Kotimokkula ja kiinteä laajakaista keskustelua

Ton1A

Vakionaama
Toisaalta samassa artikkelissa lukee myös:

Puolentoista tunnin saunominen kuluttaa sähköyhtiöiden julkistamien arvioiden mukaan 8–10 kilowattituntia.

Mobiiliverkon sähkönkulutuksesta on tehty useita laskelmia eri tavoin ja eri tuloksin. Myös Traficomin mukaan mobiiliverkon käyttö kuluttaa enemmän sähköä kuin kiinteän verkon käyttö, mutta vähemmän kuin Aalto-yliopiston julkaisemassa laskelmassa. Traficomin tutkimuksen mukaan 8,5 gigatavun siirto mobiiliverkossa kuluttaa sähköä yhden kilowattitunnin verran
....
Kaksituntisen 4K-tasoisen elokuvan koko on suoratoistopalvelusta riippuen 14 gigatavua tai enemmän, eli se kuluttaa Traficomin laskelmien mukaan vähintään noin 1,6 kilowattituntia.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ja tuolla olleessa linkissä lukee

"Esimerkiksi kahden tunnin huippulaadukkaan 4K-resoluution elokuva mobiiliverkon kautta katsottuna kuluttaa sähköä saman verran kuin vaikka saunan lämmittäminen tai 20 kilometrin ajaminen sähköautolla."

20 km sähköautolla vie n. 4 kWh. Aika miedot on löylyt, jos tuolla saunoo. Tuo 8-10 kWh kuulostaa jo paremmalta, mutta itsellä menee kyllä tuotakin enemmän, jotta Cilindrolla saa 80 C lauteille.

Paljonkos on sitten "kahden tunnin huippulaadukas 4k-elokuva"?

Miksi pitää puhua saunoista ja elokuvista, kun voisi kertoa gigatavuista ja kWh?
 

tuna

Vakionaama
Taitaa pointti olla silti että liikutaan samassa suuruusluokassa, eli kilowattitunneissa. Käyttäjien määrällä kerrottuna tulisi isoja lukemia riippumatta siitä onko se arvio nyt sitten 1.6kWh vai 8kWh. Tuollaiselle erolle naureskelu osoittaa vain toisenlaista hahmotuskyvyn puutetta.
 

Ton1A

Vakionaama
Jotenkin tuntuu hurjalta, että 4K videon datastriimin siirto mobiilina vaatisi lähestulkoon yhden kilowatin jatkuvan sähkötehon. Tai siis jos ero valokuituun olisi tuota luokkaa, 4G/5G tukiasemallehan data tulee yleensä valokuitua pitkin.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Jotenkin tuntuu hurjalta, että 4K videon datastriimin siirto mobiilina vaatisi lähestulkoon yhden kilowatin jatkuvan sähkötehon. Tai siis jos ero valokuituun olisi tuota luokkaa, 4G/5G tukiasemallehan data tulee yleensä valokuitua pitkin.
No se 4G ja varsinkin 5G radio nyt vaan on sellainen sähkösyöppö ettei mitään rajaa. Siksi sähkökatkojen aikana nuo tippuvat jopa 3G ihan vaan siksi että se tukarin akku riittäisi edes hiukka pidempään ja näin edes jonkinlaiset puheyhteydet saataisiin ylläpidetyiksi
 

kotte

Hyperaktiivi
Jotenkin tuntuu hurjalta, että 4K videon datastriimin siirto mobiilina vaatisi lähestulkoon yhden kilowatin jatkuvan sähkötehon. Tai siis jos ero valokuituun olisi tuota luokkaa, 4G/5G tukiasemallehan data tulee yleensä valokuitua pitkin.
En osaa ottaa kantaa lukujen suuruusluokkaan, mutta jos tukiasema ei ole aivan kuluttajan vieressä, niin tarvitaanhan tehoa nimenomaan radiolähetyksen häviöiden kattamiseen. Radiolähetteestä vain promillen murto-osia tulee perille ilmatien ja antennihäviöiden jälkeen lähettimen modulaattorista vastaanottimen ilmaisimeen ja radiotiellä myös jatkuvasti vaihtelevat lisähäiriöt tekevät jatkuvaa lisäkiusaa, mitkä nekin on kompensoitava ylimääräisellä lähetysteholla. Sekä kuparia että varsinkin kuitua pitkin tuo "viimeinen maili" kulkee suhteellisen hyvällä hyötysuhteella tuohon radiolähetteeseen nähden. Kummallakin välitystavalla itse signaalin koodaus ja valmistautuminen virheenkorjaukseen vievät periaatteessa samaa luokkaa olevan overheadin, mutta juuri hyötysuhde-ero radioteitse ja johtoa pitkin välitettävän signaalin välillä sekä radiotien lisäkohina tekevät tehonkulutukselle ratkaisevan eron. Mobiiliverkkohan on puhdas unicast toisin kuin vaikkapa broadcast-digi-tv (mikä puolestaan kärsii siitä, että saman signaalin täytyy kuulua eri etäisyyksillä oleville vastaanottajille, mikä puolestaan ei ole tarpeen mobiiliiverkon unicast-lähetyksille).
 

