pökö
Kaivo jäässä
Miten tuollainen raakki voi sitten olla varalaitoksena suomen sähköntuottoa varmistamassa?
Siinäkö on aikaa tehdä huolto ennen starttia?
Suomen energiaomavaraisuus/huoltovarmuus
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Siinäkö on aikaa tehdä huolto ennen starttia?
Eihän se tarvinnutkaan olla täysipäiväisenä voimalaitoksena. Ensinnäkin sen kausi päättyi 30.6., mutta toisekseen sen ei tarvinnut olla kuin kuukauden varoajalla (lakitekstistä ote):
"1) yksikön käynnistysaika on enintään 12 tuntia 1 päivän joulukuuta ja 28
päivän helmikuuta välisenä aikana ja enintään yksi kuukausi muuna ai-
kana"
Eli 28.2. jälkeen kyseinen voimalaitos olisi nimenomaan kyetty huoltamaan ennen käyttöönottoa. Toisekseen, laitoksen ei tarvitse toimia kuin 200 tuntia 1.12. - 28.2. välisenä aikana.
Eli polttoainetta tarvitaan vain 8 päivän ajaksi koko talvea varten, ja muulloin voidaan huolto tehdä kun pyyntö käynnistää tulisi. Tai olla tekemättä, ehkä se sen pienen hetken kestää.
Toisekseen, hinta pitää olla niin korkea, että varmasti jää voitolle:
"Tehoreservinä toimivan yksikön tuottama sähkö ja sähkönkulutuksen
jousto tulee tarjota markkinoille hinnalla, joka ei saa alittaa raskasta polt-
toöljyä polttoaineenaan käyttävän lauhdutusvoimalaitoksen muuttuvia
kustannuksia, joihin on lisätty tuotantoon tarvittavien päästöoikeuksien
arvo"
Eli kyllä se voimalaitos voi olla suunnilleen savupiippu poikki ja 1000 kiinalaista lennätetään polkemaan polkupyörää jos tarvitsee käynnistää. Ei sen tarvitse missään tilanteessa olla samassa tilassa kuin normaalien laitosten.
Saavat. Nyt vain ei ole ensimmäistäkään laitosta reservissä, juurihan tästä uutisoitiin. Uusi tarjouskilpailu keskeytyi, kun ei tullut yhtään kelvollista tarjousta reservilaitoksista. Tällä hetkellä reserviä ei siis ole.
Toki kaikenlaisia seisovia laitoksia on siellä täällä, niistä tuskin mitään listaa löytyy. Omalla työpaikallakin on osapuilleen 150 MW sähkön tuotantotehoa käyttämättömänä. Suurimmasta osasta vastaa kaasuturbiini, joka ei taida olla edes käyttökunnossa tällä hetkellä. Ei noita ole kannattanut vuosikausiin pyöritellä, kun markkinoilta on saanut paljon halvempaa sähköä kuin mitä itse saisi tehtyä.
Juurihan sitä käytettiin, kun tuli muutos OL3 ajoon. Ilmeisesti talvikaudelle ei vielä ole saatu reserviä, mutta edellisen sopimuskauden reserviä on vielä.
Aivan, ilmaisin asian epätarkasti. Siis vielä puolitoista kuukautta on reserviä, marraskuun käynnistyisi uusi kausi johon ei ole kelvollisia tarjouksia saatu.
En, mutta metsäteollisuudesta on kyse tässäkin. Veikkaan, että noita löytyy tosiaan sieltä täältä. Olisi kiva tietää paljonko Suomessa oikeasti on reservitehoa tällä lailla hiljaisessa unholassa.
Termi "reserviteho" on tuossa yhteydessä harhaanjohtava, koska virallinen termi "reservi" viittaa juuri Suomen kanssa maksusta reservisopimuksen solmineita laitoksia.
Nuo "uinuvat" laitokset ovat normaaleja markkinoille osallistuvia laitoksia, joille ei makseta oletusarvoisesti mitään, mutta voivat halutessaan tarjota sähköään markkinoille sähköpörssiin ja voivat saada tuloja markkinaehdoilla, jos onnistuvat tarjoamaan ehdoilla, jotka hyväksytään pörssissä (käytännössä kilpailukykyiseen hintaan kysyntäennusteen mukaista tarvetta täyttämään).
