Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2022

Tila
Keskustelu on suljettu.

mobbe

Vakionaama
Pari huomiota tämän päivän pörssihinnasta Suomessa kello 00.00-01.00 tuntihinta varsin korkea 14,4 snt mutta jo 01.00-10.00 tuntihinnat alle 3snt moni varmaan ajastanut kuormia alkamaan tasan puoliyöstä olisi kannattanut vasta tuntia myöhemmin eli markkina on huomannut jo kuluttajien käyttäytymisen tässä ja viimeisetkin eurot näin saa sähkönmyyjien kassaan tuosta tunnista.Muu aika maltilliset 2-8snt mutta yllätys yllätys saunapäivä ja 19.00-20.00 päivän huiput 16,8snt että just
 

pökö

Kaivo jäässä
Pari huomiota tämän päivän pörssihinnasta Suomessa kello 00.00-01.00 tuntihinta varsin korkea 14,4 snt mutta jo 01.00-10.00 tuntihinnat alle 3snt moni varmaan ajastanut kuormia alkamaan tasan puoliyöstä olisi kannattanut vasta tuntia myöhemmin eli markkina on huomannut jo kuluttajien käyttäytymisen tässä ja viimeisetkin eurot näin saa sähkönmyyjien kassaan tuosta tunnista.Muu aika maltilliset 2-8snt mutta yllätys yllätys saunapäivä ja 19.00-20.00 päivän huiput 16,8snt että just
Ei toi 01.00 alkava halpuus mikään uusi juttu ole, sen on kyllä kaikki huomanneet ketä asia kiinnostaa edes vähän
 

mobbe

Vakionaama
Ei toi 01.00 alkava halpuus mikään uusi juttu ole, sen on kyllä kaikki huomanneet ketä asia kiinnostaa edes vähän
Varmasti tuotantopuolella ei ollut mitään hintaa nostavaa juuri kello 00.00-01-00 ja 19.00- 20.00 jotka reilusti poikkeavat hinnat muusta ajasta kyse on vain kuluttajien kiusaamisesta lue:rahastuksesta.
 

mobbe

Vakionaama
Onhan tuo pörssisähkön hinnoittelu vähintään naurettavaa ja suoranaista kettuilua talousongelmien kanssa jo ennen painiskelivien pienituloisten ok-asujia kohtaan esimerkkinä juuri tämän päivän tuntihinnat.Hyvä se on valtion (lue:vasemmisto) välillä antaa kosmeettisia tukia sähkölaskuun kun ensin ovat hyötyneet näistä roimasti sähköntuottajien kanssa ja jatkuu ,sähkö on näin yksi verotuksen muoto lisää.Kuluttajilla on kuitenkin mahdollisuus tehdä vastaisku taistelussa näitä vastaan ja moni onkin pakon edessä asettanut sähkönkulutuksen minimiin ja alkaneet käyttää lämmitykseen vaihtoehtoisia menetelmiä sähkön sijaan pörssisähkö on toki myös mahdollisuus joka osittain ja oikein käytettynä toimii mutta markkinoiden suorainen veetuilu kuluttajia kohtaan kääntyy lopulta hinnoittajia ja myyjiä vastaan liikevaihto ja verotulot laskee
 
Viimeksi muokattu:

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Varmasti tuotantopuolella ei ollut mitään hintaa nostavaa juuri kello 00.00-01-00 ja 19.00- 20.00 jotka reilusti poikkeavat hinnat muusta ajasta kyse on vain kuluttajien kiusaamisesta lue:rahastuksesta.
No, kun Fingridin sivuilta katseli illan kulutuksia, niin kyllähän ne päivän korkeimmat kulutuslukemat osuivat juuri tuolle välille kuudesta kahdeksaan, minkä sähkönmyyjät varmasti osaavat ennakoida ja kovempi kysyntä nostaa hintaa tietty.
 

kotte

Hyperaktiivi
Varmasti tuotantopuolella ei ollut mitään hintaa nostavaa juuri kello 00.00-01-00 ja 19.00- 20.00 jotka reilusti poikkeavat hinnat muusta ajasta kyse on vain kuluttajien kiusaamisesta lue:rahastuksesta.
Mutta kun kulutus laski erityisen voimakkaasti juuri klo 01 aikoihin (Suomen sähköntuotanto jopa juuri tuolloin ylitti kulutuksen ja tuota on tapahtunut tyypillisesti iät ja ajat kuten muut jo totesivat) ja klo 18-20 sähkösaunat ottavat tyypillisesti eniten sähköä, niin aika kaukaa haettua on etsiä syytä kiusaamisesta. Paras selittäjä erityisen korkeille hinnoilla jaksolla 19-20 oli tarvittavan vesivoiman määrä, eli piikkiteho ajoittui tuolle tunnille. Kun vesivoiman huipputehot joudutaan ottamaan käyttöön jollakin periodilla, tämä kuivattaa vesivarastoja, joista saisi paremman hinnan arkipäivän huippukysynnän aikaan. Olisi aivan järjetöntä myydä alennuksella silloin, kun tarve ei ole huutava, kun sen seurauksena suuremman tarpeen aikana olisi "myytävä" äärimmäisen huipputehon osalta ei-oota. Kaikenhan näkee ennusteena ja jälkeen päin toteutumana kantaverkkoyhtiön reaaliaikaiselta statistiikkasivulta https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/.

