Porakaivoveden suodatuslaitteisto

[Lappanen]

Testailin vielä ilmastimen toimintaa ja sen vaikutusta PH-arvoon. Käänsin ilmastimen sulkua pienemmälle jolloin takaisin kaivoon virtaa vähemmän vettä joka taas vähentää ilman mukaan imeytymistä, imu oli juuri sormenpäällä tuntuva imuputken päästä kokeiltuna. Seuraavana päivänä mittasin PH:n ja se oli tippunut 7-7,5 tasolle, väriliuska oli keltainen/oranssi. Sitten käänsin sulkua takaisin isommalle niin, että imu tuntui isoimmalta. Jos liikaa avasi, tuli vedet paineella silmille imuilmaputkesta joten tuosta vähän pienemmälle kääntämällä sai veden virtauksen ja imun parhaaksi. Seuraavana päivänä mittasin taas PH:n ja se oli noussut takaisin 8-8,5 tasolle, väriliuska oli tumman punainen. Aika selkeä ero ja vaikutus siis. Vettä käytettiin normaalisti testin aikana eikä sinä aikana säässäkään ollut muutoksia, tasaisen tappavaa hellettä vain.

Enpä sitten malttanut odotella vesianalyysin kanssa kauempaa kun muutos on noinkin nopea vedessä, joten tänään jätin näytteet analysoitavaksi. 1-2 viikkoa sanottiin analyysin valmistumiseen menevän. Viimeksi tuli kyllä alle viikossa vaikka saman arvion silloinkin antoivat. Laittelen raportin tännekin kunhan valmistuu, josko vesi olisi nyt siinä kunnossa kuin toivon ja jos joku muukin painii saman ongelman kanssa niin yksi ratkaisumahdollisuus olisi sitten tässä tarjolla.

 

[Lappanen]

Analyysin tulos oli tänään ilmestynyt sähköpostiin, nopeata toimintaa.

Hyvältähän tuo nyt näyttää, PH noussut siihen mitä väriliuskatkin kertoivat eli vähän yli 8.

Rauta myös jonkin verran noussut edellisestä analyysistä, johtuisikohan siitä kun linjan viimeinen suodatin vaihtui aktiivihiilipatruunasta 5 um patruunaan, nappaisiko aktiivihiili raudan kuitenkin paremmin? Aktiivihiilipatruuna kun on musta, niin sen likaantumista ja vaihtotarvetta ei oikein näe. Tuo 5 um patruuna on valkoinen ja vaihdoin sen kokeeksi paikoilleen josko sen likaantumisesta voisi helposti päätellä milloin linjassa ekana olevat 50 um ja 10 um patruunat olisivat myös vaihtokunnossa, ei tarvitsisi talousrakennuksessa käydä kyttäämässä.. Ehkä tuo 5 um vaihtuu sitten seuraavalla vaihdolla taas takaisin aktiivihiileksi. Eipä sillä, rauta ei vedessä maistu eikä näy.

Eli näillä mennään, seuraava analyysi sitten ehkä 5 vuoden päästä josko silloin alkaa olla massasuodattimen uudelleen täyttö ajankohtaista.

 

[markok]

Meillä porakaivossa on muuten hyvälaatuinen vesi, mutta hiekkaa tulee melko paljon. Viimeisten vuosien ajan käytössä on ollut 10" 25mic lankasuodatinpatruuna. Tuo on toiminut ihan hyvin noin 4kk vaihtovälillä, mutta jonkin verran on hiekkaa tullut vielä tuonkin läpi. Veden tuotto ei saisi nykyisestä pienentyä, koska tehokas painepesuri ottaa lähes kaiken mitä nykyisestä laitteistosta läpi tulee. Kysymys kuuluukin, että pieneneekö tuotto jos vaihdan vaikka 10 micronin suodattimen? Maalaisjärjellä näin tapahtuu. Kaikissa esitteissä saman tyypin suodattimille luvataan sama maksimi virtaavuus suodattimen tiheydestä riippumatta. Maksimi virtaavuus on kuitenkin ehkä eri asia kuin virtausvastus. Onko joku lankasuodatinta parempi suodatintyyppi jos haetaan mahdollisimman hyvää irtopartikkelien suodatusta mahdollisimman pienellä virtausvastuksella?

 

[jmaja]

Paljonko vettä tuo painepesuri ottaa? Mahtaako suodattimen painehäviö olla tuossa lainkaan merkittävä? Puhtaalla suodattimella se on varsin pieni nimellisvirtaamalla. Oisko ollut 0,1 bar sillä jonka ostin tuohon pohjavesisysteemiini ja nimellisvirtaama on reilusti suurempi kuin porakaivopumpun tuotto.

Huomaatko merkittävän eron suodattimen likaantuessa? Miten likaisena?

Nopeasti arvaisin, että putkiston ja hanan painehäviöt ja mahdollisesti myös porakaivopumpun tuottokäyrä ovat tuossa oleellisempia kuin suodatin.

 

[Lappanen]

Vaikea uskoa, että patruunasuodatin mitään marginaalista suurempaa virtauksen pienenemistä aiheuttaisi.

