Energiapolitiikkaa ja vähän muutakin

fraatti

Hyperaktiivi
Vouti alkaa keräämään rahat talteen ja jakaa uudelleen?

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) kertoo Uutissuomalaiselle, että pian sähkövoiton lisäverolla puututaan energiayhtiöiden ylisuuriin voittoihin.
Iltalehti kirjoitti hetki sitten, kuinka monet sähköntuottajat keräävät energiakriisistä tavanomaista suurempaa voittoa.

 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
kait se on sitten anottava turvapaikkaa mitä ei saa korkeasta eläkkeestä johtuen, kiinteistökin menee kun vouti pistää palkkionsa ja kiinteistöveron maksuun
No, tonnin eläke miinus lähdevero voi olla riittävä moneenkin paikkaan missä lämmitystä ei tarvita. Aivan koko kiinteistö ei sentään mene. Eikös nyt ollut tekeillä "maastapoistumisvero" - ensivuoden alusta ?

 

kotte

Hyperaktiivi
Mykkäsen ja kumppaneiden ajatuskulkua seuraten 5€, 10€, 20€, 50€, 100€ jne. seteleitä pitäisi voida ostaa pankeista tuotantokustannuksilla, jotka eivät nyt millään voi olla kuin joitakin senttejä ja korkeintaan kymmeniä per kipale. Kolikot sitten samalla periaatteella, ovat toki kalliimpia kuin setelit valmistaa.

Sähköinen raha keskuspankilta muille pankeille, valuutanvaihdot ja vastaavat kaiketi sitten olisivat oma lukunsa, joilla voi soveltaa vaikkapa vallitsevaa kurssitasoa ...
 

mobbe

Vakionaama
Mykkäsen ja kumppaneiden ajatuskulkua seuraten 5€, 10€, 20€, 50€, 100€ jne. seteleitä pitäisi voida ostaa pankeista tuotantokustannuksilla, jotka eivät nyt millään voi olla kuin joitakin senttejä ja korkeintaan kymmeniä per kipale. Kolikot sitten samalla periaatteella, ovat toki kalliimpia kuin setelit valmistaa.

Sähköinen raha keskuspankilta muille pankeille, valuutanvaihdot ja vastaavat kaiketi sitten olisivat oma lukunsa, joilla voi soveltaa vaikkapa vallitsevaa kurssitasoa ...
Pian se nähdään kun sähköyhtiöt julkaiset tämän vuoden tuloksensa kuinka ovat onnistuneet rahastamaan aikamoisia varauksia tulevaan jotta saavat tulosta ja verotusta vähennettyä ,vinkki kaikille sponsoritukea kaipaaville urheiluseuroille ym. mistä kannattaa kysellä jos suhteet on kunnossa.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Ei tule muuta välttämättömyyshyödykettä mieleen kuin sähkö, jossa tuotannosta suuri osa myydään nimellishintaan suurkuluttajille, jonkinlainen osa etukäteen sovitulla hinnalla ja suhteellisen pieni osa huutokaupataan eniten tarvitseville. Ilman muuta kaikki hyödykkeet pitäisi hinnoitella markkinataloudessa siten, että samana tuntina hinta eri ostajalle voi olla 2 tai 50 senttiä.

Ehkä lääkkeet menevät samaan kategoriaan hinnoittelun kanssa, mutta niissäkin aluehinta on suhteellisen sama eri ostajille.
 

mobbe

Vakionaama
Tällä tunnilla sähkön spot-hinta on 30 senttiä plus alv joka on kalleimman tuotantotavan mukaan Suomessa sisältäen myyjän kate kysymys mikä se kallein tuotantotapa on juuri nyt ?
 

