Toimenpiteet korkean sähkölaskun suitsimiseksi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tila
Ei avoinna uusille viesteille.
Sitä vaan miettii, että minkälainen fiilis kansalla on, kun on ensin maksanut itsensä kipeäksi ja kärvistellyt 16 asteen sisälämmössä koko talven osallistumalla joustotalkoisiin. Kun samalla on osallistunut sähköyhtiöiden pelastamiseen. Nämä samat firmat näyttävät sitten ensi keväällä uusia satumaisia tuloksiaan. Johto palkitaan avokätisesti ja osingot virtaa uusissa ennätyksissä.
Itselle kiertävät sähkökatkot ja vastaavat tuovat mieleen kehitysmaat ja niiden ongelmat. Ei vuotta 2022 länsimaassa.
Fortumilla porataan että hiilipaha, ei voi polttaa. Ei se Saksalaista, Kiinalaista tai Puolalaista kiinnosta pätkän vertaan kunhan sähkö tulee töpselistä. Mielestäni ensin pitää hoitaa toimitusvarmuus ja sitten vasta maailman parantaminen. Etukenossa olemisella sahaa vain omaa oksaansa helposti.

En ole vakuuttunut että markkinamalli hoitaa sähkön toimitusvarmuutta vaan siihen tarvitaan jotain muuta sääntelyä.

Mutta, kyykytetäänkö kansa joustoon, joustetaanko siinä 16 asteessa myös ensi talvena, ja sitä seuraavana, ja sitä seuraavana vai mihin suuntaan tämä maailma on menossa? Vaikka energiansäästötoimenpiteitä tehdään niin siitä huolimatta ei ole mitään takeita että sähkö riittää tulevaisuudessa sen paremmin. Millä se sähkö saadaan riittämään terästehtaiden prosessiin jotka haukkaavat ydinvoimalan verran sähköä? PItäisikö siinä kysyä myös kansalta joustoa että nyt tämä terästehdas syökin sähköä vähän reilummin ja kymmenien GW tuulivoimalat ei nyt tuota mitään kun sattui tyyni jakso? Haasteita riittää.
 
Ruotsin keskustan ehdotukset sähkön hinnan laskemiseksi.

The Center Party's proposal to lower electricity prices:​

Double Swedish electricity production​

Sweden needs greatly increased electricity production. The Center Party has presented a roadmap for doubling electricity production by the year 2030, for all emission-free energy sources. Already in the next mandate period, 50 TWh can be added by drastically shortening permit processes.

Reduce electricity grid charges by at least 30 percent​

Grid charges are the cost you pay to get the electricity delivered to your home. Consumers have a fixed and a variable part of the electricity grid fee, with the latter varying depending on how much electricity is used. The Center Party wants to lower the electricity grid fee by 30 percent for all households in 2024.

Implement energy efficiency improvements with "green deduction"​

The safest way to reduce people's electricity bills is by making use more efficient, for example through heat pumps or district heating. Households with direct-acting electricity can in many cases reduce their electricity needs for heating by two-thirds. With the Center Party's green deduction, households can save as much as 50 percent, a maximum of SEK 25,000, to install a heat pump, district heating or geothermal heating.

Lower the electricity price with counter-trade​

Swedish kraftnät should be tasked with procuring power production that can be used when electricity prices are high, so-called counter trading. By increasing biopower production as the electricity price rises, it can contribute to pushing the price down again. In this way, we avoid extreme prices during the hours when demand is high or other electricity production is low. The supply becomes much more flexible and can match the demand.
 
Teknologiateollisuuden ehdotuksia sähkön hinnan laskemiseksi
 
Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kehotti MTV Uutisissa päättäjiä harkitsemaan, kannattaako järjestelmää edes rakentaa ensi talveksi. Ruususen mukaan tehoreserviä pitäisi supistaa ensi talveksi, sillä kaikki tuotantokapasiteetti tarvittaisiin markkinoille.
 
Nurmijärven sähkö
1660747545515.png

Lintilä: ”Suurin kannuste sähkön säästämiseen tulee olemaan lasku” – valtion energiakampanja ei tarjoile kansalaisille ”kikkakolmosta”

 
Ihanan halpaa Nurmijärven sähköllä. Eihän tuosta tule kuin tonnin laskuja per talvikuukausi, jos on sellainen aika perus 18-20MWh vuosikulutus
 
Odotan mielenkiinnolla minkälaisia kvartaali hintoja on 1.10 jälkeen. Mietin kyllä pörssisähkö ja muutaman sulakkeen pois kykemistä :) taidan tilata haudutuskattilan, jää ruuan jääkkappi ja extra lämmitys väliin.

