Niin se taitaa olla. Harvalla ainakaan on mitoitettu VILP niin että se jaksaa sekä lämmityksen että käyttöveden ilman vastuksia -15C lämpötilassa.
On aika yhdentekevää mikä on VILPin coppi -15 asteessa, jos sähkön hinta on esimerkiksi 1 snt per kwh. 15 kw vastuksilla saa 4 tunnissa varaajaan 60 kwh lähes ilmaiseksi. Tähän ei pysty maailman paraskaan VILPpi.
Kai nyt maailman paras vilppi sentään vähän tehokkaampi on, kuin 15kw.
Toivon todella, että vielä pakkaskaudella nähdään edes alle 10snt hintoja.Sama TXT viesti tuli kanssa tänään puhelimeen. Mihionköhän toi väittämä viestissä perustuu "" Korkean markkinahinnan aiheuttaa sään kylmeneminen, jolloin kulutus kasvaa. "" Tuohan on pelkkä olettamus? Kaikkihan me yritetää säästää kulutuksissa vai?
No vängätään. Mulla ulkokäyrän mukaan pumpataan, jos pumpataan. Lämmityksen paluuvesi x lämmös, mikä palautuu varaajaan alas. Lisäks random käytetty käyttövesi viilentää varaajan alaosaa ajoittain, varaajaa kerrostuu. Torpan kylmin vesi aina varaajan pohjalla. Jos/kun lämmitykseen tarvitaan jerkkua, eli yläpää vähä liikaa jäähtyny, samal alapää jäähtyny lisää, sit pumputin lähtee käyntiin...
Joo, kyllä siinä varmasti hieman turpaan tulee. Minähän tuota harrastan koska lämmitys on rakennettu varaaja edellä aurinkolämmön vuoksi. Tälläkin hetkellä varaaja on pumppaamalla 40 asteinen vaikka pattereille menee 36C ja ulkona -6C. Coppi pysää tälläin neloseen.
Tuo pana ja Fujitsun Waterstaget varmaan isoilla kompuroillaan kykenee.
sahkokatkokartta.fi
Googlehan löysi yhden verrokin 15.1.2021 jolloin hinta oli rapsakat 100+cnt/kwh
Ei Virosta mitenkään 1000MW tehoa saada pulassa kuten Fingridin skenaarioissa on.
Siis 100 €/MWh eli veroineen 12 snt/kWh
Eipä ole eka kerta näinä päiväniä kun muunnokset menee solmuun
Tähän vähän faktaa. 1) Mikätahansa hinta ei mene läpi - eli kyllä tässäkin tiukassa tilanteessa osa tuotannosta jää ostamatta. Normaalimmassa tilanteessa enemmän 2) Näytää kyllä että aikamoinen määrä tuotannosta pistää hinnaksi nolla.
Kuluttajien ja muun liike-elämän kuin suurteollisuuden joustot perustuvat pääosin edellisenä päivänä määräytyneisiin vuorokausihintoihin ja tuon perusteella sähkön myyjät sitten päättävät, kuinka paljon sähköä menee kaupaksi ja sitä on hankittava pörssistä. Tuo sähkö on joka tapauksessa saatava normaalitilanteessa (kun ei ole sähkön säännöstely ja tiedotusvälineissä päällä vetoomus sähkön kulutuksen välittömäski minimoimiseksi mahdollisuuksien mukaan) ja niinpä on parasta tarjoutua ostamaan maksihinnalla. Sähköpörssin hinnanmuodostus on sentään reilu, eli asiakkaiden ei tarvitse maksaa tarjottua hintaa, jos tuotantoa tai säästöä löytyy vapaaehtoisesti (monesti sähkömarkkinaosapuolten keskinäisellä kulutuksen siirtokaupalla) ja toisaalta myyjä voi olla varma sähkön saannista, jos sitä yleensä on saatavilla koko ostotarjouksen määrä (alle 4€/kWh tällä hetkellä ALV0%). Samahan se on noilla tuottajien tarjouksilla, eli ydinvoimaloiden kannattaa tarjota nollahinnalla tai hieman negatiivisellakin ja tuulivoiman tuottajien lähes nollahinnalla samoin pienellä osalla vesivoimaa.
Mitä tuosta lopulta voi päätellä tietämättä tarjouksista tarkemmin? 8 GW halutaan ostaa 4000 €/MWh. Tuskin kukaan loppukäyttäjä oli se sitten kuluttaja tai tehdas oikeasti haluaa noin paljon maksaa. Taatusti olisi Suomessa lähes kaikki tehtaat kiinni, jos joutuisivat maksamaan edes 1000 €/MWh. Ja paljon kämppiä kylminä.
Ei ne tuo käppyrään mitään erikoista. Hinta menee pörssissä niin, että tarjonta ja kysyntä kohtaavat. Kiinteällä hinnalla myydyt ovat puhdas finanssikysymys, eli kumpi kaupan osapuoli nappaa voiton ja kumpi tappion aikaisemmin kiinnitetystä kaupasta (voittohan voi olla yli 90% kauppamatematiikan mukaan ja 900% koulumatematiikan).
