Samoin autokauppa (viimeksi näin huonosti käynyt kauppa 1995):
moottori.fi
Molempia koskee myös se että kauppa oli ylikuumentunut koronan jäljiltä. Autojen ja asuntojen hinnat nousivat. Nyt tulee korjausliikettä molempiin.Samoin autokauppa (viimeksi näin huonosti käynyt kauppa 1995):
Autojen ensirekisteröinnit jäivät historiallisen alas – alhaisempi viimeksi vuonna 1995
Henkilö- ja pakettiautojen ensirekisteröinnit jäivät poikkeuksellisen matalaksi vuonna 2022 komponenttipulan vuoksi.
www.hs.fi
www.hs.fi
On kyllä klikkiotsikoiden esimerkkiotsikko. Toisinsanoen: Taloyhtiön erikoistilanteesta (arvonlisäveropalautukset) on saatu asua esim perheasunnossa muutamalla kymmenelle eurolla kuukaudessa hoitokuluja. Laina on lyhennysvapaalla. Kun palataan normaaliin, että lainoja aloitetaan lyhentämään ja maksamaan markkinakorkoa ja maksamaan hoitovastiketta joka vastaa tavanomaista (ja alhaista) uudiskohteen hoitokustannuksia, ”moninkertaistuu kustannukset”. Anna mun kaikki kestää.Taloyhtiölainoissa piilee pommi?
MONET viime vuosina valmistuneet taloyhtiöt ovat joko korottaneet tai korottamassa rahoitusvastikettaan moninkertaiseksi aiemmasta. Joidenkin uudiskohteiden vastikkeet ovat jopa kymmenkertaistumassa vuoden takaisesta. Näin suuret menolisäykset tulevat yllätyksenä monille asunnonomistajille.
Esimerkiksi eräs Helsingin Kalasatamassa hiljattain valmistunut taloyhtiö oli vielä vuonna 2021 lyhennysvapailla eli maksoi lainoistaan vain noin puolen prosentin suuruisia korkomenoja. Korkomenot tarkoittivat tuolloin 1,50 euron rahoitusvastiketta neliömetriä kohden.
Nyt kyseisen taloyhtiön lyhennysvapaat ovat päättyneet samalla kun taloyhtiön korkokulut ovat moninkertaistuneet aiemmasta. Taloyhtiö maksaa lainoistaan nyt noin 3,4 prosentin korkoa, kun vielä vuosi sitten korkokulut olivat vain korkomarginaalin verran eli noin 0,5 prosenttia. Korkokulujen ja lainanlyhennysten kattamiseksi perittävä rahoitusvastike on noussut reilun vuoden aikana 1,50 eurosta peräti 14 euroon neliötä kohden.
Kaiken lisäksi kyseinen taloyhtiö joutuu nostamaan hoitovastikettaan. Taloyhtiössä on kerätty hoitovastiketta vain 0,10 euroa neliöltä, koska yhtiö on saanut mittavat arvonlisäveron palautukset. Kun kertynyt ylijäämä on käytetty, nousee yhtiön hoitovastike tavanomaiselle tasolle noin 3-4 euroon neliötä kohden.
Asunnonomistajan kannalta laskelma on karu: rahoitus- ja hoitovastikkeiden yhteenlaskettu määrä noin kymmenkertaistuu reilun vuoden aikana. Sadan neliön suuruisen asunnon omistajalle se tarkoittaa vastikkeiden nousua alle 200 eurosta yli 1700 euroon kuukaudessa.
Asunnot | Uusien taloyhtiöiden vastikkeet voivat jopa kymmenkertaistua
Asumisen kustannukset ovat ennennäkemättömän nopeassa nousussa. Ääritapauksissa vastikkeet voivat nousta jopa kymmenkertaistua aiemmasta.
Toki, mutta kuinka moni ensiasunnon ostaja oikeasti noista asioista on perillä, mihin sen rahansa laittaa, mitä tulikaan ostaneeksi ja miten näiden vastikkeiden käy vuoden, kahden ... viiden vuoden kuluttua? Ja tähän yhtälöön kun lisätään se niin kovin nykymuodin mukainen kädestä suuhun eläminen, lasketaan että liksa riittää sen kuukauden max. kaksi eteenpäin, niin eikun kylvetään sitä "ylimääräistä" sinne sun tänne, pidetään hauskaa vailla huolta huomisesta
Kuvastaa kyllä hyvin viime vuosien uusien asuntojen kaupan tilannetta etenkin pääkaupunkiseudulla. Uusien asuntojen velaton hintataso on ollut kerrassaan järjettömällä tasolla. Jotta ostajia löytyisi, hinta on sitten hilattu välille 1/4 ... 1/2 velattomasta hinnasta ja katettu loppuosa todellisesta hinnasta yhtiölainoina. Tuo on paitsi hirmuinen riskikasauma kaikkine lieveilmiöineen, vääristää näkymyksiä hoinnoista ja arvoista, kun on lyönyt uusien asuntojen kaupan kohdalla lävitse niin totaalisesti.
