarjottiin FRONIUS Symo 12.5-3-M :ää (firman antama tarjous)
Kilpailijalla (hinnastosta suoraan katsottuna) 8140 kWp ja Growatt MOD 6000TL3-X

Nimellistehot siis 12000 vs 6000 W, invertterin hintaero about 1000 eur, suunnan varmaan arvaa.

Froniuksen pienemmät mallit kenties vaan niin loppu, että myydään noita isompia?

En nyt ehkä kuitenkaan näe, että lähtisin laajentamaan paneeleita. Ehkä sitten kun ensimmäinen invertteri poksahtaa voisi tulla mieleen lisätä tuotantoa.

Mutta se kysymys siis varsinaisesti, että jos ei ota tuota laajennusajatusta mukaan niin vieläkö ne invertterit kannattaisi alimitoittaa, olla just eikä melkein vai ylimitoittaa?

 

[MarkkuJ]

Moro

Mun ymmärtääkseni invertterin voi alimitoittaa sen vuoksi että sieltä paneelistolta harvoin tulee sitä maximi tehoa syystä että paneeliston kulma vaakatasossa että pystytasossa ei ole optimi eikä lähelläkään kuin muutaman tunnin päivästä.Kun paneelisto on ylimitoitettu sieltä siis tulee aamulla ja illala lähempänä sitä invertterin max. tehoa ja ne muutama paneeli ei paljoa maksa siinä kokonaisuudessa kun systeemin hankkii.Olisiko esim. 3 kW:n invertterille sellainen 3,7-3,8 kWp sopiva paneeliteho ja varmaan samalla lailla lähes 1 kW yli invertteritehon isommissakin systeemeissä,yleensähän invertterit on mitoitettu 1,5 kertaisesti paneelitehon mutta se ehkä on turhaa sijoittamista.

 

[puuteknikko]

Froniukselta on tosiaan nuo pienet loppu, mikä on varmaan myynti-innon taustalla. Joku taisi mainita, että tuotanto on seis tällä hetkellä.

Hyvä nyrkkisääntö on paneelien n. 20-25% ylimitoitus, mutta jos ajattelee noin järeää invertteriä niin se ei ehkä ole mahdollista Näyttäisi olevan Feed-in start voltage-arvo samainen 200V kuin vaikka kolmen kilowatin invertterissäkin, joten alimitoituksesta ei ole kyllä mitään haittaakaan.

 

[Espejot]

Mitenkäs noi froniuksen 5 ja 6 kW symo invertterit, hintaeroa vain muutama kymppi... onko noi raudaltansa samoja laitteita?

Edit: kuinka kylmään VOC yleensä mitoitetaan Suomessa? Ei kai -20C lämpötiloissa valon tulo ole kovin optimaalisia.

 

[fraatti]

Mitenkäs noi froniuksen 5 ja 6 kW symo invertterit, hintaeroa vain muutama kymppi... onko noi raudaltansa samoja laitteita?

Edit: kuinka kylmään VOC yleensä mitoitetaan Suomessa? Ei kai -20C lämpötiloissa valion tulo ole kovin optimaalisia.

Mitoitussoftat händläävät nämä automaattisesti. Suomessa avoimen piirin jännitteen laskennassa Fronius käyttää suomessa -10 astetta.
edit. tuhosin liitteen vahingossa.


Tuota voi koittaa täällä: https://creator.fronius.com/
PV-solilla sama homma onnistuu myös ja varmaan monen muunkin ohjelmalla.

Raudasta ei kukaan taida tietää että ovatko samoja vai ei, muutakuin valmistaja. Varaosalistauksista tai painosta voisi päätellä jotain.

 

[Espejot]

Mitoitussoftat händläävät nämä automaattisesti. Suomessa avoimen piirin jännitteen laskennassa Fronius käyttää suomessa -10 astetta.
edit. tuhosin liitteen vahingossa.


Tuota voi koittaa täällä: https://creator.fronius.com/
PV-solilla sama homma onnistuu myös ja varmaan monen muunkin ohjelmalla.

Raudasta ei kukaan taida tietää että ovatko samoja vai ei, muutakuin valmistaja. Varaosalistauksista tai painosta voisi päätellä jotain.

Onko niin etä 6 kW Fronius Symoon saa 12 kWp paneeleita kahteen stringiin mutta antaa 6 kW kahdelta stringiltä yhteensä?

 

[fraatti]

Onko niin etä 6 kW Fronius Symoon saa 12 kWp paneeleita kahteen stringiin mutta antaa 6 kW kahdelta stringiltä yhteensä?

Virallinen "oversizing" taitaa olla 150% että takuu säilyy. Invertteri ei kuitenkaan anna koskaan ulos kuin muutaman kymmenen wattia enemmän kuin mitä nimilaatassa lukee.

