Asuinpaikkakin vaikuttaa, ja etenkin lounaisrannikolla on meren tuntumassa paikkoja, joissa vilplle on varsin siedettävät olosuhteet verrattuna siihen, millaiset Suomessa on keskimäärin. Jos rinnalla kaiken lisäksi on jokin vaihtoehtoinen tapa tuottaa lämmityksen huipputeho (haja-asutusalueella tyypillisesti puutulisija), niin eihän tuossa ongelmaa olekaan. Kyseenalaistaisin vaikkapa tapauksia, joissa sisämaan kaupungeissa nostetaan valtion energia-avustustukiaisia tapauksissa, joissa on onnistuttu perustelemaan kaukolämpöliittymän korvaamista vilpillä ja jollakin samaan aikaan suoritetulla lämpötaloutta parantavalla toimenpiteellä (jos näitä sitten onkaan?).
Suomen energiaomavaraisuus/huoltovarmuus
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Itselläni on käsitys, että teollisuudessa sähköä ei käytetä kovin merkittävästi tilojen lämmitykseen, koska jos sähköä jossakin kuluu paljon, syntyy usein myös hukkalämpöä, jonka poistaminen pikemminkin on ongelmana. Toisaalta, jos sähköä kuluu vähän, sähköliittymää ei helpolla kasvateta lämmityksen takia. Ainakin viime vuosiin asti teollisuustiloja on tyypillisesti lämmitetty öljyllä.
Kaupan ja palvelujen osalta taas sähköä menee erityisesti valaistukseen ja kylmäkoneisiin, joista syntyvä hukkalämpö saadaan usein hyödyksi ja sähkö kuluu etenkin jäähdytykseen (pääasiassa kesäkaudella). Ilmanvaihto toki nappaa talvella ylimääräistä lämmitysenergiaa, mutta usein lämmönlähde on jokin muu sähkö tuossa tapauksessa.
Eli teollisuuden, kaupan ja palveluiden sähkön kulutus menee toisella profiililla kuin kotitalouksien. Kannattaa katsoa Fingridin sivujen hyviä tilastokäppyröitä menneiltä jaksoilta. Esimerkiksi voi ottaa vaikkapa viime vuoden joulukuun ja tämän vuoden kesäkuun kulutuskäppyrät. Lämmityshän se tuolta selvästi paistaa lävitse, ei niinkään lomapäivät ja vastaavat suhteessa pienehkön perusvuorokausirytmin lisäksi (yöllä useimmissa kotitalouksissa käyttösähkön kulutus vähenee merkittävästi yön ajaksi samoin kuin palveluiden, kaupan ja usein teollisuudenkin aloilla), vrt. https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/kulutus-ja-tuotanto/.
Tuotakin tehdään, mutta kyllä kuvio on pikemminkin sellainen, että lämmön tekoon pitäisi olla eri vaihtoehtoja. Sitten puolestaan kasvavat investointikulut. Ääritilanne voi kuitenkin olla aika hurja: Täälläpäin on iso kaukolämpöverkko, jonka lähin suuri huippulämpölaitos voi hommata lämpönsä maakaasusta, öljystä, bioöljystä (pikapyrolyysiöljy sahanpurusta) tai vesi-ilmalämpöpumpulla. Rakenteilla on lisää vesi-ilmalämpöpumppukapasiteettia ja suuri sähkökattila. Harkittavana on kuulemma myös vuorokausilämpövaraston rakentaminen. Kaikki lämpö voidaan toimittaa myös kauempaa putkea pitkin lähteinä yhteistuotanto kaasulla tai hiilellä (kumpaakaan ei nyt tehtäne eikä ainakaan kaasulla) tai tuottaa muissa yksiköissä eri tavoin kuten pumppaamalla lämpöpumpulla puhdistetusta viemärivedestä, merivedestä (ei talvella), hakekattilalla, puupellettikattilalle, keräämällä hukkalämpöä datakeskuksen jäähdytysilmasta ja joidenkin tilojen kaukojäähdytyksestä tai polttamalla kaatopaikkakaasua. Käytössä on myös vuorokausilämpövarasto. Lämpöä voidaan myös hankkia toisten alueiden kaukolämpöverkoista (joskus vaikkapa yhdyskuntajätteiden polttolaitoksesta on kaupan edullista lämpöä). Noiden lähteiden käyttöä sitten muutellaan hintatason, sopimusten ja teknisten rajoitusten mukaan. Tällä hetkellä kaasun käyttö on kortilla ja korvattu huippulämpökeskuksessa bioöljyllä (kun mahdollista) ja öljyllä ja sähkön käytössä nuukaillaan, vaikkakin kaiketi poltetaan surutta siltä osin kuin on pitempi hankintasopimus.
