Sähkön kulutus maalämmöllä?

[repomies]

Takkaa lämmitellään päivittäin, mutta sen huoneen termostaatit molemmat rikki ja vasta lauantaina sähkäri paikalle joka vaihtaa ne uusiin.

Täytyy katsoa vaikuttaako se kun MLP alkaa saamaan oikeaa tietoa niistä.
Jos ei niin sitten täytyy tutustua vastuksien estoon ja Shellyllä ohjaukseen.

Yleensä maalämmöllä ei ole hajuakaan huonelämpötilasta tai termostaateista, ellei siihen ole asennettu yksittäinen "huoneanturi" lämpökäyrää hienosäätämään.

Tyypillisesti huoneiden termostaatit ovat täysin erillinen järjestelmänsä, joka ohjaa lattialämmityksen jakotukilla olevia toimilaitteita, jotka avaavat (tai sulkevat) vesikierron lattiassa. Järjestelmät ovat erilaisia, mutta itselläni yksi termari voi ohjata neljää toimilaitetta ja siten lattiapiiriä.

Enpä usko, että termostaattien korjaus tekisi isoa eroa vastusten kytkeytymiseen, ellei toimilaitteet ole Normally Open ja huone kovin suuri ja kuuma suhteessa muuhun taloon.

Jos tuo olisi oma pumppuni ja minulla olisi aikomus lämmittää puulla kalleimmat tunnit, niin vastukset olisi estetty asetuksissa, takka hehkuisi punaisena päivät, ja ILP puhaltelisi puhallinmoodissa, sisäovet olisi selällään.

 

[Lappanen]

Pikku negatiivinen homma alkaa paljastua pörssisähköohjauksessa nyt kun pakkaset kiristyi yhtäkkiä -21 asteeseen. Lattiat ei ole kylmät, mutta silti niissä on sen verran massaa että jäähtyvät iltaan mennessä +20C lämpöön ja sitten aamuyöstä napsahtaa lämmitys päälle ja pumppu huutaa raivona lämpöä lattiaan huonolla hyötysuhteella (verrattuna jos koko ajan lämmittäisi maltillisella menolämmöllä) ja kaivo alkaa valua pakkasen puolelle vaikka siitä nopeasti taas palautuu kun lämmitys loppuu tai lattia on lämmenneet niin että minimiteho riittää kattamaan lämmitystarpeen. Pitänee säätää kalliille hinnoille ulkoinen säätö niin, että lattioita saatetaan lämmittää myös kaliiden tuntien aikaan muutaman tunnin ajan pikkulämmöllä jolloin sitten halvoilla tunneilla ei tule pumpulle tarvetta nostaa kierroksia turhan ylös. Pitäänee vähän laskeskella, että onko homma nykyisellään nollasummapeliä vai miten tuon säätäisi pakkaskaudelle.

 

[Sukke]

Pikku negatiivinen homma alkaa paljastua pörssisähköohjauksessa nyt kun pakkaset kiristyi yhtäkkiä -21 asteeseen. Lattiat ei ole kylmät, mutta silti niissä on sen verran massaa että jäähtyvät iltaan mennessä +20C lämpöön ja sitten aamuyöstä napsahtaa lämmitys päälle ja pumppu huutaa raivona lämpöä lattiaan huonolla hyötysuhteella (verrattuna jos koko ajan lämmittäisi maltillisella menolämmöllä) ja kaivo alkaa valua pakkasen puolelle vaikka siitä nopeasti taas palautuu kun lämmitys loppuu tai lattia on lämmenneet niin että minimiteho riittää kattamaan lämmitystarpeen. Pitänee säätää kalliille hinnoille ulkoinen säätö niin, että lattioita saatetaan lämmittää myös kaliiden tuntien aikaan muutaman tunnin ajan pikkulämmöllä jolloin sitten halvoilla tunneilla ei tule pumpulle tarvetta nostaa kierroksia turhan ylös. Pitäänee vähän laskeskella, että onko homma nykyisellään nollasummapeliä vai miten tuon säätäisi pakkaskaudelle.

Tämä kiinnostaa suuresti. Itsellä tosin koko paketista vasta kaivo, mutta kaivon syvyyden ja tulevan MLP:n tehojen puolesta pitäisi kalliita tunteja voida tarvittaessa jättää väliin vähän reilummillakin pakkasilla.

Laita ihmeessä laskelmia esillä, kun saat niitä tehtyä.

 

[roots]

napsahtaa lämmitys päälle ja pumppu huutaa raivona lämpöä lattiaan huonolla hyötysuhteella

Tarkoitatko että koneella on huono cop yläkierroksilla isoilla nopeuksilla?

Saatko tuon huonouden näkymään käyrissä jotenkin...

 

[Pelus]

Mulla on siis MLP ajastettu 00-07 välille lämmittämään kolmea astetta enemmän kuin normaalisti sekä LVV sallittu vain 00-06 välille.

Kokeile nyt ainakin siirtää tuo LVV alkamisaika vaikka klo 04, niin näet että onko kulutuspiikki siitä johtuvaa.

 

[Lappanen]

Tämä kiinnostaa suuresti. Itsellä tosin koko paketista vasta kaivo, mutta kaivon syvyyden ja tulevan MLP:n tehojen puolesta pitäisi kalliita tunteja voida tarvittaessa jättää väliin vähän reilummillakin pakkasilla.

Laita ihmeessä laskelmia esillä, kun saat niitä tehtyä.

Tarkoitatko että koneella on huono cop yläkierroksilla isoilla nopeuksilla?

Saatko tuon huonouden näkymään käyrissä jotenkin...

Hetkellisen copin laskin aamulla koneen näytöltä ja kulutusmittarista, oli jotain 3,6 luokkaa. Lämmönkeruu tulo 0C ja paluu -4,4C. Kompura kävi 65Hz. No ei tuo nyt "huono" ole, mutta varmasti riittäisi maltillisempikin käynti jolloin cop nousee 5 paikkeille heti. Asteminuutit kun oli kiritty lähemmäs starttirajaa, kompura alkoi käydä 35 Hz teholla ja kaivolta tulokin normalisoitui plussan puolelle, keruun dt 3 ja cop 5.