 

[Espejot]

Virallinen "oversizing" taitaa olla 150% että takuu säilyy. Invertteri ei kuitenkaan anna koskaan ulos kuin muutaman kymmenen wattia enemmän kuin mitä nimilaatassa lukee.

Keskusinuissa on siis samanlainen mitoitus kuin mikroissa.
Eli sulla on 6kWp paneeleita mutta antaa ulos vain 5 kW piikkitehona... onko useamassa ketjussa?

 

[fraatti]

Keskusinuissa on siis samanlainen mitoitus kuin mikroissa.
Eli sulla on 6kWp paneeleita mutta antaa ulos vain 5 kW piikkitehona... onko useamassa ketjussa?

Kaksi ketjua ja hiukan päälle 7 kWp paneleita ja 5 kW invertteri. Kaikki etelään.

 

[Luukku]

Moro

Mun ymmärtääkseni invertterin voi alimitoittaa sen vuoksi että sieltä paneelistolta harvoin tulee sitä maximi tehoa syystä että paneeliston kulma vaakatasossa että pystytasossa ei ole optimi eikä lähelläkään kuin muutaman tunnin päivästä.Kun paneelisto on ylimitoitettu sieltä siis tulee aamulla ja illala lähempänä sitä invertterin max. tehoa ja ne muutama paneeli ei paljoa maksa siinä kokonaisuudessa kun systeemin hankkii.Olisiko esim. 3 kW:n invertterille sellainen 3,7-3,8 kWp sopiva paneeliteho ja varmaan samalla lailla lähes 1 kW yli invertteritehon isommissakin systeemeissä,yleensähän invertterit on mitoitettu 1,5 kertaisesti paneelitehon mutta se ehkä on turhaa sijoittamista.

Oma järjestelmä on 6,56kWp ja invertteri 6kW eli n.10% alle. 6,2kW on ollu nyt paras huipputeho tänä keväänä.

 

[MarkkuJ]

Moro

Siis onko 6 kW invertteri antanut ulos 6,2 kW,ja paneelitkin täytyy olla todella optimaalisessa kulmassa.

 

[kaihakki]

Aurinkosysteemi nyt fundeerauksessa. HomeWizardilla näkee eri vaiheiden kuormituksen eri kodinkoneille. Sähköliesi, astianpesukone, pyykkikone, kahvinkeitin. VILP, jne. ovat yksivaihekoneita ja kytketty ajan saatossa satunnaisesti eri vaiheisiin.

Invertterit jakaa paneelien tuoton jokaiselle kolmelle vaiheelle ilmeisestikin tasan. Vai onko olemassa inverttereitä, jotka osaisivat kohdistaa paneeleilta tulevan tehon vaikkapa vain yhdelle vaiheelle.

Mitoituksessa oman käytön kantilta pitää vissiin mitoittaa paneelisto niin, että jokaiselle vaiheelle saa n. 2 kw tehon hyvällä kelillä, jolloin mikä tahansa kodinkone saisi ainakin suurimman osan sähköstä paneeleista.

Ja vielä, että onko inverttereitä, joilla on mahdollista jakaa paneelien tuotto vain kahdelle vaiheelle pysyvästi/muuttuvasti.

 

[puuteknikko]

Aurinkosysteemi nyt fundeerauksessa. HomeWizardilla näkee eri vaiheiden kuormituksen eri kodinkoneille. Sähköliesi, astianpesukone, pyykkikone, kahvinkeitin. VILP, jne. ovat yksivaihekoneita ja kytketty ajan saatossa satunnaisesti eri vaiheisiin.

Invertterit jakaa paneelien tuoton jokaiselle kolmelle vaiheelle ilmeisestikin tasan. Vai onko olemassa inverttereitä, jotka osaisivat kohdistaa paneeleilta tulevan tehon vaikkapa vain yhdelle vaiheelle.

Mitoituksessa oman käytön kantilta pitää vissiin mitoittaa paneelisto niin, että jokaiselle vaiheelle saa n. 2 kw tehon hyvällä kelillä, jolloin mikä tahansa kodinkone saisi ainakin suurimman osan sähköstä paneeleista.

Ja vielä, että onko inverttereitä, joilla on mahdollista jakaa paneelien tuotto vain kahdelle vaiheelle pysyvästi/muuttuvasti.

Vaihenetotuksen ansiosta ei tarvitse murehtia noita sähkönsaannin jakautumisia, on siinä mielessä aivan sama, onko invertteri 1- vai 3-vaiheinen ja mihin vaiheeseen 1-vaiheinen invertteri on kytketty.

 

[kaihakki]

Jos hommaan vaikkapa n. 4 piikkikilowatin systeemin, niin jokaiseen vaiheeseen lienee menee n. 1 kw hyvänä kesäpäivänä.
Jos nyt on yhdessä vaiheessa on vaikkapa 3 kw kuorma ja muissa ei mitään kuormaa, niin miten netotus toimii.
Meneekö vaihtokaupalla. Sähköyhtiöön siirtyy kahden joutilaan vaiheen tehot (2 x 1 kw) ja sähköyhtiöltä tulee vaihtokaupassa kuormitettuun vaiheeseen 2 kw lisää.

