Tuulivoimaa ja tutkahäiriöitä

repomies

Hyperaktiivi
Ihailin tuossa Fingridin palvelussa, että tuulimyllyjä on tosiaan 4261MW edestä, ja tuotanto on 14MW.

Ihan pikkuriikkisen vaatii varavoimaa ja säätövoimaa tuommoinen satunnaistuotanto. Yllättäen se ei ole ilmaista.

Ne jotka kuvittelevat että ongelma ratkeaa lisäämällä tuulivoiman määrää, voivat tehdä laskuharjoituksen. Jos 4261MW edestä tuulivoimaloita tuottaa 14MW, niin paljonko kymmenkertainen määrä tuulivoimaloita tuottaisi? Ei ole vaikea, pystyy ihan päässälaskuna tekemään.
 

kotte

Hyperaktiivi
Omasta mielestäni voisi jo nostaa esille senkin, että Suomessa viime vuosikymmeninä paisunut ja etenkin kuluvalla eduskuntakaudella uusiin sfääreihin potkittu jokseenkin kokonaan sähköön perustuva rakennusten lämmitys on katastrofin siemen. Nyt ei edes tarvita paljon lämpöä sään suosiessa ja silti sähköjärjestelmä on eräässä mielessä äärirajoillaan pelkän muuttuneen tuotantorakenteen takia. Tuohon kun vielä tulisi sähkölämmityksen vaateet päälle kunnon pakkaskelillä, kamelin selkä rusahtaisi kunnolla irti poikki.
 

pjkl

Aktiivinen jäsen
Kyllä se nyt vaan on niin, että Pohjolaan tarvitaan luotettavaa sähköntuotantoa, jota ydinvoimakin suurimmilta osin on. Etelä-Euroopassa ja sen alapuolella aurinkopaneelit ovat erittäin järkeviä. Sitä en tiedä, riittääkö kaikki maailman luonnonvarat tuottamaan tarvittava määrä aurinkopaneeleja, joita ei edelleenkään osata kierrättää, tuulimyllyistä puhumattakaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Riippuu missä ovat. Tanskassa tulee nyt 5 GW tuulivoimaa. Siellä taitaa olla vain 6,3 GW asennettuna ellei tieto ole vanha. Tanska vie nyt sähköä 2,5 GW.

Suomi ei ehkä ole tarpeeksi iso, mutta ehkä Pohjoismaat jo ovat. Eli jossain tuulee (lähes) aina. Siirtoyhteydet tietysti silloin ovat kovilla.

Vesivoimalla voi säätää. Tuulisella säällä altaat pysyy täynnä, kun on tarpeeksi tuulivoimaa.
Tanskassa on Suomeakin useammin "pläkä". Kansainväliset voimansiirtoyhteydet on välttämättömyys tuulivoiman tuotannossa sään vaihteluiden takia, mutta täyttä kompensaatiota on vaikea järjestää. Suomessa tuulivoima on liikaa keskittynyt Pohjanmaan rannikolle. Tarvittaisiin lisää Lappiin, etelämmäksi länsirannikolle, lounaisrannikolle, Suomenlahden rannikolle ja sisämaahan idemmäs. Puolustusvoimien ilmavalvontatarpeet pitäisi ratkaista käyttämällä uudempaa teknologiaa ja perustumalla lisää tutka-asemia lähemmäs itärajaa ja etelärannikkoa.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Ne jotka kuvittelevat että ongelma ratkeaa lisäämällä tuulivoiman määrää, voivat tehdä laskuharjoituksen. Jos 4261MW edestä tuulivoimaloita tuottaa 14MW, niin paljonko kymmenkertainen määrä tuulivoimaloita tuottaisi? Ei ole vaikea, pystyy ihan päässälaskuna tekemään.
Ihan samalla tavalla kuin osakesijoituksissa pitää harrastaa hajauttamista, niin tokihan myös tuulivoimaloissa näin pitää toimia. Jos jollain alueella ei vain yksinkertaisesti tuule, niin se on tuon taivaallisen sama jöpöttääkö siellä 10 vaiko 100 tolppaa toimettomana. Vaan jos nuo 100 tolppaa hajautetaankin vaikka 10 ryhmissä pitkin poikin sinne tänne mahdollisimaan laajalle, niin se todennäköisyys että jokainen niistä seisoisi samaan aikaan pienenee jo varsin merkittävästi, eikös :hmm:
Kyllä se nyt vaan on niin, että Pohjolaan tarvitaan luotettavaa sähköntuotantoa, jota ydinvoimakin suurimmilta osin on.
Kaikista paras olisi pieniä konttivoimaloita hajasijoitettuna suurten kulutuskohteiden läheisyydessä. Tällöin yhden yksikön verkosta putoaminen ei välttämättä tarvitsisi välitöntä samansuuruisen kuorman pudotusta kuten noissa jättimäisissä esim. OL3 tapauksissa tarvitaan. Se ei meinaan ole ihan pieni rykäisy jos OL3 putoaa täydestä vauhdistaan polvilleen, niin siinä tarvitaankin jo melkoinen määrä kuormaakin pois verkosta sillä siunaamalla sekunnilla :confused:
 

jlu2006

Aktiivinen jäsen
Ihailin tuossa Fingridin palvelussa, että tuulimyllyjä on tosiaan 4261MW edestä, ja tuotanto on 14MW.