Hempuli
Töllintunaaja
Nyt tuli varmaan ajatusvirhettä laskuissa.
Kulutusjoustoon osallistuminen lämpöpumpun kanssa on laskelmani mukaan siinä ja siinä. Pumpulla ei varaajien lämpöjä saa nostettua ainakaan hyötysuhteen huononematta kovinkaan korkealle.
Aika huonosti lyö leiville suorasähkön käyttö yön kohtuuhintaisen sähkön aikana varaamiseen. Meillä Carunan siirtomaksu ja verotkin (jotka sentään menee yhteiseen hyvään) nostaa energian kokonaishintaa myyntihinnasta merkittävästi. Suorasähkön 2c/kWh hinnalla voisi normivilppiä ajaa 20c/kWh ja mlp:tä 30c/kWh myyntihinnalla, jotta olisi omillaan.
Toinen seikka on kulutuksen vähentämisen näkökulma. Onko 1kWh siirto aamupäivästä yöksi 3-4kWh kulutukseksi sähkön tuotannon kannalta järkevää, vaikka se kuluttaja taloudessa olisikin?
Kulutusjoustoon osallistuminen lämpöpumpun kanssa on laskelmani mukaan siinä ja siinä. Pumpulla ei varaajien lämpöjä saa nostettua ainakaan hyötysuhteen huononematta kovinkaan korkealle.
Aika huonosti lyö leiville suorasähkön käyttö yön kohtuuhintaisen sähkön aikana varaamiseen. Meillä Carunan siirtomaksu ja verotkin (jotka sentään menee yhteiseen hyvään) nostaa energian kokonaishintaa myyntihinnasta merkittävästi. Suorasähkön 2c/kWh hinnalla voisi normivilppiä ajaa 20c/kWh ja mlp:tä 30c/kWh myyntihinnalla, jotta olisi omillaan.
Toinen seikka on kulutuksen vähentämisen näkökulma. Onko 1kWh siirto aamupäivästä yöksi 3-4kWh kulutukseksi sähkön tuotannon kannalta järkevää, vaikka se kuluttaja taloudessa olisikin?
Varmaan ihan oikea laskelma. Itse ynnäilin vaan summittaisesti että jos päivä/yö alkaa vaihdella tyyliin 10c vs 80c, niin siinä jotain kannattaa tehdä.
Toinen pohdinnan kohde on sitten, että jos hinta heittelee railakkaasti myös semmoisella tasapaksulla lounaisella nollakelillä, niin esimerkiksi meillä tuo on/off käy silloin 3 kertaa vuorokaudessa. Ihan varaajan ja lattian joustolla yhtään lämpöjö ylimääräistä nostamatta siinä noita käyntiaikoja pystyy pelaamaan useita tunteja, jolloin lämpöpumpullekin voisi valita ainakin hivenen edukkaampia tunteja.