Laita mieluummin kaksi patruunaa peräkkäin, vaikka tuo 25 tai sitten 50 micronin ensin ja sen jälkeen 10 micronin suodatin. 50 micronin suodatin on pestävä joten se on ns. kertaostos ja hienosuodattimen vaihtoväli kasvaa kun se ei kerää kaikkea tavaraa itseensä.

 

[markok]

Paljonko vettä tuo painepesuri ottaa? Mahtaako suodattimen painehäviö olla tuossa lainkaan merkittävä? Puhtaalla suodattimella se on varsin pieni nimellisvirtaamalla. Oisko ollut 0,1 bar sillä jonka ostin tuohon pohjavesisysteemiini ja nimellisvirtaama on reilusti suurempi kuin porakaivopumpun tuotto.

Huomaatko merkittävän eron suodattimen likaantuessa? Miten likaisena?

Nopeasti arvaisin, että putkiston ja hanan painehäviöt ja mahdollisesti myös porakaivopumpun tuottokäyrä ovat tuossa oleellisempia kuin suodatin.

Olet varmaan ihan oikeassa. Painepesuri ottaa lähes 10l/min vettä, mutta ei tuota useita minuutteja kahva pohjassa käytetä. Painesäiliöltä on noin 5 metrin 28mm pex putki painepesurin hanalle ja hanan ei pitäisi paljoa virtausta rajoittaa. Porakaivo on noin 20m syvä ja pumppuna on Pyke 6r 20b ejektorilla. Kaivon huollon yhteydessä olisin vaihtanut tehokkaamman 44b ejektorin, mutta tällaista ei haluttu myydä. 20b on kuulemma kotitalouskäyttöön parempi.

Olen siis pääasiassa käyttänyt tuota 25 micronin lankasuodatinta ja tällöin järjestelmän tuotto on ollut riittävä. Kokeilin kerran 25 micronin kangas rullan näköistä suodatinpatruunaa, mutta jotenkin tuntui, että tällä painehäviö olisi ollut isompi. En sitten tiedä onko oikeasti näin. Meillä on pumpulla kuivakäyntisuojana kahden minuutin ajastin, eli pumppu sammuu jos se pyörii kaksi minuuttia yhtäjaksoisesti. Tämä raja on ylittynyt yhden kerran, kun suodattimen vaihto meni vähän pitkäksi. Tästä voisi siis päätellä, että likaantumisella on vaikutusta painehäviöön. Korostuuko tämä vaikutus jos laittaa tiheämmin suodattimen ja pitääkö sitä olla useammin vaihtamassa?

 

[markok]

Vaikea uskoa, että patruunasuodatin mitään marginaalista suurempaa virtauksen pienenemistä aiheuttaisi.

Laita mieluummin kaksi patruunaa peräkkäin, vaikka tuo 25 tai sitten 50 micronin ensin ja sen jälkeen 10 micronin suodatin. 50 micronin suodatin on pestävä joten se on ns. kertaostos ja hienosuodattimen vaihtoväli kasvaa kun se ei kerää kaikkea tavaraa itseensä.

Kahden suodattimen ratkaisu olisi varmasti paras ja seuraavan kerran kun pumpun ympäristöä puretaan niin pyrin tuon toteuttamaan. Ongelmana on hieman ahdas tila. Lisäksi putkimies on ilmeisesti liimannut nykyisen suodatinpesän kierreliitoksen, kun tuota ei tunnu saavan ehjänä auki. Vaatinee siis hieman putkien askartelua, että tuon saa toteutettua.

 

[jmaja]

Porakaivo on noin 20m syvä ja pumppuna on Pyke 6r 20b ejektorilla.

Eikös tuo kannattaisi vaihtaa porakaivopumppuun, jos tuotto on ongelma. Eihän kukaan ejektoreita enää uusiin kaivoihin laita. Vai onko hiekkaa liikaa? Jos pumppu ei jaksa nostaa painetta rajaan asti, on ongelma sen tuotossa. Missä välissä suodatin on painekytkimeen nähden?

10 l/min on mitätön virtaama suodattimelle ja hanalle, jos pumppu tuottaa tarpeeksi. Perushanoistahan tulee varsin alhaisellakin paineella 12 l/min. Ammehanoista ja vesiposteista 18 l/min.

 

[markok]

Taitaa olla mielipide asia onko ejektori parempi vai huonompi, mutta on se ainakin mukavampi korjata talvipakkasella lämpöisessä teknisessä tilassa. Tuotto varmaan olisi porakaivoon asennettavalla kyllä parempi. Tässäkin kaivossa aluksi sellainen oli, mutta sen rikkouduttua edellinen asukas vaihtoi ejektoripumppuun.

Suodatin on ennen painekytkintä pumpun ja varaajan välissä. Nykyisellä kokoonpanolla ei siis ole ollut ongelmia tuoton kanssa. Alkuperäinen kysymys oli se, että tuleeko niitä jos vaihdan tiheämmin suodattimen?