Ihan pikkuriikkisen vaatii varavoimaa ja säätövoimaa tuommoinen satunnaistuotanto. Yllättäen se ei ole ilmaista.

Ne jotka kuvittelevat että ongelma ratkeaa lisäämällä tuulivoiman määrää, voivat tehdä laskuharjoituksen. Jos 4261MW edestä tuulivoimaloita tuottaa 14MW, niin paljonko kymmenkertainen määrä tuulivoimaloita tuottaisi? Ei ole vaikea, pystyy ihan päässälaskuna tekemään.
Samaa mieltä pitäisi olla pohjalla riittävästi ydinvoimaa, näillä satunnaisesti toimivilla voi sitten kattaa loppuosaa.

Tietysti hyvä olisi kun sitä tuulivoimaa saisi varastoitua jonnekkin järkevästi, nyt ei vain näin ole.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kaikista paras olisi pieniä konttivoimaloita hajasijoitettuna suurten kulutuskohteiden läheisyydessä. Tällöin yhden yksikön verkosta putoaminen ei välttämättä tarvitsisi välitöntä samansuuruisen kuorman pudotusta kuten noissa jättimäisissä esim. OL3 tapauksissa tarvitaan. Se ei meinaan ole ihan pieni rykäisy jos OL3 putoaa täydestä vauhdistaan polvilleen, niin siinä tarvitaankin jo melkoinen määrä kuormaakin pois verkosta sillä siunaamalla sekunnilla :confused:
Varsin suuri tekijä Euroopan laajuisessa sähkökriisissä on Ranskan ydinvoimaloiden tilanne, kun useampi kymmenen on yhtä aikaa seisokissa ja vain vähemmistö suunnitellusti. Itse hiukan epäilen, että ilman moottorivoimaloiden runsasta lisäämistä ei luotettavaa sähköverkkoa voida lähivuosina tarjota. Pitkän jakson kehityskulut ovat asia erikseen. Ilman polttoöljyä ja LNG:tä ei muutaman vuoden perspektiivillä asioista selvitä ja niiden jälkeistä aikaa täytyisi suunnitella ja siihen panostaa järjestelmällisesti. Jos ydinvoimasta ratkaisua joskus saadaan, siihenkin menee vuosikymmeniä. Tuuli- ja aurinkoenergian varastointi kemiallisesti ja lämpönä saattaa kehittyä nopeammin kustannustehokkaaksi ratkaisuksi uupuvan huippu- ja marginaalitehon tuottamiseksi.
 

repomies

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
Ihan samalla tavalla kuin osakesijoituksissa pitää harrastaa hajauttamista, niin tokihan myös tuulivoimaloissa näin pitää toimia. Jos jollain alueella ei vain yksinkertaisesti tuule, niin se on tuon taivaallisen sama jöpöttääkö siellä 10 vaiko 100 tolppaa toimettomana. Vaan jos nuo 100 tolppaa hajautetaankin vaikka 10 ryhmissä pitkin poikin sinne tänne mahdollisimaan laajalle, niin se todennäköisyys että jokainen niistä seisoisi samaan aikaan pienenee jo varsin merkittävästi, eikös :hmm:


Luuletko että 4200MW edestä tuulivoimaa on Suomessa pistemäisesti? Se on niin levällään kuin se nyt kannattaa ja voi olla. Suomessa tuulee lähinnä länsirannikolla kunnolla, ja itärajalle emme saa voimaloita, koska Venäjä. Kun tuulivoima ei toimi, niin se ei toimi.

Tuulesta temmattu energia pitäisi saada talteen. Varastoa ei ole, ja hyötysuhde olisi aika huono, jos sellainen tehtäisiin. Minäkin haluaisin sellaisen, tottakai.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Luuletko että 4200MW edestä tuulivoimaa on Suomessa pistemäisesti? Se on niin levällään kuin se nyt kannattaa ja voi olla.
On se varsin pienellä alueella. Tuntureilla, Saaristomerellä ja Suomenlahdella ei ole juuri mitään. Itä-Suomessa ei myöskään, mutta siellä tuskin tuulee niin hyvin, että kannattaisikaan juuri olla.