Tuotantokustannuksethan vaikuttavat sähkön hintaa vain sitä kautta, että jos jonkin tuotannon kustannus on muodostuvaa pörssihintaa korkeampi, tuottajan on joko tuotettava ja myytävä tappiolla tai jättää myymättä ja tuottamatta. Pitkän päälle vain jälkimmäinen on mahdollista, kun edellinen vie vararikkoon. Kysyntä todellisuudessa määrää sähkön hinnan ja pienikin kulutuksen vähennys voi pudottaa hintaa ronskisti. Tuotannon lisääminen käsketysti on joko mahdotonta tai ainakin useimmiten hyvin vaikeaa, paitsi vesivoimalla, jota on puolestaan annosteltava kysynnän perusteella, mutta pitkähkön jakson kokonaismäärään ei voi käytännössä voi juurikaan vaikuttaa, eli lisäteho jollakin hetkellä on pois myöhemmältä ja päin vastoin.
 
K

korsteeni

Vieras
^
" tämä kuivattaa vesivarastoja"

saimaan vesi on laskenut aika paljon, mitenhän vaikuttaa ensi kevään sähkön hintoihin, onhan se suomen mittakaavassa aika suuri lätäkkö
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

mobbe

Vakionaama
Mutta kun kulutus laski erityisen voimakkaasti juuri klo 01 aikoihin (Suomen sähköntuotanto jopa juuri tuolloin ylitti kulutuksen ja tuota on tapahtunut tyypillisesti iät ja ajat kuten muut jo totesivat) ja klo 18-20 sähkösaunat ottavat tyypillisesti eniten sähköä, niin aika kaukaa haettua on etsiä syytä kiusaamisesta. Paras selittäjä erityisen korkeille hinnoilla jaksolla 19-20 oli tarvittavan vesivoiman määrä, eli piikkiteho ajoittui tuolle tunnille. Kun vesivoiman huipputehot joudutaan ottamaan käyttöön jollakin periodilla, tämä kuivattaa vesivarastoja, joista saisi paremman hinnan arkipäivän huippukysynnän aikaan. Olisi aivan järjetöntä myydä alennuksella silloin, kun tarve ei ole huutava, kun sen seurauksena suuremman tarpeen aikana olisi "myytävä" äärimmäisen huipputehon osalta ei-oota. Kaikenhan näkee ennusteena ja jälkeen päin toteutumana kantaverkkoyhtiön reaaliaikaiselta statistiikkasivulta https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/.

Tuotantokustannuksethan vaikuttavat sähkön hintaa vain sitä kautta, että jos jonkin tuotannon kustannus on muodostuvaa pörssihintaa korkeampi, tuottajan on joko tuotettava ja myytävä tappiolla tai jättää myymättä ja tuottamatta. Pitkän päälle vain jälkimmäinen on mahdollista, kun edellinen vie vararikkoon. Kysyntä todellisuudessa määrää sähkön hinnan ja pienikin kulutuksen vähennys voi pudottaa hintaa ronskisti. Tuotannon lisääminen käsketysti on joko mahdotonta tai ainakin useimmiten hyvin vaikeaa, paitsi vesivoimalla, jota on puolestaan annosteltava kysynnän perusteella, mutta pitkähkön jakson kokonaismäärään ei voi käytännössä voi juurikaan vaikuttaa, eli lisäteho jollakin hetkellä on pois myöhemmältä ja päin vastoin.
En nyt aivan osta tuota.Eilen koko vuorokauden Suomen sähköntuotanto oli tyypilliseen tapaan alle kulutuksen eikä kulutuksessa tapahtunut mitään notkahdusta kello 01.00 ja kello 16.00 lähtee tuulivoimantuotanto voimakkaasti nousemaan (tuuli on myös ennustettavissa) ja kulutuksen ja tuotannon ero kapenee näillä pitäisi olla juuri hintaa laskeva vaikutus myös sähkösaunomisen aikaan joka on ollut tyypillistä tuohon aikaan 70-luvulta lähtien eli kyse on vain rahastuksesta tuon pienen kulutuslisäyksen aikana.Jos katsoo tuolta fingridin sivulta viime viikon lauantaipäivän 8.10 silloin koko vuorokauden tuulivoima nosti tuotannon yli kulutuksen ja spothinta maltillinen mutta saivat kuitenkin hinattua hinnan saunomisen ajaksi nostettua 50% edellisiin tunteihin verrattuna eli yrittivät pientä lisää kassaan mutta tällä kerta poikkeuksellisesti kulutuksessa ei tapahtunutkaan tavallista kiuaslisää jengi jätti tällä kertaa saunan väliin säästösyistä eilen toki piti päästä saunaan pitkästä aikaa joka kulutuksessa todetaan
 
