MLP ja VILP cop keskustelua

Pretor

Aktiivinen jäsen
Se 50 asteinen vesi ei ole utopiaa. Omassa vertailussa jokunen sivu taaksepäin MLP:ssä olisi ollut puhallinkonvektorit ja sillon lämpöä pitäisi olla se 50 astetta tai enemmän jotta niistä puhallinkonvektoreista saisi lämpöä ilman hirveää melua. Ilman lämpötila siis pitäisi oll akuten ILPillä. 50 astetta on lämmin mutta ei kuuma ja eiköhän tuo ole aika tyypillinen oikeasti talviajan puhalluslämpötila.
Voisin kuvvitella että MLP hyötysuhdekaan ei ole 4.5 kun jo näillä pikkupakkasen keleillä pitää olla 50 asteinen vesi ja kovilla pakkasilla 60 asteinen jotta pystyisi nukkuman ilman Peltoreita.
HotZone sanoi:
Se juttu oli sitten että nuo vaatii kuitenkin selvästi korkeamman veden lämmön kuin lattialämmitys ja käytännössä 50 astetta kun on pakkasta enemmän koska MUUTEN puhallinkonvektorit metelöi ja vetää. Tämä taas pudottaa myös maalämmön (tai VILPin) hyötysuhdetta jolloin hyöty ILP-ratkaisuun vähenee ja takaisinmaksuaika kasvaa entisestään. MLP ei siis kannata.
Pakko nyt vähän tarttua tähän. Kyllähän tommonen 50'c vesi ja puhallinkonvektorit on ihan täysin utopiaa ainakin nykytalossa, tai sitten mennään liian pienillä mitoituksilla/yritetään ainoastaan parilla konvektorilla korvata patterit. Parastahan noissa konvektoreissa on nimenomaan se, että vesien lämpöjä voi tiputtaa, koska ne on kuitenkin tehokkaampia, kuin perus "matalalämpöpatterit".
Meillä on 50-luvun purulaatikko vesikiertoisella patterilämmityksellä, jota on täydennetty neljällä puhallinkonvektorilla. Kellarissa, keskikerroksen olohuoneessa ja yläkerran aulassa on seinämallin konvektorit. Noiden lisäksi on keskikerroksen aulassa "ILP-sisäyksikkö"-konvektori.
45'c vesi riittää näillä tiedoilla jonnekin -25'c asti, vaikkei pidä puhalluksia täysillä. Ei täällä etelässä vaan ole tarpeeksi kylmiä kelejä, jotta pääsisi edes ulosmittaamaan noiden tehoja ja riittävyyttä täysillä puhalluksilla.
Esim. se 50'c vesi antaisi pelkästään tuosta aulan ILP-konvektorista Hi/Med/Low puhalluksilla 5,50/4,50/3,70kW. Ilmaakin sitten liikkuu 710/580/470m3/h. Taitaa irrota jo pienimmlläkin puhalluksella 3x enemmän tehoja patteriin verrattuna.
Tuon aulan konvektorinkin napsautin vasta viikko sitten ensimmäistä kertaa päälle, kun oltiin -10-15'c välissä ja hirveä myräkkä ulkona.
Sen lisäksi hyvä asia noissa konvektoreissa on se, että ne nimenomaan auttaa jonkin verran myös vedon tunteen poistamiseen, koska ne liikuttaa myös ilmaa.
Nyky ILPit ainakin on osa lähes äänettömiä pienellä puhalluksella, joten miksi nykyaikainen ILP-mallin puhallinkonvektori ei olisi hiljainen?
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Niinpä. Tästä käytiin aikanaan katkeraa vääntöä ( ei tosin juuri @Lappanen kanssa) mutta siinähän sitä nyt on näkemystä. Ei se MLP myöskään tykkää pörssisähköstä ja täysillä jyystämisestä. Vähemmällä kulkee jos saa ottaa vähän kevyemmin.

Luulen, että tässä on monta tekijää jotka aiheuttavat kyseisen ongelman. Ensinnä se, että mulla huoneanturi säätää käyrää ja kun sisällä alkaa olla anturin mielestä liian viileää pyyntiin verrattuna ja samaan aikaan pakkaset kiristyi kovaa tahtia, nousee laskennallinen menolämpö todella rajusti ylöspäin. Sitten on koneen oma "äly" joka menee paniikkiin asteminuuttien nopeasta laskusta, korkeasta pyynnistä ja matalasta paluulämmöstä, luulen että tuossa on kombo joka pakottaa pumpun käymään täysillä, sellaisilla kierroksilla joita en normaalisti ole ikinä edes nähnyt käytettävän. Kaivossa näyttää lämpöä kyllä riittävän, kun sieltä tulee lepotilassa reilu +5C ylös, mutta silti tuon ryntäyksen aikana sieltä tuleva neste meni pakkaselle -> ahdistaako keruuputket isolla ottoteholla liikaa/lämpö ei siirry kaivosta keruuputkiin tarpeeksi tehokkaasti?

