Multiheater Eco poistoilmalämpöpumppu

o-p

Jäsen
Kuinka monta radiaattoria tai lattiakonvektoria tuo MH18 jaksaisi lämmittää.

Lämmintä käyttövettä ei kannata meillä (4henkeä) lämmittää tolla kun 75päivän kulutuksen keskiarvo on 2.95kWh. Varaaja jos vaihtuu niin aurinkokierukka malli tulisi niin siinä vaiheessa vesi voisi kiertää sitä kautta.

Suunnittelin tuota kodinhoitohuoneen lämmityksen avustajaksi lattialämmityksen korvaajaksi ja jos puhtia riittäisi niin kahden huoneen sähköpatterit korvattaisiin. Mitään puskurivaraajia ei mahdu vain ainoastaan jos varaajan vaihtaa Jäspi Solar 300 malliin niin alasäiliö toimisi puskurivaraajana?

Laite tulisi kodinhoitohuoneeseen joten vedot ja asennus olisi melko helppoja.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Nimellistehoahan tuossa MH18:ssa on tuo 1,8kW ja jos sisääntuleva vesi on luokkaa 26-28 astetta mitä se nyt voisi ehkä kuvitella olevan tuollaisessa asennuksessa niin käytännön antoteho on noin 1,6kW. Toki orkkis kv pumpun ottama n 60W tuohon päälle mikä siirtyy lämmöksi niin pääsee aika lähelle 1,7kW. Kyllä tuolla varmaan pari kpl radiaattoria lämmittää vaikka 500W per radiattori. Kannattaa mitoittaa nuo patterit sit siten että toimivat lattialämmitysveden lämpötiloilla. Jos konvektoria laittaa niin eiköhän jo yhdellä konvektorilla tule käytettyä lattioilta yli jäävä lämpö. Kaikkihan riippuu alunperinkin siitä miten paljon lämpöä tuonne lattioihin menee.
 
  • Tykkää
Reactions: o-p

Veksi

Jäsen
Aihetta sivusinkin jo foorumin VILP-osiossa mutta täältä varmaan löytyy paremmin vastauksia Multiheateriin liityviin asioihin. Panasonicin H-sarja VILP on viittä vaille matkalla uudeksi lämmitysjärjestelmäksi sähköllä lämpiävän laiminlyödyn öljykattilan tilalle. Talo on 214m2 kahdessa kerroksessa ja koneellisella poistoilmanvaihdolla, eli tuloilma otetaan ikkunoiden raitisilmaventtiileistä. Haaveena toki olisi aikanaan perustaa kunnollinen tuloilmakanavisto ja hoitaa ilmanvaihto LTO:lla. Tämä kuitenkin todennäköisesti vasta vuosien päästä jos silloinkaan, siksi tämä Multiheater Eco oli iloinen löytö. Poistoilmakanava olisi suhteellisen helppo muokata niin, että poistoilma saadaan ohjattua tekniseen tilaan asennetun MH:n kautta ulos.

Asiat jotka askarruttaa, onko tästä pikku-PILPistä varsinaista hyötyä 12kw VILP:in rinnalla ja jos on, millä tavalla olisi hyvä huomioida se tulevan VILPin asennuksessa? Talo on suurimmaksi osaksi patterilämmitteinen mutta kosteissa tiloissa, keittiössä ja alakerran takkahuoneessa on vesikiertoinen lattialämmitys, jotka on järjettömästi lämpimän käyttöveden kiertopiirissä (tarkoitus kyllä siirtää omaan lämmityspiiriin mahdollisimman pian). Järkevin paikka on ilmeisesti lattialämmitysverkoston paluupuolella mutta toimiiko se käytännössä, kun talo on vain osittain lattialämmitteinen?