 

[jmaja]

Taitaa olla mielipide asia onko ejektori parempi vai huonompi

Varmaan noin, mutta hyötysuhteeltaan porakaivoon asennettava on aivan ylivoimainen eli saman tuoton saa alle puolella sähköteholla. Porakaivoon asennettava on myös huomasti halvempi.

Jos nyt on sen verran ongelmia, ettei pumppu tahdo päästä painekytkimen rajaan aina, niin tiheämpi suodatin varmasti voi pahentaa ongelmaa. Suodattimen painehäviö on puhtaana tiheälläkin olematon, mutta likaantuu tietysti selvästi nopeammin.

Ratkaisuja voi olla monia. Voihan painekytkimen rajaakin alentaa tai pidentää aikarajaa. Pumpun paineentuotto laskee rajusti virtaaman mukana. Onkos tuolle pumpulle käyrää jossain?

 

[Lappanen]

Voikos noita kaivoja kotikonstein yrittää huuhdella/tyhjentää pohjaa moskasta? Jos kaivo alunperin vain 20 metriä niin ajan mittaan varmaan pohjalle kertyy sakkaa sen verran että veden tuottokin vähäisempää. Kuulostaa vaan siltä, että ongelma välttämättä ei poistu pelkästään suodattimia vaihtelemalla.

 

[markok]

Varmaan noin, mutta hyötysuhteeltaan porakaivoon asennettava on aivan ylivoimainen eli saman tuoton saa alle puolella sähköteholla. Porakaivoon asennettava on myös huomasti halvempi.

Jos nyt on sen verran ongelmia, ettei pumppu tahdo päästä painekytkimen rajaan aina, niin tiheämpi suodatin varmasti voi pahentaa ongelmaa. Suodattimen painehäviö on puhtaana tiheälläkin olematon, mutta likaantuu tietysti selvästi nopeammin.

Ratkaisuja voi olla monia. Voihan painekytkimen rajaakin alentaa tai pidentää aikarajaa. Pumpun paineentuotto laskee rajusti virtaaman mukana. Onkos tuolle pumpulle käyrää jossain?

Tuo on kyllä totta, että hyötysuhteeltaan kaivoon asennettava pumppu on huomattavasti parempi. Joskus olen miettinyt, että paljonkohan veden litrahinnaksi tulee omasta kaivosta pumpattuna? Ei ole kuitenkaan vielä niin paljoa kiinnostanut, että olisin hankkinut 3-vaihe kulutusmittaria tätä varten. Ehkä menen tällä nykyisellä kokoonpanolla toistaiseksi eteenpäin, koska aika harvoin poresuuttimia tai pesukoneiden tuloveden sihtejä joutuu nykyisinkään puhdistamaan. Tupla suodatin pitää kyllä ottaa vakavaan harkintaan kun kytkentöjä seuraavan kerran avataan.

Voikos noita kaivoja kotikonstein yrittää huuhdella/tyhjentää pohjaa moskasta? Jos kaivo alunperin vain 20 metriä niin ajan mittaan varmaan pohjalle kertyy sakkaa sen verran että veden tuottokin vähäisempää. Kuulostaa vaan siltä, että ongelma välttämättä ei poistu pelkästään suodattimia vaihtelemalla.

Tämä kiinnostaisi kyllä minuakin. Kaivo on edellisen kerran huuhdeltu vuonna 2006 ja olisi ehkä huuhtelun tarpeessa. Minulla ei ainakaan ole tiedossa, että tähän olisi edes vuokrattavissa välineitä. Huuhtelu taitaa vaatia aika järeän laitteiston. Mitään isoa muutosta hiekka määrässä ei ole ollut sinä aikana kun tässä on asuttu.

 

[Harrastelija]

Voisiko imuletku olla hieman ylenpänä jotta kaivon pohjalla virtaus olisi pienempi jolloin painavampi tavara ei lähde niin helposti imun mukaan? Se hienoin hiekkaa varmasti tulee mukaan joka tapauksessa.
Vai millainen rakenne tuolla kaivon pohjalla on?

 

[markok]

Voisiko imuletku olla hieman ylenpänä jotta kaivon pohjalla virtaus olisi pienempi jolloin painavampi tavara ei lähde niin helposti imun mukaan? Se hienoin hiekkaa varmasti tulee mukaan joka tapauksessa.
Vai millainen rakenne tuolla kaivon pohjalla on?

Tällä varmaan on vaikutusta asiaan, mutta näin matalassa kaivossa ejektoria ei voi kovin kauas pohjasta nostaa. Piirustusten mukaan kaivo on 25m syvä. Kun ejektorin käytin kaivosta ylhäällä muutama vuosi sitten niin mittasin kaivon syvyydeksi 23m. Onko tuo ero sitten vuosien aikana kaivon pohjalle kertynyttä sakkaa? Ejektori on nyt asennettuna 17m syvyyteen, joten on ihan ohjeen mukaisessa korkeudessa. Ohjeiden mukaan etäisyys ejektorista kaivon pohjaan pitäisi olla 5-10m.