Nyt on aika sekaisin tuo myupway joten siitä ei ole apuja tähän hetkeen käppyröiden tarkasteluun, mutta muokkasin omaa käyrää asteella alaspäin kuvan mukaiseksi (voisi olla varaa vieläkin laskea käyrää, mutta haluan ladata vähän ylilämpöä halvoilla tuneilla lattioihin) ja ulkoista säätöä (joka käytössä kalliiden tuntien aikaan) silleen että käyrän asteet tipahtaa -6 jolloin -20C pakkasilla laskennallinen meno 21C. Eli tuolla säädöllä lattia olisi ainakin asteen verran lämpimämpi ja normikäyrällä asteen verran matalampi pyynti tämänaamuiseen verrattuna, joka saattaa jo riittää siihen että kompura käy rauhallisemmalla tahdilla ja paremmalla hyötysuhteella myös kovilla pakkasilla. -10C pakkasilla ei ole ongelmia ilmennyt, joten tämä on selvästi näihin -15C ja kireämpiin pakkasiin liittyvä ongelma. Tosin arvelinkin jo heti syksyllä, että hienosäätöä tulee eteen pakkasten kiristyessä tämän pörssisähköohjauksen tiimoilta.

 

[roots]

Hetkellisen copin laskin aamulla koneen näytöltä ja kulutusmittarista, oli jotain 3,6 luokkaa. Lämmönkeruu tulo 0C ja paluu -4,4C. Kompura kävi 65Hz.

No onhan tuo 3.6 suhteellisen huono kun peilaa tuohon lämpökäyrään +keruuseen +kierroksiin. 65hz likimain puolilla tehoilla eli parhaalla alueella, keruukaan ei pakkasella ja hyvin matala käyrä.

Onkohan vaan ollu hetkellinen muutostilanne jollo cop sattuu olemaan alhaalla, Nibehän on aika epeli pompottamaan nopeasti nopeutta ylös/alas kun noita käyriä joskus silmiin sattuu. Käyrätietoo tommosen näkemiseen tarvittas jolloin näkee pitemmän kehityksen, oikeastaan vaikka tunnin jaksojen energioitten kautta cop.

 

[Lappanen]

Joo, hyvin mahdollista että sattui huono hetki mittausajankohdalle. On kyllä karmeaa sotkua nyt tuo myupwayn käyrät, niistä nyt näkee kohtuudella (toimiessaan) miten kone on suoriutunut. En ole ehtinyt/jaksanut vielä exceliin vääntää pohjia että saisi suoraan vähän paremmat käppyrät ulos..

 

[ddude]

Yleensä maalämmöllä ei ole hajuakaan huonelämpötilasta tai termostaateista, ellei siihen ole asennettu yksittäinen "huoneanturi" lämpökäyrää hienosäätämään.

Tyypillisesti huoneiden termostaatit ovat täysin erillinen järjestelmänsä, joka ohjaa lattialämmityksen jakotukilla olevia toimilaitteita, jotka avaavat (tai sulkevat) vesikierron lattiassa. Järjestelmät ovat erilaisia, mutta itselläni yksi termari voi ohjata neljää toimilaitetta ja siten lattiapiiriä.

Enpä usko, että termostaattien korjaus tekisi isoa eroa vastusten kytkeytymiseen, ellei toimilaitteet ole Normally Open ja huone kovin suuri ja kuuma suhteessa muuhun taloon.

Jos tuo olisi oma pumppuni ja minulla olisi aikomus lämmittää puulla kalleimmat tunnit, niin vastukset olisi estetty asetuksissa, takka hehkuisi punaisena päivät, ja ILP puhaltelisi puhallinmoodissa, sisäovet olisi selällään.

Olohuoneessa on takka ja siinä huoneessa on tavallisen huonetermarin lisäksi "yhdistelmätermostaatti" joka mun käsityksen mukaan on yhteydessä MLP:n kanssa ja säätää käyrää kun on takalla lämmitetty.

 

[ddude]

Kokeile nyt ainakin siirtää tuo LVV alkamisaika vaikka klo 04, niin näet että onko kulutuspiikki siitä johtuvaa.

Yleensä maalämmöllä ei ole hajuakaan huonelämpötilasta tai termostaateista, ellei siihen ole asennettu yksittäinen "huoneanturi" lämpökäyrää hienosäätämään.

Tyypillisesti huoneiden termostaatit ovat täysin erillinen järjestelmänsä, joka ohjaa lattialämmityksen jakotukilla olevia toimilaitteita, jotka avaavat (tai sulkevat) vesikierron lattiassa. Järjestelmät ovat erilaisia, mutta itselläni yksi termari voi ohjata neljää toimilaitetta ja siten lattiapiiriä.

Enpä usko, että termostaattien korjaus tekisi isoa eroa vastusten kytkeytymiseen, ellei toimilaitteet ole Normally Open ja huone kovin suuri ja kuuma suhteessa muuhun taloon.

Jos tuo olisi oma pumppuni ja minulla olisi aikomus lämmittää puulla kalleimmat tunnit, niin vastukset olisi estetty asetuksissa, takka hehkuisi punaisena päivät, ja ILP puhaltelisi puhallinmoodissa, sisäovet olisi selällään.

Noniin tämänhetkinen tilanne:

Sähkäri kävi ja termarit nyt sitten vaihdettu ehjin..
Toinen termareista on kiinni pumpussa ja mittaa ilman lämpötilaa ja säätää käyrää kun takka päällä.

Laitoin käyttöveden lämmityksen nyt päälle 04-06 (onko liian vähän) eli eri aikaan kuten @Pelus ehdoitti jotta näkee mistä toi piikki syntyy.

Käyttöohjetta yritin lukea tarkasti mutta omaan silmään ei osunut niitä vastuksien estoa.

Greenline. C, D ja E. Asennuskäyttöönotto- kunnossapitoohje. Tuotenumero: Versio PDF Free Download

Greenline C, D ja E Asennuskäyttöönotto- ja kunnossapitoohje Tuotenumero: Versio 5.0 Tärkeää tietoa Tämä ohjekirja on laadittu niin, että siinä kuvataan lämpöpumpun toiminta, kytkentä ja hoito

docplayer.fi

Maalämpöfoorumilla oli ketju joka sivusi samaa aihetta, siellä oli ohje että kun tehdasasetus on 60 minuuttia vastuksien päälle kytkeytymiseen niin 120 minuuttia voi myös korjata ongelman antamalla pumpulle enemmän aikaa kuro ero kiinni?