Oisko 500x100 km alueella yli 90%?

Ruotsi on tietysti paljon isompi ja erityisesti rantaviivaa on enemmän, mutta kyllä se on myös hyödynnetty.
 

VesA

In Memoriam
Raaseporin edustalle on tulossa kohtalaisen kokoinen tuulipuisto, tosin hanke ei taida olla vielä kovin pitkällä. Siellä seudulla armeijan vekottimet taitavat olla ulompana saarissa. Muuten Suomenlahti on hankala kun siinä on venäläisten sotilastukikohtien välistä ilma- ja vesiliikennettä, tutkien pitää pelata.
 

kotte

Hyperaktiivi
Suomessa tuulee lähinnä länsirannikolla kunnolla, ja itärajalle emme saa voimaloita, koska Venäjä
Parhaiten tuulee ainakin Tuuliatlaksen perusteella lounaisella saaristoalueella Ahvenanmaalta suunnilleen Hankoon.

Olen kyllä sitä mieltä, että tuo itäraja ja Venäjän kysymys omaavat hiukan historiallista painolastia, johon voisi tulevaisuudessa suhtautua nykyistä suuremmalla varauksella. Nato-mailla on vehkeitä (satelliitteja ja tutkalentokoneita), jotka näkevät noista tuulivoimaloista ylitse ja pääsy tuohon signaalitiedustelutietoon reaaliaikaisesti muuttanee asioita. Kriisin uhatessa myllyt tietenkin voidaan aina valmiuslain perusteella sammuttaa kriittisistä kohdista. Niiden aiheuttama välkekin on signaalinkäsittelykysymys: paremmilla vehkeillä (kehittyneemmillä signaalikäsittelyprosessoreilla verkotettuihin valvontatutkiin liitettynä) sijoitettuna tiheämmin luultavasti näkisi tuulivoimaloiden kanssa paremmin rajan taakse kuin nykyvehkeillä ja niiden harvahkolla verkostolla ilman tuulivoimaloita? Virosta päin on jo kuulunut tuon suuntaisia ajatuksia. Ilman erillistä määrärahaa tilanne tietenkin pysyy nykytasolla.
 

VesA

In Memoriam
Hankoniemellä on Lappohjasta vähän länteen vanha tuulipuisto - muutama aika matala voimala. Sekin varmaan on jollain upgradelistalla. Kyllähän siellä nurkalla sopivan suuntainen tuuli pääsee ottamaan vauhtia aika kaukaa.
 

jahonen

Jäsen
Joskus on tullut mieleen että voisiko noissa tuulimyllyissä soveltaa jonkinlaista tutkahäivetekniikkaa, jolloin tutkahäiriötkin jäisivät pienemmiksi. Joko tuo ei käytännössä toimi tai joku muu juttu siinä on, miksei tuota ole käytetty.

t. Janne
 

tuna

Vakionaama
Kun siitä tutkahäivetekniikastahan koko hommassa tavallaan onkin juuri kysymys, siivet sirottavat tutkakeilan ikävästi sinne tänne pyöriessään, vaikeuttaen kunnon kaiun saamista halutuista kohteista lähistöllä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kun siitä tutkahäivetekniikastahan koko hommassa tavallaan onkin juuri kysymys, siivet sirottavat tutkakeilan ikävästi sinne tänne pyöriessään, vaikeuttaen kunnon kaiun saamista halutuista kohteista lähistöllä.
Tuo ilmeisesti aiheuttaa tutkan ruudulla välkyntää, ei pelkästään myllyn sijaintipaikassa, vaan sen takana sijaitsevalla sektorinosalla. Tosin jos kaksi tutkaa pyyhkivät eri suunnista, toinen näkee tutkan taakse, vaikka edessä oleva mylly häiritsisi toista. Toisekseen, toisiosäteet vaimenevat varsin nopeasti, joten tietystä tunnetusta sektorilta tietyltä etäisyydeltä tuleva kaiku ei sinällään aiheuta suurempaa häikkää, vaan juuri tuo lähtevän pulssin ja kaiun vaihteleva heikkeneminen haittaa, jos edessä on tehoa imevää "roskaa".

Tutkapeiton pitäisi koostua päällekkäisistä havaintoalueista, jotta yksittäisen varjostavan esteen vaikutuksen saisi kumotuksi. Tuo auttaisi myös naapurin mahdolliseen "kiusantekoon", jos vaikka menisi pystyttämään koko oman puolen rajavyöhykkeensä täyteen tuuliturbiineja (sotilassatelliittivaltion ei niinkään tarvitse välittää itse pystyttämistään esteistä, koska sateelliittitutka näkee noiden ylitse joka tapauksessa ja voi lähinnä seurata nopeasti liikkuvien kohteiden aiheuttamia kaikuja -- jotka puolestaan saadaan esille doppler-käsittelyllä). Liian harva tutkaverkko on kyllä aikamoinen tasoitus mahdollisille viholliselle, koska tuota voi myös helpoiten häiritä kaikenlaisella ilmaan lingottavalla heijastesilpulla.