Käyttöveden esilämmitys houkuttelee ajatuksena myös jolloin MH olisi hyödyksi myös kesäkaudella mutta se ei taida olla käytännössä toteutuskelpoinen (tai edes VILP:n rinnalla tarpeellinen)?
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Täällä nyt kolmisen vuotta ajettu pienempi malli Multiheaterista VILP:n rinnalla. MH huolehtii kellarin ilmanvaihdosta ja lämmittää siinä samalla lämmitysjärjestelmän vesi joka taas esilämmittää käyttöveden. Kesällä tuo on huolehtinut kaikesta talon tarvitsemasta lämmityksestä, VILP:sta ollut kahvat alhaalla ja keväällä/syksyllä käyvät rinnan. Talvella tuo on päällä lähinnä saunoessa tai suihkussa käydessä. Raspi ohjaa tuota MH:ta ulkolämpötilan ja kellonajan perusteella päälle ja pois sekä laittaa sen tauolle VILP:n käydessä. VILP:n lepoajat pitenevät aika tavalla kun pieni lämpöpumppu työntää n 1,6-1,8kW:n teholla lämpöä ja asteminuuttien pudotessa riittävästi VILP nostaa taas varaajan lämpötilaa.
Ihan kelpo combo tuo sinänsä on. Toki MH:ssa on hiukan rosoisuutta ja kulmikkuutta mutta hintaan nähden on ihan mainio vehje.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kyllähän isossa talossa poistoilman mukana menee hurjaa vauhtia energiaa huipparilla.

Totta ihmeessä PILP on hyvä siinä säästämään. Ei se tasaisesti lämpöä veteen vievä pumppu turhake ole jos vaihtoehto on lämmittää ulkoilmaa.

Se isompi MH tuottaisi varmaan iloisesti köyttövedet koko vuoden ja riittää muuhunkin. VILPlle toki jää töitä silti.
 

Salzi

Jäsen
Ilman muuta kannattaa vilpin rinnalle niin ei tarvitse pyytää vilpiltä turhaan kuumaa vettä. Meillä näyttäisi riittävän pieni mh lämmitykseen ja käyttöveden tekemiseen noin 10c ulkolämpötilaan asti. Vettä menee 95l/vrk per naama ja naamoja kolme. Tekee helposti käyttövedet ja lämmityksenkin puolet vuodesta kuukauden kokemuksen perusteella.
 
Viimeksi muokattu:

Veksi

Jäsen
No mutta! Asiaa ei sitten tarvitse sen enempää harkita vaan nyt tarvis ymmärtää, että mikä olisi järkevin ratkaisu kytkeä Multiheater tulevan VILP:in kaveriksi?

Tämänhetkisellä tiedolla tulevan järjestelmän käyttövesivaraaja on sisäyksikössä ja lämmitysvedelle pystytetään kaveriksi 100 litran puskurivaraaja ilman kummempia kierukoita. Jos foorumin jutuista olen oikein ymmärtänyt, käyttövettä ei voi suoraan tuoda MH:n kautta sisäyksikön vaan tässä tarvis olla jonkinlainen lämmönvaihdin? Olisiko idea ja ajatus siis tuoda patterilämmityksen paluukierto Multiheaterille ja poistoilmalla lämmitetty vesi käyttövettä lämmittävän lämmönvaihtimen läpi takaisin puskurivaraajaan?

Moni täällä osasi kertoa, että MH:lla tekee käyttövedet ja enemmän mutta ei kait sentään ihan 55+ asteista vettä ainakaan hyvällä hyötysuhteella?
 

Salzi

Jäsen
60c veden cop varmaan jossain kolmen paikkeilla. Jos vertaa vastuksella tehtyyn tulistukseen niin onhan se reilusti parempi hyötysuhde.

Eikös tuon voi laittaa suoraan siihen käyttöveden varaajaan. Lämmönvaihdinhan tuossakin on sisällä. Varaajan koko niin, että yöllä lämmitetty vesi riittää. Voi sitten myöhemmin ohjata vaikka pörssisähköllä ja rajoittaa haluamansa määrä kalliita tunteja pois. Tuli vain mieleen, kun kaikenlainen pieni kikkailu on itsellä verissä.

Jos vain mahdollista niin laittaisin hybridivaraajan johon saa kytkettyä mitä hyvänsä. On sitten joustava mitä ikinä keksiikään tehdä. Mutta jos ei ole mahdollista niin sitten tietysti menee sillä mikä onnistuu.
 

Veksi

Jäsen
Tämähän kuulostaa päivä päivältä paremmalta härveliltä!

