Häämöttääkö edessä taantuma, lama vai jotain muuta?
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Noei. Takavuosina oli nimenomaan tapana investoida lainarahalla siinä hengessä että inflaatio hoitaa lainat pois. Korkojen pitäisi olla niin korkeat että tämä ei kannata jos investointeja halutaan hillitä.
Korkojen nousu kurmoottaa eritoten niitä, jotka ovat jo lainarahalla tehneet investointeja, vaikkapa asunnon ostaneita. Voisko vuoden vanhan asuntokaupan purkaa sillä perusteella että korot ovat nousseet?
Kun maailma muuttuu niin "kauppakoulun vanhat opit" eivät enää päde, monet talousviisatkin haksahtavat luottamaan vanhoihin totuuksiin
Espejot
Hyperaktiivi
Kansainvälinen valuuttarahasto varoittaa: ”Pahin on edessä”
Lähiajan näkymiä varjostaa etenkin Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota, elinkustannuskriisi sitkeiden ja laaja-alaisten inflaatiopaineiden takia sekä Kiinan talouskasvun hidastuminen. Ensi vuonna talouskasvun hidastuminen on IMF:n mukaan laaja-alaista. Pahimmassa tapauksessa valtiot, jotka vastaavat noin kolmannesta maailmantaloudesta, ovat vaarassa vajota taantumaan. ”Kaiken kaikkiaan tämän vuoden šokit avaavat uudelleen taloudelliset haavat, jotka paranivat vain osittain koronaviruspandemian jälkeinen. Lyhyesti sanottuna pahin on vielä edessä, ja monille ihmisille vuosi 2023 tuntuu kuin taantuma”, kirjoittaa pääekonomisti Pierre-Olivier Gourinchas blogissaan. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energiakriisi ja kuluttajien luottamuksen romahtaminen aiheuttaa eniten vahinkoa euroalueen taloudelle. Sen IMF ennustaa kasvavan ensi vuonna vain 0,5 prosenttia.
Suhdanne | Kansainvälinen valuuttarahasto varoittaa: ”Pahin on edessä”
Energiakriisi heikentää talouskasvua etenkin euroalueella. Keskuspankkien on oltava tarkkana, jotta ne eivät kiristä rahapolitiikkaa liian paljon, mutta eivät myöskään liian vähän.
www.hs.fi
Osa asuntosijoittajista on jo ajautunut vaikeuksiin – ”Tulee pakkomyyntejä”
Korkojen ja vastikkeiden nousu sekä vuokrien lasku ovat jo vähentäneet asuntosijoittamisen kannattavuutta.
www.is.fi
On mielenkiintoista nähdä miten näiden suurten yhtiölainojen kanssa käy. Pahimmillaan uudiskohteissa taisi olla 80-90% yhtiölainaa. Ainakin yhtiökokouksista tulee mielenkintoisia jos pitää tehdä toimenpiteitä rahoitusvastikerästien keräämiseksi. Pankki haluaa rahaa heti ja asuntojen haltuunotot jne kestää kauan ja raha tulee hitaasti
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
En usko että yhtiölainojen tapauksessa juuri korkojen nousua kummoisempaa ylläriä on tulossa. Toki se yhtiö itse toimii lainojensa takauksena ja jos yhtiön arvo tippuu alle lainojen, niin... Mutta en usko että pankit tuolle AsOy konkurssien linjalle kuitenkaan lähtee, ottavat vain osan yhtiön riskistä itselleen kannettavaksi, luottavat että tilanteen normalisoiduttua tuo luottoriski katoaa kun yhtiön arvo jälleen nousee ja that's it. Toki yksittäisiä henk.koht. hankaluuksia saattaa tulla noiden koronnostojen myötä jos osakkaan pinkka ei enää riitäkään, mutta näissäkin pakkolunastuksiin on todella pitkä matka, kun sossua huudetaan ensihätään apuihin 
En usko että yhtiölainojen tapauksessa juuri korkojen nousua kummoisempaa ylläriä on tulossa. Toki se yhtiö itse toimii lainojensa takauksena ja jos yhtiön arvo tippuu alle lainojen, niin... Mutta en usko että pankit tuolle AsOy konkurssien linjalle kuitenkaan lähtee, ottavat vain osan yhtiön riskistä itselleen kannettavaksi, luottavat että tilanteen normalisoiduttua tuo luottoriski katoaa kun yhtiön arvo jälleen nousee ja that's it. Toki yksittäisiä henk.koht. hankaluuksia saattaa tulla noiden koronnostojen myötä jos osakkaan pinkka ei enää riitäkään, mutta näissäkin pakkolunastuksiin on todella pitkä matka, kun sossua huudetaan ensihätään apuihin
Osa asuntosijoittajista on jo ajautunut vaikeuksiin – ”Tulee pakkomyyntejä”
Korkojen ja vastikkeiden nousu sekä vuokrien lasku ovat jo vähentäneet asuntosijoittamisen kannattavuutta.