Olisikohan useimpien tuuliturbiinien torneihin asennetut täydennystutkat minkäänlainen ratkaisu ongelmaan? Jos tuollaista tutkaa vastaan hyökätään sen tekemiseksi toimintakyvyttömäksi, varmaan turbiinikin vahingoittuu niin pahasti, että laite on vähintään suljettava. Antennin liikkeen ja/tai pulssien ajoituksen voisi varmaankin synkronoida lapojen liikkeeseen niin, että tulevan tuulen suuntaankin saa mahdollisimman tasaisen tutkanäkymän. Onnistuihan aikoinaan lentokoneen potkurin pyyhkäisyalueen lävitse ampuvan konekiväärin ja konetykinkin toteuttaminenkin.
 

tuna

Vakionaama
(sotilassatelliittivaltion ei niinkään tarvitse välittää itse pystyttämistään esteistä, koska sateelliittitutka näkee noiden ylitse joka tapauksessa ja voi lähinnä seurata nopeasti liikkuvien kohteiden aiheuttamia kaikuja -- jotka puolestaan saadaan esille doppler-käsittelyllä)
Mihinkähän satelliittijärjestelmään viittaat? Tulevina vuosikymmeninä saattaa sellaista syntyä jos riittävä motivaatio syntyy mutta toistaiseksi reaaliaikaista kiertoradalta toimivaa valvontatutkajärjestelmää ei taida olla olemassa. Jo useasti noin vuosikymmenen välein jenkeissä on kentsut haaveitaan heitelleet ilmaan mutta kolehtihaavia pitäisi täyttää sen verran paljon että matto on aina lähtenyt alta.
 

tet

Hyperaktiivi
Eipä noita myllyjä joka niemen notkoon tarvitse rakentaa, jätetään vähän tilaa näillekin:




 

jahonen

Jäsen
Kun siitä tutkahäivetekniikastahan koko hommassa tavallaan onkin juuri kysymys, siivet sirottavat tutkakeilan ikävästi sinne tänne pyöriessään, vaikeuttaen kunnon kaiun saamista halutuista kohteista lähistöllä.
Minulla on käsitys että ongelma on lähinnä suuri paikallaan pysyvä mutta silti liikkuva kohde josta tulee laaja doppler-taajuuskaista (=eri nopeuksia tutkaan nähden). Tutkahäivetekniikalla ajattelin lähinnä jotain sopivaa mikroaaltoja absorboivaa materiaalia, jolloin ei tulisi niin paljon heijastuksia joissa on liikkuvaa häiriötä.

Ja varsinaiseen keskustelun aiheeseen, ehkä noita tehoennusteita ei kannata lukea ihan kuin piru raamattua. Olen ollut panevinani merkille että muutokset tapahtuvat usein vähän eri tahtia eikä vakaa tilakaan ole aina ihan megawatilleen kohdallaan ennusteeseen nähden. Tänään iltapäivällä pitäisi kuitenkin jossain vaiheessa olla maagiset "1.21 gigawatts".