Oma tekninen ymmärrys ei ihan vielä riitä, enkä Panan asennusohjeistakaan vastauksiä löytänyt. Jos MH kytketään tulistamaan sisäyksikössä sijaitsevaa lämminvesivaraajaa, vaikuttaako tämä myös lämmitysveden lämmitykseen vai tarvisko Multiheaterin ja lämminvesivaraajan välissä siis olla kierrukallinen puskurivaraaja, jotta saadaan osa lämmöstä jätettyä lämmityspiirille?

Tämänhetkinen plääni on tosiaan Panasonicin varaajallinen (185l) sisäyksikkö + 100 litran puskurivaraaja mutta toisaalta tekninen tila on kiitettävän iso, eli mitään esteitä ei olisi asentaa pienempi varaajaton sisäyksikkö ja kaveriksi erillinen hybridivaraaja. Tuo hybridivaraaja ei varmaan puskurivaraaja korvaa kuitenkaan?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tästä varaaja:

Multiheater ja VILP kiinni tähän lämmittämään hybridivaraajaa. Ja sitten erillinen käyttövesivaraaja Jäspin kierukan jälkeen mitä voisi lämmitä vaikka yöllä kellokytkimellä tai pörssisähkön mukaan.

Multiheateri teho kun jää vajaaksi niin VILPllä sitten lisää lämpöä.
 
Viimeksi muokattu:

Salzi

Jäsen
Mulla on juurikin toi Mikin ehdottama varaaja enkä näe tarvetta erilliselle käyttövesivaraajalle. Vilp lämmittämään alaosaa ja MH tulistamaan yläosaa. Jos tarvitsee vastuksia niin laittaa ylös, mutta aika iso kulutus saa olla jos MH ei riitä käyttövedelle. Vilp kuitenkin hoitaa esilämmityksen kun alempi ja ylempi kierukka laitetaan sarjaan ja vesi kiertää molempien kautta.

Kysäise multiheaterin myyjältä mitä vilpiä suosittelevat tämmöiseen. Niihin on kuulemma tulossa pörssiohjauskin ensi vuoden puolella. Tuon varaajan kanssa riittää kun molemmat lämpöpumput kierrättää varaajan vettä eikä tarvita erikseen lämmönvaihtimia. Ja kaupan päälle saa vielä aurinkokierukan niin voi sitten joskus kytkeä pari aurinkokeräintäkin samaan varaajaan
 

Veksi

Jäsen
On kyllä kieltämättä monipuolisen oloinen tuo Jäspin pönttö. Kehoin ylpeänä kuinka teknisessä tilassa neliöitä piisaa mutta en maininnut, että se sijaitsee kellarikerroksessa minne johtaa suhteellisen jyrkät portaat (40-45 asteen kulmassa, noin 90 cm leveä). Portaiden alapäässä tarvis kääntyä vielä oikealle ovesta sisään. Toki ammattiroudarit kuskaa pianojakin rappykäytävissä ties kuinka monta kerrosta...

Mitenkäs noiden Multiheater 18 ja 30-mallien erot? Onko tarpeen edes harkita pienempää vai onko selvää, että isompi on oikea valinta?
 

Salzi

Jäsen
Mallin valinta menee aika suoraan ilmanvaihdon litramäärän mukaan. Isompi malli käy kuulemma sivistyneemmin, eikä herätä resonansseja samalla tavalla kuin pienempi. Mulla toi pienempi jurisee aika paljon, kun en ole vieläkään kerinnyt tekemään vaimentimia.

Ammattilaiset saa tosiaan roudattua mitä ihmeellisemmistä väleistä ja karmit lähtee helposti irti jos ne ahdistaa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Eihän tuo GTV mikään hurjan kokoinen ole. Menee kyllä 90cm portaikosta.

Vanha viisaus... Miten piano viedään kuudenteen kerrokseen? Asia selviää kun kysyy ylhäällä miehiltä jotka sen sinne toi.
 

Veksi

Jäsen
Koonsa puolesta ei Jäspi tosiaan sen erikoisempi ole. Tuo 230kg paino lähinnä pisti silmään ja miettimään. Täytyy joka tapauksessa ottaa tuo hybridivaraajallinen ratkaisu vakavaan harkintaa!