Toinen pohdinnan kohde on sitten, että jos hinta heittelee railakkaasti myös semmoisella tasapaksulla lounaisella nollakelillä, niin esimerkiksi meillä tuo on/off käy silloin 3 kertaa vuorokaudessa. Ihan varaajan ja lattian joustolla yhtään lämpöjö ylimääräistä nostamatta siinä noita käyntiaikoja pystyy pelaamaan useita tunteja, jolloin lämpöpumpullekin voisi valita ainakin hivenen edukkaampia tunteja.
Pörssihinnoilla saa VILPillä ihan järkeviä lukuja näillä keleillä ja varmaan vielä normijoulukuullekin. Vaatii jatkuvaa jokapäiväistä ajosuunnitelmaa. Ongelma tulee tammi-helmikuulla kovien pakkasten aikaan. On pakko käyttää vastuksia joka tapauksessa ja silloin halvan sähkön aikaan varaajan kaikki vastukset käyttöön. Silloin varaajan veden lämpötila nousee niin korkealle, että VILPpiä ei voi enää käyttää.
Tulee mieleen, että kaksi varaajaa olisi hyvä. Toinen VILPpiä varten ja toinen vastuslämmitystä varten. Voisi ajaa pakkasilla sekä vastuksia että VILPpiä. Vaatii kylläkin aika paljon tilaa.
Viimeksi muokattu:
Pitääpä tutustua Fingridin tilastoihin.
Löysin 2018 vuoden tilastokeskuksen lukuja, niiden mukaan teollisuudessa lukumäärällisesti suosituin päälämmönlähde on sähkölämmitystä.
Kappalemäärän tilalta pitäisi kyllä olla rakennuskuutiot kun hallit voi olla niin kovin erikokoisia.
Liitteet
Sähkön hinta Euroopassa laskee kyllä - patonkiveikot kiskovat muutamia kymmeniä ydinvoimaloita käyntiin ja eiköhän Saksakin siihen pakoteta. Lisäksi on ollut aina vaan vakavampia kaavailuja hintakatoista kaasulle. Tuskin monessakaan maassa - jos ei ole vaalit tulossa - kansan purnaus vielä niin tehoaa, mutta teollisuuden lobbarit ovat varnasti ajamassa asiaansa joka paikassa.
Näitä lämmön varaamismahdollisuuksia nakertaa sekin että näkyvyys vain 1 vrk eteenpäin, kunpa olisi edes 2-3 vrk.. mutta todellisuus on mikä on. Jos jollakulla on todella iso vesivaraaja se tasoittaa ongelmaa. Jos taas varataan vaikkapa lattialämmityksen betoneita ja _jos_ halpaa sähköä on toisinaan, niin välillä tukalan kuuma yö takana ja toisinaan hytistään. No keskimäärin voi olla ok mutta..
Onhan tuossa myös kulutukset kiinteistötyypeittäin. Tosin siinä on erikseen sähkö ja lämpöpumput. Lämpöpumppujen kulutus on mukana polttoaineiden summassa. Onkohan tuo lämpöpumppujen energiamäärä niiden ottamaa ilmaisenergiaa vai tuottamaa lämpöä. Miten niiden kuluttama sähkö on tuossa käsitelty? Hämäyksen vuoksi vielä "polttoaineet" on ilmoitettu TJ, mutta kaukolämpö ja sähkö GWh.
Tuon taulukon sähkössä 25% on muuta kuin asuinkiinteistöjä.
Jos meidän politiikoilla olisi yhtään tervettä kotiinpäin vetoa niin tuo Saksan pakottaminen ruotuun olisi se juttu. Se että on tehnyt virheen fossiilikaasun kanssa okei virheitä tapahtuu mutta se että ei mitään opita ja jatketaan uusilla virheillä eli ydinvoimaloiden kanssa ideologinen sekoilu jatkuu on jo aika anteeksiantamatonta, ainakin aikuisten maailmassa. Jos olisi munaa ja järkeä niin velvoitetaan jäsenmaata huolehtimaan omasta huoltovarmuudestaan tiettyyn rajaan saakka, vaikka 95% tms. Loput voidaan sitten sovittuun, kenties suolaiseenkin, hintaan rajan takaa siirtää mikäli siellä _ylimääräistä_. <- Meillähän ei ole ylimääräistä täällä, kuten tiedämme.