E1: tässä on nyt syyskuu aikaa testailla kuinka paljon saa siirrettyä kuormaa 00:00-07:00
 
Jos valtio jotenkin haluaisi tukea siirtymää joustavaan kulutukseen, niin yksi idea olisi poistaa sähköverot vuorokauden kolmelta halvimmalta tunnilta.
 
Ruotsissa kaavaillaan pullonkaulatulojen käyttämistä sähköstäjohtuvien kustannusten laskemiseksi
Pohjoismaisen perussopimuksen mukaanhan nuo pitäisi käyttää pullonkaulojen poistamiseen, mutta näköjään taudin sijaan nyt sitten on siirrytty vain oireiden hoitamiseen (vaiko sähköjärjestelmän saattohoitoon?).
 
Screenshot_20220821-003024.png
Tätä minä eniten ihmettelen, että miksi vuorakausihinnat edes kaupataan. Jos parin tunnin päästä heilutaan ihan eri hinnoissa, käytännössä hinta menee vuorokauden sisäisen hinnoittelun/kilpailun perusteella.

Tässä kaksoishinnoittelussa ei kait ole enää mitään tolkkua?

Tänään varmaan vedetään taas aamuyöllä jo 600€/MWh?
 
Pohjoismaisen perussopimuksen mukaanhan nuo pitäisi käyttää pullonkaulojen poistamiseen, mutta näköjään taudin sijaan nyt sitten on siirrytty vain oireiden hoitamiseen (vaiko sähköjärjestelmän saattohoitoon?).


No sitä moni tässä tilanteessa tuntuu ehdottavan. Sama kuin koronassa. Yhtäkkiä kaikenmaailman tukia, vaikka luulisi että olisi parempi että yritykset ja yksilöt kasvattaisivat riskinsietoaan. Mutta lyhyen tähtäimen ratkaisut yleensä ajas yli pitkän tähtäimen.
 
Yleistä
Yksi tärkeä tekijä sähkön hinnan nousuun ja vaihteluihin on päästökauppa. Päästökauppaa ei ole mielestäni suunniteltu poikkeusoloja varten ja nyt Ukrainan sodan johdosta Eurooppa ja Suomi ovat ainakin sähköenergian hinnan ja ehkäpä ensi talvena myös saatavuuden osalta poikkeusoloissa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Päästökauppa

Osalainaus ylläolevasta linkistä:

Findfall- voitot
Tuulivoima ja ydinvoima ovat hiilidioksidineutraaleja, mutta sähköyhtiöt laskuttavat niistäkin päästömaksut saaden lisää windfall-voittoja. Kallein käynnissä oleva tuotantomuoto, yleensä kivihiili, määrittää kaikkien energiamuotojen sähkönhinnan

Note

Päästökauppa kaikkine lieveilmiöineen ja rahastusautomaatteineen ei ole kuluttajien aikaansaama vaan on poliittisten päättäjien vihreään ajatteluun perustuva. Onko kansalaiset äänetäneet sitten oikeita päättäjiä?

Ruotsin hovia palvelleen valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan (1583-1654) kerrotaan sanoneen pojalleen: An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur - poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.

:grandpa:
 
Päästökauppa kaikkine lieveilmiöineen ja rahastusautomaatteineen ei ole kuluttajien aikaansaama vaan on poliittisten päättäjien vihreään ajatteluun perustuva.
Jos päästöjen kitkemiseksi yleensä tehdään jotakin (sen sijaan, että annetaan markkinatalouden, voimapolitiikan ja pienessä määrin ehkä kansalaisen oma-aloitteellisuuden määrätä kaikesta energiaan liittyvästä), päästökauppa on osoitettu (tieteellis-empiirisesti) ekonomisessa mielessä tekokkaimmaksi tavaksi toteuttaa nuo tavoitteet, sotkematta taloutta yhtään enempää kuin on pakko tavoitteisiin pääsemiseksi.

Päästökauppa on väärä puu syytettäväksi. Oikea kohde olisi poliittinen pyrkimys vähentää hiilidioksidipäästöjä yleensä, keinolla tai toisella. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen erilaisilla suorilla määräyksillä ja päästörajoilla se vasta suuren sotkun saisi aikaan.
 