Kahdesta vaihtoehdosta tuon MH30:sen ilmamäärät täsmäis aika hyvin kämpän tilavuuden perusteella laskettavaan ilmanvaihtotarpeeseen, joten se on varmasti paras vaihtoehto meikäläiselle. Pisti silmään kuitenkin tämän keskustelun alkupuolella kurre oravan kommentti siitä, että kovemmilla pakkasilla joutuu laitetta hieman hillitsemään kytkemällä se pois päältä, ettei aiheuta turhan paljon kylmän korvausilman ottoa. Onko siis niin, että Multiheaterin poistoilman tehoa ei pysty säätämään, vaan se on joko päällä täydellä imuroinnilla tai kokonaan pois?
 

Salzi

Jäsen
Täydellä teholla tai pois, mutta virtausta voi säätää ilmanvaihtoventtiileistä. Mulla on testo 510 paine-eromittari, jolla laskin virtaukset ja säädin kaikki kohdilleen. Ilmamäärää voi tiputtaa ainakin pienemmällä mallilla 70 prosenttiin ennen kuin alkaa vaikuttamaan merkittävästi cop arvoon.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kyllä se käy yhdellä teholla. Mutta jos korvausilmalle on hyvät reitit, ei se liene suuri ongelma.

Ilmavirtaa koneelle voinee kuristaa tarvittaessa vähän. Laittaa vaikka Iris-säätimen kanavaan ennen vehjettä. Kokeilemalla voisi sitten selvittää miten laite käyttäytyy.
 

s157431

Jäsen
Todella hyviä huomioita, kiitos niistä.

Nyt MH asennettu käyttöveden lämmitykseen ja normaalin varaajan kylkeen. Vähän on vastauksia, mutta paljon kysymyksiä joita toki tulee lisää. Lämmitin näyttää lämmittävän hyvinkin vettä, mutta sähkön käytöstä vielä vähän tietoa. Ensimmäiset huomiot ja kysymykset nousevat tuohon ESBE 322 venttiiliin jossa 45 asteen asetus. Periaate siinä ilmeisesti että kierrättää koneen luupissa vettä alle 45 asteen ja sen jälkeen kun lämpötila nousee yli 45 asteen alkaa kierrättämään varaajaan. Alun käyttökokemuksen perusteella näyttäisi että kierrättää osan vedestä kokoajan luupissa ja osa jatkaa matkaa varaajalle. Onko niin että MH ei jaksa nostaa veden lämpöä yli 48 asteen jotta menisi suoraan varaajaan? Venttiilin manuaali mukana liitteenä. Käytännössä tämä tarkoittaa että käy kokoajan kuumalla vedellä joten COP ihanteellista alhaisempi kokoajan? Estetäänkö tällä varaajan yläosan veden lämpötilan lasku ja siten tasaisempi varaajan veden lämpötila? Vai onko venttiilissä hämminkiä?

Antureiden asetuksesta kysymys. Kun ulkoiset anturit on asetettu käyttöön, niin mitä lämpötilaa näyttö näyttää? Ei näytä varaajan alaosan lämpötilaa vain jotain muuta, ainakin kun vesi on varaajassa lämmintä, niin näytössä on paljon alhaisempi lukema - esim. varaajan alaosa 49 astetta ja näyttö näyttää 35 astetta. Salzi mainitsit että ylempi käynnistää ja alempi sammuttaa kun tavoite saavutettu. Millähän toleranssilla käynnistys tapahtuu?

Kun anturit ei ole käytössä, niin ilmeisesti näyttö näyttää veden sisälämpötilaa MH:ssa? Tässä tilassa lähtee herkästi pyörimään kun vähäinenkin veden lasku tiputtaa laitteen veden lämpötilaa - ulkoiset anturit tässä käytössä vaikuttavat paremmilta kun varsinkin päällä olon haluaisi ohjata yö-aikaan.

Puhallustila ei ole käytössä kun puhallinta tarvitaan vain veden lämmityksen yhteydessä, normaali LTO muutoin käytössä. Kysymyksiä ja huomioita varmasti nousee vielä lukuisia.