VesA

In Memoriam
Tällä tunnilla sähkön spot-hinta on 30 senttiä plus alv joka on kalleimman tuotantotavan mukaan Suomessa sisältäen myyjän kate kysymys mikä se kallein tuotantotapa on juuri nyt ?
Noista voi koittaa valita - ehkä maakaasu:

Screenshot 2022-11-26 at 17.33.45.png
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tällä tunnilla sähkön spot-hinta on 30 senttiä plus alv joka on kalleimman tuotantotavan mukaan Suomessa sisältäen myyjän kate kysymys mikä se kallein tuotantotapa on juuri nyt ?
Vesivoima varmaankin, kun käytössä on vain nyt alle puolet kapasiteetista. On kylläkin tuotantokustannuksiltaan enintään 1/10 tuosta.
 

Kamis

Aktiivinen jäsen
Pitääkö näitä tosiaan arvuutella? Eikö tuon tiedon pitäisi olla saatavilla?

Jos kerran pörssisähkö on ainoa oikea ja meidän pitää maksaa kalleimman läpimenneen tarjouksen mukaan niin eikö pitäisi olla myös oikeus nähdä mitkä tarjoukset olivat, miten hinta muodostui?

Puutuuko tästä avoimuus ja läpinäkyvyys?
 
Viimeksi muokattu:

mobbe

Vakionaama
Noista voi koittaa valita - ehkä maakaasu:

katso liitettä 82092
fossiiliset yhteensä n. 25 prosenttia Suomen sähköntuotannosta tästä huolimatta ne määrittävät 100 prosenttia sähkön spot-hinnasta kivihiili varmaan ykkösenä ei tämä näin saa mennä:mad:
Ratkaisuehdotus: Jatkossa spot-hinta määräytyisi ilman fossiilista sähköntuotantoa mutta fossiilisia tarvitaan kun muutenkin on pulaa sähköstä ... mutta tämän pitäisi tapahtua näille nolla katteella lämmityskaudella sallitaan kuuden kuukauden euribor plus yksi kate.Jos ja kun fossiilinen sähkö tarvitaan ajoittain markkinoilla erotuksen fossiilisen todellisen tuotantokustannuksen ja spothinnan välissä maksaisivat muut sähköntuottajat/kuluttajat jyvitettynä seuraavan vuorokauden hinnassa jne...
Esimerkiksi näin vuorokauden koko sähköntuotanto on 8000MWh ja fossiiliset tuottaa tästä 2000MWh fossiilisen tuotantokustannus 300e/MWh mutta kallein ei-fossiilinen tuotantotapa 50e/MWh erotus (300e-50e) kertaa 2000MWh on euroina summa(500000e) joka palautetaan fossiilisille tuottajille kun spot olisikin vain se 50e/MWh ,tämän laskelman tuloksena todellinen sähkön hinta ei olekaan 300e vaan 133e sisältäen hyvityksen fossiilituottajille on siinä eroa.Tämän jälkeen kaikilla on oikeasti moti päästä fossiilista myös helen helsinkiläisillä.Laskelmasta jäi vielä tuotantovaje 2000MW suostuivatko ruotsalaiset myymään sen meille 133e/MWh useimmiten kyllä .Tuo 133e muodostuu 50e(kallein ei-fossiilinen sähkö)+83e (hyvitys fossiilituottajille) .Loppupäätelmä on meitä kusetetaan sähkön hinnoittelussa.
 
Viimeksi muokattu:
K

korsteeni

Vieras
eikö pörssisähkön hinta voisi muodostua kuten pörssissä ostetun osakkeen hintakin
ostan päivän aikana joka tunti osakkeita x määrän useissa erissä
toimeksiannon osakkeille tulee hyvin vaihtelevat hinnat mutta niistä voi helposti laskea hankintahinnat tunneittain/ vuorokausihinnan
eikö sähköllä voi samoin? kait siellä on ostajat ja myyjät
kun myyn osakkeet, saan voiton tai tappion taasen keskihinnan mukaan, en kalleimman, kuten ilmeisesti pörssisähkössä nyt on

oletetaan että tuossa lappujen sotkemisessakin on pakko-osto päällä ja vimoset laput/(sähkö) on ostettava kalliilla
sähkossä hankintahinta tulee niiden kalleimpien mukaan mutta osakkeissa keskihinnan mukaan
joku minun päässä fiiraa?
mikä menee pieleen