Joskus koulussa oli kansalaistaitoa ja yhteiskuntaoppia, mutta ovat jääneet tärkeimpien asioiden, kuten matikka ja kielet, varjoon. Ei nuissakaan tainnut mitään käytännön elämän taitoja tainnut tulla. Lienee mahdotonta saada matikan tai kielen oppimiseen esimerkkejä talouden ja yhteiskunnan perusasioista. Varsinkaan niitä mitenkään värittämättä ideologisesti.
Toinen ilmiö on perushinnassa tontti on vuokralla ja mahdollisesti voi ostaa tonttiosuutensa. Tonttia vuokraa kaupallinen toimija yleensä eikä kaupunki tai seurakunta, kuten aiemmin on usein ollut.
Näin näkyy olevan. Sen ohella asuntojen tilankäytön kanssa harrastetaan erikoista (toki luovaa) kikkailua, kuten ääriesimerkkinä WC/suihkunurkkauksen:n ja eteisen yhdistäminen monikäyttötilaksi (toiminee vesipostinakin) ja sellainen talon rakenne, että melkein kaikki tila on kuin komeromaista varastoa paitsi yhtä seinää, jossa on ikkunoita (etelään, länteen tai mihin suuntaan sattuukin sopimaan). Tavoitteena on kai philadelphiatyyppisen vankilan hyväksi koettu rakenne ekonomian vaatimuksesta vielä huomattavasti paisutettuna, missä keskellä on käytävä ja sellit sitten kumpaankin suuntaan ulkoseinää kohti (palomääräykset vaatinevat joitakin muutoksia käytäväpuolen avonaiseen tunnelmaan, vaikka arkkitehdin silmään särähtääkin). Asuntojen sisältä sitten monia tiloja on madallettu ronskisti, jotta nykyisin edellytetty talotekniikka on saatu tungetuksi sisäkaton päälle ilman, että kerroskorkeutta tarvitsisi ainakaan lisätä.
Nuo on ylihintaisia, mutta toisaalta olisi terveempääkin että eroa on. Epätervettä sekin on että aina asunnon hinta pysyisi tai jopa saadaan enemmän kun ostettaessa.
Tietysti eroa pitääkin olla, mutta viime vuosina ero tuntuu paisuneen kohtuuttomaksi. Joskus se vanha pitää purkaa ja arvo on pelkkä tontti. Mutta ei linjasaneerattu 70-luvun talo ole vielä lähellä sitä. Vaikea edes sanoa missä järjestyksessä tullaan aikanaan purkamaan 70-luvun, 90-luvun ja 20-luvun talot.
www.kauppalehti.fi
www.helsinginuutiset.fi
yle.fi
Päätoimittaja Kannala: "Asukkaiden arki romahtaa pk-seudulla"
Tuhansien pääkaupunkiseutulaisten arki romahtaa, vaikka pankit eivät sitä vielä myönnäkään, sanoo päätoimittaja Karri Kannala.
So it begins.
Saa olla PK-seudulla kovat tulot, jos on uutisen mukainen asuntolaina, autolainat ym. Ja toivoa, että työpaikka säilyy eikä lomautuksia tule.
Kyllä siellä kovia palkkoja porukalla onkin.Päätoimittaja Kannala: "Asukkaiden arki romahtaa pk-seudulla"
Tuhansien pääkaupunkiseutulaisten arki romahtaa, vaikka pankit eivät sitä vielä myönnäkään, sanoo päätoimittaja Karri Kannala.
So it begins.
Saa olla PK-seudulla kovat tulot, jos on uutisen mukainen asuntolaina, autolainat ym. Ja toivoa, että työpaikka säilyy eikä lomautuksia tule.
Ai jaa. Minä ostin vuosi sitten 592 000 km ajetun. Hyvin on pelannut.