jmaja

Hyperaktiivi
Miten kulutus on laskettu? Datasiirron keskikulutuksena varmaankin. Vaikuttaako se leffankatselu kulutukseen juuri lainkaan muuten kuin laitehankintatarpeen kautta? Siis viekö sama tukari enemmän sähköä 1 Mbs vs 100 Mbs datasiirrolla? Taatusti ero ei ainakaan ole kW.

Tuon jo voi todistaa sillä, että kännykkä ei kuluta juuri mitään (1 W?) 100 Mbs nopeudella kulki data kumpaan sunntaan vaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuon jo voi todistaa sillä, että kännykkä ei kuluta juuri mitään (1 W?) 100 Mbs nopeudella kulki data kumpaan sunntaan vaan.
Kyllä ainakin syö akun aika vikkelään, jos yrität lähettää kännykästä jotakin pitempään tuollaisella nopeudella tukiasemalle päin.
 

jmaja

Hyperaktiivi
radiolähetyksen häviöiden kattamiseen.
Miten sitten se kännykkä saa lähetettyä 100 Mbs 10-20 Wh akullaan? Ei tuossa tehoa juuri vaadita. Tietysti tukarin teho on suurempi, kun siihen on paljon kännyköitä yhdistettynä.

5G tukiasemien tehot voivat olla kW-luokkaa. Paljonkos dataa kulkee maksimissaan tukarin läpi?
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kyllä ainakin syö akun aika vikkelään, jos yrität lähettää kännykästä jotakin pitempään tuollaisella nopeudella tukiasemalle päin.
Syökö? En jaksa kokeilla, mutta puhutaan kuitenkin wattien tehoista, joista tulee tunnissa Wh tai muutama, ei kWh.
 

kotte

Hyperaktiivi
Syökö? En jaksa kokeilla, mutta puhutaan kuitenkin wattien tehoista, joista tulee tunnissa Wh tai muutama, ei kWh.
Puhelin kokemuksen mukaan kuumeneekin niin, että voisi melkein paistaa kanamunan sillä, kun käyttää elokuvien katseluun tietokoneen datalinkkinä (käytän laturia). Tuolloinhan kaistanleveyttä tarvitaan vain murto-osa lähetyksestä eikä laatukaan ole edes perus-HD:tä tyypillisesti.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Se olisikin hauska tietää, ts. kuulla kokemuksia sellaiselta, jolla on laite, liittymä ja sijainti, jolla saa tuollaisen merkittävän aikaa onnistumaan myös käytännössä.
Mulla on kokemusta 4G/LTE-systeemeistä, joiden rakenteluun osallistuin. Niillä lähetettiin 4G-streamina suorana HD-lähetyksiä, joissa piti jatkuvasti olla yli 20 Mbs nopeus. Niitä käytettiin mm. jalkapallo-otteluiden lähettämiseen kentiltä, joissa ei ollut kiinteää nettiä. Vaati priorisoidun SIM-kortin.

Sähkö tuolle meni POE:lla ja noissa oli kaksi lähetintä, jotka molemmat pystyivät 200 Mbs. Olikohan virtalähde 30 W? En mitannut paljon otti, mutta ei nuo kuumia olleet eli tuskin paljon yli 10 W.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Puhelin kokemuksen mukaan kuumeneekin niin, että voisi melkein paistaa kanamunan sillä, kun käyttää elokuvien katseluun tietokoneen datalinkkinä (käytän laturia). Tuolloinhan kaistanleveyttä tarvitaan vain murto-osa lähetyksestä eikä laatukaan ole edes perus-HD:tä tyypillisesti.
Joskus aikoinaan oli USB portissa toimivia mokkuloita. Noille piisasi sähkö usb-portista 5v/1A ja data liikkui 50 mb/s luokkaa lähetyksessäkin. Toki rajoilla mentiin tehokulutuksen suhteen mutta kai tuosta jotain suuntaa saa.

Epäilen että mobiiliverkon sähkökulutus on laskettu vain jakamalla sähkökulutus siirretyn datan määrällä. En usko että tukiaseman kulutus kasvaa samassa suhteessa kuin mitä lähetetyn datan määrä nousee.
 