kukin sähkön tuottaja saisi kustannustensa mukaisen hinnan ja tukkumyyjä voisi myydä noiden hintojen keskiarvon perusteella

tai entäpä jos mentäisiin takautuvaan hintaan ,kuten jälkipörssissä....huomenna jukaistaisiin tämän päivän lopulliset hinnat
onhan tänäänkin lyöty lukkoon huomiset hinnat vaikka kukaan ei tiedä kuinka paljon sähköä huomenna kulutetaan

no kunhan hajattelin rommin kera
 

arimika

Vakionaama
Tämä Sähköpörssi on ihan sama kuin tavallinen pörssi jossa lopullisen hinnan määrää "SE KEINOTTTELU". Toiset voittaa ja toiset häviää.
Sitä kutsutaan kaupankäynniksi.
Jos suur sijoittaja yhäviää niin sitä heti tutkitaan pörssimanipulaationa. Tavallinen sijoittaja kun häviää niin se on VOI VOI "kurssiheilahtelua" :)

Ei tässäkään mene ne nallekarkit kaikille tasan:pukki:
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuossa markkinassa on monta ongelmallista piirrettä:
  1. Suurimalla osalla tuotannosta ei ole juurikaan muuttuvia kustannuksia, on vain kiinteitä kustannuksia.
  2. Pienellä osalla muuttuvat kustannukset hallitsevat. Kustannukset muodostuvat lisäksi huomattavilta osin veroista ja päästöoikeuksista.
  3. Osa tuotannosta on sivutuotetta. Sähköä tulee suhteessa muuhun aineelliseen tuotantoon tai energiaan.
  4. Kysyntä ylittää tarjonnan. Vaihtoehtoja on pannattu ideologisin perustein ennen kuin tuotantokapasiteetti on varmistettu.
  5. Suurin osa kulutuksesta ei jousta hinnan mukaan.
  6. Markkinahinta määräytyy marginaalisten erien mukaan.
  7. Uutta kapasiteettia syntyy vain pitkällisen lupa- ja investointiprosessin tuloksena.
Lähtökohtaisesti näyttää nuo päivähinnat olleen semmoisella tasolla, että se ylittää komeasti kaikkien tuotantomuotojen tuotantokustannukset. #4 lienee määrittänyt hinnan eli joku teollisuuslaitos on jossakin heittänyt pyyhkeen kehään ja laittanut sähkönsä kiertämään. => Kaikki sähköntuottajat ovat tahkoneet mahtavasti voittoa. Ylituotanto tilanteessa varsinkin #1 ryhmän tuottajilla on sitten ne kiinteät kustannukset niskassa teki mitä hyvänsä.

Jos joku haluaisi investoida johonkin suurempaan polttamiseen perustuvaan laitokseen, aikajänne on pitkä:
  • ? v. Investoinnin ideointi ja hankkeen alulle pano. Laitoksen alueen asemakaavoituksen aloittaminen.
  • 1 v. YVA selvitys
  • 1 v. ympäristölupahakemuksen käsittely
  • 3 v. valitusten käsittely oikeudessa (hallinto-oikeus + KHO, yleensä löytyy ainakin yksi valittaja)
  • 3 v. laitoksen rakentaminen
Eli yht vähintään 8 vuotta ennen kuin laitos alkaisi tuottaa sähköä jos kaavat ja liityntälinjat saa valmiiksi tämän aikana. Nyt tuo myöhässä oleva OL3 on tainnut lannistaa kaikkien muiden paitsi tuulivoiman rakentamisen investointihalut.
 