t. Janne
 

kotte

Hyperaktiivi
Mihinkähän satelliittijärjestelmään viittaat? Tulevina vuosikymmeninä saattaa sellaista syntyä jos riittävä motivaatio syntyy mutta toistaiseksi reaaliaikaista kiertoradalta toimivaa valvontatutkajärjestelmää ei taida olla olemassa. Jo useasti noin vuosikymmenen välein jenkeissä on kentsut haaveitaan heitelleet ilmaan mutta kolehtihaavia pitäisi täyttää sen verran paljon että matto on aina lähtenyt alta.
Juu, aktiivinen perinteisiin tutkiin perustuva järjestelmä taitaa toistaiseksi olla haaveena/tutkimusasteella kustannusten vuoksi, mutta satelliittikonstellaatio, joka pystyy nauhoittamaan reaaliaikaisesti tietyllä taajuuskaistalla radiolähetteitä niin, että ajoitustieto säilyy tarkasti niin, että signaaleille voidaan myöhemmin tehdä korrellaatioanalyysiä, on kustannuksiltaan realistinen. En tunne asiaa tarkemmin, mutta epäilisin olevan käytössä ja olleen jo pitkään. Useasta tuollaisesta eri satelliittien tallentamasta ja maahan välitetystä toisiinsa synkronoidusta tallenteesta voi löytää tiettyjen maan päällisten radiolähettimien kuten tv- tai yleisradiolähettiminen signaaleja ja sitten näiden heijastumia lentokoneista ja vastaavista, jolloin doppler-siirtymä paljastaa näiden nopeusvektorin ja paikan suhteessa alkuperäisiin signaalinlähettimiin, jos saadaan korrelaatioanalyysillä lasketuksi esiin. Lentokone tai mikään nopeasti lentävä esine ei pysty muuttamaan suuntaansa kovin nopeasti, mihin laskenta sitten perustuu. Edes varsinaisia radiolähettimiä ei välttämättä tarvita, eli salamointi ja vastaavat luonnonilmiöt vaikuttavat kun radiolähetin (näiden esinntyminen toki on epävarmaa ja välistä harvinaistakin). Signaalien käsittely maan pinnalla on toki hyvin vaativaa, mutta supertietokoneitahan voi käyttää, jollei vähempi riitä.
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Mitenkähän tarkkoja lämpökamerat mahtavat nykyään olla, nimittäin voitaisiinko lentokoneet, ohjukset ja jopa tykin ammukset havaita ilman aiheuttaman kitkan aiheuttamasta lämmöstä? Noita sitten stereona tuulivoimaloiden katolle kuvaamaan horisonttia haluttuun suuntaan. Miksei ydinvoimaloihinkin, ketjun aiheen huomioiden.
 

tuna

Vakionaama
Juu, aktiivinen perinteisiin tutkiin perustuva järjestelmä taitaa toistaiseksi olla haaveena/tutkimusasteella kustannusten vuoksi, mutta satelliittikonstellaatio, joka pystyy nauhoittamaan reaaliaikaisesti tietyllä taajuuskaistalla radiolähetteitä niin, että ajoitustieto säilyy tarkasti niin, että signaaleille voidaan myöhemmin tehdä korrellaatioanalyysiä, on kustannuksiltaan realistinen. En tunne asiaa tarkemmin, mutta epäilisin olevan käytössä ja olleen jo pitkään
Onhan tuota passiivista valvontaa ja analyysiä toki tehty maan päällä heti stealth-koneiden käyttöönotosta asti, mutta vastaava järjestelmä kiertoradalla, missä satelliitin asema ja sitä myöten RF-heijastusympäristö elää koko ajan (ellei koko valvontakonstellaatio ole rakennettu GEO-radalle), tähtitieteellisin investoinnein... Ehkä kannattaisi kuitenkin pitää jalat maassa mitä ilmavalvontaan tulee. Tai edes ilmassa, eikä kiertoradalla.
Kylläpä lähti laukalle aiheesta...
 

VesA

In Memoriam
Signaalien käsittely maan pinnalla on toki hyvin vaativaa, mutta supertietokoneitahan voi käyttää, jollei vähempi riitä.
Ei se niin kummallista ole - gigahertsialueella ( eli kännyjen tukiasemien signaaleilla / taajuuksilla ) toimivan lyhyen kantaman 'Passive radarin' voi rakentaa verkosta löytyvillä ohjeilla itsekin, mutta ei se ihan simppeliä ollut. Toki laaja valvontaverkko on eri juttu, voiskohan siiinä käyttää GPS-signaaleja, niissä on hyvät ajoitukset ja satellitteja piisaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
mutta vastaava järjestelmä kiertoradalla, missä satelliitin asema ja sitä myöten RF-heijastusympäristö elää koko ajan (ellei koko valvontakonstellaatio ole rakennettu GEO-radalle), tähtitieteellisin investoinnein...
Laukallehan tämä meni eikä mikä tahansa maanpäällinen radiolähetin kelpaa, mutta suhteellisen yksinkertaisilla satelliittivehkeillä voi muodostaa kuvaa maan pinnasta niin, että satelliitissa on mukana pulssiradiolähetin ja kuva muodostetaan SAR-periaatteella. Yhdistelemällä parin eri radoilla kulkevan satelliitin avulla saatuja kuvia on mahdollista selvittää myös kohteiden liikettä (peruskuvankäsittelyllä). En nyt väitä, että tuo olisi sellaisenaan ratkaisu ilmavalvontaproblematiikkaan, mutta tuon tyyppiset ratkaisut vaikuttavat soveltamiskelpoisilta, kunhan "kuvausparametrit" valitaan sopivasti.