 

[pelzi_]

Juu tuskin se yli 1-2m pohjasta nostettuna enää kauheasti muuksi muuttuu. 5m on jo pitkä matka, jos hiekkaa olisi vain pohjalla niin tuskin se niin ylös nousee ja tuskin se nouseminen ainakaan enää vähenee jos olisi yli 5m korkeutta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Onko tuossa pumpun paineen kehityksessä tapahtunut muuten jotain muutosta huonompaan suuntaan ? Kun rautaa ja mangaania on tutkimuksissa todettu, sitä oletettavasti saostuu myös vesipumppuun. Varsin tyypillinen ongelma, jos vedessä on vähänkin rautaa.

 

[Lappanen]

Kaivoveden ilmastuksesta vielä, esisuodatinpatruunoiden väristä voi päätellä että nyt tarttuu rautaruoste kiinni.

Vertailun vuoksi vanha patruuna joka kuivuneena osittain vaaleampi kuin märkänä, mutta väriero on valtava kun aiemmin rauta ja mangaani ollut liuenneena veteen ja patruunat voimattomia.

Nyt käytössä olevat patruunat ovat todella tumman ruskeita, melkein mustia. Aiemmin olivat saman ikäisinä sellaisia vaalean ruskeita tai kellertäviä/oransseja.

 

[Mara]

Oletko milloin pesettänyt porakaivosi. Meillä porakaivo pestiin keväällä, veden maku parani ja hajut hävisivät. Analyysiä en ole vielä teettänyt. Kaivon putki oli aivan limainen ja puhdistajan mukaan myös kaivon seinät limoituvat. Puhdistus tehtiin puhdistusta varten rakennetulla laitteistolla ja paineilmalla, se ei ollut halpa, mutta työn laatuun olen tyytyväinen.

 

[Lappanen]

Ei ole pesty ikinä, kaivo taitaa olla nyt noin 4 tai 5 vuotta vanha eli ei pitäisi olla tarvettakaan vielä kyseiselle toimenpiteelle. Analyyseissä ei ole tosiaan muuta laatuongelmaa todettu kuin korkea rauta- ja mangaanipitoisuus. Ongelmat on nyt siis poistettu ilmastuksen ja suodatuksen avulla täysin.

Kun tein tuon ilmastusyhteen, niin kaivolta tuleva runkoputki oli kyllä sellainen vähän liukas ja ruosteen värinen sisältä, mutta sormella pyyhkäistessä ei siinä mitään kalvoa ollut vaan oli ihan vaan pintaväriä joka lähtisi talouspaperilla puhtaaksi.

Alkuun oli kananmunan löyhkää joka katosi käytössä mutta palasi jos pari viikkoa oli vettä käyttämättä. Hajuhaitta katosi tuon massasuodattimen asennuksen jälkeen kokonaan. Eipä tuo nyt haise edes suoraan kaivosta juoksuttaessa eli ennen suodatusta kun kasteluvettä olen siitä ottanut, ilmastuksen ansiosta varmaan tuo.

 

[Tonttuj]

Oletko milloin pesettänyt porakaivosi. ....

Puhdistus tehtiin puhdistusta varten rakennetulla laitteistolla ja paineilmalla, se ei ollut halpa, mutta työn laatuun olen tyytyväinen.

Mitä se siis maksoi?

 

[Seppaant]

Mitä sieltä kaivosta pestiin pois?

Eiköhän se kaivon pinta ala ole minimaalinen verrattuna kalliohalkeamien pinta alaan mistä vesi kavoon tulee.
Haiskahtaa rahat heroilta pois kuten joku ajattelija joskus on sanonut

 

[Lappanen]

Käsittääkseni pesua ei tarvita jos joku rotta ei ole sinne tippunut, sitten sinne kaivoon kai kertyy jotain sakkaa (ehkä) vuosien saatossa joka jossain kohtaa sitten kohoaa pumpun lähelle ja alkaa sotkea vettä ja se sakka pitää sitten pestä pois.

 

[Mara]

Kaivon letkun ulkopinta pestiin puhtaaksi limasta, samanlaista limaa on kuulemma myös kaivonpuolella. Kaivosta ei tullut ulos eläimenraatoja tuli vain vähän hiekkaa ja pieniä kiviä. Vesihanoihin ei enää ole tullut mustaa hiekkaa. Veden maku muuttui paremmaksi ja rikkivedyn haju hävisi. Kaivoon laskettiin kaikkiaan 150 m ilmaletkua, pumppu on 100 m syvyydessä. Kymmenen vuotta pesuvälinä on ehkä liian lyhyt, jos reikä on hyvin suljettu, eikä täysin avoin kuten monessa kaivossa, silloin sinne voi tippua pieniä eläimiä. Yleensä kaivosta kuulemma tulee eläimen raatoja. Pesu oli kallis lähes 2000,-, mutta mielestäni kannattava, minun elinaikana sitä ei enää tarvitse pestä.
Naapurini ei halua pesettää kaivoa hinnan takia, vaikka 20 vuoden aikana on jouduttu uusimaan kaikki hanat, vessanpytyt ja pesukoneet, kaivosta tulevan hiekan takia, suodatin pitää vaihtaa 3 kk välein 100,-/kerta. Tähän on mennyt rahaa moninkertaisesti pesun hinta, varsinkin, kun kaikki teetetään putkimiehellä.