Jos se varaajalta pumpulle palaava vesi on vielä esim 20°C sen teho ei tietenkään riitä lämmittämään sitä laakista yli 25 astetta, joten se kierrättää osan sen venttiilin kautta jottei jäähdytä varaajaa. Kun varaajalta palaava vesi on yli 45°C niin silloinhan se alka kierrättää vettä pelkästään varaajan läpi, kunnes varaajalta palaava lämpötila on saavuttanut sen asetetun sammutuslämmön.
Jeps, nyt ollut mh18 pari viikkoa käytössä normaalin 300l varaajan kyljessä eli lämmittää varaajan vettä suoraan. Muutamia vastauksia omiin kysymyksiinkin.

Kun ulkoiset anturit käytössä niin normaalisti näyttää ylemmän anturin lämpötilaa, alemman saa tarkistettua näytöstä. Näiden ulkoisten antureiden käyttäminen vaikuttaa fiksummalta tässä käytössä. Antureiden järjestys oli muuten toisinpäin kuin ohjeessa, joten ilmeisesti valmistusvirhe. Ajastettu pyörimään yösähkön aikaan ja toimii hyvin. Sähköä vie 2,5-4 kwh per päivä ja aiemmin meni 6-9 kwh.

Asennettu kelluvalle apurungolle joten jyrinöitä ei tule taloon. Ääni kuuluu, mutta ei kovin paljoa että häiritsisi. Varsin hyvä peli kaikin puolin.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kesällä tuo on huolehtinut kaikesta talon tarvitsemasta lämmityksestä, VILP:sta ollut kahvat alhaalla ja keväällä/syksyllä käyvät rinnan. Talvella tuo on päällä lähinnä saunoessa tai suihkussa käydessä.
Millä logiikalla tuohon on päädytty? COP-mielessä tuo vaikuttaa kovin nurinkuriselta. Kesällä VILPin COP olisi loistava, kun ulkona riittää lämmintä ilmaa. Talvella taas PILP toimii otollisemmassa ympäristössä.

Onko syynä VILPin yliteho ja pätkäkäynti?
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Millä logiikalla tuohon on päädytty? COP-mielessä tuo vaikuttaa kovin nurinkuriselta. Kesällä VILPin COP olisi loistava, kun ulkona riittää lämmintä ilmaa. Talvella taas PILP toimii otollisemmassa ympäristössä.

Onko syynä VILPin yliteho ja pätkäkäynti?
Käyntijakson aikainen cop on kesällä VILP:llä mainio, yli 6 mutta käytännössä -16 Niben minimiantoteho on noin 6kW mikä aiheuttaa sen et käy n 3-4h/vrk ja stby loput. Kellarissa painovoimainen ilmanvaihto ja kun piippu ei ole enää lämmin niin ilma ei vaihdu kovin hyvin tuolla. MH:lla ilma vaihtuu ja käyttövesi esilämpiää, samaten lattiat lämpenevät sen verran mitä tarvitaan. Ja voi pitää Niben kahvat alhaalla pahimman ukkoskauden. MH:n cop on kyllä Nibea järjestäen heikompi.
Talvella on taas se et korvausilma tulee raakana ulkoa eikä sitä viitsisi vetää tolkuttomasti sisälle. Silloin painovoimainenkin ilmanvaihto toimii paremmin kun sisällä on lämmintä ja ulkona kylmää. MH jäähdyttää nykyään poistoilman yhteen - kahteen asteeseen enkä oo hirveästi sitä kylmempää ilmaa viitsinyt vetää sisälle ainakaan pidempiä jaksoja. Saunomisten ym ajaksi toki.

Muoks: korjattu tuplalainaus…
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Painovoimaisen ilmanvaihdon määrä on siis selvästi pienempi kuin mitä MH poistaisi? Luulisi kuitenkin että poistosta kannattaisi aina ottaa lämpö talteen kun laite siihen on jo olemassa.

Mutta jos ero poistoilman määrässä on raju, niin ehkä sitten se ei kannata.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Painovoimaisen ilmanvaihdon määrä on siis selvästi pienempi kuin mitä MH poistaisi? Luulisi kuitenkin että poistosta kannattaisi aina ottaa lämpö talteen kun laite siihen on jo olemassa.

Mutta jos ero poistoilman määrässä on raju, niin ehkä sitten se ei kannata.
Joku orastava idea on ollut työpöydällä jossa kokeilisin ilmamäärän pienentäminen sähköisesti, puhallinta säätämällä mutta se on tosiaan vasta kehitysvaiheessa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Joku orastava idea on ollut työpöydällä jossa kokeilisin ilmamäärän pienentäminen sähköisesti, puhallinta säätämällä mutta se on tosiaan vasta kehitysvaiheessa.