Invertteripumppu kun kyseessä, niin varmasti olisi optimaalisempaa saada se käymään pitempiä jaksoja riittävän matalalla teholla, joka nyt tällä pörssisähköohjauksella ja muilla asetuksilla ei ole mahdollista. Onko invertterin ominaisuus, toimisiko on/off-pumpulla eri tavalla?

Nyt tilanne on rauhoittunut, kun poistin huoneanturin käytöstä ja säädin käyrän sellaiseksi jolla kämppä pysyy edelleen lämpimänä eikä ylilämmitystä yön halvoilla tunneilla tehdä. Ulkoinen säätö nyt myös silleen, että kovilla pakkasilla pientä lämmitystä tapahtunee myös kalliiden tuntien aikana, jolloin pumpun kuorman pitäisi olla pienempi sitten halvoilla tunneilla kun saa täysmääräisesti lämmittää. Pakkasetkin nyt lauhtui, joten lopulliset päätelmät on vielä tekemättä näistä hienosäädöistä. Raportoidaan kun on raportoitavaa.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Mielenkiintoista, että näitä heittoja tulee ilman mitään laskelmaa. Paljonko @Adamooppeli saa laskemalla tuosta tammikuulta? 15% sitä ei mahda tulla.
Mikä sitten noista Kurren mittareista on näyttänyt oikein, niissäkin kun on hiukan hajontaa. Onko se automaattisesti tarkin joka näyttää vähiten ? En nyt itse jaksa tästä laskelmaa väsäämään. Tuo virhe on muistaakseni syksyn kevään pienempi (kun sulatuksia ei tarvita tai

Se on ihan yksi lysti onko se virhe 15 % vai 30%. Johonkin vilppi + lämpöpumput x kpl + kattilayhdistämä järjestelmän kanssa voi vertailla.

Mutta mlp järjestelmä copiin vertailua ei voi tehdä.
 

Adamooppeli

Vakionaama
minun tämän kuun 5.73 COP ei valitettavasti ole totta.
Vaikka käyttöveden esilämmitän vain 50 asteeseen, niin silti on Nibe lisää :)
Sinullahan on patterilämmönjako ja tuossa ilmeisesti käyttövesi mukana.
Aivan järjetöntä liioittelua tuo niben energiamittaus touhu.
Arviona cop 4 voisi olla varmaan lähempänä oikeaa lukua.
 

VesA

In Memoriam
Voihan tuo olla vertailukelpoisia Niben pumppujen välillä MLP & VILP, mutta kuten aikaisemmin totesin esim. minun tämän kuun 5.73 COP ei valitettavasti ole totta.
Vaikka käyttöveden esilämmitän vain 50 asteeseen, niin silti on Nibe lisää :)
Jos nyt yhtään muistan niin laskennalle voi asetella niiden mittareiden malleja - ehkäpä siellä on oletuksena jotain väärää ?
 

Antero80

Vakionaama
Sinullahan on patterilämmönjako ja tuossa ilmeisesti käyttövesi mukana.
Aivan järjetöntä liioittelua tuo niben energiamittaus touhu.
Arviona cop 4 voisi olla varmaan lähempänä oikeaa lukua.
Juurikin noin, ja lämpötilat oli tuolloin vielä pyörineet Joulukuussa 0 ja -16 asteen välillä eli patterivedet olleet sitten 29-35 asteessa (Nibe käyrä 4).
Pitää tarkistaa onko tuossa käyttövesi mukana, energialogissa se on valinnaisena.
Nuo luvut otin etusivulta.
Nibe voisi energialogin otsikkoon lisätä tuon heidän kommentin "..you can’t treat it as real values." ;)

Jos nyt yhtään muistan niin laskennalle voi asetella niiden mittareiden malleja - ehkäpä siellä on oletuksena jotain väärää ?
Tämä voisi selittää, en kyllä muista tälläistä asetusta mutta täytyy vilkaista.
Ajattelin että tuo laskee tuotetun energian virtausmittarin ja meno & paluu veden antureiden mukaan.
Ja kulutukseksi arpoo jotain mikä saa luvut näyttämään liian hyviltä :)
 
Viimeksi muokattu:
Jos nyt yhtään muistan niin laskennalle voi asetella niiden mittareiden malleja - ehkäpä siellä on oletuksena jotain väärää ?
Oikein ainakin omassa järjestelmässä. Jos on väärä mittari asetettu (EMK 300/500) niin laskee väärin.