Ei tuollainen teknologia välttämättä "tähtitieteellisiä" investointeja vaadi (esimerkiksi suomalaisella Iceyellä [https://www.iceye.com/] on jo kansallisen avaruuslaiterekisterin [https://tem.fi/avaruusesinerekisteri] mukaan toistakymmentä tutkasatelliittia kiertoradalla ja heidän sivuillaan on mielenkiintoisia esimerkkejä siitä, miten kuvilla voi seurata mm. teknisten rakenteiden yksityiskohtien muutoksia; nuo kuitenkin lienevät kaikki yhdellä tutkasatelliitilla muodostetun SAR-kuvan aikasarja-analyysiin perustuvia, kun taas ilmavalvontaproblematiikka edellyttäneen kahden tai useamman satelliitin yhtäaikaista samasta alueesta otetun kuvan prosessointia, jolloin staattinen tausta kohdistetaan yhteen samalta kuvalta, mutta nopeasti liikkuvat lentokoneen kaltaiset objektit muodostavat hajoavan rusettikuvion eri satelliiteilta kerättyjen kuvien välillä, kun synteettisen antennihilan suunnat eroavat toisistaan satelliittien välillä; toki varmaan olisi hienostuneempiakin suoria käsittelymenetelmiä).
 

tuna

Vakionaama
Ei tuollainen teknologia välttämättä "tähtitieteellisiä" investointeja vaadi
Sujuvasti taas vaihdoit täysin eri lähestymistapaan vastauksessa kuin mistä oli puhe. Mutta jo sitä ennenhän juuri todettiin että kyllä vaatii niin paljon panostusta ettei edes jenkit ole lähteneet vielä yrittämään (torpatut SBR ja Discoverer olisivat olleet SAR-tutkajärjestelmiä).

Mutta mites se tuulivoima, ettei tarvi ketjua enempää pilkkoa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mutta mites se tuulivoima, ettei tarvi ketjua enempää pilkkoa.
Häiritsee vanhanaikaista ja redundanssin kannalta puutteellista ilmavalvontatutkaverkostoa, jota tulisi kiireesti päivittää muuttuneisiin olosuhteisiin (myös vastapuolen tahallisen systemaattisen häirinnän varalle mahdollisissa kiristyneissä sotilaspoliittisissa tilanteissa).
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tärkein tilannekuva saadaan kyllä satelliiteilla ja droneilla. Ja ilmavalvontakoneilla, ruotsalainen versio olisi esim mainio.

Matalalla lentävät hyökkäysjoukot on Ukrainan esimerkin mukaisesti aivan tolkuttoman suojattomia stingereitä ja starstreakkeja vastaan. Sitä tuskin Venäjä uudestaan yrittää kun Kiovan seudulla tuli niin eeppisesti pataan.

Korkeamman tason tutkaus pitää toki kunnossa olla mutta siihen ei liene tuulivoima esteenä. Tuulivoimaloihin rajan tuntumassa voisi toki sijoittaa "sääennustelaitteita" kun mastot on valmiiksi korkeita. Vaikka alennus kiinteistöveroon jos laitoksen omistaja antaa huoltoavaimen "säämiehille" jotka voi käydä korjaamassa laitteita tarvittaessa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuuliturbiinit häiritsevät myös muita tutkajärjestelmiä kuten lentokenttien lennojohtotutkia. On kaiketi aivan yleismaailmallinen haaste, voisiko ongelmia torjua. Jotenkin voisi kuvitella, että yksittäisen turbiinin aiheuttama häiriö olisi mahdollista mallintaa muutaman parametrin perusteella eri suunnista tuleville tutkasäteille ja noita parametrejä nyt olisivat akselin kulma tutkaan nähden, roottorin kiertonopeus, roottorin absoluuttinen kiertymäkulma referenssikulmaan nähden ja lapakulma sekä kullekin turbiini- ja lapatyypille ominainen malli. Nettovaikutus olisi periaatteessa mitattavissa ja kalibroitavissa puhtaasti empiirisenä mallina, kunhan olennaiset vaikuttavat parametrit ovat reaaliaikaisesti tiedossa (mikä ei ole järin rajoittava vaatimus). Säde sinällään ei voi kovin paljon vaimentua etäällä olevan turbiinikehän lävitse kulkiessaan (peittää vain minimaalisen osuuden pinta-alasta), mutta etenkin tutkasäteen suunnasta poikkeava turbiinin akselin asento aiheuttaa doppler-ilmiötä lapojen vaakasuuntaisen liikkeen takia, mikä sotkee havaintoja. Jos nuo parametrit välitettäisiin tutkajärjestelmälle kaikilta näkymää potentiaalisesti haittaavilta turbiineilta, häiriö olisi epäilemättä melko hyvin reaaliaikaisesti kompensoitavissa, koska lähinnä lavan primääriheijasteet haitannevat, jos turbiini on kohtalaisen etäällä tutkasta.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Ministeriöt asettivat kenraalin selvittämään, onko puolustusvoimat oikeassa tuulivoima-asiassa – itäiseen Suomeen pyritään saamaan lisää tuulivoimaa
Puolustusvoimat on vaikeuttanut tuulivoiman rakentamista Itä-Suomeen. Ongelmana on tuulivoimaloiden tutkavalvonnalle aiheuttamat ongelmat.
 