Jos osan laitteen tuloilmasta voisit ottaa teknisestä tilasta ja osan poistoilmasta saisit palautettua tekniseen tilaan, niin voisit ajaa normaaliteholla ja poistaa vain halutun määrän ulos. Joo, osittain hölmöläisen peitonjatkamista, mutta teknisessä tilassa mahdollisesti on ylilämpöä, minkä jäähdytys ei haittaisi mitään.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Jos osan laitteen tuloilmasta voisit ottaa teknisestä tilasta ja osan poistoilmasta saisit palautettua tekniseen tilaan, niin voisit ajaa normaaliteholla ja poistaa vain halutun määrän ulos. Joo, osittain hölmöläisen peitonjatkamista, mutta teknisessä tilassa mahdollisesti on ylilämpöä, minkä jäähdytys ei haittaisi mitään.
Ei tuota ylilämpöä tuossa tilassa juurikaan ole, nytkin on teknisen tilan lämpötila n 14C. Varmaan, kunhan saa puukattilan tuohon asennettua niin lämpötila kyllä nousee kun häviöitä on enemmän mutta nykyisellään tuota ei voi kyllä enää oikein viilentää. On muutenkin pieni tila, taitaa olla alle 4m2 ja 8m3.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Jos valmistajan ilmoittamat lukemat on yhtään kartalla niin kyllä sen pitäisi olla lähellä kolmea.
Mitä valmistaja on ilmoittanut? Käyttöohjeessa on jotain, mutta ei COPia eikä varsinkaan COPia eri menolämmöillä.

Kyllä COP varmasti on 3-4 jossain tilanteessa. Yhtä varmasti se ei ole lähelläkään 3 60 C menovedellä normaalista poistoilmasta lämpöä otettaessa.
 

Salzi

Jäsen
1666894420519.jpeg
 

jmaja

Hyperaktiivi
Missäs tuollaiset on? Siis 20 C poistoilma, joka jäähdytetään lähelle nollaa tuottaisi 3,4 COPin 55 C menovedellä. Mitäs @kurre orava mittaukset sanoo tuosta?

Ei tuo toki vielä ole 60 C ja 60 C käyttöveden tekoon pitäisi paluunkin olla 60 C.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Yhtä varmasti se ei ole lähelläkään 3 60 C menovedellä normaalista poistoilmasta lämpöä otettaessa.
Miksi ne pitäisi vetää lähelle nollaa. Eihän tulevan ilman lämpötilalla ole juurikaan merkitystä vaan sillä poistuvan ilman lämpötilalla. Normi PILPin talvi pienine kylmine poistovirtaaminen on pitkä mutta jos ilmaa on rajattomasti saatavilla, kyllä noihin voi kesälämpimällä päästä ihan niin kuin markkinointi puoli on lupaillutkin. Nuohan on ilmoitettu hiukan kosteahkossa kesäkelissä ja tuo alin lämpötila ei ole enää kaukana sateesta.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Aikasemmista kirjoituksista löytyy COP 4, mutta menovesi on ollut vain 31-33.

Mainitaan myös 650 W ja yli 700 W kulutuksia, jotka viittaavat selvästi alle 3 COPiin ellei sitten tuottokin kasva.
 

pökö

Kaivo jäässä
Muistaakseni kokeiluissani MLP tuotti 50 C vettä hieman yli 3 COPilla, en muista koitinko 60C asti. Pitää katsoa löytyykö tuo jostain
 

Mikki

Hyperaktiivi
Muistaakseni kokeiluissani MLP tuotti 50 C vettä hieman yli 3 COPilla, en muista koitinko 60C asti. Pitää katsoa löytyykö tuo jostain
Eikai tuo mahdotonta ole että 60C noin kolmosella tulisi jos neste kaivosta olisi vaikka +15C.

Sama tuon PILP kanssa, ehkä jos saunoessa tulee koneelle +30C kosteaa ilmaa niin miksei COP olisi ihan hyvä isommallekkin pyyntilämmölle. Mutta ei kyllä normaalihuonelämmöllä onnistu.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Näin juuri. Ei pitäisi tulla kolmkosen COPia enää normaaleilla keruulämpötiloilla.