Lähestyminen päästökaupan eduista tai haitoista tulee hyvin selväksi siitä kuka tai mitkä tahot hyötyvät päästökaupasta. Lisänä tähän on Ukrainan sota. Onko kotte oikein että Windfall hyödyn päästökaupasta ja Ukraina sodan seurauksena pilviin kohonneesta sähkön hinnasta korjaa lähinnä tuulivoiman ja ydinvoiman ja osittain myös vesivoiman tuottajat ja maksajana on kukas muu kuin kuluttaja. Lisänä tähän on vielä se että Alv kasvaa ainakin toistaiseksi vastikkeetta ja tällä on hyvin suotuisa vaikutus valtion kassavirtaan.

Tässä alla koko systeemin nurinkurisuus. Suomi vähentää hiilien käyttöä mutta silti sähkön hinnan määrää aina ositttain hiilen käyttö, jonka hinta on noussut merkittävästi. Keskieuroopan maat lisäävät moninkertaisesti kivihiilellä tuotettua sähköä Suonen hiilen käyttöön verrattuna. Onko "pohjan perillä hyödyllisiä idiootteja" kuten eräässä amerikkalaisessa lööpissä joku vuosi takaperin todettiin asiaan liittyen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Päästökauppa

EU:n päästökauppa ei johda hiilidioksidipäästöjen alenemiseen EU-alueella, jos yksittäinen hiilivoimala suljetaan jossakin maassa tai yksittäisen voimalan päästöjä onnistutaan alentamaan, sillä muut toimijat saavat lisätä hiilidioksidipäästöjä vastaavasti. Näin ollen valtion täytyisi itse ostaa päästöoikeuksia pois markkinoilta laskeakseen hiilidioksidipäästöjä.[5]

:grandpa:
 
Onko kotte oikein että Windfall hyödyn päästökaupasta ja Ukraina sodan seurauksena pilviin kohonneesta sähkön hinnasta korjaa lähinnä tuulivoiman ja ydinvoiman ja osittain myös vesivoiman tuottajat ja maksajana on kukas muu kuin kuluttaja.
On se siinä mielessä, että sähköpörssikaupan tavoitteena on sovittaa kulutus ja tuotanto tasapainoon ja tämä onnistuu tehokkaimmin (ja laajemmassa mielessä ainoastaan), jos tuotannon muutosten ohella myös kulutukseen pystytään vaikuttamaan. Noinhan markkinoilla hintataso normaalisti muodostuu maataloustuotteiden kohdalla. Päästökauppa puolestaan saattaa fossiilisille sähkön tuotantoon käytetyille polttoaineille sellaisen hintatason, että asetetut päästötavoitteet saadaan toteutumaan.

Tietenkin nuo vaikuttavat kokonaisuuteen yhdessä, mutta päästöhinnat ovat käyttäytyneet varsin tasaisesti. Ovathan ne kohonneet syystä, että maakaasua on jouduttu korvaamaan kivihiilellä, joka aiheuttaa suhteessa tuotettuun energiaan kaksinkertaiset hiilidioksidipäästöt. Täytyy sanoa, että onneksi asia on saatettu tässä tapauksessa päästökaupalla hoidettavaksi eikä vaikkapa polttoainekiintiöillä, jolloin kokonaisuus on mukautunut edes siedettäväksi. On aivan toinen kysymys ja toki mahdollinen, että päästökiintiöitä väliaikaisesti nostettaisiin. Syy kohonneeseen sähkön hintaan on kuitenkin pääasiassa maakaasun saatavuuden merkittävä vaikeutuminen, minkä hintavaikutuksia päästökauppa on pikemminkin helpottanut kuin nostanut sallimalla hiilen käytön kaasun vaihtoehtona.

En ota syvemmin kantaa tuohon verojen lisäkertymään ja voittojen kohdistumiseen sellaisille sähköntuottajille, joilla on toivottavat ja edulliset lähteet primäärienergialleen. Valtiot voivat tietenkin päättää, mihin ylimääräisen verokertymän kohdistavat (korkojen nousun lisäämien velanhoitomenojen ohella). Toisekseen, noiden windfall-voittojen mahdollinen leikkaaminen toivotulla tavalla sähköä tuottaneiden yritysten voitosta nyt ei ainakaan kannustaisi lisäsijoituksiin juuri noihin energiantuotantomuotoihin, joista puutetta on ja joihin sijoittaminen olisi toivottavaa. Samaten sähkön hinnan voimakkaan heilahtelun tasoittaminen keinotekoisilla järjestelyillä tuskin edistää sijoituksia, jotka kohdistuvat sellaisen liiketoiminnan kehittämiseen, joka pyrkii tasaamaan heilahteluja teknisesti ja tarvitsee kohtuullista heilahtelua operatiivisen rahoituksen lähteeksi.
 