VesA

In Memoriam
No tämäkin on liikkuva maali.. Huawei sanoo että 5G tolppa vie tyypillisesti 11,5kW, Nokia lupaa puolittaa kulutuksen 2023.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kyllähän tuo uutinen on täysin sitä itseään eli bullshit.

Wanhaa tekniikkaa mutta kuitenkin

"Tukiaseman suhteellisen suuri sähkönkulutus johtuu ennen kaikkea RF- ja kantataajuuslaskennan huonosta tehokkuudesta. IET:n mukaan tyypillinen 3G-tukiasema kuluttaa tehoa noin 500 wattia tuottaessan 40 watin lähetystehon. Lisäksi prosessoinnin aiheuttama lämpö pitää poistaa, yleensä ilmajäähdytyksellä, mikä kasvattaa tukiaseman tehonkulutusta entisestään. 3G-tukiasema kuluttaa vuodessa sähköä keskimäärin 4,5 megawattituntia."


Energiatehokkuus menee myös eteenpäin
Erityisiä tehosyöppöjä ovat korkeammilla taajuusalueilla toimivat 3g-tukiasemat, vaikka niistä onkin tullut viime vuosina huomattavasti aikaisempaa energiatehokkaampia.

– Jos umts-verkon tukiasemalaite kulutti kolme kilowattituntia vuonna 2003, nyt samanlainen laite kuluttaa 600 wattituntia, Soneran osastopäällikkö Ari Lapveteläinen sanoo.

Nokian kehittämä ja Elisan käyttöönottama nestejäähdytteinen mobiiliverkon tukiasema vähentää tukiaseman sähkönkulutusta jopa 30 prosenttia ja päästöjä 80 prosenttia. Ratkaisu on yksi Vuoden Energianerokas 2020 -tunnustuksen saaneista teoista.

Petteri Järvinen on myös puinut asiaa blogissaan. Tuossa onkin kaikki oleellinen yhdessä paketissa. ;)

Laitanko saunan päälle vai katsonko elokuvan suoratoistona?


Yle uutisoi tänään Aalto-yliopiston tiedon, jonka mukaan elokuvan katselu 4K-tarkkuudella mobiilidatan yli vastaa sähkönkulutukselta saunan lämmittämistä. Äkkiseltään näin suuri sähkönkulutus tuntuu epärealistiselta. Tiedetään, että digipalvelut haukkaavat yhä enemmän sähköä, mutta että elokuvan katselu vastaisi jo sähkökiukaan käyttämistä?
Tiedon takana on Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner, joka ihmettelyn jälkeen avasi laskelmaansa Twitterissä näin: "Ficom: "mobiilidata vie 220W/Gt" . Google: "4K vaatii n. 40Mbps eli 5MB/s". 5MB x 3600sek x 2h= 36GB x 220W = 7920W. Olkaa hyvä."
Manner huomioi pelkän mobiilin datasiirron. Palvelimet, runkoverkko ja katseluun käytetty laite (kuten iso televisio) tulevat tähän päälle.
Tiedetään, että mobiilidatan siirto kuluttaa huomattavasti enemmän energiaa kuin vastaavan datamäärän siirtäminen kuidussa, mutta että sähkökiukaan verran? Se tuntuu uskomattomalta.
Mobiilidatan sähkönkulutuksen arvo 220 W/Gt on vuodelta 2018. Sen jälkeen verkkotekniikat ovat kehittyneet ja varsinkin 5G on huomattavasti energiatehokkaampi kuin 4G. Mutta silti.
Yksi mahdollinen virhelähde sisältyy keskiarvon laskentaan. Mobiili tukiasema vie sähköä silloinkin, kun kaikki käyttäjät ovat nukkumassa eikä bittejä kulje lainkaan. Jos yksinkertaisesti jaetaan siirretty datamäärä kulutetulla sähköllä saadaan kyllä keskiarvo, mutta ei tietoa datasiirron tehokkuudesta. Toisin sanoen, jos 100 gigabittiä siirtyy 1 kWh:lla, se ei tarkoita että 10 gigabittiä siirtyisi 100 Wh:lla tai 1000 gigabittiä 10 kWh:lla.
Netistä löytyy useita laskelmia Netflix-käytön energiankulutuksesta ja hiilijalanjäljestä. Ne ovat kuitenkin lähinnä kuituverkon lukuja ja huomattavasti alhaisempia kuin sähkökiukaan n. 8 kW teho. Suomalaisten kiinteähintaiset liittymät mahdollistavat suurten datamäärien siirron mobiilisti, mikä harvassa maassa olisi mahdollista.
Ehkä tätä voisi lähestyä tukiaseman näkökulmasta. Tyypillinen 4G-tukiasema toimii itse sähkökiukaan teholla, siis noin 5-10 kW. Jotta Aalto-yliopiston laskelma pitäisi paikkansa, kukin tukiasema voisi palvella vain yhtä katselijaa kerrallaan, ts. koko tukiaseman kapasiteetti olisi 4K-elokuvan vaatima 30-40 Mbps. Tämä ei selvästikään voi pitää paikkaansa. Arvelisin, että jo vanhalla 4G-tekniikalla tukiasemassa riittää tehoa vähintään kymmenen katselijan palvelemiseen. Käytännössä 4K-tarkkuuden datavirta lienee 15-30 Mbps, eli vielä alempi.
Haarukoin tätä vielä toista kautta. Kun omaan taloon ei saanut valokuitua, otin kiinteän 5G-liittymän. Se tarjoaa 350 Mbps nopeuden. Lupauksen mukaisesti kaista on kiinteä eikä hidastu käyttäjämäärien kasvaessa. Toistaiseksi lupaus näyttää pitäneen.
Voisin laittaa suuren datalatauksen luuppiin (tai ajaa jatkuvasti nopeustestiä), jolloin pystyisin käyttämään 350 Mbit/s = 160 Gt/h. Tämän siirtäminen 220 Wh/Gt tehokkuudella aiheuttaisi operaattorille 32 kWh energiankulutuksen joka tunti. Kun vielä naapurit tekisivät saman, saisimme ajettua operaattorin konkurssiin pelkillä sähkölaskuilla.
Tietotekniikan kasvava sähkönälkä on tärkeä aihe, jota olen itsekin käsitellyt mm. Tivin kolumnissani. Tarkkoja lukuja on vaikea saada, mutta ainakin suuruusluokan pitäisi olla oikein, jotta se ohjaisi kuluttajia kestäviin valintoihin.