Itselläni löytyy +6 °C tehtyjä mittauksia. Tuolloin VILP käy vielä ilman sulatuksia ja näyttää oman kertomansa mukaan noin +2 °C höyrystymislämpötilaa. Lienee melko lähellä MLP:n toimintaolosuhteita. +50 °C tuotolla sain COPiksi 2,8 ja +60 °C tuotolla 2,2. Tämä on vielä tietty käynnin aikana mitattu noin puolella teholla (~9 kW) mutta tilanteessa missä sulatuksia ei tarvita, ei se varmaan paljon poikkea vuorokausikeskiarvosta. Tietty lämpöhäviöitä alkaa varmaan tulla noissa lämpötiloissa.

Setällä ei tuommoisessa mittauksessa ole suuri se lämpötilan nousu, noin 4 astetta. Jos vettä lämmitetään väljillä rajoilla, alkaen sieltä haalistetun 40 °C ja päätyen jonnekin 60 °C, sittenhän siihen tulee aika paljon sitä pumppaustyötä alhaisemmassa lämpötilassa. Koneen sisäisellä lämpötilan nousullakin näyttää olevan parantava vaikutus lähinnä niissä pienissä lämpötilaeroissa. 5 asteen dt olisi eduksi mutta siihen pitää olla jo +10 kW teho.
 
Viimeksi muokattu:

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Missäs tuollaiset on? Siis 20 C poistoilma, joka jäähdytetään lähelle nollaa tuottaisi 3,4 COPin 55 C menovedellä. Mitäs @kurre orava mittaukset sanoo tuosta?

Ei tuo toki vielä ole 60 C ja 60 C käyttöveden tekoon pitäisi paluunkin olla 60 C.
Pitkän ajan cop tuossa omassa laitteessa on ollut 4,15 mutta niin kun tuossa aiemmin jo todettiin niin meillä tuo on tehnyt vallan 30-35C lämpöistä kun lattialämmitykselle ja käyttöveden esilämmitykselle. Poistoilma menee 1-2 asteen välille laitteen käytyä pidemmän ajan.

Eilen tuo oli kokonaan poissa päältä kun tein pannuhuoneessa töitä. Niin kuumaa en ole yrittänyt tehdä jotta osaisin sanoa mikä se hyötysuhde on +60C annolla. Kaipa tuonkin voisi kokeilla jahka saa puukattilan paikoilleen, silloinhan sen näkee.

Ihan taulukon mukaisiin coppeihin en ole päässyt mutta tämähän on kuten sanottua saneerauskohde ja putkisto varmaan ahdistaa. Saunapäivinä kun tulee lämmintä ja kosteaa ilmaa niin cop kyllä selkeästi nousee, tyypillisesti johonkin 4,6:een.

Ihan ok laite tuo on hintaisekseen mutta ei sekään toki fysiikan lakeja pysty kumoamaan.

Muoks: huomiona vielä et se alkuperäinen kv pumppu mikä noissa ilmeisesti yhä on eli tuollainen kolminopeuksinen kiinan-Wilo on kyllä sen luokan virtarosvo et se kannattaa vaihtaa pikimmiten. Toki sen ottaman teho siirtyy myös veteen mutta korkeintaan 1:1 suhteessa. Tuo taisi kakkosasennolla vetää joku 65W kun nykyinen Alpha käyttää reilu 10W saman vesimäärän liikuttamiseen.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Niin, lämmintä ilmaa olisi tarjolla mutta enempää ei saa läpi ?
PILP on IV-kone ja kaiken poistetun ilman tilalle tulee (yleensä kylmää) ulkoilmaa. Idea on paremminkin saada jäteilma mahdollisimman kylmäksi. Jos jäteilma jää ulkoilmaa lämpimämmäksi, ei poistoilmasta ole saatu kaikkea talteen ja ilmamäärän lisäys heikentää kokonaisuutta, vaikka COP paranisikin.

Vähän kuin VILPin tai ILPin ulkoyksikön asentaisi sisälle. COP olisi loistava, mutta sähköä kuluu valtavasti kämpän pitämiseen lämpimänä.
 
Back
Ylös Bottom