Muutin ajan 60 minuuttia->120 minuuttia.

 

[ttk2]

Pikku negatiivinen homma alkaa paljastua pörssisähköohjauksessa nyt kun pakkaset kiristyi yhtäkkiä -21 asteeseen. Lattiat ei ole kylmät, mutta silti niissä on sen verran massaa että jäähtyvät iltaan mennessä +20C lämpöön ja sitten aamuyöstä napsahtaa lämmitys päälle ja pumppu huutaa raivona lämpöä lattiaan huonolla hyötysuhteella (verrattuna jos koko ajan lämmittäisi maltillisella menolämmöllä) ja kaivo alkaa valua pakkasen puolelle vaikka siitä nopeasti taas palautuu kun lämmitys loppuu tai lattia on lämmenneet niin että minimiteho riittää kattamaan lämmitystarpeen. Pitänee säätää kalliille hinnoille ulkoinen säätö niin, että lattioita saatetaan lämmittää myös kaliiden tuntien aikaan muutaman tunnin ajan pikkulämmöllä jolloin sitten halvoilla tunneilla ei tule pumpulle tarvetta nostaa kierroksia turhan ylös. Pitäänee vähän laskeskella, että onko homma nykyisellään nollasummapeliä vai miten tuon säätäisi pakkaskaudelle.

Meillä aika lailla samat oireet. Ulkoisella säädöllä (Shelly) mlp teki töitä pääasiassa vain 00-08 muutamana kylmimpänä päivänä ja se ei tietenkään enää riitä, varsinkin, kun käyttövesikin tehdään tuolla samalla aikavälillä. Takkaa tai joinain päivinä molempia takkoja on lämmitetty lisäksi, mutta takat ovat sen verran huonosti sijoitettuna suurimpiin lämmitettäviin kuutioihin nähden, että viileäksi meinasi jo vetää.

Olen alunperinkin rajannut lattialämmitykselle maksimimenovedeksi 37°C ja ehkä tästä johtuen mlp on käynyt tuon rajallisen lämmitysajan 94 Hz taajuudella. Tai voi olla muitakin lukemia, mutta tuo on useimmiten ollut taulussa ja lokeista en ole vielä tilannetta tarkistanut. En tiedä kuinka lämmintä pumppu olisi halunnut yrittää tehdä ilman tuota rajoitusta. Talo on 90-luvun puolivälistä eikä ihan matalilla lämmöillä pysy lämpimänä, kuten nykytalot pysyvät. Tuo maksimi on riittänyt normaalisti (ilman pörssisähköohjausta) aina -29°C ulkolämpötilaan saakka ja sisällä on ollut sopivan lämmin (21°C tai enemmän, ehkä heikoimmin lämpenevissä tiloissa vähän vähemmän).

Lämpötilaero aamun ja illan välillä on huonelämpötilassa ollut 2-3°C, joka kyllä vaikuttaa jo asuinmukavuuteen. Lisäksi lämmöstä menee osa alaspäin ja sitä kautta hukkaan; mitä lämpöisempänä pitää käydä sen enemmän hukkaa.

Hinnat pörssisähkössä ovat olleet sellaiset, että asuinmukavuuskin on saanut vähän kärsiä. Nyt kuitenkin säiden laihtuessa kokeilin laittaa Shellyn ohjauksen pois päältä ja ajella pelkästään Smart Price Adaptionin ohjaamana ja ainakin näin tasaisten hintojen päivänä lämpötilakin on ollut mukavan tasainen ja mlp:n tuottolämpötilat matalalla. Vieläkin tasaisempaa meno olisi, jos ottaisi SPA:nkin vielä pois päältä.

Mukavuus tietysti ohjaisi menemään tällä tasaisella. Ollaan saatu pörssisähköohjauksella siirrettyä kulutus 2/3 tai peräti 3/4 yösähkölle - aiempina vuosina suhteet olleet toisinpäin - joten n. 15 kWh/vrk on siirtynyt halvempaan (tai vähemmän kalliiseen) aikaan. Tämä ei ole kuitenkaan pelkästään maalämpöpumpun kulutusta, vaan lisäksi lämminvesivaraaja tekee työnsä nyt halpaan aikaan ja kiukaan muhimisvastus on otettu pois käytöstä ja saunomista vähennetty merkittävästi.

Säästöistä en osaa sanoa mitään. Jos oletetaan, että 15 kWh on siirtynyt yölle, parhaimmillaan on saatu vuorokaudessa ehkä 15 kWh x (60 c/kWh - 30 c/kWh) = 4,5 € säästöä, mutta suurin osa ajasta säästö on paljon pienempi, koska kalleimpien ja halvimpien tuntien erotus on pienempi. Jos erotus olisi tuo sama jatkuvasti, niin säästöä tulisi yli 100€ kalliissa (talvi)kuukaudessa.

Jos sähkön hinta olisi jatkuvasti 20 c/kWh tai alle, en missään tapauksessa tekisi näin tiukkoja toimenpiteitä.

Voi myös olla, että maalämpöpumpun toiminnan täysi esto kalleimmilla tunneilla ei juuri tuo säästöä, vaan energiaa on säästynyt enemmänkin muilla keinoilla (käyttäytymisen muutoksilla kuten saunomisen vähentämisellä). SPA antaa varmaan jo säästöä sen mitä järkevästi on otettavissa.

Joka tapauksessa lämmityksen eston voisi rajata pienemmälle määrälle vuorokauden tunteja. Vaikka neljä kalleinta tuntia.

 

[Lappanen]

Meillä aika lailla samat oireet. Ulkoisella säädöllä (Shelly) mlp teki töitä pääasiassa vain 00-08 muutamana kylmimpänä päivänä ja se ei tietenkään enää riitä, varsinkin, kun käyttövesikin tehdään tuolla samalla aikavälillä. Takkaa tai joinain päivinä molempia takkoja on lämmitetty lisäksi, mutta takat ovat sen verran huonosti sijoitettuna suurimpiin lämmitettäviin kuutioihin nähden, että viileäksi meinasi jo vetää.