 

[Lappanen]

Kaivoveden ilmastuksesta vielä, esisuodatinpatruunoiden väristä voi päätellä että nyt tarttuu rautaruoste kiinni.

Vertailun vuoksi vanha patruuna joka kuivuneena osittain vaaleampi kuin märkänä, mutta väriero on valtava kun aiemmin rauta ja mangaani ollut liuenneena veteen ja patruunat voimattomia.

Nyt käytössä olevat patruunat ovat todella tumman ruskeita, melkein mustia. Aiemmin olivat saman ikäisinä sellaisia vaalean ruskeita tai kellertäviä/oransseja.

katso liitettä 72815

Tuli tänään vaihdeltua kaikki suodattimet, tai karkeasuodattimen pesin kun on sellaista mallia.



9,5 kuukautta sitten vaihdoin tuon viimeksi, aika tummanpuhuva kaveri uuden suodattimen vieressä. Ei ole ikinä yli kolmen vuoden aikana ollut tuon väristä käytettyä suodatinpatruunaa, eli ilmastus todellakin saa liuenneen raudan ja mangaanin muuttamaan olomuotoaan kiinteämpään suuntaan joka tarraa kiinni suodattimiin.

Vettä oli kulutettu tuon vaihtovälin aikana 88 kuutiota. Aika maltillisesti 2+2 henkilöltä. Ei mene jakeluun mihin perustuu se että vettä voisi joku läträtä jopa 150 litraa/vrk/hlö tahdilla. Eihän siinä ehdi muuta tehdä kuin olla suihkussa

 

[Lappanen]

Tsekkasin suodatinmassan tason, tasan vuosi sitten sen täytin maksimiinsa jotta Ph nousisi tarpeeksi. Vuodessa massan pinta tasan samassa tasossa, eli ei lisäystarvetta.

Vettä oli vuoden aikana suodattimen läpi virrannut 110 kuutiota eli 300 litraa/vrk 2+2 asukkaalla. Veden laadussa ei moittimista, kehuja enneminkin tullut vierailta miten hyvää ja raikasta vettä meillä tarjoillaan. Sadesuihkun suuttimet pysyneet auki, aiemmin niitä sai lattialastalla pyyhkiä auki vähintään kerran viikossa.

 

[jmaja]

vesi virtaa T-haaran kautta kaivon hatun läpi, kaivoon syntyy imu joka imee ilmaa avoimen putken kautta veden mukana ja toivottavasti hapettaa kaivon vettä jolloin PH hieman kohoaa ja mangaani suodattuisi paremmin pois.

Mikäs tuon idea nyt oikein on? Onko ainoa funktio pitää kaivon ilmatila hapellisena vai onko tuossa oleellista mennä happirikasta vettä takaisin kaivoon?

Siis toimisiko yhtä hyvin pieni puhallin kaivon hatussa?

Mulla tuossa pohjavesilämmityksen kaivossa ei ole hattua lainkaan (ei ole ollut -76 kaivossa koskaan), joten ilmatila on varmaankin hapekasta. Jossain ohjeissa kehotettiin estämään ilman pääsy pohjavesilämmityskaivoon, jotta levari ei likaannu.

Mulla vedessä on 0,1 mg/l rautaa ja 0,08 mg/l mangaania, pH 6,8. 60 um suodatin tuli pari viikkoa sitten viikossa punaruskean pölyn peittoon. Ämpäriin jää ruskeaa väriä vedestä. Mutta tuota ei siis enää käytetä talousvetenä.

Poistoputkesta on tullut välillä reilusti kuplia. Aina jonkin verran. Pää on n. metrin meren pinnan alla.

 

[Lappanen]

Mikäs tuon idea nyt oikein on? Onko ainoa funktio pitää kaivon ilmatila hapellisena vai onko tuossa oleellista mennä happirikasta vettä takaisin kaivoon?

Siis toimisiko yhtä hyvin pieni puhallin kaivon hatussa?

Mulla tuossa pohjavesilämmityksen kaivossa ei ole hattua lainkaan (ei ole ollut -76 kaivossa koskaan), joten ilmatila on varmaankin hapekasta. Jossain ohjeissa kehotettiin estämään ilman pääsy pohjavesilämmityskaivoon, jotta levari ei likaannu.

Mulla vedessä on 0,1 mg/l rautaa ja 0,08 mg/l mangaania, pH 6,8. 60 um suodatin tuli pari viikkoa sitten viikossa punaruskean pölyn peittoon. Ämpäriin jää ruskeaa väriä vedestä. Mutta tuota ei siis enää käytetä talousvetenä.

Poistoputkesta on tullut välillä reilusti kuplia. Aina jonkin verran. Pää on n. metrin meren pinnan alla.