VesA

In Memoriam
Lentokoneita ei taida kova monella maalla olla? Ruotsi taitaa olla ainut suurvaltojen lisäksi?
On Suomellakin, melko äskettäin uusitttin, mutta mitä niillä voi tehdä on asia josta ei puhuta. Virallisesti signaalitiedusteluun, mutta saattaa siellä muutakin olla. Jo muinoin kun olin Riihimäellä sotimassa (se oli silloin myös se tutkapaikka) osa namikoista oli sellaisia ettei niitä saanut laittaa päälle ettei niitä pääse kukaan analysoimaan.
 

tuna

Vakionaama
On Suomellakin, melko äskettäin uusitttin, mutta mitä niillä voi tehdä on asia josta ei puhuta. Virallisesti signaalitiedusteluun, mutta saattaa siellä muutakin olla.
Tutkavalvontakoneista kuten AWACS tai GlobalEye taisi olla puhe. Sen näkee jo otsallakin Suomen kalustoa katsoen ettei vastaavaa kykyä ole... Eikä sen kaltaista valvonta+johtamisjärjestelmää olisi mitään järkeä piilossa pitää, vähän muutakin koulutusta tarvitaan sen hyödyntämiseen kuin yhdelle miehelle ohjeet mistä napista menee virta päälle.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tanskalaisvalmistaja sanoo että heidän tutkillaan tuulivoiman aiheuttamista häiriöistä pääsee eroon. Viron mukaan edullisesti.

Tuulivoimaa rakennetaan nyt yhä enemmän eri puolille maailmaa. Samalla etsitään myös ratkaisuJa tuulivoiman aiheuttamiin tutkahäiriöihin.

Yksi yhtiöistä, joka tarjoaa ratkaisua asiaan on tanskalainen puolusvälineyhtiö Terma. Se valmistaa tutkia sekä siviili-ilmailulle että puolustusvoimien käyttöön.

Yhtiön edustajan mukaan sen kehittämä SCANTER 4002 -tutka pystyy suodattamaan tuulivoimaloiden aiheuttamat häiriöt tutkassa ja valvomaan alueita tuulivoima-alueiden takana ja jopa tuulivoima-alueiden sisällä liikkuvia pieniä kohteita.

– Tuulivoimaloiden aiheuttamia häiriöitä tutkavalvonnalle voidaan vähentää tutkallamme niin paljon, että tutkavalvonnan peitto on sama kuin ennen tuulivoimalan rakentamista, vakuuttaa Terma-yhtiön turvallisuusliiketoiminnan kehitysjohtaja Michael Agergaard Riis.

Terman käyttämä tutkateknologia perustuu perinteisiä tutkia lyhyemmän x-taajuusalueen käyttöön. Sen avulla tutkakuvasta voidaan suodattaa pois esimerkiksi tuulivoimalan liikkuvien lapojen aiheuttamia häiriöitä.

Michael Agergaard Riisin mukaan SCANTER 4002 -tutkan voi integroida jo käytössä oleviin perinteisiin tutkiin. Niiden yhdessä tuottamasta tiedosta voidaan muodostaa yhtenäinen tutkakuva, josta on poistettu tuulivoimaloiden häiriövaikutus.

– Korkean erotuskyvyn ansiosta voimme nähdä pienenkin lentävän kohteen massiivisen tuulivoimalan lähellä tai jopa tuulivoima-alueen sisällä, Michael Agergaard Riis kertoo.


Tämän mukaan lupia on myönnettykin ja Tanskalaisten tutka on kehno suoritskyvyltään.
 

Harrastelija

Vakionaama
Terman käyttämä tutkateknologia perustuu perinteisiä tutkia lyhyemmän x-taajuusalueen käyttöön.
Mitähän tuo ”lyhyemmän” tarkoittaa? Jos puhuttaisiin aallonpituudesta niin ymmärtäisin ko sanan käytön.
Taajuuden yhteydessä herättää ihmetystä.
Eli käyttävätkö isompaa vai pienempää taajuutta? Tai lyhyempää vai pidempää aallonpituutta.
Suuremmilla taajuuksillahan saadaan tarkempi ”resoluutio” mutta samalla kantama lyhenee ja sade, linnut, itikat yms aiheuttaa häiriöitä.
Pienemmällä taajuudella saadaan pidempi kantama ja aallot kulkevat paremmin esimeiden läpi mutta ”resoluutio” kärsii ja pahimmillaan aallot menevät naapurin lentokoneenkin läpi.
Esimerkit oli hieman liioiteltuja ääripään taajuuksia.
 

