Pikku negatiivinen homma alkaa paljastua pörssisähköohjauksessa nyt kun pakkaset kiristyi yhtäkkiä -21 asteeseen. Lattiat ei ole kylmät, mutta silti niissä on sen verran massaa että jäähtyvät iltaan mennessä +20C lämpöön ja sitten aamuyöstä napsahtaa lämmitys päälle ja pumppu huutaa raivona lämpöä lattiaan huonolla hyötysuhteella (verrattuna jos koko ajan lämmittäisi maltillisella menolämmöllä) ja kaivo alkaa valua pakkasen puolelle vaikka siitä nopeasti taas palautuu kun lämmitys loppuu tai lattia on lämmenneet niin että minimiteho riittää kattamaan lämmitystarpeen. Pitänee säätää kalliille hinnoille ulkoinen säätö niin, että lattioita saatetaan lämmittää myös kaliiden tuntien aikaan muutaman tunnin ajan pikkulämmöllä jolloin sitten halvoilla tunneilla ei tule pumpulle tarvetta nostaa kierroksia turhan ylös. Pitäänee vähän laskeskella, että onko homma nykyisellään nollasummapeliä vai miten tuon säätäisi pakkaskaudelle.
Meillä aika lailla samat oireet. Ulkoisella säädöllä (Shelly) mlp teki töitä pääasiassa vain 00-08 muutamana kylmimpänä päivänä ja se ei tietenkään enää riitä, varsinkin, kun käyttövesikin tehdään tuolla samalla aikavälillä. Takkaa tai joinain päivinä molempia takkoja on lämmitetty lisäksi, mutta takat ovat sen verran huonosti sijoitettuna suurimpiin lämmitettäviin kuutioihin nähden, että viileäksi meinasi jo vetää.
Olen alunperinkin rajannut lattialämmitykselle maksimimenovedeksi 37°C ja ehkä tästä johtuen mlp on käynyt tuon rajallisen lämmitysajan 94 Hz taajuudella. Tai voi olla muitakin lukemia, mutta tuo on useimmiten ollut taulussa ja lokeista en ole vielä tilannetta tarkistanut. En tiedä kuinka lämmintä pumppu olisi halunnut yrittää tehdä ilman tuota rajoitusta. Talo on 90-luvun puolivälistä eikä ihan matalilla lämmöillä pysy lämpimänä, kuten nykytalot pysyvät. Tuo maksimi on riittänyt normaalisti (ilman pörssisähköohjausta) aina -29°C ulkolämpötilaan saakka ja sisällä on ollut sopivan lämmin (21°C tai enemmän, ehkä heikoimmin lämpenevissä tiloissa vähän vähemmän).
Lämpötilaero aamun ja illan välillä on huonelämpötilassa ollut 2-3°C, joka kyllä vaikuttaa jo asuinmukavuuteen. Lisäksi lämmöstä menee osa alaspäin ja sitä kautta hukkaan; mitä lämpöisempänä pitää käydä sen enemmän hukkaa.
Hinnat pörssisähkössä ovat olleet sellaiset, että asuinmukavuuskin on saanut vähän kärsiä. Nyt kuitenkin säiden laihtuessa kokeilin laittaa Shellyn ohjauksen pois päältä ja ajella pelkästään Smart Price Adaptionin ohjaamana ja ainakin näin tasaisten hintojen päivänä lämpötilakin on ollut mukavan tasainen ja mlp:n tuottolämpötilat matalalla. Vieläkin tasaisempaa meno olisi, jos ottaisi SPA:nkin vielä pois päältä.
Mukavuus tietysti ohjaisi menemään tällä tasaisella. Ollaan saatu pörssisähköohjauksella siirrettyä kulutus 2/3 tai peräti 3/4 yösähkölle - aiempina vuosina suhteet olleet toisinpäin - joten n. 15 kWh/vrk on siirtynyt halvempaan (tai vähemmän kalliiseen) aikaan. Tämä ei ole kuitenkaan pelkästään maalämpöpumpun kulutusta, vaan lisäksi lämminvesivaraaja tekee työnsä nyt halpaan aikaan ja kiukaan muhimisvastus on otettu pois käytöstä ja saunomista vähennetty merkittävästi.
Säästöistä en osaa sanoa mitään. Jos oletetaan, että 15 kWh on siirtynyt yölle, parhaimmillaan on saatu vuorokaudessa ehkä 15 kWh x (60 c/kWh - 30 c/kWh) = 4,5 € säästöä, mutta suurin osa ajasta säästö on paljon pienempi, koska kalleimpien ja halvimpien tuntien erotus on pienempi. Jos erotus olisi tuo sama jatkuvasti, niin säästöä tulisi yli 100€ kalliissa (talvi)kuukaudessa.
Jos sähkön hinta olisi jatkuvasti 20 c/kWh tai alle, en missään tapauksessa tekisi näin tiukkoja toimenpiteitä.
Voi myös olla, että maalämpöpumpun toiminnan täysi esto kalleimmilla tunneilla ei juuri tuo säästöä, vaan energiaa on säästynyt enemmänkin muilla keinoilla (käyttäytymisen muutoksilla kuten saunomisen vähentämisellä). SPA antaa varmaan jo säästöä sen mitä järkevästi on otettavissa.
Joka tapauksessa lämmityksen eston voisi rajata pienemmälle määrälle vuorokauden tunteja. Vaikka neljä kalleinta tuntia.