"ROMPPANEN ei ole omasta tilanteestaan huolissaan, vaikka hän on hankkinut lähes kaikki kohteensa yhtiölainoitettuina uudiskohteina, joiden kautta hänen vastuullaan on taloyhtiölainoja yli kuusi miljoonaa euroa. Hänen mukaansa kasvukeskuksissa ja yliopistokaupungeissa vuokralaisia riittää varmasti jatkossakin."
Kyllä minä itse olisin äärimmäisen huolissani, jos hölmöyksissäni olisin ostanut vuokrattavaksi asuntoja tuollaisella yhtiölainavetoisuudella kuudella miljoonalla eurolla.
Yhtiölainoilla rakennetut asuntoyhtiötkin ovat syvissä vaikeuksissa jos yhtiölainaa on otettu sellainen 70+ prosenttia talon velattomista hinnoista ja niitä kämppiä taloyhtiöstä on haalineet tuollaiset janneromppaiset. Jos vastikkeet ja rahoitusvastikkeet jäävät "sijoittajalta" maksamatta, niin nehän vastikkeet kaatuvat sitten muiden osakkeenomistajien maksettavaksi. Vaikka taloyhtiö ottaa ne kämpät haltuunsa ja pistää vuokralle vastikkaiden saamiseksi, niin eihän sillä vuokrauksella noita vastikkeita ja rahoitusvastikkeita maksella. Pankki taas jos pakkolunastaa sen huoneiston, niin tuskin pankkikaan saa siitä oikeastaan mitään realisoidessa osaketta kun ongelmajätteeksi muuttuneen taloyhtiön osakkeista kukaan ei maksa mitään 70 prosenttia muutaman vuoden takaisesta velattomasta myyntihinnasta.
Mitä useampi velkarahalla ja yhtiölainalla mukaan lähtenyt osakas taloyhtiön osakkeita omistaa, niin sitä isompi riski sellaisesta taloyhtiöstä on omistaa asuntoa.
Luulisi, että markkinoilla olisi kysyntää kasvukeskuksissa sellaisilla uusille kerrostaloille ja rivitaloille hyviltä paikoilta, joissa yhtiölainan osuus on tasan nolla prosenttia. Lisäksi yhtiöjärjestykseen tulisi kirjata, että taloyhtiö rahastoi kaikki rahoitusvastikkeet jos niitä joskus tulevaisuudessa joutuu remontteihin ottamaan, niin silloin niitä ei voi "asuntosijoittaja" vähentää vuokratulosta. Em. tempulla pääsisi taloyhtiö eroon jo rakennusvaiheessa niistä persaukisista riskiskisijoittajista, joiden maksurästit voivat kaatua muiden osakkeiden maksettaviksi.
Jos taloyhtiöstä on ostamassa asuntoa, niin kannattaa isännöitsijältä pyytää se osakasrekisteri ennen kauppoja. Jos osakasrekisteristä selviää, että merkittävän osan osakkeista omistaa joku "asuntosijoittaja", niin jättää sitten ostamatta sitä asunto-osaketta. Joskus olen kuullut tapauksista, jossa yksi asuntosijoittaja oli ostanut yli puolet uuden yhtiölainavetoisen uuden kerrostalon asunto-osakkeista. "Yllättäen" ne loput asunto-osakkeet kyseisestä talosta on sen jälkeen äärimmäisen vaikea saada rakennusliikkeen myytyä.
Tuo vain ei ole rakennuttajan intressinä ja rakennuttajahan alkuvaiheessa asuntoyhtiötä pyörittelee. Korkea yhtiölainaosuus uudelle yhtiölle on suoranainen kansantaloudellinen ongelma ja pitäisi kieltää lailla mokoma vivutus uusilta asunto-osakeyhtiöiltä. Koko ajatus jotakin 20% suuremmasta yhtiölainaosuudesta valmistuvassa talossa muistuttaa keinottelua vastaavine riskeineen.