mobbe

Vakionaama
Tuossa markkinassa on monta ongelmallista piirrettä:
  1. Suurimalla osalla tuotannosta ei ole juurikaan muuttuvia kustannuksia, on vain kiinteitä kustannuksia.
  2. Pienellä osalla muuttuvat kustannukset hallitsevat. Kustannukset muodostuvat lisäksi huomattavilta osin veroista ja päästöoikeuksista.
  3. Osa tuotannosta on sivutuotetta. Sähköä tulee suhteessa muuhun aineelliseen tuotantoon tai energiaan.
  4. Kysyntä ylittää tarjonnan. Vaihtoehtoja on pannattu ideologisin perustein ennen kuin tuotantokapasiteetti on varmistettu.
  5. Suurin osa kulutuksesta ei jousta hinnan mukaan.
  6. Markkinahinta määräytyy marginaalisten erien mukaan.
  7. Uutta kapasiteettia syntyy vain pitkällisen lupa- ja investointiprosessin tuloksena.
Lähtökohtaisesti näyttää nuo päivähinnat olleen semmoisella tasolla, että se ylittää komeasti kaikkien tuotantomuotojen tuotantokustannukset. #4 lienee määrittänyt hinnan eli joku teollisuuslaitos on jossakin heittänyt pyyhkeen kehään ja laittanut sähkönsä kiertämään. => Kaikki sähköntuottajat ovat tahkoneet mahtavasti voittoa. Ylituotanto tilanteessa varsinkin #1 ryhmän tuottajilla on sitten ne kiinteät kustannukset niskassa teki mitä hyvänsä.

Jos joku haluaisi investoida johonkin suurempaan polttamiseen perustuvaan laitokseen, aikajänne on pitkä:
  • ? v. Investoinnin ideointi ja hankkeen alulle pano. Laitoksen alueen asemakaavoituksen aloittaminen.
  • 1 v. YVA selvitys
  • 1 v. ympäristölupahakemuksen käsittely
  • 3 v. valitusten käsittely oikeudessa (hallinto-oikeus + KHO, yleensä löytyy ainakin yksi valittaja)
  • 3 v. laitoksen rakentaminen
Eli yht vähintään 8 vuotta ennen kuin laitos alkaisi tuottaa sähköä jos kaavat ja liityntälinjat saa valmiiksi tämän aikana. Nyt tuo myöhässä oleva OL3 on tainnut lannistaa kaikkien muiden paitsi tuulivoiman rakentamisen investointihalut.
myös aurinkovoimaan on investoitu ja investoidaan mutta entäs jos sähkön hintaa ei määrittäisi fossiilinen tuotanto niin arvatkaa ketkä vastustaa noh valtio sähköntuottajat ja vihreät aika tekemätön paikka on valitettavasti.
 

nackerton

Vakionaama
Eihän se aina mene edes niin, että kallein tuotantotapa määrää hinnan, jos kysyntä ylittää kaiken käytettävissä olevan tarjonnan? Silloin hinnan määrää kysyntäjouston hinta, ja se voi olla ihan mitä vaan.

Minusta pitäisi vaan ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tunnustaa säätövoiman tarve. Yhtään voimalaitosta ei saa enää sulkea. Kikkailut hinnanmuodostusmekanismilla eivät pitemmän päälle toimi, ne vain sotkevat markkinaohjauksen ja tekevät tuotantorakenteesta pidemmän päälle kalliimman ja/tai lisäävät tehopulan riskiä.
 