Lisäys: Tästä löytyy Nokian dataa 5G:n energiankulutuksesta: Nokia 5G Energy Efficiency Revolution White Paper Tiivistettynä (s. :cool: nykyisten mobiiliverkkojen kulutus 0,17 kWh/Gt, 5G:n myötä kulutus putoaa kymmenesosaan (pienissä soluissa jopa sadasosaan).

Joka tapauksessa tietotekniikan lisääntyvä sähkönkulutus on asia, johon täytyy kiinnittää huomiota. On optimistista ajatella, että kaikki virtuaalinen on ympäristön kannalta harmitonta ja vain lihatuotanto/fyysinen liikkuminen aiheuttavat päästöjä.

Lisäys 2: Kaikkien selvitysten jälkeen voisi kai tiivistää, että 4K-leffan katselu mobiilidatalla kuluttaa runsaasti sähköä -- ja valtaosa tästä sähköstä kuluu, vaikka et edes katsoisi sitä leffaa.

Lisäys: linkki alkuperäiseen Aalto-yliopiston tiedotteeseen

Lisäys 28.12.2022: Jaahas, tämä valeuutinen on taas tullut Hesariin ja on vieläpä luetuimpien joukossa. Elokuvan katsominen mobiililiittymän kautta vastaa jopa saunan lämmitystä - ei vastaa. Meidän piti olla mobiilitekniikan osaajia. Odottaisin Nokian, operaattorien tai Aalto Yliopiston oikaisevan virhekäsitystä.

Lisäys 29.12.2022: Hesari on muokannut juttuaan ja lisännyt linkin marraskuiseen Traficomin laskelmaan, jonka mukaan "energiankulutus kiinteässä verkossa on 0,05 kilowattituntia (kWh) ja matkaviestinverkossa 0,12 kWh siirrettyä gigatavua (Gt) kohden". Näin 14 gigatavun 4K-elokuvan siirtoon kuluisi 1,68 kWh. Nämä luvut ovat laskennallisia arvoja, joissa on mukana verkon peruskulutus silloinkin, kun mitään dataa ei edes siirretä tai verkossa liikkuu vain puheluita. Olisi kiinnostavaa tietää, kuinka paljon tukiaseman sähkönkulutus LISÄÄNTYY siitä, että joku asiakas siirtää 14 gigatavua 4G- tai 5G-verkoissa. Tämä olisi se oleellinen tieto, jota en ole missään nähnyt.
https://pjarvinen.blogspot.com/2022/06/laitanko-saunan-paalle-vai-katsonko.html
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuolla oli myös puitu asiaa. Noiden lukujen valossa energiatehokkuus siirrettyä datamäärää kohden paranee myös mobiiliverkossa