Itse asiassa ei. Fingridin sanastossa Reserviä on markkinoilta lennossa ostettava sähkö ja seisokissa odottavat ovat Varavoimalatoksia / manuaalista reserviä.
Lisäksi sivuilla lukee näin:
Fingridin omistamia ja käyttöoikeussopimuslaitoksia ei käytetä kaupalliseen sähköntuotantoon. Käyttöoikeussopimukset on pyritty tekemään vähintään kymmeneksi vuodeksi. Fingrid ei tee uusia käyttöoikeussopimuksia eikä nykyisiä sopimuksia jatketa sopimuskauden päätyttyä, vaan ne korvataan markkinaehtoisella hankinnalla säätökapasiteettimarkkinoilta. Säätökapasiteettimarkkinoiden lisäksi Fingridillä on mahdollisuus hankkia säätökapasiteettia kilpailuttamalla pidempiä sopimuskausia. Tällä hetkellä Fingridillä ei ole pidempi aikaisia säätökapasiteettisopimuksia ja mahdollisista tarjouskilpailuista tiedotetaan erikseen.
Tähän nähden meripori-keissi kuulostaa vähän kummalta.
Minä ymmärrän asian niin, että sähköä voi tarjota markkinoille markkinahintaan ja kaikki reservi ja varavoima on muuta, jonka käytöstä a) Fingrid päättää, b) tuota käytetään sähköverkon stabiilisuus- tms. vaatimusten takia, mutta ei markkinaehtoisesti, c) Fingrid korvaa rahallisesti erikseen, että laitos tuolla tavoin tarjoutuu käytettäväksi (ja rajoittaa vapaaehtoisesti mahdollisuuksiaan osallistua vapaasti markkinoille). Reserviä on todellakin monenlaista ja tokihan on "yksityisiä" kaasuturbiineita sun muita, joista voi olla käyttöoikeussopimus tms. eli ne ovat "reservilaitoksia" tai sitten ne periaatteessa voivat osallistua markkinoille. Esimerkiksi suuri sähkön kuluttaja kuten suuri teollisuuslaitos voi osallistua reservimarkkinoille tai tarjota käyttösopimuslaitoksen joko kulutus- tai tuotantopuolelle ja samaan aikaan osallistua suuremmalla panokselle markkinoille muilla koneistoillaan erikseen tai osin päällekkäin (kummastakin "korista" on vastattava erikseen). Helenillä taitaa Kellosaaressa olla aivan oma reservi eli varavoimalaitos, jonka käytöstä se ainakin ennen päätti itse (toki yhteisymmärryksessä Fingridin kanssa). Helenin verkko on sen verran suuri ja sähköä sekä tuotetaan että kulutetaan paljon, joten tuo on ikään kuin valtakunnan verkko pienoiskoossa.
Mikä meripori-keississä on kummaa? Sitä ei hyväksytty reservilaitokseksi, koska tarjouksen kustannusperusteet olivat sääntöjen vastaisia. Muita tarjouksia ei saatu, joten reservilaitoksia ei tule lainkaan (Ylen uutisen mukaan). Ilmeisesti Fortum katsoo, että laitos voisi kuluvalla kaudella tuottaa sähköä kannattavasti myös markkinoille, koska sähkön hinnan oletetaan tällä kertaa olevan riittävän korkea (ja hinnan epäilemättä saa suojatuksi varsin korkealle hintatasolle, kun futuurihinnat ovat korkealla ja tuotantotarjouksista on niukkuutta).
No se että fingridin sivuilla lukee että "Fingrid ei tee uusia käyttöoikeussopimuksia eikä nykyisiä sopimuksia jatketa sopimuskauden päätyttyä" - mutta tarjouksia silti pyydetään.