Adamooppelille vielä: en tosiaan haasta tuota 5,7 COPpia, se on varmasti väärin. Haastoin tuota tuottolukeman arvostelua. Mielestäni annat muille foorumilaisille harhaanjohtavaa tietoa selvästi liioittelemalla virheen suuruutta ja teet sen tarkoituksella. Muistakin viesteistäsi kyllä huomaa että joku hiertää näissä VILP-asioissa sinulla...

MLP on selvästi tehokkaampi kuin VILP, tästä ei ole ikinä ollut mitään epäselvyyttä.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Oikein ainakin omassa järjestelmässä. Jos on väärä mittari asetettu (EMK 300/500) niin laskee väärin.

Adamooppelille vielä: en tosiaan haasta tuota 5,7 COPpia, se on varmasti väärin. Haastoin tuota tuottolukeman arvostelua. Mielestäni annat muille foorumilaisille harhaanjohtavaa tietoa selvästi liioittelemalla virheen suuruutta ja teet sen tarkoituksella. Muistakin viesteistäsi kyllä huomaa että joku hiertää näissä VILP-asioissa sinulla...

MLP on selvästi tehokkaampi kuin VILP, tästä ei ole ikinä ollut mitään epäselvyyttä.
Tästäkin tule luokkaa +18 % virhettä. Tämä on kurren ketjusta 10.3.2020.

1671520903687.png



Tässä luokkaa +14 % virhettä. Tämä on kurren ketjusta 1.2.2021.
1671522400162.png
 
Viimeksi muokattu:

Antero80

Vakionaama
Oikein ainakin omassa järjestelmässä. Jos on väärä mittari asetettu (EMK 300/500) niin laskee väärin.
Lieneekö tämä poistunut Nibe S-mallin maalämpöpumpuista kun asentajan käsikirjassa ei ole mainintaa.
Muistatko mistä sinulla löytyy tuo asetus?

Vanhemmissa malleissa (F1155) tuo on ollut valittavissa
"VALIKKO 5.3.21 -
VIRTAUSANTURI/ENERGIAMITTARI"
 

Espejot

Hyperaktiivi
Aikaisemmin ketjussa todettiin että Niben oma logi huomioisi sulatukset.

Kiinnitin vain huomiota prosenttilaskun virheellisyyteen. En nyt ota muuten asiaan kantaa, mikä näissä on ylipäätänsä mahdollinen virhe. Esim veden virtauksien paine-eromittauksissa 5% virhe on ihan peruskauraa jos kaikki on tiptop.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Lainatussa viestissä kyllä todetaan että ero on vain 6%. EMK (4587 kWh) näyttää 278 kWh ennemmän kunin vähiten näyttävä Hydrosonis (4307 kWh). Eli EMK näyttää 6,5% enemmän.
Kyllä siitä tulee virhettä +14% kun hydrosoisita vähennetään sulatus -275 vs EMK 4587.
EMK näyttää siis +14% enemmän. Kurren sulatuskorjatut copit siellä myös tuo sama + 14% virhettä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kyllä siitä tulee virhettä +14% kun hydrosoisita vähennetään sulatus -275 vs EMK 4587.
EMK näyttää siis +14% enemmän. Kurren sulatuskorjatut copit siellä myös tuo sama + 14% virhettä.

Raaka copit on kurren viestissä vertailukelpoisa eli ero on 6,5%. Jos teet jotain metavertailu niin sitten erot voi olla mitä vaan mutta silloin et voi viitata kurren viestiin suoraan.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Raaka copit on kurren viestissä vertailukelpoisa eli ero on 6,5%. Jos teet jotain metavertailu niin sitten erot voi olla mitä vaan mutta silloin et voi viitata kurren viestiin suoraan.
Kun verrataan kahden eri mittarin tuottoa. Molemmista täytyy vähentää sulatus tai vaihtoehtoiseti ne täytyy olla vähentämättä molemmista. Hydronis tuotosta pitää vähentää sulatus, koska EMK tuotosta sulatus on jo vähennetty (nibe on sen jo tehtyt) . Kurren laskemat copit sulatukset huomioituna 3.43 vs 3.01 näin virhettä tulee se + 14%.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kun verrataan kahden eri mittarin tuottoa. Molemmista täytyy vähentää sulatus tai vaihtoehtoiseti ne täytyy olla vähentämättä molemmista. Hydronis tuotosta pitää vähentää sulatus, koska EMK tuotosta sulatus on jo vähennetty (nibe on sen jo tehtyt) . Kurren laskemat copit sulatukset huomioituna 3.43 vs 3.01 näin virhettä tulee se + 14%.