Ilma ja vesi sekoittuvat tuossa T-haarassa -> happirikasta vettä kaivoon -> mangaani ja rauta muuttuu liuenneesta olotilasta kiinteämpään joka tarttuu suodattimeen paremmin. Varmaan samalla menee myös reilusti ilmaa sinne kaivoon, imu on niin voimakas että liimaa sormen tiukasti kiinni imuputken päähän. Pääasia tuo happirikas vesi kaivoveden sekaan, tuuletus tulee sitten kylkiäisenä. Ehkä tuo mahdollisia hajuhaittoja ehkäisee kun tuulettuu. Kaivon hatussa on myös erillinen tuuletusputki joka tuli hatun mukana.

Mulla 50 um pestävä karkeasuodatin, aika karkeaa tavaraa siinä onkin ollut. Mutta 10 um kyllä myös tarpeellinen, ainakin juomavesikäytössä. Kuvia tuolla ylempänä niistä olikin.

Ehkä tuossa pohjavesijärjestelmässä on kuitenkin eduksi että rauta ja mangaani on liuenneena veteen jolloin jättää jäämiä vähemmän levariin.

 

[jmaja]

Kaivon hatussa on myös erillinen tuuletusputki joka tuli hatun mukana.

Siitä tietysti ilma ei juuri vaihdu ilman tuota imettyä ilmaa.

Ehkä tuo veden pintaa roiskiva ja kaivossa hyvin ilmastuva vesisuihku on oleellinen. Tai sitten se puhallinkin riittäisi. Tuo vesisuihku kuitenkin toimii vain sen hetken kun pumppu käy.

 

[Lappanen]

Siitä tietysti ilma ei juuri vaihdu ilman tuota imettyä ilmaa.

Ehkä tuo veden pintaa roiskiva ja kaivossa hyvin ilmastuva vesisuihku on oleellinen. Tai sitten se puhallinkin riittäisi. Tuo vesisuihku kuitenkin toimii vain sen hetken kun pumppu käy.

Tuo riittävä suihkutusaika oli kysymysmerkki kun hommaan lähdin, kaupallisissa oli ajastimet jotka sitä suihkua käyynisteli tietyin väliajoin.

Mulla 80 litran painesäiliö, painekytkimen alaraja 3,5 bar / yläraja 5,5 bar. Pumppu käy ehkä 20 sekunttia kerrallaan, en ole mitannut. Tiheään jos vettä lotrataan. Ilmastus tuntuu toimivan hyvin noin. Ehkä se suihkutettava vesimäärä on sitten riittävä ja riittävällä paineella.

 

[jmaja]

Ehkä se suihkutettava vesimäärä on sitten riittävä ja riittävällä paineella.

Eihän siinä painetta voi olla, kun T-haara on auki ylös.

 

[Lappanen]

Eihän siinä painetta voi olla, kun T-haara on auki ylös.

Kyllä se puskee jollakin paineella runkolinjasta, sululla saan sitä vesimäärää rajoitettua mikä runkolinjasta ryöstetään tuohon T-haaralle. Kerran avasin liikaa niin sain vedet naamalle kädenmitan päähän. Nyt se sulku on siinä asennossa että putken päässä suurin imu ja yhtään enemmän auki niin alkaa tulla imuputkesta pihalle.

Edit. no paine tässä tapauksessa tarkoittanee sitten vesimäärää/virtausta. Tuleehan letkun päästäkin vettä "paineella" vaikka se avonaiseen ulkoilmaan tuleekin.

 

[jmaja]

Painetta ei ole, jos ei tule ulos avonaisesta päästä. Voi olla kovakin paine letkun päässä, josta vesi tulee ulos. No ensiksi tietysti pitäisi määritellä mitä painetta tarkoitetaan. On kokonaispaine, joka on dynaamisen ja staattisen paineen summa. Sitten on vielä hydrostaattinen paine, joka tulee vesipatsaasta. Jos tuo putki jatkuu pitkälle kaivoon, voi sen alapäässä hydrostaattinen paine olla merkittävä.

Painemittari mittaa jotain noista, noiden summaa tai jotain muuta riippuen millainen mittari on kyseessä ja miten se on asennettu.

T-haaralla putkeen kylkeen asennettu mittari ei näe dynaamista painetta lainkaan (tai näkyy se alenevana staattisena paineena). Tuossa sinun tapauksessa T-kappaleen pää on auki ja ilmaa virtaa sisään. Se tartkoittaa, että staattien paine on negatiivinen.

Putkistossa kokonaispaine pysyy vakiona eli laskee vain painehäviön verran. Nyt sinulla tuossa venttiilissä paine laskee todella reilusti, kun kokonaispaine kuitenkin päälinjassa on monta baaria eli enemmän kuin painesäiliössä, jonne pitää vielä huomioida painehäviöt sekä ehkä korkeuseroakin.