^ Minusta asia vaikuttaisi selvälle. Pitkä (10 vuoden?) käyttöoikeussopimus on päättymässä, ja tarkoitus oli solmia joku lyhyempi säätökapasiteettisopimus. Vaan ei tullut kauppoja. Tällä hetkellä ei ole säätökapasiteettisoppareista tarjouskilpailua, koska viimeisin sellainen juuri karahti kiville. Ja siitä lienee tiedotettu erikseen silloin aikanaan, kun se alkoi. Kenties asia meni näin, noita lainaamasi fingridin tekstin termejä käyttäen.
Harrastelija
Vakionaama
Onkohan käyttöoikeus ja reservi sama vai kaksi eri asiaa?
Suomessa ainutlaatuinen kaasuvarasto otetaan pian käyttöön – täytetään heti venäläisellä kaasulla
Hamina valmistautuu parhaillaan ottamaan lokakakuussa käyttöön Suomen ensimmäisen kansalliseen kaasun siirtoverkkoon kytketyn LNG-terminaalin. Nestemäistä maakaasua kuljettanut tankkeri saapui tänään Venäjältä.
Suomessa ainutlaatuinen kaasuvarasto otetaan pian käyttöön – säiliö laitetaan toimintakuntoon venäläisellä kaasulla
Hamina valmistautuu parhaillaan ottamaan lokakakuussa käyttöön Suomen ensimmäisen kansalliseen kaasun siirtoverkkoon kytketyn LNG-terminaalin. Nestemäistä maakaasua kuljettanut tankkeri saapui tänään Venäjältä.
yle.fi
Suomen suurin pellettivalmistaja joutui keskeyttämään pellettien myynnin – tilausmäärät ovat ylittäneet ennusteet monikymmenkertaisesti
Suomen pellettimarkkinoilta on poistunut noin yksi kolmasosa tarjonnasta. Vapo arvioi, että myyntitauko kestää kevääseen asti.
Suomen suurin pellettivalmistaja joutui keskeyttämään pellettien myynnin – tilausmäärät ovat ylittäneet ennusteet monikymmenkertaisesti
Suomen pellettimarkkinoilta on poistunut noin yksi kolmasosa tarjonnasta. Vapo arvioi, että myyntitauko kestää kevääseen asti.
yle.fi
ZONS
Mitsubishi Electric MSZ-FD25VA
Kyllä se on ollut Suomenkin (keinotekois-)vihreät jotka ovat olleet ajamassa fossiilista maakaasua ideologisesti ja luonnonlakien ja biologian vastaisesti uusiutuvaksi.
Sensijaan todellisuudessa uusiutuva turve on vastaavasti ajettu fossiiliseksi. Tämä erityisesti Keski- ja Etelä-Euroopan ajamana. Turvetta Suomessa muodostuu kuitenkin enemmän kuin sitä käytetään. Lisäksi turvesuo tuottaa hapettomassa tilassa metaania, mikä vapautuu suosta suoraan ilmakehään ja erityisen voimakkaana kasvihuonekaasuna voimistaa kasvihuoneilmiötä. Turpeennosto päättää siltä nostetulta osalta tuon metaanin muodostumisen. Noston yhteydessä toki hetkellisesti vapautuu luonnontilaista suota enemmän metaania, mutta nostetulta osin lisämuodostuminen suossa päättyy ja siltä osin vapautuminen loppuu kunnes turve kasvaa takaisin.
Kovalla ideologisella rummutuksella ja kerrottaessa puolitotuuksia asiasta on saatu käsitykset totuudesta ja yleinen mielipide kääntymään turvevastaiseksi, joten muutkin puolueet ovat lähteneet myötäilemään asiassa vihreiden irtioton välttämiseksi. (Puolitotuus edustaa minulle sama kuin valehtelu, sillä sen avulla voidaan saada asia näyttämään päinvastaiselta
Harrastelija
Vakionaama
”Todellisuudessa” öljykin on uusituvaa siinä kuin turvekin. Pikku hiljaa koko ajan sitä tulee jossain päin lisää.
Molemmilla uusiutumisaika on vain sen verran pitkä että jokainen voi ihan vapaasti valita kantansa ja jokainen on silti oikeassa. Eli kantaan vaikuttaa se että kuinka nopeasti halutaan että saadaan uusi ”sato”.