Sakut, suomalaiset ja monet muut hallinnot käyttävät nyt tilaisuutta saadakseen kuluttajat investoimaan lämpöpumppuihin, eristeisiin ja ohjauksiin - siksi nyt annetaan paniikin velloa ihan rauhassa. Talven tullen sitten voi esiintyä pelastajana. Saksalla on kaasuvarastot kutakuinkin täynnä vaikka ne yrittivät pitää sen uutisen poissa julkisuudesta - ei siitä siellä pulaa ole ollut enää vähään aikaan.
Tuosta lämmön varaamisesta on Soininvaara avautunut useamman kerran ilman mitään konkreettista ajatusta että mihin sitä voi varata helposti.
Merkittävä varauskyky vaatisi suurta varaajaa ja erityisen suurta jos lämpöpumppulämmöillä pelataan. Talon lattioihin ei kovin paljoa voi varata kun huonelämpö nousee. En suostuisi kyllä 25-26C edes sisälämpöä nostamaan... Ei ole järkeä millään mittarilla.
Kuumempi vesi vaatii suoraa sähköä. Suoran sähkön käyttö olisi sitten järkevää jos siirtomaksuja joustettaisiin kanssa alas kun sähkö on halpaa
Merkittävä varauskyky vaatisi suurta varaajaa ja erityisen suurta jos lämpöpumppulämmöillä pelataan. Talon lattioihin ei kovin paljoa voi varata kun huonelämpö nousee. En suostuisi kyllä 25-26C edes sisälämpöä nostamaan... Ei ole järkeä millään mittarilla.
Kuumempi vesi vaatii suoraa sähköä. Suoran sähkön käyttö olisi sitten järkevää jos siirtomaksuja joustettaisiin kanssa alas kun sähkö on halpaa
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Juuri siksi tarvitaan ydinvoimaa ja muita tuulista sekä auringonapaisteesta riippumattomia energioita.
Ei elämä sen mukaan voi pyöriä tuuleeko vai ei.
Tuulivoimaa on rakenteilla ja suunnitteilla niin paljon, että kannattavuuslaskelmat muille laitoksille huononee jatkuvasti.
Luulen että oikeastaan laskelmat on jo niin huonot että niitä laitoksia ei ole edes suunnitteilla.
Tai osaako joku nimetå jonkun isomman laitoshankkeen?
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Pakko niitä on rakentaa jos aiotaan pitää yhteiskunta käynnissä normaalisti, eikä "hyppysähkön" mukaan ja kämpissä palellen.
Ei ole mikään pakko. Eikä niitä tule ainakaan 10 vuoteen ellei suunnitelmat ole jo pitkällä.
Ja aika vaikea olisi suunnitella salaa 500-1000MW laitoksia joita pitäisi tulla nippu säätövoimaksi.
Eli pahaa pelkään että tilanne on just niin karmea kuin miltä näyttääkin.
Teollisuusrakennuksillekin on osuus "Muu" melkein yhtä suuri kuin sähkö. Mitä lienee, hukkalämpöäkö? Tuskin sentään ilman lämmitystä, kun määrä on osattu tilastoida.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Niin, nyt tuleekin kiire suunnitella ja rakentaa uusia ydinvoimaloita, kun huomataan tässä talven aikana millaisessa kusessa ollaan.
Ja kyllä, pakko on. Se tullaan huomaamaan.
Ja kyllä, pakko on. Se tullaan huomaamaan.