  • Ficomin verkkosivujen mukaan vuonna 2020 teleoperaattorit käyttivät sähköä 689 GWh ja siirsivät dataa 3198 miljoonaa gigatavua, eli kulutukseksi saadaan 215 Wh/Gt eli 0,215 kWh/Gt, joka on sitten sivuilla pyöristetty arvoon 0,22 kWh/Gt.
  • Traficomin verkkosivuilla pari viikkoa sitten julkaistujen tietojen mukaan vastaava lukema on vuodelle 2021 0,12 kWh/Gt, eli parempaan suuntaan on menty. Toisaalta siirretyn datan määrä kasvaa koko ajan, joskaan ei samaa vauhtia. Uusimmassa tilastossa on laskettu myös kiinteän liityntäverkon kulutus, se on vain 0,05 kWh/Gt.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Elisalla on myös suunnitelmia tukiasemien akkujen suhteen.

1672313741172.png
 

Mikki

Hyperaktiivi
En jotenkin jaksa uskoa, että 4K jaettaisiin streamina 40 Mbps nopeudella, ehkä jossain 10-20 Mbps nopeuksissa liikutaan ennemmin.

No ei todellakaan jaetakkaan. Tässä uutisoinnissa on niin paljon pielessä asioita, että aika tuskastuneesti tuossa Järviset sun muut yrittää selittää että kyseessä on täysin valheellinen laskelma.

No 4k bit ratesta ja Netflix, niiden omasta teknologiablogista kun jo muutama vuosi sitten uusivat algoritminsa:

1672315816022.png

 

fraatti

Hyperaktiivi
No ei todellakaan jaetakkaan. Tässä uutisoinnissa on niin paljon pielessä asioita, että aika tuskastuneesti tuossa Järviset sun muut yrittää selittää että kyseessä on täysin valheellinen laskelma.

No 4k bit ratesta ja Netflix, niiden omasta teknologiablogista kun jo muutama vuosi sitten uusivat algoritminsa:

katso liitettä 83448
Tuosta on myös AD:ssä juttu
 
K

korsteeni

Vieras
ei se saunanlämmityskään ole ihan siinä kiukaan kulutuksessa
kuka käy saunassa käyttämättään lämmintä vettä.........heh
ja mobiilina jaettu elokuva ei tule sinne linkille ilman sähköä, saattaapi tulla eetterissä ilman kuituakin
sama kun auton kulutus kun osan matkaa menee liftillä

minun arkihajatelmia vaan, ei aaltoyliopiston
 

Harrastelija

Vakionaama
Tukiaseman tyhjäkäyntikulutus onkin mielenkiintoinen asia. Voi ajatella että tukarihan on siellä kuluttamassa sähköä riippumatta siitä videon katselusta eli video varsinaisesti vie vain erotuksen.
Mutta voi myös ajatella niin että jos noita palveluita ei käytettäisi, ei tyhjäkäyntikuormaakaan olisi. Tai ainakin kuorma olisi paljon pienempi jos esim puheluiden vuoksi verkon kuitenkin halutaan olevan olemassa. Pelkille puheluille riittäisi paljon pienemmät taajuusalueet ja muutenkin verkkoa/protokollia voisi optimoida pelkille puheluille palveluiden yleiskäyttöisyyden sijaan.
Tuo että lasketaan koko mobiiliverkon sähkönkulutus ja siirretyt bitit vuoden aikana on ehkä sopiva kompromissi.

Teho mielessä tukari joutuu käyttämään lähetyksessä paljon tehoa. Kuitenkin alle 1kW per solu. Kännykän akkujen säästämiseksi ja kännykän muotoilun vuoksi signaalin vastaanotto ei ole kovin tehokasta kännykän päässä.
Kännykän lähetysteho taisi olla rajattu 21dBm luokkaan (riippuu taajuudesta). Onkos tuo nyt 125mW luokkaa…. Tämä ei ole niinkään ongelma koska tukiasemassa on isot, tehokkaat antennit ja radiossa herkkä vastaanotin eli heikompikin signaali saadaan vastaanotettua.

Moni on tainnut unohtaa että,mobiiliverkko on paljon muutakin kuin tukarit. Tarvitaan mm core verkko (=puhelinkeskus, tosin sitä ei ole olemassa samalla tavalla kuin kiinteän verkon ja alkupään mobiilisukupolvien aikana). Nuokin vie jonkin verran sähköä.

Yhteydet mobiiliverkon sisällä tai kuituverkon sisällä eivät taida paljoa poiketa sähkönkulutuksen osalta. Ehkä mobiiliverkossa bitit pomppii useamman laitteen kautta (core, bts ja noidenkin sisällä on useita laitteita). Jokaisen purnukan vieressä on kytkimiä ja reitittimiä ja niiden välissä kuituja.
Kuidun kautta bitit kulkee kotiin suoraviivaisemmin.
 