Osan mielestä maapallo on tuhoutumassa tässä ja nyt. Tällöin esim 1000 vuoden uusiutumisaika on aivan liian pitkä aika.
Hommahan toimii pitkälti lobbareiden varassa. Kaikki osapuolet ajavat omaa etuaan kuka milläkin agendalla. Meidän ja päättäjien pitäisi pystyä erottelemaan jyvät akanoista ja varsinkin puhtaat vedätykset.
Molemmilla uusiutumisaika on vain sen verran pitkä että jokainen voi ihan vapaasti valita kantansa ja jokainen on silti oikeassa. Eli kantaan vaikuttaa se että kuinka nopeasti halutaan että saadaan uusi ”sato”.
Osan mielestä maapallo on tuhoutumassa tässä ja nyt. Tällöin esim 1000 vuoden uusiutumisaika on aivan liian pitkä aika.
Hommahan toimii pitkälti lobbareiden varassa. Kaikki osapuolet ajavat omaa etuaan kuka milläkin agendalla. Meidän ja päättäjien pitäisi pystyä erottelemaan jyvät akanoista ja varsinkin puhtaat vedätykset.
Harrastelija
Vakionaama
Uusiutuvakaan ei välttämättä auta co2 kanssa. Se uusiutuva pitäisi saada pysymään siinä ”lopputuotteen” muodossa (ja ehkä hiljalleen ”kaasutella” maatumisen muodossa). Ongelma on siinä että ilmassa oleva co2 määrä ei vähene jos esim puun tai turpeen polttoa lisätään. Meillä on liikaa hiiltä tuossa co2 vaihessa kiertoa kun enemmän pitäisi saada pysymään puu tai turve yms muodossa jolloin se hiili ei olisi ilmakehässä.
Viimeksi muokattu:
Mielipiteitä
Mielestäni tuohon ylläolevaan sisältyy ehkä jossain määrin todellinen mutta vaararallinen ajatusharha. Puolueet ja politiikot eivät ole ilmastoasiantuntijoita vaan pikemminkin tuuliviirejä ja pitävät turpeen avulla yllä sellaista kielteistä agendaa (asiantuntijoina) jolla koittavat pysyä vallassa. Toisin sanoen turve (turpeen kielteisyys) on heille ikäänkuin vallassa pysymisen drendikäs väline.
Tosiasia on että turpeen poltosta syntyy CO2 päästöjä mutta niin syntyy kaikesta muustakin hiiltä sisältävistä polttoaineista. Suomessa taitaa turpeen osuus CO2 päästöistä olevan noin 5% luokkaa . Miksi nostaa tikun nokkaan tuo 5% . Tähän voisi soveltaa kansanomaista 20- 80 sääntöä joka tarkoittaa sitä että n. 20 suurinta päästölähdettä aiheuttaa n. 80 % päästöt.
Väittäisin että juuri ylläoleva kirjoittaja on irti reaalimaailmasta. Pelkästään turpeen päästöihin tuijotttaminen on kuin läpät silmillä oleva hevonen. Asialla kuin asialla tuppaa olemaan ainakin kaksi puolta. Realistinen ja ammattimaisuus tarkoittaa tässä kaikkien näiden tekijöiden huomioon ottamista. Ylläolevan kirjoittajakin voisi alkaa tekemään listaa myös turpeen hyvistä puolista. Viiden pisteen vihjeenä annan kysymyksen. Millä kotimaisella polttoaineella saataisiin jos ei paras niin ainakin hyvä huoltovarmuus tulevaa talvea ja seuraavaa talvea varten ja jatkossa muulloinkin?
Laajempi tarkastelu
Allaolevan linkin ja kuvan perusteella Suomen CO2 päästöt ovat maailmanlaajuisesti pieni piste (kärpäsen kakka) jolla ei ole kuin symbolinen merkitys. Jos olen oikein käsittänyt, niin suomessa tavoitteena on häivyttää sekin. Jokaisen täysijärkisen voisi käsittävän mikä merkitys cleantech:llä, edelläkävijä höpötyksillä, muita paremmalla osaamisella jne on, joita meidän poliitikot suoltavat. En nyt tässä puutu Caruna, Fortum Uniper tapauksiin ja poliitikkojen sekoiluun muutoin kuin toteamalla että olisi sekin case paremminkin voinut mennä.