Olen alunperinkin rajannut lattialämmitykselle maksimimenovedeksi 37°C ja ehkä tästä johtuen mlp on käynyt tuon rajallisen lämmitysajan 94 Hz taajuudella. Tai voi olla muitakin lukemia, mutta tuo on useimmiten ollut taulussa ja lokeista en ole vielä tilannetta tarkistanut. En tiedä kuinka lämmintä pumppu olisi halunnut yrittää tehdä ilman tuota rajoitusta. Talo on 90-luvun puolivälistä eikä ihan matalilla lämmöillä pysy lämpimänä, kuten nykytalot pysyvät. Tuo maksimi on riittänyt normaalisti (ilman pörssisähköohjausta) aina -29°C ulkolämpötilaan saakka ja sisällä on ollut sopivan lämmin (21°C tai enemmän, ehkä heikoimmin lämpenevissä tiloissa vähän vähemmän).

Lämpötilaero aamun ja illan välillä on huonelämpötilassa ollut 2-3°C, joka kyllä vaikuttaa jo asuinmukavuuteen. Lisäksi lämmöstä menee osa alaspäin ja sitä kautta hukkaan; mitä lämpöisempänä pitää käydä sen enemmän hukkaa.

Hinnat pörssisähkössä ovat olleet sellaiset, että asuinmukavuuskin on saanut vähän kärsiä. Nyt kuitenkin säiden laihtuessa kokeilin laittaa Shellyn ohjauksen pois päältä ja ajella pelkästään Smart Price Adaptionin ohjaamana ja ainakin näin tasaisten hintojen päivänä lämpötilakin on ollut mukavan tasainen ja mlp:n tuottolämpötilat matalalla. Vieläkin tasaisempaa meno olisi, jos ottaisi SPA:nkin vielä pois päältä.

Mukavuus tietysti ohjaisi menemään tällä tasaisella. Ollaan saatu pörssisähköohjauksella siirrettyä kulutus 2/3 tai peräti 3/4 yösähkölle - aiempina vuosina suhteet olleet toisinpäin - joten n. 15 kWh/vrk on siirtynyt halvempaan (tai vähemmän kalliiseen) aikaan. Tämä ei ole kuitenkaan pelkästään maalämpöpumpun kulutusta, vaan lisäksi lämminvesivaraaja tekee työnsä nyt halpaan aikaan ja kiukaan muhimisvastus on otettu pois käytöstä ja saunomista vähennetty merkittävästi.

Säästöistä en osaa sanoa mitään. Jos oletetaan, että 15 kWh on siirtynyt yölle, parhaimmillaan on saatu vuorokaudessa ehkä 15 kWh x (60 c/kWh - 30 c/kWh) = 4,5 € säästöä, mutta suurin osa ajasta säästö on paljon pienempi, koska kalleimpien ja halvimpien tuntien erotus on pienempi. Jos erotus olisi tuo sama jatkuvasti, niin säästöä tulisi yli 100€ kalliissa (talvi)kuukaudessa.

Jos sähkön hinta olisi jatkuvasti 20 c/kWh tai alle, en missään tapauksessa tekisi näin tiukkoja toimenpiteitä.

Voi myös olla, että maalämpöpumpun toiminnan täysi esto kalleimmilla tunneilla ei juuri tuo säästöä, vaan energiaa on säästynyt enemmänkin muilla keinoilla (käyttäytymisen muutoksilla kuten saunomisen vähentämisellä). SPA antaa varmaan jo säästöä sen mitä järkevästi on otettavissa.

Joka tapauksessa lämmityksen eston voisi rajata pienemmälle määrälle vuorokauden tunteja. Vaikka neljä kalleinta tuntia.

Nyt tietty kelit sopivasti lauhtui, eli pitää odotella taas kunnon pakkasia että saa vaikutuksen selville.

Mutta lähdin ratkomaan ongelmaa niin, että laskin omaa käyrää kauttaaltaan parilla asteella. Tämä siksi, että pumppu ei ylilämmitä enää niin paljon kuin aiemmin, tällä myös ostoenergiaa pienentävä vaikutus. Sallin myös lisää "halpoja" tunteja lämmitykselle, nyt niitä on 9. Osa menee "hukkaan" käyttöveden ja asteminuuttien laskun takia, eli ehkä 6-7 tehollista tuntia käytössä. Ulkoista säätöä nostin niin, että -20 pakkasissa laskennallinen menovesi +20 joka sitten sallii luultavasti lämmityksen muutamana kertana kalliillakin tunneilla vuorokaudessa, jos kireät pakkaset jatkuvat päiviä. Huoneanturiohjauksen poistkn myös nyt käytöstä, helpompi säätää ja hallita laskennallista menolämpöä. Otetaan sitten taas keväällä takaisin auringon lämpöä kompensoimaan, jos tarvetta ilmenee.

Viimeisimpien -10 pakkasten aikaan ainakin kaivo on nyt pysynyt taas plussalla ja sähkönkulutus hieman tipahtanut, eli luulen oikean suunnan tuosta löytyvän.

 

[ddude]

Noniin tämänhetkinen tilanne:

Sähkäri kävi ja termarit nyt sitten vaihdettu ehjin..
Toinen termareista on kiinni pumpussa ja mittaa ilman lämpötilaa ja säätää käyrää kun takka päällä.

Laitoin käyttöveden lämmityksen nyt päälle 04-06 (onko liian vähän) eli eri aikaan kuten @Pelus ehdoitti jotta näkee mistä toi piikki syntyy.

Käyttöohjetta yritin lukea tarkasti mutta omaan silmään ei osunut niitä vastuksien estoa.

Greenline. C, D ja E. Asennuskäyttöönotto- kunnossapitoohje. Tuotenumero: Versio PDF Free Download

Greenline C, D ja E Asennuskäyttöönotto- ja kunnossapitoohje Tuotenumero: Versio 5.0 Tärkeää tietoa Tämä ohjekirja on laadittu niin, että siinä kuvataan lämpöpumpun toiminta, kytkentä ja hoito

docplayer.fi

Maalämpöfoorumilla oli ketju joka sivusi samaa aihetta, siellä oli ohje että kun tehdasasetus on 60 minuuttia vastuksien päälle kytkeytymiseen niin 120 minuuttia voi myös korjata ongelman antamalla pumpulle enemmän aikaa kuro ero kiinni?

Muutin ajan 60 minuuttia->120 minuuttia.