Viimeksi muokattu:
Itselle tulee tästä artikkelista mieleen että myös näille herroille ei kelpaa mikään toimenpide vaikka kuitenkin välillä kritisoidaan että mitään ei ole tehty.

Yle kysyi asiantuntijoilta, mitkä ehdotetuista keinoista sähkön hinnan alentamiseksi ovat hyviä, mitkä huonoja.

– Jo sähkömarkkinoiden puutteiden korjaaminen alentaisi hintoja ja kuluttajien energialaskuja. Virkakoneisto ei ole reagoinut milläänlailla mahdolliseen kriisiin, joka on ollut nähtävissä jo keväästä lähtien. On vedottu teknisiin ongelmiin ja EU:n säädöksiin sen sijaan, että pyrittäisiin ratkaisemaan ongelmia.
 
Itselle tulee tästä artikkelista mieleen että myös näille herroille ei kelpaa mikään toimenpide vaikka kuitenkin välillä kritisoidaan että mitään ei ole tehty.

Yle kysyi asiantuntijoilta, mitkä ehdotetuista keinoista sähkön hinnan alentamiseksi ovat hyviä, mitkä huonoja.

– Jo sähkömarkkinoiden puutteiden korjaaminen alentaisi hintoja ja kuluttajien energialaskuja. Virkakoneisto ei ole reagoinut milläänlailla mahdolliseen kriisiin, joka on ollut nähtävissä jo keväästä lähtien. On vedottu teknisiin ongelmiin ja EU:n säädöksiin sen sijaan, että pyrittäisiin ratkaisemaan ongelmia.
Vehviläinen ja Liski itse asiassa käytännössä ehdottavat, että Suomessa siirryttäisiin vapaaehtoisesti sähkön säännöstelyyn (asettamalla pörssisähkön hinnalle hintakatto, jolloin tuonnin väheneminen ja kulutussäätöpaineiden katoaminen saa sähkömarkkinat tuotannon ja kulutuksen osalta epätasapainoon). Tietenkin tuo vähentäisi sähkön ostajien kuluja sekä sitä kautta, että hintakatto alentaisi keskihintaa, mutta myös niin, että kun sähköä ei välillä saa, ei sitä kulukaan (koska eihän esimerkiksi puuttuvaa lämmityssähköä voi myöhemmin täysin korvata lisåkulutuksella ja sama on valojen ja ilmanvaihdon bruttokulutuksenkin osalta; myös sähköajoja voi joutua karsimaan).

Kannattaisi myös lukea Osmo Soininvaaran blogi kuluvan kuun alkupuolelta, https://www.soininvaara.fi/2022/08/03/sahkon-saannostely-hyppivat-hinnat-vai-valtiollistaminen/. Soininvaara kirjoittaa tutkijavierailutoimistonsa sijaitsevan samalla käytävällä kuin em. herrojenkin ja hänellähän on energiavaikuttajataustaa Helenin hallituksen puheenjohtajana.
 
Kannattaisi myös lukea Osmo Soininvaaran blogi kuluvan kuun alkupuolelta, https://www.soininvaara.fi/2022/08/03/sahkon-saannostely-hyppivat-hinnat-vai-valtiollistaminen/. Soininvaara kirjoittaa tutkijavierailutoimistonsa sijaitsevan samalla käytävällä kuin em. herrojenkin ja hänellähän on energiavaikuttajataustaa Helenin hallituksen puheenjohtajana.
Osmon blogista: Hinnat julkaisee Nordpool fingridin sijasta. Tuohonkin dataan pääsyä on rajoitettu mutta entso-e:stä se löytyy kuitenkin. Saisi kyllä olla ilmainen nordpoolissakin.
(Fingrid julkaisee iltapäivällä sähkön hinnan vuorokaudeksi eteenpäin. Minulla on ristiriitaista tietoa siitä, onko tämä tieto vapaasti käytettävissä kulutusta ajoittavissa sovelluksissa. Jos ei ole, Fingrid pitäisi velvoittaa siihen lailla.)