Ton1A

Vakionaama
Kännykän pään tehonkulutuksen yläraja tulee siitä paljonko luurista saadaan jäähdytettyä pois ilman että se kuumenee epämiellyttävän kuumaksi. Puhutaan noin 5-10W teholuokasta vähänkin pidemmän ajan yli. Esimerkiksi raskaampaa peliä pelatessa suorituskyvyn määrää käytännössä piirisarjan energiatehokkuus per laskentaoperaatio, laskentateho säädetään esim. kellotaajuutta säätämällä juuri niin alas että maksimilämmöt eivät ylity.

Sama se on läppäreissäkin, taannoin katsoin että mun työläppärini pystyy pidempiaikaisessa rasituksessa ehkä noin 20-25% siitä mitä maksimi prosessoritehot ovat. Tuo tulee ihan siitä, että kellotaajuus säädetään niin alas ettei prosessorin lämpötila ylitä 99°C.
 

Harrastelija

Vakionaama
Kännykän pään tehonkulutuksen yläraja tulee siitä paljonko luurista saadaan jäähdytettyä pois ilman että se kuumenee epämiellyttävän kuumaksi.
Eikös tuo koske lähinnä prossuja joilla pyöritetään appeja yms? RF lähetystehot on reilusti alle watin.
RF lähetystehoa ei hirveästi voi leikata jos haluaa että bitit kulkee ilman virheitä. Yleensä tukari komentaa kännykkää sopivalle teholle ja kännykän on syytä totella. Tuo teho on usein (kaupunkialueella) paljon pienempi kuin kännykän sallittu max lähetysteho.
 

kotte

Hyperaktiivi
Edellä kiinnitettiin huomiota lähetinpään hukkatehoon, mikä on mobiiliverkon tapauksessa varsin relevantti näkökulma. Mobiiliverkon lähetteiden tapa pakata informaatiota mahdollisimman tehokkaasti ilmatien rajoitusten osalta tekee välttämättömäksi rakentaa hyvin lineaarisesti toimivia lähettimen päätevahvistimia, eli modulaatio on eräänlainen taajuuden, amplitudin ja vaiheen yhdistelmä. Parametrejä lisäksi vielä optimoidaan jatkuvasti kuuluvuusmittausten perusteella (esim. virheenkorjauskoodauksen "rasitusasteen" perusteella). Kun taajuuskin on korkea, on hyvin vaikeaa rakentaa lähettimen päätevahvistin, joka sekä pystyy lähettämään signaalin riittävän säröytymättä samalla kuin saavutetaan hyvä hyötysuhde. Puolijohdekomponenttien fyysiset rajoitukset tulevat vastaan. Tilanne eroaa ratkaisevasti jostakin sähkötyslähettimestä, jollaisille on mahdollista rakentaa melko helposti äärimmäisen hyvällä hyötysuhteella toimiva lähetin, kun lähetystaajuuskin on matalampi.

Tukiasemissa tilanteenongelmat taitavat vielä kertautua, kun jokaiselle lähetteelle ja vastaanotetulle signaalille ei ole järkevää rakentaa ikään kuin symmetristä paria kapulalle, vaan eri signaalit kerätään laajemmiksi kimpuiksi sekä lähetettäessä että vastaanotettaessa ja kasataan ja puretaan vastaavasti ohjelmallisesti. Tämä lisää lähetin- ja vastaanotinosien säröytymättömyysvaatimusta entisestään.
 

ML

Vakionaama
Lopettivat vanhan kunnon ADLS -littymän.Nyt on pariviikkoa ollut käytössä Elisa 5GKotinetti 600/100M.Testaillut olen ahkeraan ja keskinopeus on n.200/90M.
Kun puhutaan,että sinulle on varattu "omaa kaista" eikä muiden käyttö vaikuta,on asentajan( joka purkit) asensi mukaan väärää mainosta ja näin ei ole.Oman kaistan lohkominen on mahdollista ja Elisa harkitsee lähtöä siihen.
Telialla on kuulemma pieni määrä kokeilussa "oma kaista" liittymiä se on FWA jossa on 5G Sa-tuki.
 

staari

Aktiivinen jäsen
Noniin teleoperaattori otti alueelta pois käytöstä kaapeliverkon. Tuohon tuli muutama vuosi sitten sijoitettua töineen 2-3 tuhatta rahaa... Kuitua ja 5G ei ole tulossa.

Uusi 4G LTE ei toimi kunnolla hirsiseinien ja energiaikkunoiden läpi. Kunnollinen TP-Linkin reititin jo ostettu ja nyt asennetaan lisäantenni TV-mastoon, josta huipulta on näköyhteys kahteen 4G telemastoon etäisyyksillä 0,6 ja 2,4 km.