Joku tekemä asetuksen muutos on ainakin vaikuttanut siten että kahtena viime vrk ei enää noita 01.00-03.00 kulutuspiikkejä ole näkynyt.
Itse uskon eniten että nuo @repomies mainitsemat vastukset menneet päälle ja siihen on auttanut tuo lisätty aika.
Toki täytyy ottaa huomioon että keli ulkona on lauhempaa kuin viime viikolla.

 

[repomies]

Joku tekemä asetuksen muutos on ainakin vaikuttanut siten että kahtena viime vrk ei enää noita 01.00-03.00 kulutuspiikkejä ole näkynyt.
Itse uskon eniten että nuo @repomies mainitsemat vastukset menneet päälle ja siihen on auttanut tuo lisätty aika.
Toki täytyy ottaa huomioon että keli ulkona on lauhempaa kuin viime viikolla.

Piikit oli niin korkeat että oli ihan selvää että kyseessä on pumpun vastukset. Olettaen ettei kukaan sauno keskellä yötä, tai lataa sähköautoa. Yleensä jos saunoo tai lataa, ei kysele mistä piikit johtuvat, joten jäljelle jäi vain vastukset.

Jossain IVT asentajan ohjeessa oli tosiaan vastusten täyskiellon asetus, mutta ehkä se oli uudempaan pumppumalliin, kuin mikä sinulla on. Asentajatasolle pääsy selitettiin jollain kahden näppäimen 3 sekuntin yhteispainalluksella. Viiveen laittaminen kahteen tuntiin saattaa riittää kyllä avuksi, ainakin lauhoilla keleillä.

 

[ddude]

Piikit oli niin korkeat että oli ihan selvää että kyseessä on pumpun vastukset. Olettaen ettei kukaan sauno keskellä yötä, tai lataa sähköautoa. Yleensä jos saunoo tai lataa, ei kysele mistä piikit johtuvat, joten jäljelle jäi vain vastukset.

Jossain IVT asentajan ohjeessa oli tosiaan vastusten täyskiellon asetus, mutta ehkä se oli uudempaan pumppumalliin, kuin mikä sinulla on. Asentajatasolle pääsy selitettiin jollain kahden näppäimen 3 sekuntin yhteispainalluksella. Viiveen laittaminen kahteen tuntiin saattaa riittää kyllä avuksi, ainakin lauhoilla keleillä.

Noniin, ei oikein kestäneet mun hommat kehuja.
Nyt kun pakkaset oli taas kireämmät noi vastukset oli taas räpsyneet päälle...

Vaihtoehtoina on varmaankin pienentää yöllistä lämmön lisäystä, jolloin pumppu ehtii saada 120 minuutissa eroa kiinni.

tai

Estää kokonaan toi lisäenergia.
Löysin ilmeisesti nyt kohdasta 5.5 tuon säädön.

Teksti menee näin:
Tehdasasetus on, että lisäys käynnistyy tarpeen vaatiessa.
Jos järjestelmässä on pelkkä puhalluselementti, lisäys voidaan
kytkeä pois, muuten asetus on ”kyllä”. Jos valitaan asetus
”ei”, lisäys käynnistyy vain lisäkäyttöveden ja huipun hälytyk-
sen sattuessa.

Mikä on "puhalluselementti"?

 

[Adamooppeli]

Hetkellisen copin laskin aamulla koneen näytöltä ja kulutusmittarista, oli jotain 3,6 luokkaa. Lämmönkeruu tulo 0C ja paluu -4,4C. Kompura kävi 65Hz. No ei tuo nyt "huono" ole, mutta varmasti riittäisi maltillisempikin käynti jolloin cop nousee 5 paikkeille heti. Asteminuutit kun oli kiritty lähemmäs starttirajaa, kompura alkoi käydä 35 Hz teholla ja kaivolta tulokin normalisoitui plussan puolelle, keruun dt 3 ja cop 5.

Paljonko oli lattiaan tai pattereille meno veden lämpötila lukuhetkellä ?
Laskit siis hetkellisen COPin mlp näyttämästä arvosta ja jaoit sen kWh- mittarin näyttämän hetkisellä tehon P arvolla?
Oliko sinulla nibe / jämä mlp 4-16 kW ?

 

[Lappanen]

Paljonko oli lattiaan tai pattereille meno veden lämpötila lukuhetkellä ?
Laskit siis hetkellisen COPin mlp näyttämästä arvosta ja jaoit sen kWh- mittarin näyttämän hetkisellä tehon P arvolla?
Oliko sinulla nibe / jämä mlp 4-16 kW ?

Enpä nyt yhtään muista, mutta hihasta ravistamalla lattiaan meno luokkaa 27-28 ja paluu 22-23. Virtaus ollut aina aika vakio, vaikka automaatilla onkin, eli 28,7 l/min.

Laskin MLP tuoton (meno-paluu)*4,19*28,7/60 ja jaoin tulon kWh-mittarin senhetkisellä lukemalla, jota en muista.

Jämä 4-16 kW.

 

[repomies]

Noniin, ei oikein kestäneet mun hommat kehuja.
Nyt kun pakkaset oli taas kireämmät noi vastukset oli taas räpsyneet päälle...

Vaihtoehtoina on varmaankin pienentää yöllistä lämmön lisäystä, jolloin pumppu ehtii saada 120 minuutissa eroa kiinni.

tai

Estää kokonaan toi lisäenergia.
Löysin ilmeisesti nyt kohdasta 5.5 tuon säädön.

Teksti menee näin:
Tehdasasetus on, että lisäys käynnistyy tarpeen vaatiessa.
Jos järjestelmässä on pelkkä puhalluselementti, lisäys voidaan
kytkeä pois, muuten asetus on ”kyllä”. Jos valitaan asetus
”ei”, lisäys käynnistyy vain lisäkäyttöveden ja huipun hälytyk-
sen sattuessa.

Mikä on "puhalluselementti"?

Puhalluselementti lienee käännöskukkanen. Ehkäpä tuossa tarkoitetaan läpivirtauslämmitintä. Tuskin kuitenkaan puhallinkonvektoria, joka nyt lienee ainoa "puhalluselementti" joka näissä järjestelmissä toisinaan on asennettuna. Sellaisiakin maalämpöjärjestelmiä kyllä on, joissa lämmönjako on konvektoreilla. Harvinaista kyllä, mutta jonkun ison hallin lämmityksessä se lienee kustannustehokas tapa toteuttaa lämmönjako.