CO2 Emissions | Global Carbon Atlas
www.globalcarbonatlas.org
Liitteet
Viimeksi muokattu:
En ole mielestäni missään viestissäni kiistänyt turpeen hyviä puolia huoltovarmuuden kannalta. Jos nyt katsoisit uudestaan sanatarkasti tuota viestiäni, etkä keksisi rivien väliin mitään ylimääräistä, niin huomaisit ettei siinäkään tätä puolta käsitellä. Toistan itseäni:
Turpeesta on tarpeeton puhua, koska sen tunnustavat fossiiliseksi sen verran monet muutkin puolueet. Vain todellisuudesta irrallaan elävä kuvittelee turvetta ilmastollisesti kestäväksi polttoaineeksi.
Ei turve nyt huoltovarmuusmielessäkään ole erikoisen hyvä, koska keruu on niin sääriippuvaista. On vuosia, jolloin keruu ei onnistu kuin murto-osalla tavoitteisiin nähden.
Ilmaston ja huoltovarmuuden kannalta kivihiilen hankkiminen tuontimarkkinoilta ajoissa olisi turvetta parempi ratkaisu. Toisaalta fossiilinenkin kaasu on periaatteessa jopa kymmenkertaisesti parempi ratkaisu poltettuna kuin päästettynä sellaisenaa ilmaan (jos nuo tavat jossakin sattuisivat olemaan todellisia ja luonnostaan tapahtuvia vaihtoehtoja). Turve "uusiutuu" aivan yhtä hyvin, vaikkei sitä keräisikään (jopa paremmin, jos kerääminen edellyttää suon ojitusta, jota ei muuten tehtäisi).
Ilmaston ja huoltovarmuuden kannalta kivihiilen hankkiminen tuontimarkkinoilta ajoissa olisi turvetta parempi ratkaisu. Toisaalta fossiilinenkin kaasu on periaatteessa jopa kymmenkertaisesti parempi ratkaisu poltettuna kuin päästettynä sellaisenaa ilmaan (jos nuo tavat jossakin sattuisivat olemaan todellisia ja luonnostaan tapahtuvia vaihtoehtoja). Turve "uusiutuu" aivan yhtä hyvin, vaikkei sitä keräisikään (jopa paremmin, jos kerääminen edellyttää suon ojitusta, jota ei muuten tehtäisi).
Onhan se kotimaisena polttoaineena aivan ylivoimainen huoltovarmuusmielessä kuten puukin. Sen verran myönnettäköön että kaukokatseisuutta olisi hyvä olla jopa parin kolmen vuoden tähtäimellä varastoida puskureita sateisten kesien varalle. Paljon vaadittu nykysuomessa, tiedetään. Soiden reunoilla kyllä riittää aumoille tilaa.
Jos talvisin alkaa olla vilu niin johan alkaa turve taas nousta aumoille. Ilmastoahdistus on luxustuote.
Puuta pitää turpeen lailla säilyttää kuivassa. Kivihiili säilyy sopivan (muttei liian) paksuisissa kasoissa taivasalla. Kivihiiltä on myös vaikea saada syttymään kasoissa sotatoimillakaan, kun taas kuiva turve ja puu ovat aika paloherkkiä. Kivihiilikasa pitää saada syttymään metrien syvyydestä, jotta mahdollinen palo muuttuu ongelmaksi ja vaikeaksi sammuttaa. Toki varmaan olisi mahdollista kehittää täsmäammuksia kivihiilikasan sytyttämiseksi tuleen riittävän syvältä ja voihan noita jolla kulla ollakin. Kauhakuormaajan ja vesiruiskun yhteispelillä alkavan kivihiilikasapalon hallinta ja sammuttaminen luultavasti onnistuu silti syvemmältäkin ja varastojen käytössä edellistä tarvitaan muutenkin.