Minkä tyyppinen antenni olisi hyvä ?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Noniin teleoperaattori otti alueelta pois käytöstä kaapeliverkon. Tuohon tuli muutama vuosi sitten sijoitettua töineen 2-3 tuhatta rahaa... Kuitua ja 5G ei ole tulossa.

Uusi 4G LTE ei toimi kunnolla hirsiseinien ja energiaikkunoiden läpi. Kunnollinen TP-Linkin reititin jo ostettu ja nyt asennetaan lisäantenni TV-mastoon, josta huipulta on näköyhteys kahteen 4G telemastoon etäisyyksillä 0,6 ja 2,4 km.

Minkä tyyppinen antenni olisi hyvä ?
Tälläinen missä on molemmat samassa, antenni ja reititin. Paras paikka ei ole aina korkeimmalla ja se kannattaa varmistaa ennen antennin asennusta. Kännyyn WLAN jako päälle ja sitten siirtelee kännyä vaikka jonkun pitkän tikun nokassa ja kokeilee missä bitti liikkuu vilkkaimmin ajamalla speedtestiä läppärillä. Ja operaattorilla on myös merkitystä.

 

staari

Aktiivinen jäsen
Tälläinen missä on molemmat samassa, antenni ja reititin. Paras paikka ei ole aina korkeimmalla ja se kannattaa varmistaa ennen antennin asennusta. Kännyyn WLAN jako päälle ja sitten siirtelee kännyä vaikka jonkun pitkän tikun nokassa ja kokeilee missä bitti liikkuu vilkkaimmin ajamalla speedtestiä läppärillä. Ja operaattorilla on myös merkitystä.

Linkin takana olevat mallit 500-1000€.
Mahtaako olla liian järeä OKT ja kun nuo mastot linnuntietä näköyhteydellä ja lähellä.
 

VesA

In Memoriam
Lopettivat vanhan kunnon ADLS -littymän.Nyt on pariviikkoa ollut käytössä Elisa 5GKotinetti 600/100M.Testaillut olen ahkeraan ja keskinopeus on n.200/90M.
Kun puhutaan,että sinulle on varattu "omaa kaista" eikä muiden käyttö vaikuta,on asentajan( joka purkit) asensi mukaan väärää mainosta ja näin ei ole.Oman kaistan lohkominen on mahdollista ja Elisa harkitsee lähtöä siihen.
Telialla on kuulemma pieni määrä kokeilussa "oma kaista" liittymiä se on FWA jossa on 5G Sa-tuki.
Kotinettiä tuskin laitettiin kovin pitkän iteroinnin kanssa. Minulla on työpuhelimessa 1G liittymä Elisalta ja olen etsinyt pihalta paikan johon antenni pitäisi laittaa - siinä lohkesi Samsungiiin 9x0Mbit/s, olikohan X 6, en enää muista. Paikassa on näköyhteys antenniin ja antenni niin matalalla että mäki peittää lähimmät samalla taajuudella olevat tukiasemat. Kotona sisällä yläkerrassa kevyemmän rakenteen läpi lohkeaa 250Mbit/s, alhaalla paksun kiviseinän takana ei paljonkaan.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Paraniko paljon verrattuna paneliantenniin ?
Mulla on sama Telian 4G liittymän kuin aiemminkin, joten jotain vertailuja voi hyvinkin tehdä. MC7010 on asennettu samaan paikkaan jossa ulkoantenni aiemmin oli. Telian masto on noin 400 m päässä.

Parannus tuli lähinnä tuossa modeemipuolella tuo E5186A-22A ei tukenut LTE-A:ta. Nyt käytössä LTE-A taajuudet 2100+1800+800 MHz, aiemmin vain 1800 MHz. Ping taitaa olla ihan sama, 16 ms, vaikka mulle tuli erillinen WLAN-reitin tuohon MC7010 jatkeeksi. Upload taisi hieman parantua tuon LTE-A:n ansiosta.
 
Viimeksi muokattu:

Harrastelija

Vakionaama
Noin yleisesti ottaen mitä lyhyempi antennijohto sitä parempi signaali saadaan. Valmiiksi heikosta signaalista ei ole vara hukata yhtään tehoa matkan varrelle. (Sama homma oli aikoinaan tv antenneissa jos asui verkon reunalla tai jopa ulkopuolella. Antennin sisälle rasiaan vahvistin tai erillinen mastovahvistin lähelle antennia).
Tärkein juttu kuitenkin on saada antenni sinne missä on paras signaali.