TeemuB

Jäsen
Säätutkiahan ei Suomessa aivan hirvittäviä määriä ole, ainakin niiden osalta näyttäisivät tuulivoimaloiden aiheuttamat häiriöheijasteet jäävän hyvinkin paikallisiksi. Esimerkiksi Soinin säätutkasta (skrollaa sivulla alemmas) voi erottaa useammankin "jatkuvan sateen" alueen, jotka siis johtuvat tuulipuistoista: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa/soini

Liekö näiden teknologia sitten hyvinkin erityyppistä kuin sotilastutkissa, kun "taustakatvetta" ei tuulivoimaloista synny?
 

kotte

Hyperaktiivi
Liekö näiden teknologia sitten hyvinkin erityyppistä kuin sotilastutkissa, kun "taustakatvetta" ei tuulivoimaloista synny?
Säätutkien teknologia taitaa olla monipuolisempi ja hienostuneempi kuin vanhoissa ilmavalvontatutkissa. Säätutkat etsivät signaalin asteittaista muuttumista, käyttävät moduloituja lähetemuotoja ja pystyvät mm. doppler-havainnointiin. Vanhat ilmavalvontatutkat taitavat ennen muuta vain paikantaa voimakkaita kaikuja ja käyttävät lisäprosessointia toisaalta tukahduttamaan staattisia ilmiöitä (taustakaikuja) ja toisaalta vertaamaan peräkkäisten kuvien välisiä muutoksia. Jos säätutka ei kykenisi paikantamaan tuulivoimalaa tai tuulipuistoa siedettävästi irrallaan muusta sisällöstä, ei se pystyisi paikantamaan eri intensiteettitasojen sadekuuroja puhumattakaan paikallisiin saderintamiin liittyvistä pyörteisistä tuuli-ilmiöistä. Toisaalta ilmavalvontatutkat voivat käyttää muitakin aaltoalueita kuin säätutkat, minkä ansiosta niillä tyypillisesti pystyy näkemään kauemmas horisontin taakse kuin säätutkilla. Sotilastutkiakin on kovin erilaisia riippuen siitä, mihin tehtävään kukin on tarkoitettu ja toisaalta käytössä on kovin eri sukupolvien laitoksia, joiden häiriönsietokyvyssä on eroja. Tutkaverkon tiheys on myös hyvin ratkaisevaa tältä kannalta.
 

fraatti

Hyperaktiivi

Itärajasta ei tule tuuliparatiisia

Kaakkois-Suomeen on kaavailtu tuulisähköön perustuvaa vetylaaksoa. Puolustusvoimat ei aio avata aluetta suurille tuulipuistoille.

Itä-Suomessa on odotettu ratkaisua, miten tuulipuistot ja puolustusvoimien tutkat sovitetaan yhteen itärajalla. Maan kaakkoiskolkan teollisuuskaupungeista on visioitu vetylaaksoa, joka tarvitsisi tuhansien tuulimyllyjen tuottaman puhtaan sähkön.
Tuulivoimalat häiritsevät puolustusvoimien ilmavalvontatutkien toimintaa. Selvitysmies, kenraali evp. Arto Räty on kartoittanut lokakuusta 2022 ”mahdollisia teknisiä ja toiminnallisia ratkaisuja”, joilla sekä itäisen Suomen tuulivoimarakentaminen että aluevalvonta olisivat mahdollisia.
Kolmen ministeriön tilaama selvitys valmistuu helmi-maaliskuun vaihteessa, kuukautta aiottua myöhemmin. Yksi johtopäätös on selvä.
”Ei ole olemassa sellaista uutta teknistä ratkaisua, joka poistaisi tuulivoiman tutkille aiheuttamat ongelmat”, Räty sanoo.
Kiinteitä kauko- ja liikuteltavia keskivalvontatutkia on sijoitettu ympäri maata. Tutkat valvovat noin 500 kilometrin päähän ja 30 kilometrin korkeuteen. Korkeat tuulivoimalat lapoineen ovat esteitä, jotka vaimentavat ja häiritsevät tutkasignaalia.
https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/...tutkahaittaa-mahdotonta-ratkaista-teknisesti/
 

tet

Hyperaktiivi

Itärajasta ei tule tuuliparatiisia

Taitaa olla jo investoijien mielissä muutos tapahtunut, kun vaikuttaa, että tuuliparatiisin sijaan tästä maan kulmasta onkin tulossa aurinkoparatiisi. Tämän tästä saadaan lukea uusista aurinkovoimakaavailuista, viimeksi tänään Lappeenrantaan kaavaillusta Euroopan suurimmasta aurinkovoimalasta. Noh, paneelit eivät tutkia häiritse...
 
Back
Ylös Bottom