Ydinvoima ei tosiaan sovellu käytännössä "hyppysähkön" korvaajaksi (uutta ei tule siihen mennessä, kun joka tapauksessa on pakko kehittää jotakin muuta). Nyt vaikuttaa siltä, että sähköstä kriittisesti riippuvat asiakkaat perustavat itse kilvan moottorivoimaloita, vrt. https://yle.fi/uutiset/3-12603878 (olen itse pitänyt tätä yhtenä mahdollisuutena jo ennen nykykriisiä). Verkon kannalta nuo asiakkaat "säästävät sähköä" ja osallistuvat tehokkaasti kulutusjoustoon. Ehkä verkkosähkö taantuu "paarialuokkaan" (ihan tahallinen ajatusyhteys Intiaan). Verkosta saa sähköä ennalta arvaamattomaan hintaan, jos saa.
Ei se vilppikään niin rosvo ole kuin täällä annetaan ymmärtää. Tai riippuuko vilpistä? Marraskuusta -19 lähtien vilpillä lämmitetty vajaa 200m2 kämppää Tampereella, vastuksia ei ole käytetty kuin muutama tunti alussa kuin ei osattu niitä
kieltää. Varaava takka vaihtelevasti lisälämmittimenä. Yhtään ei omaatuntoa kolkuta, tehty niin kuin yhteiskunta on on
hyväksi havainnut jopa siitä monille maksanut. Vaihdettu on vaikka ollaan oltu koko ajan naapureiden avun varassa
Nyt sitten on hätä niin kuluttajilla kuin valtiollakin.
kieltää. Varaava takka vaihtelevasti lisälämmittimenä. Yhtään ei omaatuntoa kolkuta, tehty niin kuin yhteiskunta on on
hyväksi havainnut jopa siitä monille maksanut. Vaihdettu on vaikka ollaan oltu koko ajan naapureiden avun varassa
Nyt sitten on hätä niin kuluttajilla kuin valtiollakin.
Tampereella valmistuu joulukuussa naistenlahti 3 ja Lielahden kaasuturbiinilaitokselle puuhataan öljykäyttöä:
www.aamulehti.fi
Pääkirjoitus | Naistenlahti: Nopea kolmonen lämmittää tamperelaisia
Ripeydellä on Naistenlahti 3:n yli 200 miljoonan voimalainvestoinnissa iso merkitys.
www.aamulehti.fi
Mikähän firma olisi kiinnostunut investoimaan ydinvoimaan. Investointilaskelmien teko on mahdotonta, koska sähkön hinnasta ei ole mitään tietoa tulevaisuudessa.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Noh, sähköpula on ilmeinen. Sähkön tuotanto ei maksa juuri sen enempää kuin ennenkään. Sen sijaan sähkön hinnat on pilvissä.
Sähkön puute tulee olemaan jatkuva, sen tuulivoiman lisääntyvä osuus varmistaa. Tarvitaan vakaata sähköä joka ei ole riippuvainen tuulesta, paisteesta tai vuodenajasta.
Tarvitaan tarvitaan... Mutta suurin osa maailman ihmisistä elää paikoissa joissa sähköä tulee jos tulee, eikä pitkätkään sähkökatkot tunnu missään.
Eli tarve vakaalle sähköverkolle on olemassa kun siihen on totuttu, mutta pelkkä tarve tai saavutettu etu ei riitä perustelemaan investointeja, varsinkin jos ei ole maksajaa säätövoimalle mitä tarvitaan vähemmän ja vähemmän vuositasolla.
Eli tarve vakaalle sähköverkolle on olemassa kun siihen on totuttu, mutta pelkkä tarve tai saavutettu etu ei riitä perustelemaan investointeja, varsinkin jos ei ole maksajaa säätövoimalle mitä tarvitaan vähemmän ja vähemmän vuositasolla.
Tuo ratkeaisi, jos tuulivoima saataisiin varastoon jollain järkevällä hyötysuhteella. Tai jos vesivoimaa olisi niin suurelle teholle, että sillä saataisiin katettua ydinvoiman, teollisuuden tuottaman sekä kaukolämmön sivutuotteena tuottaman sähkön kanssa koko kulutus. Mutta sitä ei taideta olla lähelläkään.