Ilmaiseksi sähkö ei kuitenkaan taida olla muuttumassa vaan siitä tarvii myös aina maksaa siirtomaksu.
Kun sähkö on ajoittain ilmasta, ilmaiselle kehittyy varmaankin järkevää käyttöä.
 
Tavallaan tuo pörssihintojen julkaiseminen Suomessa menetti merkityksensä sen jälkeen, kun yleiseurooppalaisella tasolla sovittiin sähkön pörssihintojen maksuttomasta julkaisemisesta selväkielisenä ja koneluettavana (mainittu ENTSO-E). Kyllähän ne saisi myös koneluettavana Nordpoolgroupiltakin maksua vastaan (ei halpa, mutta eihän noiden käyttö sen jälkeen vaikkapa osuuskunnan piirissä ole kiellettyä automaattisestikaan) ja tuo puolestaan on historiallisluonteinen järjestely peräisin ajalta, kun sähköpörssi varsinaisesti keksittiin ja toimijoiden piti rahoittaa se mallina yhteinen osakeyhtiö eikä avoimen data merkitystä silloin vielä kunnolla ymmärretty laajalti.
Ilmaiseksi sähkö ei kuitenkaan taida olla muuttumassa vaan siitä tarvii myös aina maksaa siirtomaksu.
Kun sähkö on ajoittain ilmasta, ilmaiselle kehittyy varmaankin järkevää käyttöä.
Itse uskoisen, että siirtomaksu muuntuu aikaa myöten enemmän perusmaksupainotteiseksi ja energiapohjainen osuus pienenee. Joku tietenkin väittää, että tuo ei kannusta sähkön säästöön, mutta miksi pitäisikään? Energia ei koskaan muutu ilmaiseksi, joten kuka hullu tuhlaisi sähköä turhaan? No, ehkä kuitenkin uudenvuoden ilotulitusten tapaan ... mutta sittenpä jo ollaan melkein vaarallisilla vesillä, pian kulttuurissa, huippu-urheilussa, ns. kerskakulutustuotteissa, muotivaatteissa jne.

Sähköveron kantotapaa voisi kuitenkin mielestäni harkita. Vaihtoehtonahan olisi esimerkiksi arvonlisäveron korottaminen sähköenergian osalta (jolloin valtiovallalle avautuisi samalla uusia mahdollisuuksia kohdennetuille tukitoimille nyt esillä olevan kaltaisessa ongelmatilanteessa).
 
Eiköhän tuohon sähköenergian ALV tule pieni alennus määräajaksi kaikille (vaikutus muutaman snt/kWh), lisäksi sitten tukea vuokralla asuville (asumistuen korotus) + toimeentulotuen kautta heikoimmassa asemassa oleville. => Eli kaikille hieman tukea. :cool:

Sähköenergian nouseva hintataso nostaa myös ALV-tuloja valtiolle, joten tuo yllä oleva kokonaisuus voi olla valtion kannalta vaikutukseltaan +/-=0 Eikö tuossa nyt sitten olisi mahdollista pieni tulonsiirto huonommassa asemassa oleville?
 
Seisovat voimalaitokset pitäisi saada jotenkin käyttöön, muuten hinnat tuskin putoavat. Meriporin ja Haapaveden laitosten käyttökustannukset tuskin kovin paljon normaalista poikkeavat ja niitä kuitenkin ylläpidetään varalaitoksina. Ehkä Fingrid voisi myös ilmestyä itse tuottajana markkinoille tilanteissa, missä hinnat nousevat. Vaikka kyseessä ei olisikaan verkon kaatumisen uhka, onhan toisessa vaakakupissa melkoiset tappiot, jos teollisuutta ajetaan alas ja pikkuhiljaa häädetään halvemman sähkön äärelle koko Euroopan ulkopuolelle. Fingridin mukaan tulo tuottajana torppaisi ehkä tehokkaasti hintamanipulaatiota kun osa tuotannosta jäisi ajoittain tuottajien syliin.

Aikaisemmin tuontikapasiteettia oli niin paljon että tavallaan sähkön tuonti pönkitti hintatason suurimman osan ajasta. Nyt kun kulutusta on enemmän kuin kapasiteettia vain kulutuspuoli joustaa ja ehkä ajoittain vienti Viroon, koska hinta ei taida olla siellä koskaan alle Suomen hintojen.