Oli mitä huoltovarmuuspolttoainetta tahansa, sitä on varastoitava ajoissa. Toki haketta voi suuressa laitoksessa polttaa aika pian keruun jälkeen, mutta tuossa sitten tarvitaan koneet ja niille öljyä polttoaineeksi suhteellisen paljon verrattuna energiasisältöön jo metsässä ja kuljetuksessa.
Kun nuorena miehenä olin kesätöissä turpeennostossa, ajettiin turve aumoihin nevan laitaan ja jätettiin odottamaan talvea jolloin rekat sen sitten noutivat. Ainakin ylivuotisia aumoja taidettiin suojata myös aumamuovilla. Yhdellä pienehköllä nevallakin aumoja oli 5-10. Luontaisesti hyvin hajautettu varastointikin on hyvä asia huoltovarmuuden suhteen.
Uusiutuvaa metanolia tuottava laitos saamassa yli 35 miljoonan potin valtiolta – St1 rakentaisi tehtaan Lappeenrantaan
Tukipäätös tulee voimaan vasta sitten, kun Euroopan komissio on hyväksynyt sen.
Uusiutuvaa metanolia tuottava laitos saamassa yli 35 miljoonan potin valtiolta – St1 rakentaisi tehtaan Lappeenrantaan
Tukipäätös tulee voimaan vasta sitten, kun Euroopan komissio on hyväksynyt sen.
yle.fi
Haminasta hieman kiinteästä LNG-terminaalista (taisi olla alle 10% kulutuksesta).
- Keskustelun aloittaja
- #510
Suomessa maakaasun kulutus lienee suurempi kuin Virossa, miksiköhän vaihtoehtoinen paikka on Virossa? Varsinkin jos Itämeren ali ei kulje riittävästi kaasua?
Eikös se laivahankinta tehty yhdessä Viron kanssa?
Laivan ja Haminan terminaalin lisäksi meillähän on LNG-terminaaleja myös länsirannikolla. Liekö niiden kapasiteetti laskettava myös mukaan, vaikka eivät putkeen kaasua työnnäkään. Kun Gasum Oy sanoo että "Suomen kulutus talvella..." niin se sisältänee myös muun kuin Gasgrid Finland Oy:n putkistossa kulkevan kaasun?
Suomi vuokrasi laivan.
Gasgrid Finland Oy ja Excelerate Energy, Inc. ovat sopineet LNG-terminaalilaivan vuokrauksesta - LNG-terminaalilaiva Exemplar tulee turvaamaan Suomen huoltovarmuutta palvellen samalla laajemmin myös Itämeren alueen tarpeita – Gasgrid
Gasgrid Finland Oy ja Excelerate Energy, Inc. ovat tänään 20.5.2022 allekirjoittaneet sopimuksen kelluvan LNG-terminaalilaivan vuokrauksesta kymmeneksi vuodeksi. Hanke mahdollistaa Suomen ja Viron irtautumisen venäläisen putkikaasun riippuvuudesta. Gasgrid Finland Oy ja Excelerate Energy, Inc...
gasgrid.fi
Excelerate Energy and Gasgrid Finland Sign FSRU Charter Agreement - Excelerate Energy
May 20, 2022 Floating LNG Terminal will provide energy security and supply diversification to Finland while also serving more broadly the needs of the Baltic Sea region Helsinki, Finland – Excelerate Energy, Inc. (NYSE: EE) (“Excelerate”) and a subsidiary of Gasgrid Finland Oy (Gasgrid Finland)...
excelerateenergy.com
Virolaiset kaiketi aktivoituivat asiassa nopeammin, eikä niinkään uskottavat valtiolliset toimijat, vaan sijoittavat. Rupesivat kiireellä väsäämään Paldinskin terminaalia puhtaalta pöydältä kaupallisella riskillä. Yrittävät vuokrata terminaalilaivaakin, mutta myöhästyivät, kun tuohta ei löytynyt ajoissa.