Jos kuitenkin tehoa irtoaisi muualta riittävästi, niin tuulivoimalla sitten lähinnä säästeltäisiin vesivoimaa tyveniä kelejä varten. Siis siellä missä nyt voidaan veden antaa nousta hieman. Eihän tuota vettäkään hirveästi Suomessa onnistuta varastoimaan.
Itse en ihan allekirjoita näitä kaikkein hurjimpia tuomiopäivän maalailuja. Sähkön käyttö toki lisääntyy, mutta samanaikaisesti lisääntyy myös energiatehokkuus, ja uusiutuvia tulee ihan valtavasti lisää. Eikä meillä nyt taida ihan hirveästi olla lähivuosina "tappolistalla" poistuvia laitoksia, paitsi nuo muutama hassu hiilivoimala joilla isojen kaupunkien kaukolämpöä tehdään. Siirtolinjojen parantuminen antaa mahdollisuuden myydä ylimääräiset tuulisähköt ulkomaille, jos ei niitä vetykeittämöitä vielä saada pykättyä riittävän nopeassa tahdissa. Aurinkovoima vaimentaa osaltaan hieman tuotannon heiluntaa, koska syklittää eri tahdissa kuin tuulivoima. Paitsi että omat vesivoima-altaat saadaan pidettyä uusiutuvilla paremmin täynnä, eikä olla enää niin paljon syyssateiden varassa, ulkomaille ajoittain myytävä ylimääräinen sähkö vaikuttaa samoin myös länsinaapureilla - sielläkin pysyy altaat suuremman osan ajasta täynnä. Lännen suunnan tuontisähkö (lähinnä se vesivoima) kattaa kysyntää silloin, kun omat uusiutuvat ovat tuotantokuopassa.
Sähkön osalta omavaraisuuden ensimmäinen aste, energiaomavaraisuus, saavutetaan todella pian. Teho-omavaraisuuteen menee aikaa, mutta ei sen puute tähänkään kevääseen asti mitään haitannut, kunhan sitä tehoa oli tarpeeksi muualta saatavissa. Nyt puuttuu Venäjän sähkö, eli osapuilleen OL3:n verran - ja kappas, se OL3 juuri sopivasti lähteekin tuotannolle. Kaikki muu uusi tuotanto onkin sitten plussaa, esimerkiksi se 1000 MW tuulivoimaa joka vielä loppuvuonna valmistuu. Ja ensi vuonna 1500 MW lisää.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Vaan täällä tuntuu. Talojakin rakennettu pelkän sähkön varaan lämmityksen osalta, edes varaavaa takkaa ei ole rakennettu kaikkiin omakotitaloihin, mikä tuntuu vähintäänkin hullulta.
Ja vielä hullummalta se tuntuu nyt kjun tuulisähköhkön suurentuva osuus aiheuttaa enemmän ja enemmän sitä säätösähkön tarvetta.
Ja vaikka säädöt on täysillä niin ei vaan riitä talvella kattamaan suomen kulutusta.
Miten olisi parit ydinvoimalat?
Mitäs tehdään seuraavat 15 vuotta niiden valmistumista odotellessa?
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Ja se perusongelma on yhäkin sama, tuulella ja auringolla tuotetulla sähköllä: sähköpula on kaikkein suurin juuri silloin kun sähköä tarvitaan kaikkein eniten, talvella -36c.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Eli ei kannata aloittaakaan koska on jo ennestään viivytelty liikaa?
Kuka aloittaa hankkeen? Rohkeasti vain perustamaan firmaa jos on 10mrd rahaa.
Fortum ainakin on persaukinen firma.