/img-s3.ilcdn.fi/79ef4263aab5475931d80459c428ecc274c14163f0ed0a3bb8ca764cae3f33f9.jpg)
www.iltalehti.fi
"Häpeän työtäni sairaalapesulassa. Työ on huonosti palkattua, raskasta ja aliarvostettua, vaikka ilman työpanostani hoitohenkilökunnalla tai potilailla ei olisi mitään, mitä päälle laittaa. En kehtaa kertoa oma-aloitteisesti, missä olen töissä... Hierarkiassa olemme totaalisen alinta kastia ..." -Pyykkimuija
”Häpeän työtäni niin, että välit sukulaisiin ovat lähes totaalisesti katkenneet” – Tältä työhäpeä tuntuu
Laitoshoitaja, rekkakuski ja ammattimuusikko. Lukijamme paljastivat, minkälaisia töitä he ovat hävenneet ja miksi.
Täällä kauempanakin pääsee ainakin autonvuokraamoon, bensikselle ja parkkipateksi suht vähällä effortilla. Kaverin penska pääsi viimeksi mainitulle ja on erittäin sopivaa hommaa juuri ajokortin saaneelle ajella kaupunkia ympäri ja kärkkyä sakotettavia. 10e tuntipalkka+huono provisio on nykypäivänä kehnonlainen, mutta nuorilla on aikaa ja olen itsekin tehnyt paljon halvemmallakin hanttihommia.Helsingissä töitä löytyy vissiin aina kaikille, jos vain on mahdollisuus asua siellä jotenkin.
Tämä on vähän erikoista markkinataloutta. Näihin töihin ei taida enää löytyä kuin provinssissa kantasuomalaisia ja aina tarvitaan se jokin tuki kun sillä palkalla ei elä ja enempää ei voi maksaa kun jossakin on kirjoitettu että spitaaliselle ei saa maksaa enempää.
"Häpeän työtäni sairaalapesulassa. Työ on huonosti palkattua, raskasta ja aliarvostettua, vaikka ilman työpanostani hoitohenkilökunnalla tai potilailla ei olisi mitään, mitä päälle laittaa. En kehtaa kertoa oma-aloitteisesti, missä olen töissä... Hierarkiassa olemme totaalisen alinta kastia ..." -Pyykkimuija
”Häpeän työtäni niin, että välit sukulaisiin ovat lähes totaalisesti katkenneet” – Tältä työhäpeä tuntuu
Laitoshoitaja, rekkakuski ja ammattimuusikko. Lukijamme paljastivat, minkälaisia töitä he ovat hävenneet ja miksi.
www.mtvuutiset.fi
www.talouselama.fi
www.uusisuomi.fi
Mitään työvoimapulaa ei ole kuin hoitoalalla ja sielläkin ratkaisu voisi olla näennäishoitamisen karsiminen
Työterveyshuoltopuoli on myös etenkin ruuhka-Suomessa iso business ja tarjoaa pysyviä työsuhdevaihtoehtoja paremmin ehdoin. Sektorin kylkiäisenä myydään myös kaikenlaisia ostopalveluita varsin laajalti. Suomessa on tehty sote-uudistusta niin kauan sellaisin reunaehdoin, että kokonaisuus on saatu istumaan varsin hyvin hölmölästä tuttuun kaavaan organisointimielessä.
hyvä huomio ,vanhuus ei ole sairaus aika paljon on ylihoitamista ja jotka aina olleet välillä sairaana ja hoitoa kaipaamassa edelliset 50 vuotta mutta jossain vaiheessa loppuu.Työterveys on kallista ja tuottamatonta paljon näennäistarkastuksia ilman tuloksia oikeita sairauksia ei tunnisteta enemmin työntekijän omasairausvakuutus bonuksineen omavastuu ja verovähennys oikeus .
OP:n jo muualle myyty työterveyspalvelu markkinoitiin avoimesti nimenomaan sillä, että työntekijä saadaan äkkiä saikulta takaisin hommiin: asiat hoideltiin leikkauksia myöten kuin tapaturmapäivystyksessä yhdellä reissulla. En ole itse ollut asiakas.. en tiedä mahtoiko tämä haave ollenkaan toteutua, voisi kuvitella että labroissa sun muissa menee väkisin aikansa.
On sitä pulaa.. meidänkin työpaikassa maksetaan 250e jo pelkästään siitä, että saa jonkun soittamaan rekryosastolle - ja käytännössä suuri osa vaestä on vuokralla jostain mistä on satuttu löytämään, ei välttämättä Suomesta. Palkattavat työntekijät pitää houkutella muista firmoista, työttömiä ei ole.