Ehdottomasti kokeilisin sinun sijassasi vastusten kytkemistä pois päältä. Omassa koneessani olen sallinut ne vain kun pakkasta on vähintään -25 (sekä vikatiloissa).

Vanhassa Greenline HE ohjeessa sanotaan tällaisia: "Asiakastasolta voi siirtyä asentajatasolle pitämällä Info-painiketta ja Menu-painiketta yhtä aikaa painettuina vähintään 3 sekunnin ajan."

Ja valikoissa mielenkiintoista löytyy kohdasta "10.1.5 Estä lisäenergia Ei Ei/Kyllä 1", missä viimeinen ykkönen tarkoittaa että edellyttää asentaja-loginia.

Sinun pumppusi voi olla joku muu kuin tuon käyttöohjeen mukainen: https://www.lviraty.fi/data/ivt/kaytto-ohjeet/HE_asennusohje_2013-03.pdf

 

[ddude]

Puhalluselementti lienee käännöskukkanen. Ehkäpä tuossa tarkoitetaan läpivirtauslämmitintä. Tuskin kuitenkaan puhallinkonvektoria, joka nyt lienee ainoa "puhalluselementti" joka näissä järjestelmissä toisinaan on asennettuna. Sellaisiakin maalämpöjärjestelmiä kyllä on, joissa lämmönjako on konvektoreilla. Harvinaista kyllä, mutta jonkun ison hallin lämmityksessä se lienee kustannustehokas tapa toteuttaa lämmönjako.

Ehdottomasti kokeilisin sinun sijassasi vastusten kytkemistä pois päältä. Omassa koneessani olen sallinut ne vain kun pakkasta on vähintään -25 (sekä vikatiloissa).

Vanhassa Greenline HE ohjeessa sanotaan tällaisia: "Asiakastasolta voi siirtyä asentajatasolle pitämällä Info-painiketta ja Menu-painiketta yhtä aikaa painettuina vähintään 3 sekunnin ajan."

Ja valikoissa mielenkiintoista löytyy kohdasta "10.1.5 Estä lisäenergia Ei Ei/Kyllä 1", missä viimeinen ykkönen tarkoittaa että edellyttää asentaja-loginia.

Sinun pumppusi voi olla joku muu kuin tuon käyttöohjeen mukainen: https://www.lviraty.fi/data/ivt/kaytto-ohjeet/HE_asennusohje_2013-03.pdf

Kaivoin nyt ton pumpun englanninkielisien ohjeen kun toi suomenkielinen on aika kapulakäännöstä.
Toi viittaa läpivirtauslämmitintä kuten ajattelitkin.
Factory setting allows the additional heat to enter when
required. In systems with only fan-assisted radiators the
additional heat can be turned off, in all other cases the
settings should be Yes. If you choose No, the additional heat
only goes in during alarms, extra hot water and hot water
peaks

Mä taidan nyt laittaa ton eston päälle ja hieman pienentää yön lämmityksen lisäystä ja katsotaan miten käy...

 

[Adamooppeli]

""Enpä nyt yhtään muista, mutta hihasta ravistamalla lattiaan meno luokkaa 27-28 ja paluu 22-23. Virtaus ollut aina aika vakio, vaikka automaatilla onkin, eli 28,7 l/min.
Laskin MLP tuoton (meno-paluu)*4,19*28,7/60 ja jaoin tulon kWh-mittarin senhetkisellä lukemalla, jota en muista.
Jämä 4-16 kW.""
Onkohan sinullakin jämässä samat Grunforsin GEO kiertopumput kuin AIT pumpussa. Tässä tapauksessa koneen ilmoittamaan virtausmittaukseen ei kannata suhtautua tarkkana arvona. Minulla koneen virtaus heittää runsaasti verraten 2 eri pollun virtauksiin verrattuna. Minulla suurin mlp ilmoittama tehovirhe näkyy 60 Hz - 70 Hz kompura taajuuksilla kun sitä verrataan pollun näyttämään tehoon. Keruu tulo 0C, lattiaan 28C jos samalla kompressori pyörii 65 Hz silloin cop pyörii 4.5 paikkeilla.

 

[Lappanen]

""Enpä nyt yhtään muista, mutta hihasta ravistamalla lattiaan meno luokkaa 27-28 ja paluu 22-23. Virtaus ollut aina aika vakio, vaikka automaatilla onkin, eli 28,7 l/min.
Laskin MLP tuoton (meno-paluu)*4,19*28,7/60 ja jaoin tulon kWh-mittarin senhetkisellä lukemalla, jota en muista.
Jämä 4-16 kW.""
Onkohan sinullakin jämässä samat Grunforsin GEO kiertopumput kuin AIT pumpussa. Tässä tapauksessa koneen ilmoittamaan virtausmittaukseen ei kannata suhtautua tarkkana arvona. Minulla koneen virtaus heittää runsaasti verraten 2 eri pollun virtauksiin verrattuna. Minulla suurin mlp ilmoittama tehovirhe näkyy 60 Hz - 70 Hz kompura taajuuksilla kun sitä verrataan pollun näyttämään tehoon. Keruu tulo 0C, lattiaan 28C jos samalla kompressori pyörii 65 Hz silloin cop pyörii 4.5 paikkeilla.

 

[Adamooppeli]

Näyttäisi että Jämässä virtausta ei mitata samalla tavalla kuin AIT, jossa se otetaan kiertopumpusta takaisinkytkentätietona (tarkkuus + - 200L/h). Jämässä on jonkinlainen erillinen virausmittari. Cop sinun antamilla arvoilla kuitenkin luokkaa 4.5.

 

[Lappanen]

Näyttäisi että virtausta ei mitata samalla tavalla kuin AIT, jossa se otetaan kiertopumpusta takaisinkytkentätietona (tarkkuus + - 200L/h). Jämässä on jonkinlainen erillinen virausmittari. Cop sinun antamilla arvoilla kuitenkin luokkaa 4.5.

Juu, erillinen virtausmittari, pitäisi olla suht tarkka ja sen mukaan mennään, onpahan mahdolliset epätarkkuudet aina sitten samaa luokkaa.