 

[Lappanen]

Ulkomuistista suunnilleen kuva tuosta viristyksestä (ei mittakaavassa, ilmastuksen sulkua ei kuvassa, runkolinjassa takaiskut molemmin puolin kupariputken lähtöä estämässä linjan tyhjenemistä omia aikojaan), kaivon vedenpinnasta ei ajan tasaista tietoa. Tuo kaivoon menevä putki ei kuitenkaan kastunut kun kokeilin sitä työntää asennussyvyyteen, se saattaa olla pidempikin kuin kuvaan merkitty mutta ei yli 150 cm varmasti. Kupariputki on 15 millistä.

 

[markok]

Onko kellään käytössä UV valoon perustuvia desinfiointi suodattimia? Onko nuo oikeasti toimivia bakteereiden tappamiseen?

 

[Mekaniker]

Onko kellään käytössä UV valoon perustuvia desinfiointi suodattimia? Onko nuo oikeasti toimivia bakteereiden tappamiseen?

Vesiosuuskunnalla on ollut vuosikaudet UV-valo ja lähes jokainen vesianalyysi 4krt/a ilman moitteita
Valoputkia pitää vaihtaa mutta se on helppo toimenpide
Harvemmin kotitalouksissa on nähty täällä, lähes kaikki käyttää suodattimia

 

[markok]

Vesiosuuskunnalla on ollut vuosikaudet UV-valo ja lähes jokainen vesianalyysi 4krt/a ilman moitteita
Valoputkia pitää vaihtaa mutta se on helppo toimenpide
Harvemmin kotitalouksissa on nähty täällä, lähes kaikki käyttää suodattimia

Päästäänkö perinteisillä suodattimilla samaan tulokseen eli bakteereiden tuhoamiseen? Meillä oli nyt ensimmäistä kertaa porakaivon vesinäytteessä enterokokki pitoisuus 1pmy/100ml. Epäilen yhdeksi mahdolliseksi syyksi tähän sen, kun toissa kesänä salaojaremontin jälkeen tuli valtava kaatosade ja kaikki pintamaat lähtivät liikkeelle. Vaikka kaivolle ei normaalioloissa pintavettä pääse niin on mahdollista, että tuolloin noin on käynyt.

Nämä taitavat olla sellaisia bakteereita, mitkä eivät itsestään häviä vaan kaivo pitää desinfioida? Tämä tullaan heti sopivan hetken löydyttyä tekemään, mutta olen harkinnut myös tuollaisen UV-suodattimen asentamista keittiön hanan yhteyteen. Ainakin BWT:llä näitä on useampia malleja kotitalouskäyttöön. Kahta asiaa tuon toimivuudessa olen kuitenkin miettinyt. Pystyykö tuo tuhoamaan bakteerit suoraan läpivirtaavasta vedestä? Toisekseen miksi valo käsketään pitämään jatkuvasti päällä, kun vesi ei tuossa seiso silloin kun vettä ei käytetä?

Tällainen on laite mitä olen katsellut https://www.vesisuodatinkauppa.fi/p...oaoJ0Ejt1zn8zgu2Xb4hwQMhPjxz0nGxoCorsQAvD_BwE

 

[Valpa]

Kyllä ehdottomasti kannattaa vesianalyysi teettää omaan kaivoon, paitsi jos aikoo asua aina yksin eikä vieraitakaan ikinä aio kylään ottaa.

Vaikka vesi olisi väritöntä, hajutonta ja mautonta, voi siinä silti olla jotain epämukavaa tavaraa sen verran paljon ettei sitä huomaa lyhyellä aikavälillä, mutta vuosikausien aikana se voi sitten aiheuttaakin vaikkapa jälkikasvulle parantumattomia seurauksia. Ja sehän on sitten mukavaa, kun asian alkuperä selviää myöhemmin sitten vesianalyysin kautta ja muutaman sadan investoinnilla olisi ehkä elinikäinen vamma ollut estettävissä.

Mutta jokainen toki päättää itse, vaikkakin se päätös saattaa vaikuttaa myös muihinkin kuin itseensä. En yritä mitään lietsoa, kunhan maalaisjärjellä asioita pohdin.

Tuo perusanalyysin listahan on varsin suppea ja kattaa varmasti juuri sen mitä terveellinen juomavesi vaatii ollakseen terveellistä. Myös raja-arvot on varmasti parhaan tiedon mukaan laadittu. Sitten jos rajat jonkin kohdalla ylittyy, on varmasti syytä hoitaa asia kuntoon.

Ei ole pesty ikinä, kaivo taitaa olla nyt noin 4 tai 5 vuotta vanha eli ei pitäisi olla tarvettakaan vielä kyseiselle toimenpiteelle. Analyyseissä ei ole tosiaan muuta laatuongelmaa todettu kuin korkea rauta- ja mangaanipitoisuus. Ongelmat on nyt siis poistettu ilmastuksen ja suodatuksen avulla täysin.

Kun tein tuon ilmastusyhteen, niin kaivolta tuleva runkoputki oli kyllä sellainen vähän liukas ja ruosteen värinen sisältä, mutta sormella pyyhkäistessä ei siinä mitään kalvoa ollut vaan oli ihan vaan pintaväriä joka lähtisi talouspaperilla puhtaaksi.