Ei siinä vaiheessa ole taloyhtiötä - tai pikemminkin taloyhtiössä on osakkaana VAIN niitä persaukisia sijoittajia siinä vaiheessa kuin myynti on alkanut. Näin siksi että sijoittajille järjestetään tilaisuus ostaa ennen kuin tavalliselle kansalle. Sijoittaja saa myös kämpän halvemmalla - ja vapautusta yhtiölainan lyhennyksistä. Niinpä jos sijoittaja ostaa vaikka pääkaupunkiseudulta yksiön siinä vaiheessa kun taloa ei ole ja maksaa 40-50k sisään hän on saanut sitä vastaan parhaimmillaan pitää siinä vuokralaista pari vuotta maksamatta asunnosta paljonkaan - ja myy sen sitten voitolla pois kun alkaa tulla kuluja.
Nyt näiden ongelma on se, ettei asuntoja enää saa tostavaan halutessaan heti myytyä kalliimmalla pois vaan ne kulut menevät maksuun ja myyntivoittokin jää saamatta.
Se olisi kyllä todella hyvä liikku valtiolta kieltää yhtiölainan ottamisen uusiin asuntoihin. Silloin jokainen velkarahalla asunnon ostava saisi hankkia sen lainansa itse vaikka pankista ja pankki edes vähän varmaan katselisi sitä maksuvaraa että myöntääkö lainaa. Silloin myöskään muilla osakailla ei olisi oikeastaan mitään riskiä joutua maksamaan muiden osakkaiden vastikkeita, kun eiköhän siitä asunnosta taloyhtiö saisi haltuunotan jälkeen vuokratuloa sen verran sen vuokrattaessa, että sillä kuitenkin ne kaikki hoitovastikkeet kuittaisi. Myös ne rästissä olevat vähitellen.
Hyvä kuitenkin olisi jättää taloyhtiöille mahdollisuus ottaa yhtiölainaa remontteja varten. Muuten voi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin kun joku asukas ei saa pankista henkilökohtaista lainaa remontin rahoittamiseen vaikka pystyisi sen remonttilainan vähitellen maksamaan taloyhtiölle ja joutuu asunnottomaksi.
Taloyhtiöitä on pian ajautumassa myös konkurssiin kasvukeskuksissakin. Oulussa olen kaukaa sivusta seurannut mielenkiinnolla yhtä taloyhtiötä tai oikeastaan useamman taloyhtiön rypästä, joilla lienee konkurssi edessä. Ovat sellaisia 50 vuotta vanhoja kerrostaloja keskustan tuntumassa, jotka julkisoikeudellinen omistaja möi grynderille tontteineen tuossa viitisen vuotta sitten. Rakennusliike sitten haki siihen niiden viereen maksimaalisen määrän uutta rakennusoikeutta uusille kerrostaloille. Niiden vanhojen kerrostalojen alla oleva tonttimaa myytiin sitten grynderin toimesta Ålandbanken tonttirahastolle ja ne kerrostaloasunnot myytiin noin 300 euron neliöhintaan halukkaille "sijoittajille". Eli sellaisen 50 neliön kaksion sai sieltä esimerkiksi 14 tuhannen euron hintaan. Ongelma on sitten siinä, että taloyhtiöissä on kaikki remontit putkiremonteista lähtien tekemättä ja viiden vuoden kunnossapitosuunnitelma on remonttien osalta pitkä kuin nälkävuosi. Mikäli ne puuttuvat remontit tekisi, niin hintaa tulisi enemmän mitä koko roskan purkaminen kivijalkaa myöten ja uuden talon tekeminen tilalle maksaisi. Toinen ongelma on sitten siinä, että taloyhtiön tonttivuokra on tuplaten ylihintainen kaupungin hintatasoon nähden. Aiemmin lähes ilmaiset parkkipaikatkin on poistettu ja nyt tarjolla on vain 50 euroa kuussa maksavia parkkipaikkoja grynderin parkkitalossa.
Kyseisissä taloyhtiöissä on jatkuvasti myynnissä ties miten monta asuntoa ja niitä yrittävät myydä jollakin vajaan 40 tuhannen euron hintapyynnillä. Jotain pientä pintaremonttia niihin on tehty tyyliin laminaatit vaihdettu lattiaan ja seiniä maalattu ja hölmöimmät tapaukset jotain kylpyhuonettakin uusineet.