Missä kerrotaan että Nibe EMK vähentää sulatukset? Mistä ohjelmaversioista lähtien vähennys on huomioitu? Minusta Kurren mittaukset lähtevät oletuksesta että Nibe ei vähennä sulatuksia (koska EMK mittaukset on raaka COP kategoriassa) joten tuota oletetusta ei voi kääntää päälaelleen ilman perustelua.
 

Antero80

Vakionaama
Missä kerrotaan että Nibe EMK vähentää sulatukset?
Edellisellä sivulla oli siitä maininta:
 

Espejot

Hyperaktiivi
Edellisellä sivulla oli siitä maininta:

Kaipaan alkuperäistä lähdettä, jotain dokumenttiä tms.
 
Olet ihan oikeassa, kyllä se EMK ikään kun vähentää sulatukset tuottosaldoista eli jonkinlainen netto se on esittävinään. Niin se muistaakseni aikanaan myös markkinoitiin olevan. Tuo on vaan muuten hankala seurattava kun ei näe minkä verran on sulatuksiin mennyt ym. Tuossa on itsellä ollut sulatukset noin 1810 ja 2020, molempien kohdalla näkyy EMK:n "saldossa" pieni notkahdus.

katso liitettä 82645
Tuossa kurren ketjussa tuota on käyty läpi.
Adamooppeli nyt takertuu muutamaan parinvuoden takaiseen postaukseen mistä on löytänyt tuon 14% "ainakin 30%" virheen. Äkkiseltään näyttäisi että viimeisen vuoden arvoissa on 5% puolen ja toisen heittoa. Ainakin arvoissa, missä käyttövettä on tehty.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Tuossa kurren ketjussa tuota on käyty läpi.
Adamooppeli nyt takertuu muutamaan parinvuoden takaiseen postaukseen mistä on löytänyt tuon 14% "ainakin 30%" virheen. Äkkiseltään näyttäisi että viimeisen vuoden arvoissa on 5% puolen ja toisen heittoa. Ainakin arvoissa, missä käyttövettä on tehty.

Niin näyttää vähentävän. Onko tietoa kuinka uusi tai vanha ominaisuus kyseessä on? Viittaan nyt siihen väitteeseen että EMK näyttää 15-30% eroa ja lähteenä yksi viesti missä oletuksena on että EMK ei vähennä sulatuksia. Onko tästä tehty jotain edes vähän tieteellisempää metatutkimusta aiheesta kun vanhat mittaukset olettaa että EMK ei vähennä sulatuksia.
 
Siitä en osaa sanoa onko vanha vai uusi ominaisuus. Minulla ollut laitteet nyt noin vuoden. Voi olla että jossain päivityksessä niitä on alettu huomioimaan sillä niinkuin sanoin niin ainakin viimeiset 12kk kurrella poikkeama on pysynyt siedettävällä +-5% tasolla. Tällä pystyy jo aika hyvin seuraamaan että laite toimii niinkuin pitääkin.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Siitä en osaa sanoa onko vanha vai uusi ominaisuus. Minulla ollut laitteet nyt noin vuoden. Voi olla että jossain päivityksessä niitä on alettu huomioimaan sillä niinkuin sanoin niin ainakin viimeiset 12kk kurrella poikkeama on pysynyt siedettävällä +-5% tasolla. Tällä pystyy jo aika hyvin seuraamaan että laite toimii niinkuin pitääkin.
Kurren mittauksista ja laskelmista luettuna.
Poikkeama ajalla 1/ 2021 - 5 / 2021.
Tammikuu +14%,
Helmikuu +12%,
Maaliskuu +16%,
Huhtikuu 10%,
Toukokuu 8%.
Poikkeaman 1/2021 - 5/2022 ka. +12 %.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
No niin, toivottavasti analyysi on tehty oikein. Positiivista, että nyt tuo ilmeisesti perustuu johonkin. Tarkastaminen vaan vähän vaikeaa, kun on vain pelkät tulokset. Vihettä toki on mutta melkoista liioittelua se alkuperäinen 15-30% liikaa heittokin.