Yksityisellä puolella kulutusjoustoa voi saada nopeasti aikaan vain öljyä ja halkoja polttamalla. Kumpikaan ei taida olla trendin mukaista mutta takat varmaan alkavat loimottaa syksyn pimetessä sitä mukaa kuin vanhoja sähkösopimuksia umpeutuu.
 
Seisovat voimalaitokset pitäisi saada jotenkin käyttöön, muuten hinnat tuskin putoavat. Meriporin ja Haapaveden laitosten käyttökustannukset tuskin kovin paljon normaalista poikkeavat ja niitä kuitenkin ylläpidetään varalaitoksina.
Haapaveden voimalaitoksen purkutyöt on taidettu jo aloittaa...

"Voimalaitokselta puretaan turvekattila ja turbiinilaitos"
 
Tämän mukaan 2022 eniten kustannukset nousevat öljylämmitteisissä taloissa. Onkohan seurannut sähköhintoja? Aika rohkea ennuste loppuvuotta ajatellen.

Taitaa näissä tutkimuksissa hintatiedot laahata jäljessä. Keväällä raketoi öljy mutta muuten sähkö taisi olla vielä viime talven osaa lukuunottamatta vielä kohtuuhintaista.
 
Taitaa näissä tutkimuksissa hintatiedot laahata jäljessä. Keväällä raketoi öljy mutta muuten sähkö taisi olla vielä viime talven osaa lukuunottamatta vielä kohtuuhintaista.
Tutkimuksessa on tuossa virhettä-Lämmitysmuotoina öljy (2 500 l/v) ja käyttösähkö (5 000 kWh/v) tai sähkölämmitys (20 000 kWh/v käyttösähkön sisältäen-.Tuon mukaan öljylämmitys talon varsininen lämmitystarve olisi n. 30000kwh ja sähkölämmitystalon 15000kwh ,harhaanjohtamista kun talot eivät lämmitystarpeellaan samanlaisia.
 
Varmaan öljylämmitylsellä tulee myös 10 % hukkaa, lisäksi pannun häviö kesät talvet 60 asteessa ovat suht isot. Silti tuossa on merkittävä heitto.

Lähes öljy vs. kehno vilp veroinen ero.
 
Varmaan öljylämmitylsellä tulee myös 10 % hukkaa, lisäksi pannun häviö kesät talvet 60 asteessa ovat suht isot. Silti tuossa on merkittävä heitto.

Lähes öljy vs. kehno vilp veroinen ero.
Tutkimuksessa iloisesti sekoitettiin rakennuksen energiatehokkuus ja energiamuodon hinta
 
Hukkaa tulee kyllä enempi, 25% tai enemmän uudellakin kattilalla, vuositasolla.

Tuossa hukkakysymyksessä pitää ainakin määritellä mikä on hukkaa ja mikä ei, sillä se kattila lämmittää yleensä sen pannuhuoneen. Kaikissa 3:ssä talossa joissa olen joskus asunut, on rakennettu alun perin öljylämmitteisiksi ja pannuhuone on ollut muiden tilojen ympäröimä. Näin siitä kattilasta sisälle päin karkaava lämpö on ollut ainakin lämmityskaudella tarpeen jo ihan lämmityksen vuoksi. Toki onhan noita pannuhuoneita ja teknisiä tiloja lähes erillisiäkin, parhaimmillaan voi olla kolmekin kylmää seinää.

Poltin polttaa öljyn lähes 100% ja kattilan palamisen hyötysuhde voidaan päätellä savukaasun lämpötilasta ja jäännöshappimäärästä. Vielä 150 °C savukaasulämmöllä ja 5% jäännöshappipitoisuudella pääsee 94% hyösuhteeseen sen polttimen ja kattilan toiminnan osalta ja nykyisissä tai melko vanhoissakaan nuo savukaasun lämmöt eivät ole tuon korkeammat. Kattilasta karkaa jotain toki piippuun polttimen seisoessa mutta toisaalta saa se piippu myös jotain talteen polttimen käydessä.
 
Poltin polttaa öljyn lähes 100% ja kattilan palamisen hyötysuhde voidaan päätellä savukaasun lämpötilasta ja jäännöshappimäärästä. Vielä 150 °C savukaasulämmöllä ja 5% jäännöshappipitoisuudella pääsee 94% hyösuhteeseen sen polttimen ja kattilan toiminnan osalta ja nykyisissä tai melko vanhoissakaan nuo savukaasun lämmöt eivät ole tuon korkeammat. Kattilasta karkaa jotain toki piippuun polttimen seisoessa mutta toisaalta saa se piippu myös jotain talteen polttimen käydessä.
Palamishyötysuhde ei isoin ongelma olekkaan vaan seisontahäviöt ja piipustä taivaalle väreilevä lämpö.
 