kotte

Hyperaktiivi
eikö pörssisähkön hinta voisi muodostua kuten pörssissä ostetun osakkeen hintakin
ostan päivän aikana joka tunti osakkeita x määrän useissa erissä
toimeksiannon osakkeille tulee hyvin vaihtelevat hinnat mutta niistä voi helposti laskea hankintahinnat tunneittain/ vuorokausihinnan
eikö sähköllä voi samoin?
tai entäpä jos mentäisiin takautuvaan hintaan ,kuten jälkipörssissä....huomenna jukaistaisiin tämän päivän lopulliset hinnat
onhan tänäänkin lyöty lukkoon huomiset hinnat vaikka kukaan ei tiedä kuinka paljon sähköä huomenna kulutetaan
Sähköpörssi vain eroaa osakepörssistä siinä perustavanlaatuisessa mielessä, että kauppaa käydään ennakolta ja pakkokin on, jotta osataan käynnistää erityisesti säätövoima ennakolta ja ajoissa. Vesi- ja höyryvoimaa ei erityisesti voi ottaa ajoon tuosta noin vain. Osakepörssissä vaihdetaan olemassa olevia osake-eriä. Eli sähköpörssissä myydään sitoumuksia tehdä ja ostaa tiettyjä sähkömääriä ja esillä olevassa tapauksessa seuraavan vuorokauden aikana. Osakekaupan kannalta tuo sähköpörssin edellytys olisi puhdasta lyhyeksi myyntiä (jota ei osakepörssissä saisi edes tehdä). Ja juuri siitä syystä kaikella vaihdettavalla sähköllä ei kestävällä periaatteella voi tietyllä hetkellä olla eri hintoja.

Eikä tuo hinta voi olla kuin alin hinta, jolla kysyntä ja tarjonta tasapainottuu, mikä on paitsi viimeisen eli korkeimman tuotantotarjouksen hinta samalla halvin hinta, millä viimeinen kuluttaja luopuu ostamasta lisää sähköä. Tuo on jokseenkin aina ollut teollinen kuluttaja, kun koko sähkön kuluttajakauppa on aikaisemmin ollut niin vääristynyttä, että minkäänlaista takaisinkytkentää sähkön tuotannon ja kulutuksen välillä ei ole ollut, ts. tyypillinen kuluttaja on vähät välittänyt sähkön markkinatilanteesta oman kulutuksensa osalta. Nythän tilanne on muuttunut ja käytännössä sähköenergian myyjä joutuu ottamaan kuluttajien kulutusjouston ennusteena huomioon, kun tekee ostotarjouksensa sähköpörssistä. Tuo puoli asiasta harvoin esiintyy sähkökauppaan liittyvässä kansalaiskeskustelussa, koska asia toimii kulutuksen säästön ja sen sähkön hintaa alentavan vaikutuksen osalta tällä tavoin epäsuorasti.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Eihän se aina mene edes niin, että kallein tuotantotapa määrää hinnan, jos kysyntä ylittää kaiken käytettävissä olevan tarjonnan?
Siellä ei vielä ole oltu eli tuotantoa on riittänyt. Hinnat ovat olleet niin kovia, että jotkut ovat laittaneet tehtaita kiinni ja myyneet sähkön.

Miten määritellään kallein tuotantotapa? Vaikkapa nyt viikonloppuna sähkö on maksanut 200 €/MWh molemmin puolin ja silti vesivoimasta on ollut vain 1/4-1/2 käytössä. Siis siitä lopusta 1/2-3/4 vesivoimakapasiteetista on pyydetty vielä tuota enemmän, kun ei ole mennyt kaupaksi. Vaikka tuotantokustannus on n. 20 €/MWh eli kutakuinkin halvinta sähköä tuottaa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Oletan mutuna että vesivoiman tuottajat tarjovat sähköä jonkun itse budjetoimansa määrän. Jäljelle jäävää kapasiteetia voi myydä sitten säätösähkömarkkinoille jos sitä tarvitaan. Jos on tarjottu liian vähän tuotantoa ja vettä alkaa kertyä tarjontaa voi sitten pikku hiljaa lisätä. Tuotantoa ei voi ajaa kokonaan alas juoksutusvelvoitteiden vuoksi joten joku määrä sitä aina tulee.

Oletettavasti vesivoimaa on myyty myös pitkillä sopimuksilla. Koko tuotannostaan ne tuskin saavat markkinahintaa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Oletan mutuna että vesivoiman tuottajat tarjovat sähköä jonkun itse budjetoimansa määrän.
Eiköhän ne kaiken tarjoa, mutta hinta nousee mitä enemmän myydään. Luultavasti negatiivisella hinnalla se mikä on pakko tuottaa ja lopusta sitten jotenkin nouseva hinta.