Viimeksi muokattu:

tet

Hyperaktiivi
En nyt aivan osta tuota.Eilen koko vuorokauden Suomen sähköntuotanto oli tyypilliseen tapaan alle kulutuksen eikä kulutuksessa tapahtunut mitään notkahdusta kello 01.00...
Kulutuksessa ei tapahtunut, mutta tuotannossa tapahtui: klo 01 teollisuuden yhteistuotanto putosi 100 MW (1200 -> 1100). Jos tuo 100 MW tehtiin maakaasulla, ja myytiin pörssiin, hinta määräytyi sen mukaan. Jos klo 01 jälkeen ei pörssiin myyty enää maakaasulla tuotettua sähköä, hinta romahti seuraavaksi kalleimman tuotantomuodon määräämälle tasolle.

Lisäksi pitää aina muistaa, että hinta ei määräydy vain Suomen tuotannon mukaan. Markkina on Euroopan laajuinen, ja eriytyy hinnoiltaan alueisiin vain siltä osin mitä siirtoyhteydet rajoittavat.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eilen koko vuorokauden Suomen sähköntuotanto oli tyypilliseen tapaan alle kulutuksen eikä kulutuksessa tapahtunut mitään notkahdusta kello 01.00
Siis toistan, mitä kirjoitin hiukan toisin sanoin, eli klo 01:00 suurin piirtein tuotanto Suomessa kasvoi Suomen kulutusta suuremmaksi. Mistä sähkö tuli ja mihin kului ei ole tässä olennaista, vaan se, että sähkön tuotanto rupesi noihin aikoihin jatkuvasti paremmin vastaamaan kulutusta ja tilanne parani välillä 01:00 ... 02:00. Ei tuossa mitään portaita ole tuotannon ja kulutuksen osalta, vaan muutokset ovat useimmiten jatkuvia ja vähittäisiä. Hinta vain määräytyy samaksi vuorokausimarkkinoilla koko tasatunnin ajaksi.
kulutuksen ja tuotannon ero kapenee näillä pitäisi olla juuri hintaa laskeva vaikutus myös sähkösaunomisen aikaan joka on ollut tyypillistä tuohon aikaan 70-luvulta lähtien eli kyse on vain rahastuksesta tuon pienen kulutuslisäyksen aikana
Kannattaisi myös vilkaista, mitä Ruotsissa tapahtui kyseisenä aikana klo 18:00 ... 20:00 (esim. https://www.statnett.no/en/for-stakeholders-in-the-power-industry/data-from-the-power-system/#nordic-power-flow). Suomen hintataso on sidoksissa Ruotsin hintoihin, eikä voi erkaantua kokonaistilanteesta, jotka vaihtovirtayhteydet alueelle SE1 ja kaapeliyhteys alueelle SE3 aiheuttavat. Sähkö kulkee johdoissa siihen suuntaan, mihin on edullisempaa ja kapasiteettien puitteissa. Ja vaikka "sähkösaunapiikki" olisi tunnettu ties mistä esihistoriasta, siihen on vastattava konkreettisesti hommaamalla lisää sähköä joko tuottamalla lisää sähköä tai säästämällä muusta kulutuksesta. Vähintäänkin investointien kulujen kohdistamisen kannalta tuo ei koskaan tapahdu ilmaiseksi ja kaikenlaisiin vaihtuviin kulutuspiikkeihin vastaaminen on periaatteessa aina kalliimpaa kuin vastaaminen tasaisena pysyvään lisäkulutukseen suhteessa kulutettuun energiamäärään.
 

tet

Hyperaktiivi
Siis toistan, mitä kirjoitin hiukan toisin sanoin, eli klo 01:00 suurin piirtein tuotanto Suomessa kasvoi Suomen kulutusta suuremmaksi. Mistä sähkö tuli ja mihin kului ei ole tässä olennaista, vaan se, että sähkön tuotanto rupesi noihin aikoihin jatkuvasti paremmin vastaamaan kulutusta ja tilanne parani välillä 01:00 ... 02:00.
En tiedä katsommeko nyt eri päiviä, mutta ei minusta tuossa kyllä tuotanto kasvanut lähemmäs kulutusta. Siis lauantai-aamusta klo 01 puhutaan käsittääkseni, punaisten nuolten kohta kuvassa...
 