Miten päädyit tuohon coppiin? Varmasti voikin olla tuota luokkaa pidemmällä vedolla, ei tuo ottoteho ole vakio vaikka Hz-lukema olisikin.

 

[Espejot]

Juu, erillinen virtausmittari, pitäisi olla suht tarkka ja sen mukaan mennään, onpahan mahdolliset epätarkkuudet aina sitten samaa luokkaa.

Riippu vähän mihin pumppuun on kytketty... suuriakin virhearvioita on esitetty jos mittari vääränlaisessa pumpussa.

 

[Adamooppeli]

Juu, erillinen virtausmittari, pitäisi olla suht tarkka ja sen mukaan mennään, onpahan mahdolliset epätarkkuudet aina sitten samaa luokkaa.

Miten päädyit tuohon coppiin? Varmasti voikin olla tuota luokkaa pidemmällä vedolla, ei tuo ottoteho ole vakio vaikka Hz-lukema olisikin.

Olen 3 vuotta kirjannut lähes kaikki arvot paperille ja laskenut copin lukuhetken arvoista kirjauksen päätteeksi. Nyt 3 kirjaa täynnä ja 4 kirja menossa. Kirjoista kattelin muistiinpanoja jotka on lähinnä sinun lukuhetken arvoja.

 

[Lappanen]

Riippu vähän mihin pumppuun on kytketty... suuriakin virhearvioita on esitetty jos mittari vääränlaisessa pumpussa.

Oliskohan ne Nibellä niin osaamattomia, että ihan arvalla ovat tuon tuohon valinneet

 

[VesA]

Oliskohan ne Nibellä niin osaamattomia, että ihan arvalla ovat tuon tuohon valinneet

On - niitä on jokunen malli ja asentajan pitää osata valita oikea ohjaimen asetuksista, oletus on arvottu.

 

[kotte]

Toi viittaa läpivirtauslämmitintä kuten ajattelitkin.

Ei se viittaa läpivirtauslämmittimeen, vaan aivan yksikäsitteisesti puhallinkonvektoriin ("fan assisted radiator"), minkä ajatuksen kyllä itse sain alun perin jo "siansuomikäännöksestäkin" asiayhteyden perusteella.

 

[Adamooppeli]

Juu, erillinen virtausmittari, pitäisi olla suht tarkka ja sen mukaan mennään, onpahan mahdolliset epätarkkuudet aina sitten samaa luokkaa.

Miten päädyit tuohon coppiin? Varmasti voikin olla tuota luokkaa pidemmällä vedolla, ei tuo ottoteho ole vakio vaikka Hz-lukema olisikin.

Tänään kompura pyöri sopivasti kiihdytysvaiheessa 60 Hz yläpuolella. Otin muutamia arvoja muistiin.
60Hz, meno 31.2, paluu 27,0, keruuT 0.0 keuuP -3.5, otto 835 W, pollucom 4.00 kW, virtaus 850 l/h, cop 4,79
62Hz, meno 31.1, paluu 27,0, keruuT -0.1 keuuP -3.5, otto 872 W, pollucom 4.24 kW, virtaus 905 l/h, cop 4,86
65Hz, meno 31.3, paluu 27,1, keruuT -0.2 keuuP -3.5, otto 920 W, pollucom 4.41 kW, virtaus 905 l/h, cop 4,80
65Hz, meno 31.3, paluu 27.1, keruuT -0.2, keruuP -3.4, Otto 928 W, pollucom 4.43 kW, virtaus 905 l/h, cop 4.77
67Hz, meno 31.3, paluu 27,2, keruuT -0.3 keuuP -3.4, otto 959 W, pollucom 4.62 kW, virtaus 934 l/h, cop 4,82

 

[Sukke]

Mites tuo MLP:n suuntaa-antava COP-laskenta menisi. Pumppuna Boschin 7800i.

Shelly mittaa pumpun kulutusta kompuran vaiheesta. Onkohan ohjaus ja kiertovesipumput muuten missä vaiheessa?

Pumppu ilmoittelee ottoenergian ja tuotetun energian määrää jaoteltuna lämmitykseen ja käyttöveteen (+ yhteensä).

Jos lukemat on vaikka:
Otto, lämmitys: 89 kWh
Otto, käyttövesi: 25 kWh
Tuotto, lämmitys: 590 kWh
Tuotto, käyttövesi: 97 kWh

Tuon ottoenergian saan tarkennettua myöhemmin Shellyllä mitatuilla tiedoilla.

 

[Lappanen]

Lämmityksen COP olisi 6,6 ja käyttöveden COP 3,9, yhteensä COP 6. Veikkaisin, että tuo Otto-mittaus on vaan joku arvaus, tai sitten ei ota kaikkea kulutusta huomioon. Uusimmassa S-sarjan Nibessä taisi olla sama homma, että se otto-energia on joku arvio ja alakanttiin. Noista COP-luekmista kun vähentää karkeasti -1 niin voisi päästä lähemmäs totuutta.

Et saa Shellyjä lisää kaikkiin vaiheisiin? Tai sitten 3-vaihemittaria kiinni pumpun syöttökaapeliin?

 

[Sukke]

Lämmityksen COP olisi 6,6 ja käyttöveden COP 3,9, yhteensä COP 6. Veikkaisin, että tuo Otto-mittaus on vaan joku arvaus, tai sitten ei ota kaikkea kulutusta huomioon. Uusimmassa S-sarjan Nibessä taisi olla sama homma, että se otto-energia on joku arvio ja alakanttiin. Noista COP-luekmista kun vähentää karkeasti -1 niin voisi päästä lähemmäs totuutta.

Et saa Shellyjä lisää kaikkiin vaiheisiin? Tai sitten 3-vaihemittaria kiinni pumpun syöttökaapeliin?

Kompressori on yksivaiheinen, eikä nyt ole riittävästi yksivaiheisia Shellyjä (EM) kolmeen vaiheeseen kytkettäväksi ja ainoa kolmivaiheinen (3EM) on mittaamassa talon päävirtoja.

En yrittänyt vielä kunnolla katsoa, että selviäisikö kiertovesipumppujen ja ohjausten vaihe sähkökuvista, toki niiden kulutus pientä kompuraan verrattuna. Voi olla, etten osaa kuvia näiden osalta tulkita.