Mielenkiintoista olisi kyllä tietää onko tuon tarjonnassa oleellinen muutos aikaisempiin vuosiin nähden.
 

nackerton

Vakionaama
Siellä ei vielä ole oltu eli tuotantoa on riittänyt. Hinnat ovat olleet niin kovia, että jotkut ovat laittaneet tehtaita kiinni ja myyneet sähkön.

Miten määritellään kallein tuotantotapa? Vaikkapa nyt viikonloppuna sähkö on maksanut 200 €/MWh molemmin puolin ja silti vesivoimasta on ollut vain 1/4-1/2 käytössä. Siis siitä lopusta 1/2-3/4 vesivoimakapasiteetista on pyydetty vielä tuota enemmän, kun ei ole mennyt kaupaksi. Vaikka tuotantokustannus on n. 20 €/MWh eli kutakuinkin halvinta sähköä tuottaa.
No vesivoiman osalta pitää muistaa, että olisi aika huono homma laskea altaat tyhjiksi jo marraskuussa, kun talvi on vasta edessä.
 

jmaja

Hyperaktiivi
No vesivoiman osalta pitää muistaa, että olisi aika huono homma laskea altaat tyhjiksi jo marraskuussa, kun talvi on vasta edessä.
Totta tietysti, mutta Suomen vaatimattomissakin vesivarastoissa on nyt n. 3500 GWh eli sen laskeminen tyhjäksi kestäisi 1 GW suuremmalla teholla 24/7 5 kk. Tuulisina päivinä ei tuota 1 GW lisää tarvita, joten kestäisi reilusti pidempäänkin.

Siis juurikin 1 GW suuremmalla teholla. Nythän ei ole lainkaan kulutettu vesivarastoja, vaan tuotettu vain sen verran kuin uutta vettä kertyy.

Miten käy jos keväällä altaat on lähes minimissä? Täyttyykö sulamisvesistä taas normaalitasolle vai kestääkö vuosia?

Nollille ei tietysti voi viedä ja eihän nuo tasaisesti nollille mene, mutta luulisi tuossa nyt aika hyvin pelivaraa olevan. Varsinkin ajatellen siirtymäaikaa OL3 käynnistymiseen.

Vahva epäilys minulla tuosta on, että vesivoimalla pelataan pörssihintaa ylös eikä säästetä talven mahdollista sähköpulaa varten.
 

Kamis

Aktiivinen jäsen
Windfall vero lausuntokierrokselle. Mihinkäs nämä rahat menisivät, valtion pohjattomaan laariin?
tuossa on Ylen juttu samasta,

” Alennettu arvonlisävero tuli juuri voimaan, kotitalousvähennykseen tulee lisä ja niin edelleen.” …. ” (voittovero) paikkaa sitä verovajetta, joka syntyy jo tehdyistä toimenpiteistä, Salokoski (Valtiovarainministeriön hallitusneuvos) sanoo”.

https://yle.fi/a/74-20007140

Jos tuota odotettua verotuottoa, 0,5-1,3 miljardia euroa haluaa suhteuttaa johonkin niin tilastokeskuksen mukaan Suomessa tuotettiin vuonna 2021 rapiat 69 TWh sähköä + tuonti noin 18TWh.

Puolen miljardin vero olisi alle 1c / kWh Suomessa tuotetusta sähköstä.

Aika pieni ”windfall”-vero mielestäni…

Lisäys: nää luvut on niin järjettömiä, että pitää aina laskea monta kertaa - mutta kyllä tuo meni mielestäni oikein...
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Paljonkohan sähkön alv. Tuotto on noussut vai lasketaanko taas pelkät alennukset?
Pelkät alennukset tietysti.

ARVONLISÄVERON alennus pienentää kotitalouksien sähkölaskua yhteensä joulu–huhtikuussa muutamista euroista satoihin euroihin riippuen kulutuksesta. Jos pörssisähkön hinta nousee tuntuvasti viime päivien tasosta, alv-alennuksen vaikutus pörssisähköä käyttävän kuluttajan sähkölaskuun voi olla vieläkin suurempi.