Tuossa talossa kaikki remontit ovat loppuneet 2017 vuoteen kun julkisoikeudellinen taho myi ne grynderille ja sen jälkeen taloyhtiöissä eivät ole onnistuneet mistään remonteista sopimaan. Puolisenkymmentä asuntoa niistä on viime vuosina myös kärsinyt laajoja vesivahinkoja kun putket on porsineet kun putkiremonttia eivät ole saaneet tehtyä ja siitä päätöksiä ja vakuutuksetkin lienee irtisanonut taloyhtiöltä aikoja sitten kun vesivahinkoja alkanut tulla kuin sieniä sateella. Vastikkeet ovat ylintaisine tonttivuokrineen ja hoitovastikkeineen ja vesivahinkokorjauksineen niin kovat, että en ymmärrä kuka moisen asunnon osakkeita edes ilmaiseksi ottaisi kontolleen. Taloyhtiön asukkaat koostuvat nykyään käsittääkseni suurelta osin narkomaaneista ja erilaisista päihdeongelmista ja mielenterveystapauksista.
Ylihintaisesta tontinvuokravastikkeesta pääsisi eroon kun maksaisi kaksion osalta jonkun 50+ tuhatta euroa tonttiosuuden lunastusmaksua. Sekin hinta on tuplaten korkeampi mitä vastaavan sijainnin tonteista muuten maksetaan tontista kaksion osalta. Ja ne rahat menevät kyllä kaikki Kankkulan kaivoon kun taloyhtiöt tekevät siellä konkurssin aikanaan.
Tuollaisella taloyhtiöllä ei ole oikein muuta tehtävissä kuin yrittää rahastaa osakkeen omistajien niillä vuokrilla maksimimäärä lähivuosina ennen kuin talo muuttuu asuinkelvottomaksi tai vastikkeet ylittävät vuokratason ja hakea sitten taloyhtiö konkurssiin. Tontin omistavalla
Ålandbanken tonttirahastolle jää sitten se talojen purkamisen kustannukset. Se rahananhe grynderikin on nyt melkoisessa lirissä kun siihen viereen on rakentamassa niitä kalliita kovanrahan asuntoja ja kauppa ei käy enää niissä kun siinä vieressä on nyt se narkkarien pesätalot ja hyvin rauhatonta porukkaa pyörii pihoilla. Niiden uudistalojen ja ennakkomarkkinoinnissa olevien talojen alla siinä näyttää olevan sama Ålandbanken tonttirahasto tismalleen samalla ylihintaisella tonttivuokralla kuin niissä 50 vuotta vanhoissa viereisissä pommeissa.
Toimiihan tuollainen velkarahalla vivuttaminen hyvin niin kauan aikaa, kun asuntojen hinnat nousevat enemmän kuin lainan korot ja muut kulut ovat.
Se on sitten mielenkiintoinen kysymys, että miten ovat varautuneet tuolla tavalla sijoittavat siihen skenaarioon, että asuntojen hinnat puolittuvat vuodessa, kuten Suomessa 1991 vuonna kävi, ja korot nousivat 15 prosenttiin. Päälle sitten asuntokaupan seisahtuminen ja nousevat kustannukset vähän kaikessa.
Veikkaisin että suurimmalla osalla noista velkavivulla asuntosijoittaneista ei ole pienintäkään mahdollisuutta selvitä tuollaisesta vaan kaatuu koko korttitalo. Sille on ihan yksi ja sama vaikka tuollainen riskisijoittaja menettää kaiken ja päätyy 20 vuoden ulosottoon, mutta se on ikävää kun siinä voi tavalliset asukkaat joutua sen maksumiehiksi jos omistavat asunto-osakkeita asunnoista joissa on paljon yhtiölainaa ja tuollainen riskisijoittaja jättää osuutensa maksamatta. Pahimmillaan siinä syytön sivullinen menettää koko velattoman asunnonsa hinnan tai joutuu asuntonsa kahteen kertaan maksamaan.
Kattelin, että Rovaniemelle ei joulun tienoilla ole enää montaa alle 1000e yövuokraa perivää AirBnB:tä. Ainakaan jos majottujia on 4 tai yli.
Olisihan se kutkuttava ajatus tienata joku 5-10kiloeuroa muutamasta päivästä, kun vietämme joulusta reilut 2 viikkoa kuitenkin muualla.