Hirvittää tuo Paldinskin terminaalin pistolaiturirakennelma avoimen Suomenlahden äärellä satojen metrien päässä rannasta. Lehdissähän on tuosta ollut kuvia ja juttuja (esim. Tekniikka&Talous 16.9). Kaikki putkistot on upotettu mereen. Yrittävät taktikoida hosumalla valmistumisen kanssa (tähdännevät ensi kuuhun), jotta jollakin verukkeella saisivat suomalaisten vuokraaman laivan toviksi sinne, mutta Gasgrid Finland pitää tuota kaiketi vain varasuunnitelmana, jos Suomen puolella tapahtuisi jotakin ennakoimatonta Suomen terminaalin aikataulusuunnitelmista kriittisesti poikkeavaa (keväällä tuo mahdollisuus vaikutti paljon todennäköisemmältä kuin tällä hetkellä).
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #514
pökö
Kaivo jäässä
Eikai, eikös märkänä hakkeena poltettuna tule parempi tuotto kuin kuivana.
Pelkän kaukolämmön tuotannossa savukaasupesurin kanssa kyllä, mutta sähkön tuotannossa tuskin, kun tarvitaan tosi kuumaa höyryä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No ei. Savukaasupesuri (savukaasulauhdutin) kaventaa eroa mutta kyllä kuivan polttaminen tuottaa aina enemmän energiaa riippumatta lämpötilatasosta. Varsinkaan mitään syytä miksi kosteus jotain parantaisi ei ole olemassa.
Eli Inkoo+Hamina yhteensä 110 GWh/päivä, eli vielä jää 20 GWh/päivä. Paljonko tulee niistä länsirannikon terminaaleista, joista tavara lähtee jakeluun tankkiautoilla?
Polttaminen tuottaa ihan saman määrän energiaa, jos palaminen on täydellistä, olkoon vettä enemmän tai vähemmän, mutta kosteuden haihduttaminen tietenkin sitoo osan lämmöstä, joten lämpötila laskee, jos puu on kosteampaa. Kosteuteen sitoutunut lämpömäärä saadaan varsin hyvin takaisin savukaasulauhduttimessa. Tuostahan oli taannoin mittauksia, joista johtopäätös oli, että "juu", märkä hake saattaa käytännössä palaa isossa lämpölaitoksessa tuottaen enemmän lämpöä kuin kuiva.
Märkä hake nostaa savukaasun kastepistettä ja vaikka lämpötila laskee, savukaasupesurin keräämä latentti lisälämpö kompensoi asian. Savukaasupesuri kerää savukaasujen lämpöä niin paljon tehokkaammin kuin kuiva kattila, että savukaasut saadaan käytännössä jäähtymään kylmemmiksi ja lisäpisarat tehostavat savukaasupesurin toimintaa edelleen, jos sen rakenne pystyy hyödyntämään suuremman pisaramäärän suurempaa lämmönsiirtopintaa savukaasujen jäähdyttämiseksi entisestään (kuivan savukaasun lämpötila pääsee lähemmäksi tiivistyneiden vesipisaroiden lämpötilaa, kun pisaroita on enemmän nappaamassa kuivan savukaasuosuuden lämpöä). Tiivistyneen veden lämpö saadaan kerätyksi laitteen pohjalta talteen hyvin vähällä lämpötilaerolla palaavaan lämmitysveteen ja hyvä savukaasulauhdutin pystyy keräämään lämpöä jopa kasvavalla lämpötilaerolla vastavirtalämmönvaihtoperiaatteella (ilman lisäkosteutta kuivan kattilosan ja savukaasulauhduttimen keruulämpötilojen väliin jää lämpötilagappi, jossa savukaasulauhdutin ei saa latenttia lämpöä irti ja sen loppupäähän tulee turhan lämmintä savukaasua, jolloin em. vähäisten tiivistepisaroiden kyky napata savukaasujen lämpöä tässä osassa savukaarulauhdutinta ylittyy).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Silti siitä märkyydestä ei ole mitään hyötyä. Tehoa saa märällä vähemmän ja käyttöikkuna on kapeampi. Savukaasupesurikin toimii sikäli paremmin kuivemmalla polttoaineella, että kun sinne kulkeutuu vähemmän lämpöä niin sen lämpötila on helpompi pitää alhaisena => saavutetaan alhaisempi savukaasun lämpötila.