Alkuun oli kananmunan löyhkää joka katosi käytössä mutta palasi jos pari viikkoa oli vettä käyttämättä. Hajuhaitta katosi tuon massasuodattimen asennuksen jälkeen kokonaan. Eipä tuo nyt haise edes suoraan kaivosta juoksuttaessa eli ennen suodatusta kun kasteluvettä olen siitä ottanut, ilmastuksen ansiosta varmaan tuo.

Kaivon letkun ulkopinta pestiin puhtaaksi limasta, samanlaista limaa on kuulemma myös kaivonpuolella. Kaivosta ei tullut ulos eläimenraatoja tuli vain vähän hiekkaa ja pieniä kiviä. Vesihanoihin ei enää ole tullut mustaa hiekkaa. Veden maku muuttui paremmaksi ja rikkivedyn haju hävisi. Kaivoon laskettiin kaikkiaan 150 m ilmaletkua, pumppu on 100 m syvyydessä. Kymmenen vuotta pesuvälinä on ehkä liian lyhyt, jos reikä on hyvin suljettu, eikä täysin avoin kuten monessa kaivossa, silloin sinne voi tippua pieniä eläimiä. Yleensä kaivosta kuulemma tulee eläimen raatoja. Pesu oli kallis lähes 2000,-, mutta mielestäni kannattava, minun elinaikana sitä ei enää tarvitse pestä.
Naapurini ei halua pesettää kaivoa hinnan takia, vaikka 20 vuoden aikana on jouduttu uusimaan kaikki hanat, vessanpytyt ja pesukoneet, kaivosta tulevan hiekan takia, suodatin pitää vaihtaa 3 kk välein 100,-/kerta. Tähän on mennyt rahaa moninkertaisesti pesun hinta, varsinkin, kun kaikki teetetään putkimiehellä.

Kävi nyt mietityttämään, kun luin tätä ketjua.

Mökillä, joka on ollut aikoinaan puolison isovanhempien kotina ja on nykyään meidän vapaa-ajan asuntomme 2000-luvun alusta, niin sinne on tehty joskus 90-luvun alussa porakaivo. Teetimme vesianalyysin n. 15 vuotta sitten, eikä siinä silloin ollut huomautettavaa, näin muistelen. Alusta lähtien, jos olemme pidemmän aikaa käymättä mökillä, niin vettä joutuu laskemaan jonkin aikaa, että paha haju häviää. Vedessä ei ole parinkymmenen vuoden aikana tapahtunut aisteilla havaittavia muutoksia, vesi on kirkasta ja raikasta.

Jo alusta lähtien on veden mukana tullut pientä "hiekkamujua", joka jää vesikannun pohjalle. Hiekasta on se haitta, että pesukoneen tulovesisuodattimena toimivan letkuliitoksessa olevan sihdin joutuu puhdistamaan n. 6-10 koneellisen jälkeen. Silloin joudun siirtämään pesukonetta ja avaamaan letkuliitoksen sihdin puhdistusta varten.

Porakaivon syvyys on 66 metriä, ja tietääkseni sitä ei ole koskaan puhdistettu. Eikä siinä varmaankaan ole mitään suodatinta? Pumpun merkki on muistaakseni Grundfors.

Ajattelin, että jos nyt teetämme vesianalyysin, eikä tuloksista löydy moitittavaa, niin kannattaako satsata porakaivon puhdistukseen? Se on kuitenkin melko kallista, eikä ole kuitenkaan varmuutta pumpun (omankaan) eliniästä. Perikunta voi sitten päättää, että mitä tekevät.

 

[Lappanen]

Kannattaa ainakin pestävä karkeasuodatin laittaa, ei maksa montaa kymppiä ja helppo asentaa. Estää ainakin isoimman mujun pääsyn käyttövesijärjestelmään. Lämminvesivaraajakin pikkuhiljaa täyttyy tuosta mujusta.

 

[Valpa]

Kannattaa ainakin pestävä karkeasuodatin laittaa, ei maksa montaa kymppiä ja helppo asentaa. Estää ainakin isoimman mujun pääsyn käyttövesijärjestelmään. Lämminvesivaraajakin pikkuhiljaa täyttyy tuosta mujusta.

Suodatinta ollaan mietitty, mutta allaskaapissa on pahuksen vähän tilaa.
Pitäisi saada ammattilainen katsomaan, että millainen suodatin olisi sopiva ja mihin kohtaan sen voi sijoittaa.
Mielessä on ollut, että kun jokin putkiasentajaa vaativa laite seuraavaksi hajoaa, niin silloin voisi samalla ottaa suodatinasian esille.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Suodatinta ollaan mietitty, mutta allaskaapissa on pahuksen vähän tilaa.

Toivottavasti se allaskaappi ole ainut paikka sillä se ei ole oikea paikka tämmöiselle. Itse laitoin altaan päälle, tai paremminkin altaan suodattimen alle.

Vasemmalla oma vesilaitokseni semmoisena kuin sen tapasin ja oikealla kuten se nyt näyttää.