Kai nuo sisäiset mittaukset on tarkoitettu vain hiukan monitoroimaan tilannetta. Jos jotain muutoksia tekee niin näkee sen vaikutuksen ja laitteen vikaantuessa tämmöinenkin indikatiivinen mittaus paljastaa, että jotain on pielessä.
 
Viimeksi muokattu:

jalittam

Aktiivinen jäsen
Mä käytän myös mittarointia tarvittaviin säätöihin ja laitteiston kunnon arviointiin. Absoluuttisilla lukemilla ei merkitystä, kunhan mittarointi apout pysyy vakaana tarkkailtaesa. Muuttujia paljon.
Meän torpan sähkönkulutus/v tippunu vuosien saatos, eikä skopilla/copilla/jne lie siihen vaikutusta. Vuoden sykleillä verot ja energiaostot maksetaan/mitataan.
Vuosi koppeloiset voin laskea miten vaan, riippuu mihin vertaan.
Öljyyn/pellettiin/suorasähköön nähe 20v ajalta pikkuvilppi+vastustajat lähestyvät/ylittävät cop 2 keskimäärin ostoenergiaan verrattaes.

Tma mun laitteilla ollut öljystä pellettiin reilu 3v. 1v suorasähköstä vilppiin vajaa vuos...
Vilp Cop ei noillakaan parane. Edelleen 2 pintaan, mun laskukaavoilla. Oma valinta.

Maalämmön olisin laittanu, mut 1200€ sitä ei sillo saanu... 20v aikana alle 8k€ "sijoittanu" lämmityslaitteistoon. Lie kohtalainen tma systeemeis, mun laskuopilla, kulloisilla energiahinnoilla. Ja kaik laitteet edelleen käytös.

Ny vaihteeks pelletin koppi kalliista hankintahinnasta (alle 500€/t noin) huolimatta parempi, mitä vilp/mlp pörssisähköllä lämmittäes, kai...

Nää mun pähkäilyt eivät sisällä tarkennettuja inflaatio/indeksikorotus/veromuutos/jne vaikutuksia. Säästötilillä on vaan enämpi euroja.
 
Kurren mittauksista ja laskelmista luettuna.
Poikkeama ajalla 1/ 2021 - 5 / 2021.
Tammikuu +14%,
Helmikuu +12%,
Maaliskuu +16%,
Huhtikuu 10%,
Toukokuu 8%.
Poikkeaman 1/2021 - 5/2022 ka. +12 %.
Niinkuin aikaisemminkin sanoin niin noita arvoja käyttöveden kanssa katsoo niin ero pysyy +-5% kohdalla viimeisen 12kk. Minulle riittää tämä kun käyttövettä teen itsekkin.
Tarkkuus on hyvä kun otetaan huomioon että mittari on valmiiksi asennettu eikä tarvitse uutta pollua ostaa.

Väite, että mittari näyttää 15%-30% väärin on nyt ainakin moneen kertaan kumottu. Tämä on viimeinen viestini asian osalta.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Tuli ynnäiltyä viime vuoden saldo, jonkin verran vaikuttaa scoppiin kun ei ollut 4 viimeiseen kuukauteen juurikaan lämmitystarvetta, mutta ostosähköä sitten vastaavasti reilusti vähemmän.


Vuositasolla vertailu:

1.1.2021 - 31.12.2022 COP

lv, vain kompr. EP14: 4071,0 kWh
lämmitys, vain kompr. EP14: 12218,9 kWh
Yht. 16289,9 kWh
Ulkoinen kulutusmittari 4315 kWh

COP 2022: 3,78

1.1.2021 - 31.12.2021 COP

lv, vain kompr. EP14: 4648,0 kWh
lämmitys, vain kompr. EP14: 20945,5 kWh
Yht. 25593,5 kWh
Ulkoinen kulutusmittari 6019 kWh

COP 2021: 4,25


Joulukuut:

1.12. - 31.12.2022
Ulkoinen kulutusmittari 338 kWh
Lämmitys, vain kompr. 1227,8 kWh
LV, vain kompr. 262,0 kWh
COP 4,41
Ulkolämpö KA -5,5 C
Huonelämpötila KA +21,4 C
Käyttövesi täyttö KA +51,7 C
Kompressorin käyntiaika 255 h
- josta LV 40 h
Kompressorin käynnistykset 93 kpl
Kompressorin käyntiaika KA 2,7 h/käynnistys