Laitan Shellyn ja Boschin ottoenergiat vertailuun, kunhan saan tehtyä Home Assistantiin jaottelun lämmitykseen ja käyttöveteen myös Shellylle.

Kaivohan on ollut käytössä vasta noin viikon eli suhteellisen lämmintä liuosta saattaa kiertää putkissa. Maalämpöfoorumilta saatuun mitoitukseen verrattuna Shellyn kulutuksilla tulee mitoituksen mukainen kulutus kokonais-COPilla 5,9, jos olen laskenut sitä oikein. Luultavasti jotain menee Shellyn ohi ja alla koneen ilmoittamat lähempänä todellisuutta. Täytyy varmaan hankkia lisää Shellyjä harrastuksen vuoksi. Tai sitten korjaa Shellyn lukemaa jollain kertoimella ylöspäin.

Pumpun itsensä ilmoittamat COPit pyörinyt siinä 2,8 ja 5,2 paikkeilla, yhteensä 4,7.

 

[Lappanen]

Kompressori on yksivaiheinen, eikä nyt ole riittävästi yksivaiheisia Shellyjä (EM) kolmeen vaiheeseen kytkettäväksi ja ainoa kolmivaiheinen (3EM) on mittaamassa talon päävirtoja.

En yrittänyt vielä kunnolla katsoa, että selviäisikö kiertovesipumppujen ja ohjausten vaihe sähkökuvista, toki niiden kulutus pientä kompuraan verrattuna. Voi olla, etten osaa kuvia näiden osalta tulkita.

Laitan Shellyn ja Boschin ottoenergiat vertailuun, kunhan saan tehtyä Home Assistantiin jaottelun lämmitykseen ja käyttöveteen myös Shellylle.

Kaivohan on ollut käytössä vasta noin viikon eli suhteellisen lämmintä liuosta saattaa kiertää putkissa. Maalämpöfoorumilta saatuun mitoitukseen verrattuna Shellyn kulutuksilla tulee mitoituksen mukainen kulutus kokonais-COPilla 5,9, jos olen laskenut sitä oikein. Luultavasti jotain menee Shellyn ohi ja alla koneen ilmoittamat lähempänä todellisuutta. Täytyy varmaan hankkia lisää Shellyjä harrastuksen vuoksi. Tai sitten korjaa Shellyn lukemaa jollain kertoimella ylöspäin.

Pumpun itsensä ilmoittamat COPit pyörinyt siinä 2,8 ja 5,2 paikkeilla, yhteensä 4,7.

Ymmärsin sitten näköjään väärin, kun kirjoitit:

"
Jos lukemat on vaikka:
Otto, lämmitys: 89 kWh
Otto, käyttövesi: 25 kWh
Tuotto, lämmitys: 590 kWh
Tuotto, käyttövesi: 97 kWh"

Tuossahan oli tuo JOS, eli kyseessä ei ollut koneen ilmoittamat lukemat.

Tuo kokonaisCOP 4,7 samaa luokkaa kuin itselläkin (3-vaihemittarilla ottoenergia ja koneen mittaama tuottoenergia), eli olisko sun MLPssä sitten itsessään kunnon mittaus myös ottoenergialle.

 

[Sukke]

Ymmärsin sitten näköjään väärin, kun kirjoitit:

"
Jos lukemat on vaikka:
Otto, lämmitys: 89 kWh
Otto, käyttövesi: 25 kWh
Tuotto, lämmitys: 590 kWh
Tuotto, käyttövesi: 97 kWh"

Tuossahan oli tuo JOS, eli kyseessä ei ollut koneen ilmoittamat lukemat.

Tuo kokonaisCOP 4,7 samaa luokkaa kuin itselläkin (3-vaihemittarilla ottoenergia ja koneen mittaama tuottoenergia), eli olisko sun MLPssä sitten itsessään kunnon mittaus myös ottoenergialle.

Oli ne siis ihan todellisia koneen ilmoittamia lukemia, mutta niiden perusteella lasketut COPit poikkeaa koneen ilmoittamista näemmä paljonkin. Ilmaisin asian vähän epäselvästi.

Noita koneen laskemia COPeja en saa koneesta suoraan ulos esim. Home Assistentiin niin sillä kaipaisi jotain summittaista laskentaa käytössä olevilla tiedoilla.

 

[roots]

eli olisko sun MLPssä sitten itsessään kunnon mittaus myös ottoenergialle.

Ei Bossi mittaa kulutusta vaan arvioi pelkästään.

 

[Lappanen]

Ei Bossi mittaa kulutusta vaan arvioi pelkästään.

Mikähän siinä muuten on, että sitä parin satasen energiamittaria ei voida laittaa ottoenergiaa mittaamaan. Mieluummin laitetaan sitten joku arviomittaus, joka luultavasti näyttää sopivasti siihen suuntaan että hyötysuhde näyttää käyttäjälle hyvältä vaikka todellisuus olisi muuta. Luulisi koneen "älynkin" tykkäävän, jos tietäisi todellisen hyötysuhteen ja osaisi automaattisesti hakea asetuksia siihen suuntaan että hyötysuhde olisi paras mahdollinen kussakin tilanteessa.

 

[Harrastelija]

Siinä on varmaan se että vaikka mittari olisi 200€ niin asiakkaalle pumpun hintaa pitäisi nostaa 4-500€ jotta löisi leiville pumpun valmistajalle.
Moniko tuon ostaisi jos kilpailijan pumppu on 500€ halvempi ilman sitä mittaria?

 

[T76]

Aries kuitenkin pumppujen halvemmasta päästä, ja siinä Gavazzin mittari vakiona. Mutta ei osaa mitata / laskea COPia tai näyttää tuottolukuja muutenkaan. Jostain pitää kai sitten tinkiä.

 

[sulo_s]

Tuota tuota, saanen kysyä mihin te tarvitsette tarkkoja lukuja/arvoja? Eikö laitteen tarkkailuun piisaa vehkeiden antamat omat arvot (oli ne sitten oikeat tai väärät)?

Itselle piisaa se, että näen laitteeni toimivan niin kuin se on uutena tai speksien mukaan toiminut.

 

[jmaja]

Gavazzin mittari vakiona.

Sähkömittari varmaankin? Eikös tässä ollut puhe lämpöenergiamittarista?