Taisikin selvitä Oomin sivulta. Tällainen teksti:
Sähkön pientuotannon netotus tarkoittaa sitä, että tuotettu sähkö vähennetään kulutetusta sähköstä ja vain näiden erotus siirtyy sähkölaskulle. Netotus tehdään mittausajanjakson sisällä, joka nykyään on tunti.

Elikkä asia on kunnossa, kuten puuteknikkokin totesi.

 

[Jounis]

Froniuksella on hyvä palvelu missä pystyy mitoittamaan paneelit ja sopivan invertterin.

Nyt kun saatavuusongelmien takia olen katsellut kiinalaisten invertterejä olen huomannut ettei yhtä hyviä löydy siltä suunnalta. Paneelimalleja on valittavana suppeasti jne.

Näyttää siis siltä että pitäisi itse opetella perusasiat. Jos otetaan esimerkiksi Huawein 10kW invertteri ja sen perään Longi 455wp paneelia, miten lasketaan montako paneelia yhteen tuloon voi laittaa? Katolle menisi 24 tuota paneelia paremmalle lappeelle ja periaatteessa toiseen tuloon voisi harkita varjoisemmalle lappeelle pienempää ketjua siten että sallittu max 15kWp on täynnä. Mutta pystyykö ko. laitteeseen kytkemään yhteen tuloon 24 x 455 wp Longi jotta toinen tulo voidaan jättää vapaaksi?

Datalehdet
https://aurinkosahkotukku.fi/wp-content/uploads/2021/08/Tekniset-tiedot-3.pdf

https://www.aurinkopaneelikauppa.fi...-1/MediaGallery/PV_INVERTTERI_HUAWEI.pdf[/URL

http://

Froniuksella on hyvä palvelu missä pystyy mitoittamaan paneelit ja sopivan invertterin.

Nyt kun saatavuusongelmien takia olen katsellut kiinalaisten invertterejä olen huomannut ettei yhtä hyviä löydy siltä suunnalta. Paneelimalleja on valittavana suppeasti jne.

Näyttää siis siltä että pitäisi itse opetella perusasiat. Jos otetaan esimerkiksi Huawein 10kW invertteri ja sen perään Longi 455wp paneelia, miten lasketaan montako paneelia yhteen tuloon voi laittaa? Katolle menisi 24 tuota paneelia paremmalle lappeelle ja periaatteessa toiseen tuloon voisi harkita varjoisemmalle lappeelle pienempää ketjua siten että sallittu max 15kWp on täynnä. Mutta pystyykö ko. laitteeseen kytkemään yhteen tuloon 24 x 455 wp Longi jotta toinen tulo voidaan jättää vapaaksi?

Datalehdet
https://aurinkosahkotukku.fi/wp-content/uploads/2021/08/Tekniset-tiedot-3.pdf

https://www.aurinkopaneelikauppa.fi/WebRoot/vilkas04/Shops/20120903-11092-142553-1/MediaGallery/PV_INVERTTERI_HUAWEI.pdf

Tuossahan se kerrotaan. Max voltage 1100V. Jos menee yli tulee overvoltage varoitus.
Paneelien tiedoista max. power voltage x paneelien määrä.

 

[Hegsa]

Nyt kun paneeliteho on melkein ilmaista vanhat nyrkkisäännöt invertterin ja paneelien tehon yhteensovittamiseksi ei enää oikein päde. Laskin sanoo että paneelien piikkiteho kannattaisi huolella ylimitoittaa invertterin nimellistehosta, varsinkin jos inussa on kaksi MPTT:ä ja kentät päinvastaisissa suunnissa.

Onko kenelläkään tuntumaa kuinka isoja tehoja suhteessa nimellistehoon invertterit sietää vai onko MPTT:n jännite/virtarajat ratkaiseva suunnittelukriteerit? Omalle Huaweille valmistaja ei anna selkeää speksiä vaan epämääräisemmän suosituksen "Recommended maximum input DC power" joka on 1,5x invertterin nimellisteho.

Käytännön sovelluksena olisi siis toisen kentän laittaminen harjakaton vastakkaiselle lappeelle kun olemassa olevassa inussa on toinen MPTT käyttämättönä. Lisää piikkitehoa en kaipaa, mutta ~0,35 €/Wp hinnalla tuota voisi harkita kun laajennuksessa tehtäväksi jäisi vain paneelit + kiskot + johdotus inulle. Tasapainoiltavaa tuossa on mahdollisimman pieni määrä paneeleita asennuskulujen pienentämiseksi (mikä on suurinn kuluerä) ja samalla invertterin kynnysjännitteen saavuttaminen rikkomatta mahdollisia kokonaistehorajoja.