Veron alennus vähentää valtion verotuottoja arviolta 290 miljoonaa euroa.
 

RauskiH

Vakionaama
tuossa on Ylen juttu samasta,

” Alennettu arvonlisävero tuli juuri voimaan, kotitalousvähennykseen tulee lisä ja niin edelleen.” …. ” (voittovero) paikkaa sitä verovajetta, joka syntyy jo tehdyistä toimenpiteistä, Salokoski (Valtiovarainministeriön hallitusneuvos) sanoo”.
Paljonkohan sähkön alv. Tuotto on noussut vai lasketaanko taas pelkät alennukset?
Vai että ihan verovajetta... Nyt kun sähkön hinta on luokkaa 4-5x vuoden takaiseen niin valtio saa 10% alv kannallakin vaatimattoman tuplatuoton, puhumattakaan siitä mitä on jo kerätty ennen alv alea. Eiköhän näillä veroilla rahoiteta, tavalla tai toisella fortumin saksan valloitusta...

Jos joku ei ole vielä hoksannut niin valtio on kerännyt ja kerää edelleenkin >50% alv tuottoa myös polttoaineista. Näissähän ei kannattanut alvia laskea kun se ei olisi kuulemma pumppuhinnoissa näkynyt vaan mennyt jakeluyhtiöiden taskuun...
 

mobbe

Vakionaama
Vai että ihan verovajetta... Nyt kun sähkön hinta on luokkaa 4-5x vuoden takaiseen niin valtio saa 10% alv kannallakin vaatimattoman tuplatuoton, puhumattakaan siitä mitä on jo kerätty ennen alv alea. Eiköhän näillä veroilla rahoiteta, tavalla tai toisella fortumin saksan valloitusta...

Jos joku ei ole vielä hoksannut niin valtio on kerännyt ja kerää edelleenkin >50% alv tuottoa myös polttoaineista. Näissähän ei kannattanut alvia laskea kun se ei olisi kuulemma pumppuhinnoissa näkynyt vaan mennyt jakeluyhtiöiden taskuun...
Näin toimii sosialisti-Suomi ei voi mitään valitettavasti mutta on hoitanut nato ja ukrainan sodan hyvin kiitos siitä mutta ei näihin voi loputtomiin vedota kun päätöksiä tehdään
 
Viimeksi muokattu:

tet

Hyperaktiivi
Vai että ihan verovajetta... Nyt kun sähkön hinta on luokkaa 4-5x vuoden takaiseen niin valtio saa 10% alv kannallakin vaatimattoman tuplatuoton, puhumattakaan siitä mitä on jo kerätty ennen alv alea. Eiköhän näillä veroilla rahoiteta, tavalla tai toisella fortumin saksan valloitusta...
Kaikilla kerättävillä veroilla rahoitetaan valtion budjettia. Budjetin loppusummista voi katsella, paljonko siellä on vajetta, jota pitäisi kattaa. Jokainen euro sähköyhtiöiden windfall-voitoista valtion kirstuun on meille veronmaksajille kotiinpäin, jää vähemmän tarvetta lainarahalle budjetin menopuolen kattamiseen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuosta on monenlaisia mielipiteitä että onko siellä vajetta vai turhia kuluja. :)
Ja toisaalta kohteita, joista on höylätty vuosikymmenien aikana siivu kerrallaan niin, että toiminnan rahoitusvajeet haittaavat yhteiskunnan järjestynyttä toimintaa, esimerkkinä ainakin oikeuslaitos kokonaisuutena ja jotkin poliisin toimintalohkot. Jatkuva velaksi eläminen alkaa tulla tiensä päähän ja jollei kehitystä jossakin vaiheessa hillitä sekä säästöillä että lisäverojen keräämisellä joudutaan hallitsemattomaan spiraaliin. Menneitä syntejä ei saa tekemättömiksi huuhaapuheilla.
 
Back
Ylös Bottom