Olisihan se kutkuttava ajatus tienata joku 5-10kiloeuroa muutamasta päivästä, kun vietämme joulusta reilut 2 viikkoa kuitenkin muualla.
- Keskustelun aloittaja
- #60
Aktia ennustaa kyykkyä myös
www.mtvuutiset.fi
Aktia: Tuleva taantuma on synkempi kuin 1990 syvän laman jälkeen koettu – tässä syy
1990-luvun syvän laman jälkeen Suomen talous lähti vahvaan kasvuun etenkin Nokian vetämänä. Nyt tilanne on toinen.
www.mtvuutiset.fi
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Tämäkin silleen wänkää kun hoidetaan aina vain niitä oireita eikä puututa itse tautiin lainkaan
Tällä hetkellä Eurooppaa ahistaa energia, sen riittävyys ja ennen kaikkea hinta. Tuo energian hinta nostaa paitsi esim. sähkölaskua, mutta koska kaikki tuotanto vaatii energiaa toimiakseen, niin se tietysti hinnoitellaan myös sinne tuotteisiin sisään = lähes kaikki nousee. Ja tätä taasen kutsutaan inflaatioksi, jolle EU-herrat ovat asettaneet 2% tavoitteen, josta ollaan nyt siis melko reippaastikin yli. Vaan mitä nämä herrat tekee? No iskee rahahanat kiinni nostamalla ohjauskorkoja, jotta inflaatio saataisiin alas. No toimiiko se? Ei tasan! Korkojen nosto vaan aiheuttaa talouden kaikenkattavan äkkijarrutuksen ja sitten meitä viedään. Kohta on firmaa laput luukuilla ja porukkaa km-tehtaalla kädet ojossa avustuksia anelemassa. Ja kaikki tämä ihan vain siksi koska olemme energiapulassa eikä tuo ohjauskorkojen nosto vaikuta siihen energian hintaan tahi saatavuuteen tuon taivaallista!!!
Tällä hetkellä Eurooppaa ahistaa energia, sen riittävyys ja ennen kaikkea hinta. Tuo energian hinta nostaa paitsi esim. sähkölaskua, mutta koska kaikki tuotanto vaatii energiaa toimiakseen, niin se tietysti hinnoitellaan myös sinne tuotteisiin sisään = lähes kaikki nousee. Ja tätä taasen kutsutaan inflaatioksi, jolle EU-herrat ovat asettaneet 2% tavoitteen, josta ollaan nyt siis melko reippaastikin yli. Vaan mitä nämä herrat tekee? No iskee rahahanat kiinni nostamalla ohjauskorkoja, jotta inflaatio saataisiin alas. No toimiiko se? Ei tasan! Korkojen nosto vaan aiheuttaa talouden kaikenkattavan äkkijarrutuksen ja sitten meitä viedään. Kohta on firmaa laput luukuilla ja porukkaa km-tehtaalla kädet ojossa avustuksia anelemassa. Ja kaikki tämä ihan vain siksi koska olemme energiapulassa eikä tuo ohjauskorkojen nosto vaikuta siihen energian hintaan tahi saatavuuteen tuon taivaallista!!!
- Keskustelun aloittaja
- #67
Asiakkaat katosivat ja 5k€ sähkölasku teki toiminnasta kannattamatonta.
yle.fi
Lähes viiden tonnin sähkölasku oli liikaa – yksi Suomen vanhimmista baareista sulkee ovensa Raumalla
Ravintola Otavan marraskuun sähkölasku oli 4 700 euroa. Tässä kuussa lasku uhkaa kasvaa vielä suuremmaksi. Ravintoloitsijan mukaan kassa huutaa tyhjyyttään, joten toiminta on pakko lopettaa.
yle.fi
- Keskustelun aloittaja
- #68
Ostovoima alkaa olemaan aikas lailla nolla jos sähkölaskujen kimppuun täytyy käydä luotolla.
www.hs.fi
Sähkökriisi | Patterit pois päältä, suihkuun viikon välein – Sirkka Pinolan sähkölaskut ovat räjähtämässä käsiin
Siikajoella asuva Sirkka Pinola saattaa joutua maksamaan sähkölaskunsa pian luotolla, vaikka hän säästää lähes kaikesta mistä voi. Nokialainen Kalle kertoo joutuvansa ottamaan lainaa sähkölaskujen maksamiseksi.