Niin no, suuri osa liikkuu fillarilla hiekkateitä/polkuja, täällä on vaan totuttu liikkumaan autolla asfaltoituja teitä. Jos ei haluta satunnaisvoiman aiheuttamaa satunnaista sähkön saantia niin satunnaisvoiman verkkoon kytkemisen ehtona pitäisi olla hankittuna osuus verkkoon kytketystä vakaammasta tuotannosta, näin ei tulisi kovin suurta epätasapainoa satunnaisvoiman ja säädettävän perusvoiman välillä ja investointeja olisi pakko tehdä myös perusvoimaan.
Pörssisähkön seurannan lisäksi pitäisi seurata
- jos syntyy tehopula tilanne pudottaa kuormitus minimiin
- tehopulassa verkon taajuutta. Lähellä 49hz pitäisi pudottaa muu paitsi eli toimintoja ylläpitävät
Käyttötilanne (normaali/tehopula)
ja Verkon taajuus löytyy ainakin https://www.fingrid.fi/-/custom/sahkojarjestelman-tila-169/
- jos syntyy tehopula tilanne pudottaa kuormitus minimiin
- tehopulassa verkon taajuutta. Lähellä 49hz pitäisi pudottaa muu paitsi eli toimintoja ylläpitävät
Käyttötilanne (normaali/tehopula)
Sähköjärjestelmän tila
www.fingrid.fi
Olen vähän sitä mieltä, että ei enää kannata. Nykyinen sähkön hintataso toki mahdollistaisi kannattavan hankkeen myös vanhanaikaisella tekniikalla, se vain tuskin pysyy tällä tasolla viittatoista vuotta. Lisäksi alkaa olla ajallisesti vähän siinä ja siinä, kumpi valmistuu ensin; perinteinen laitosmonoliitti tyyliin OL3, vai useilla pienreaktoreilla toteutettu versio. Niillä ei vielä päästä aloittamaan laitoksen rakentamista, mutta kymmenen vuoden kuluttua varmaankin päästään - eikä siinä sitten kauan nokka tuhise.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Se on tämä suomen sähkötouhu vähän niinkuin vilppi, ei riitä kovilla pakkasilla
Näinpä se on... Sitä yritetään sitten korvata rakentamalla lisää satunnaisvoimaa.
Ehkä tässä pitää odotella viitisenkymmentä vuotta että keksivät miten saada energiaa talteen riittävän tehokkaasti suomen talvisesta pimeydestä ja järeistä pakkasista. Sitä odotellessa ei vissiin sitten kannata tehdä voimaloita joista saa sähköä tasaisen varmasti.
Onhan moni jo lohkaissut, ettei kannata enää töissä käydä talvella, vaan on jäätävä lämmittämään pirttiä tulisijoilla.
pökö
Kaivo jäässä
Kohta kun kaikilla on 2 sähköautoa niin pitää niitä sitten ladata tuulisella ilmalla
Pitää muistaa, että nykyisten ydinvoimaloiden käyttöiät päättyvä tällä vuosikymmenellä. Loviisaan haetaan 20 vuoden lisäaikaa 2040-luvulle.
Olkiluoto 1 ja 2 käyttöluvat on uusittu ja päättyvät 2038. Eli 16 vuoden päästä.
Jos noiden jälkeen meinataan pyörittää ydinvoimaa, pitäisi nyt jo olla ainakin keskustelua käynnissä uusista ydinvoimaloista. Suomen valtiohan on noista sanoutunut irti ja delegoinut niiden hankinnan markkinataloudelle. Ainakaan vielä ei mikään firma ole ilmoittautunut investoimaan uusiin ydinvoimaloihin.
Olkiluoto 1 ja 2 käyttöluvat on uusittu ja päättyvät 2038. Eli 16 vuoden päästä.
Jos noiden jälkeen meinataan pyörittää ydinvoimaa, pitäisi nyt jo olla ainakin keskustelua käynnissä uusista ydinvoimaloista. Suomen valtiohan on noista sanoutunut irti ja delegoinut niiden hankinnan markkinataloudelle. Ainakaan vielä ei mikään firma ole ilmoittautunut investoimaan uusiin ydinvoimaloihin.