Täytyypä yrittää ryhdistäytyä ja mitata joskus talvella polttimen käydessä kuinka kuumana menee ulos. Kädellä tuota on tullut tunnusteltua mutta mittarin kanssa ei ole tullut käytyä. Öljypolttimissa on ollut jo yli 30 vuotta sulkuläpät estämään vetoa polttimen seisoessa. Ei mahda enää olla käytössä niitä "ilmareikä aina auki" -malleja.

Kattiloiden eristykset ovat perinteisesti olleet aika kepoisia. Kuuma kattila puskee lämmintä sisälle ja usein kattilasta lähtee vielä kuumia putkia jotka tehostavat vaikutusta ja kesäaikaan tuo tuppaa monessa paikassa menemään harakoille.
 
Seisovat voimalaitokset pitäisi saada jotenkin käyttöön, muuten hinnat tuskin putoavat. Meriporin ja Haapaveden laitosten käyttökustannukset tuskin kovin paljon normaalista poikkeavat ja niitä kuitenkin ylläpidetään varalaitoksina. Ehkä Fingrid voisi myös ilmestyä itse tuottajana markkinoille tilanteissa, missä hinnat nousevat. Vaikka kyseessä ei olisikaan verkon kaatumisen uhka, onhan toisessa vaakakupissa melkoiset tappiot, jos teollisuutta ajetaan alas ja pikkuhiljaa häädetään halvemman sähkön äärelle koko Euroopan ulkopuolelle. Fingridin mukaan tulo tuottajana torppaisi ehkä tehokkaasti hintamanipulaatiota kun osa tuotannosta jäisi ajoittain tuottajien syliin.

Aikaisemmin tuontikapasiteettia oli niin paljon että tavallaan sähkön tuonti pönkitti hintatason suurimman osan ajasta. Nyt kun kulutusta on enemmän kuin kapasiteettia vain kulutuspuoli joustaa ja ehkä ajoittain vienti Viroon, koska hinta ei taida olla siellä koskaan alle Suomen hintojen.

Yksityisellä puolella kulutusjoustoa voi saada nopeasti aikaan vain öljyä ja halkoja polttamalla. Kumpikaan ei taida olla trendin mukaista mutta takat varmaan alkavat loimottaa syksyn pimetessä sitä mukaa kuin vanhoja sähkösopimuksia umpeutuu.
Taitaa mennä vilppi pakkolomalle, ensin poltetaan vanhat öljyt pois, riittää yli vuodenvaihteen sitten jatketaan puilla.
Käyttötestejä tehdään parhaillaan.
 
Palamishyötysuhde ei isoin ongelma olekkaan vaan seisontahäviöt ja piipustä taivaalle väreilevä lämpö.
Kuten olen ennenkin kertonut onnistuin polttamaan 3000l lähinnä käyttöveden tekoon ehkä viidessä kuukaudessa - poltin sammui öljyn puutteeseen elokuussa. Jämä tuplapesäkattila lämmittti yläpuolisenkin tilan lattian läpi yli 30 asteen - eikä siinä polttimessa mitään läppiä ollut, lämmöt tuuletettiin taivaalle. En tullut mitanneeksi pannuhuoneen lämpötilaa, mutta tosikuuma siellä oli.
 
Läppä auttaa kyllä, silti vaan piipun päästä lähtee lämpöä harakalle.
Kannattaa tuota mittailla.
Tuo ei välttämättä aiheuta kovin paljon suurempaa häviöitä kuin tulisijan lisääminen taloon -- riippumatta siitä, lämmittääkö tuota vai ei. Tulisijan ja piipun purkaminen ja aukon tukkiminen jatkamalla ympäröiviä rakenteita vähentäisi selvästi lämmönhukkaa. Paljosta riesasta pääsisi, jos perinteisen tulisijan asemesta olisi jonkinlainen täysin tiivis palopesä, jonka ilman syöttö ja pakokaasujen poisto tehtäisiin koneellisesti alakautta kiertävän pakoputkirakennelman avulla.
 
Tila
Ei avoinna uusille viesteille.
Takaisin
Ylös Bottom