Liitteet

  • Screenshot 2022-10-16 155955.png
    Screenshot 2022-10-16 155955.png
    57,5 KB · Katsottu: 132

kotte

Hyperaktiivi
En tiedä katsommeko nyt eri päiviä, mutta ei minusta tuossa kyllä tuotanto kasvanut lähemmäs kulutusta. Siis lauantai-aamusta klo 01 puhutaan käsittääkseni, punaisten nuolten kohta kuvassa...
Kirjoitin tosiaan lauantain ja sunnuntain välisestä yöstä (siis tämän päivän alusta), mutta omasta mielestäni tuossa punaisten nuolien kohdalla tapahtuu niin, että teollisuuden yhteistuotantoa (ehkä siis kaasulla) on pudonnut pois ja tuota on hetkiseksi korvattu vesivoimalla (ehkä säätömarkkinaoperaatio?), mutta tuotanto on tuolloin samalla trendinomaisesti ollut Suomessa hitaasti laskussa. Hinta sitten tippuu rajusti klo 01 alkaen.

Samaan aikaan kuitenkin Viron yhteys saturoituu ja Suomen hintataso erkanee Virosta. Ruotsistakin näkyy tulevan hiukan lisää sähköä. En osaa sanoa varmasti, miksei tule enempää ja jo aikaisemmin, mutta nuo alueen SE1 vesivoimahuollot jatkunevat ja Svenska Kraftnätillä oli jokin huoltosuunnitelma yhteyden SE1-FI kohdalla 14.10.22 asti, mutta tuo on peruutettu ilman tarkentavia selityksiä (UMM-site). Toisaalta Ruotsi oli tuolloin niin tiukasti yhtä aluetta, kun sisäinen siirtokapasiteetti riitti, että ainakaan Suomen rajayhteydessä mahdollisesti oleva ylimääräinen kapasiteetti ei olisi vetänyt Pohjois-Ruotsin hintatasoa suuntaan tai toiseen, vaikka siirtoa Ruotsista Suomeen olisi ollut enemmän, https://www.statnett.no/en/for-stak...data-from-the-power-system/#nordic-power-flow. Liekö tuossa ollut joku tekninen rajoitus rajasiirtoyhteyden kohdalla, joka on kuristanut siirtokapasiteettia Suomeen päin?
 

maanma

Vakionaama
Säätösähkön hintakatto on tuplaantumassa 5k€ -> 10k€ / MWh.
5e/kWh on kyllä mielestäni riittävä kattohinta.
 

arimika

Vakionaama
Suomenssa nyt
Kulutus
7 854MW

Tuotanto
8 773 MW

Eli ei saada dumpattua mihinkään. Niin pitää laitta "jarrut hidastamaan" tuotantoa
 

kotte

Hyperaktiivi
Ei taida ylittää 4000MW jäänyt junnaamaan tuohon noin 3550 MW tasoon
Tuotto oli vieläpä pitkään (lähes vuorokauden ajan) hyvin tasaista, mikä viittaa siihen, että tuottoa himmailtiin.

Pörssikauppahan lopulta ratkaisee, miten paljon tuottajat sitoutuvat tuottamaan eikä kukaan halua painaa hintoja ainakaan negatiiviselle puolelle. Tuulivoimayhtiöt ehkä tekevät liukuvia tarjouksia, joissa tuottomäärä on sidottu hintatasoon ja vaikka laitteista enemmän irtoaisikin, enempää ei voi sopimuksen perusteella tuottaa. Ulkoimaillekaan ei saa uppoamaan, kun Ruotsissa on vielä samaan monin verroin enemmän tuotantoa.

Esillä olleen kaltaisen myrskyn tapauksessa tuulivoima vaikuttaisi ajoittain toimivan kuin säätövoima ikään ainakin tehon puolesta? Tilanne on silti toistaiseksi varsin harvinainen. Vesivoiman tuotanto näkyi Fingridin käppyrän mukaan tasaisen vähäiseltä keskimäärin paitsi, että siinä oli poikkeuksellisen nopeaa jatkuvaa sahausta. Epäilemättä vesivoiman säätöä tarvittiin jatkuvasti verkon stabiilisuuden ylläpitoon ja ehkä loistehonkin hallintaan, koska tuulivoimaan ei ole tuollaista mukaan ohjelmoitu eikä ydinvoimaloita kannata moiseen käyttää.
 
Tila
Keskustelu on suljettu.
Back
Ylös Bottom