1.12. - 31.12.2021
Ulkoinen kulutusmittari 881 kWh
Lämmitys, vain kompr. 3628,7 kWh
LV, vain kompr. 396 kWh
COP 4,57
Ulkolämpö KA -9,4 C
Huonelämpötila KA +22,6 C
Käyttövesi täyttö KA +45,4 C
Kompressorin käyntiaika 733 h
- josta LV 57 h
Kompressorin käynnistykset 9 kpl
Kompressorin käyntiaika KA 81,4 h/käynnistys


Marraskuut:

1.11. - 30.11.2022
Ulkoinen kulutusmittari 214 kWh
Lämmitys, vain kompr. 502,9 kWh
LV, vain kompr. 285,5 kWh
COP 3,68
Ulkolämpö KA -0,2 C
Huonelämpötila KA +22,1 C
Käyttövesi täyttö KA +50,1 C
Kompressorin käyntiaika 127 h
- josta LV 42 h
Kompressorin käynnistykset 58 kpl
Kompressorin käyntiaika KA 2,2 h/käynnistys

1.11. - 30.11.2021
Ulkoinen kulutusmittari 590 kWh
Lämmitys, vain kompr. 2282,2 kWh
LV, vain kompr. 389,7 kWh
COP 4,53
Ulkolämpö KA -1,4 C
Huonelämpötila KA +22,8 C
Käyttövesi täyttö KA +48,0 C
Kompressorin käyntiaika 593 h
- josta LV 59 h
Kompressorin käynnistykset 105 kpl
Kompressorin käyntiaika KA 5,6 h/käynnistys
 

Espejot

Hyperaktiivi
Pörssisähkön hinnanoptimointi tiputtaa COP, tammikuun seitsemän ensimäisen vrk COP on 4,0.
Keskimääärin tuhlannut 10,0 kWh/vrk (mlp kulutama energia)
Tuotto LL: 37,7 kWh/vrk
Tuotto LV: 2,4 kWh/vrk

Koko kämppä vienyt n. 24,5 kWh/vrk (mlp kulutus + hupisähkö)

edit: selkeytetty epäselvää viestintää.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Mikäs noista on väärin?


Siis tuon verran sähköä mennyt ylimääräistä, kun painotetaan halvoille tunneille? Miten tuon olet mitannut? Onko keskimääräinen huonolämpötila sama?

Äh, epäselvästi artikuloin. Eli siis mlp on "tuhlannut" eli kuluttanut keskimäärin sen kymmenen kwh. Käytänössä teho ollut maximit 1,5 kW kun Hz rajoitettu 6kW.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Kiinteistön 236m2/700m3, 2018, yläpohja 118 m2 jossa 200 mm levyvillaa. Sähkönkulutus jossa kaikki mukana. Tiedot verkkoyhtiön palvelusta. Sisälämpötila 22.5 C- 24 C, puita 0 kg, tulipesien lukumäärä 0 kpl. Lämmönpudotukset ei ole sallittu missään tiloissa. Lattialämmitys, uusimaa.
Päälämmitysjärjestelmä: 1 kpl lämpöpumppu, (Pmin 1.77 kW - Pmax 8.65 kW, 0 C/ 35 C valmistaja) joka sisältää: 1 kpl höyrystin, 1 kpl kompressori, 1 kpl lauhdutin,1 kpl syöttölaite, 1 kpl, keruup. 1 kpl lämmönjakop. varasähkövastus (Leg. sykli).
Ilmanvaihtokone: enervent pandio, jälkilämmitys sähköllä (Pmax. 800 W). Ei muita lämmönlähteitä käytössä.

Ennen lämpöpumpun asennusta liukuva 12 kk lämmitys suoralla sähköllä:

10/2018 - 10/2019 sähkökulutus oli 26573 kWh. Alin: -23.9C, keskilämpötila: +6.6C, ylin: 32.8C

Lämpöpumpun asennuksen jälkeen.
1/2020 - 12/2020 sähkökulutus oli 9640 kWh. Alin: -10.8C, keskilämpötila: +8.0C, ylin: 30.6C
1/2021 - 12/2021 sähkökulutus oli 10311 kWh. Alin: -25.9C, keskilämpötila: +6.0C, ylin: 31.5C
1/2022 - 12/2022 sähkökulutus oli 9290 kWh. Alin: -21.9C, keskilämpötila: +6.6C, ylin: 30.7C

Tavoite vuodelle 2023 on alittaa 9000 kWh.
 
Back
Ylös Bottom