Nämä yhdessä johtaa siihen että ”mokkula” ja antenni on integroitu toisiinsa ja sijoitettu esim mastoon. Sieltä ethernetkaapeli sisälle. Toki tuonkin voi laitevalmistaja sotkea huonolla suunnittelulla mutta lähtökohtaisesti noin saadaan paras yhteys.

Laitteiston päivittäminen antaa lisämahdollisuuksia jos vanha laitteisto ei tue kaikkia alueella toimivia taajuuksia.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mulla on sama Telian 4G liittymän kuin aiemminkin, joten jotain vertailuja voi hyvinkin tehdä. MC7010 on asennettu samaan paikkaan jossa ulkoantenni aiemmin oli. Telian masto on noin 400 m päässä.

Parannus tuli lähinnä tuossa modeemipuolella tuo E5186A-22A ei tukenut LTE-A:ta. Nyt käytössä LTE-A taajuudet 2100+1800+800 MHz, aiemmin vain 1800 MHz. Ping taitaa olla ihan sama, 16 ms, vaikka mulle tuli erillinen WLAN-reitin tuohon MC7010 jatkeeksi. Upload taisi hieman parantua tuon LTE-A:n ansiosta.
Mulla oli myös joskus ja E5186 tukee LTE-A:ta ja on cat 6 laite. Tuo hanskaa vaikka siis suomessa yleisten taajuuksien 800 & 1800 yhtäaikaisen käytön. Eikö näin? Uudemmat ja suuremmat cat luokitukseltaan olevat sitten tukevat vielä useampien taajuuksien yhtäaikaista käyttöä ja suurempia modulaatioita.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mulla oli myös joskus ja E5186 tukee LTE-A:ta ja on cat 6 laite. Tuo hanskaa vaikka siis suomessa yleisten taajuuksien 800 & 1800 yhtäaikaisen käytön. Eikö näin?
Eipä siitä mitenkään nähnyt koska se oli LTE-A:na, eikä se päässyt koskaan samaan uploadiin kuin nykyinen.

LTEWatchH taajuuslukolla tuota LTE-A kokeilin useasti, samoin E5186 Toolboxilla. Automaatillakin näytti vain yhtä taajuutta.

1673975258182.png


Tuon mukaan olisi LT-A vain 1800+2600 MHz (Cat 6, 1800+2600 MHz Carrier Aggregation)
=> 2600 MHz puuttuu tuosta lähimastosta, johon antenni oli suunnattu. :cool:
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Eipä siitä mitenkään nähnyt koska se oli LTE-A:na, eikä se päässyt koskaan samaan uploadiin kuin nykyinen.
LTEWatchH taajuuslukolla tuota LTE-A kokeilin useasti, samoin E5186 Toolboxilla.
Tuo vanha on cat 6 laite. Siis vain yksi taajuus uploadiin. Cat 6:sta alkaa LTA-A eli käytännössä carrier aggregation eli tuo nappaa tarvittaessa toisen tai useamman taajuuden downloadiin.

Toinen sun uudempi laite on LTE Category (DL/UL), 20 / 13 jossa onkin sitten herkkuja paljon enemmän.

Näin tämän olen itse käsittänyt.
Noissa mun vehkeissä taajuuslukkoa käyttämällä LTE-A on pudonnut pois käytöstä tai ainakin tälläinen muistikuva mulle on jäänyt. (viimeisimmät laitteet on Zyxeliä) Automaattisella taajuusvalinnalla LTA-A toimii.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Eipä siitä mitenkään nähnyt koska se oli LTE-A:na, eikä se päässyt koskaan samaan uploadiin kuin nykyinen.

LTEWatchH taajuuslukolla tuota LTE-A kokeilin useasti, samoin E5186 Toolboxilla. Automaatillakin näytti vain yhtä taajuutta.

katso liitettä 84123

Tuon mukaan olisi LT-A vain 1800+2600 MHz (Cat 6, 1800+2600 MHz Carrier Aggregation)
=> 2600 MHz puuttuu tuosta lähimastosta, johon antenni oli suunnattu. :cool:
Kyllä siinä on myös 800 + 1800 kun se on ollut mulla käytössä. Tosin taisin olla päivitellyt tuon softan sinne sisälle joka näyttää myös CA-tilan. Tuossa esim kuva moisesta.
Täällä oli nuo taajuusyhdistelmät mitä tuo tukee.
...mutta mutta kun itsekin päivitin laitteen tuoreemman kategorian laitteeseen niin nopeutta tuli hiukan lisää vaikka taajuuksia ei tullutkaan sen enempää käyttöön joten jo se pelkästään voi vaikuttaa lopputulokseen.
 
Back
Ylös Bottom