www.hs.fi
2019 tuli kilpailutettua asuntolainan marginaali ja samalla tarjosivat korkokattoa. Pitkään sitä mietin ja tuli se sitten otettua 10 vuoden ajalle. kolmisen vuotta tuli sitä maksettua "turhaan", mutta nyt euribor jo kolkuttelee 3% ja nousu yli 6% on realismia. Eli kyllä se näköjään kannatti vaikka näinhän ne sanoo, että pankki näissä vaan yleensä voittaa. Nyt lisäksi maalämpö laitettuna niin ei tuo energian hintakaan kurita niin paljon. Kyllähän tässä silti kovat ajat koittaa kansalaisille kun yritykset kaatuu, lomautukset on jo alkaneet.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Ja kun ne fyrkat lopulta Kelalta saa, niin eihän se luonnollisestikaan kata kuin tuon itse sähkön hinnan, luoton kulut jäävät yhä asiakkaan omaksi murheeksi ja koska kyseesäs on tod.näk. vakuudeton luotto, niin korko-% ei ihan mitätön varmaankaan ole + mahd. järjestely-, tilinhoito- yms. palkkiot vielä päälle
Espejot
Hyperaktiivi
Naapurissa laskettiin viimme kesänä eikä saatu korkokattoa millään kannatavaksi kun yli puolet ajasta pitäis kannattaa mutta kait toi on ajateltava enemäkin vakuutuksena. Ja vakkuutukset on katastrofeja varten.
Menossa on stagflaatio. Kovin tuntuu vaatimattomilta nämä taantumanäkemykset, kun teollisuus alkaa laajasti lomauttaa.
Se tarkoittaa palvelualan pienyrittäjälle koronaakin ankeampia aikoja.
www.is.fi
Se tarkoittaa palvelualan pienyrittäjälle koronaakin ankeampia aikoja.
Kemianteollisuus ennakoi lomautuksia ja jopa irtisanomisia
Energiakriisi iskee kovaa kemianteollisuuteen, kertoo alan työnantajajärjestö. Sen mukaan yritykset ennakoivat lomautuksia ja joutuvat todennäköisesti pohtimaan myös irtisanomisia.
www.is.fi
Harrastelija
Vakionaama
Ettei kävisi niin kuin sähkön hintatakuussakin että sitten kun useat asiakkaat siitä hyötyisi, pankki irtisanoo sopimukset.
Kokoajan kuulee lisää tätä eri suunnista. Korona ei ollut oikeastaan mitään tähän verrattuna. Voi olla, ettei kellään ole muistissa mitään vastaavaa. Kuluttajien ostokäyttäytyminen on muuttunut radikaalisti. Sähkössä säästetään (määrällisesti, ei monesti rahallisesti verrattuna vanhaan), mutta myös kautta linjan pyritään säästämään (erityisesti rahallisesti). Lakkokevät edessä.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Ja pohjimmiltaan kun koko lumipallon potkaisi liikkeelle tuo eräs isäntä idästä, joka nyt vain naureskelee palatsissaan kuinka homma pelaa, kurjuus leviää ja näin ne hänen omat tavoitteensa ovat kenties isonkin askeleen lähempänä toteutumistaan. Omakin kansa toki kärsii tässä samalla, mutta se onkin heille ns. normaali olotila
muillekkin vähälahjaisille tiedoksi: Stagflaatio on yhdistelmä sanoista stagnaatio ja inflaatio. Stagflaatio tarkoittaa sellaista taloustilannetta, jossa yhdistyvät lama, korkea inflaatio ja korkea työttömyys. Termi stagflaatio tuli käyttöön 1970-luvulla, kun länsimaiden talouksissa oli vuoden 1973 ensimmäisen öljykriisin vaikutuksesta samaan aikaan lama, suurtyöttömyys sekä korkea inflaatio.Menossa on stagflaatio. Kovin tuntuu vaatimattomilta nämä taantumanäkemykset, kun teollisuus alkaa laajasti lomauttaa.
Se tarkoittaa palvelualan pienyrittäjälle koronaakin ankeampia aikoja.
Kemianteollisuus ennakoi lomautuksia ja jopa irtisanomisia
Energiakriisi iskee kovaa kemianteollisuuteen, kertoo alan työnantajajärjestö. Sen mukaan yritykset ennakoivat lomautuksia ja joutuvat todennäköisesti pohtimaan myös irtisanomisia.
Wikipedia