Alapohjan kosteus

[wille12]

Hei, olen yrittänyt pähkäillä miten torjua alapohjan suuri kosteus. Salaojat ovat kunnossa, alapohjaan ei lammikoidu vesi vaan maaperä on kostea mikä nostattaa alapohjan alarakenteisiin vettä pisaroina. Rakenne on ontelolaatoista ja ontelolaatan alapuolella on paksu eristys, hajuja tai muitakaan haittoja ei ole asuintiloihin ilmestynyt. Sadevedet ja maan kallistukset ovat myös kunnossa.

Onko tästä nyt jotain massiivista haittaa ja kosteusvaurion riskiä asumiseen sillä en itse ole löytänyt netistä juuri ollenkaan tietoa betonisista alapohjista vain puurakenteisista joissa kosteusongelmat ovat ilmeisesti vakavampia?

 

[Espejot]

Kyllän toi on epätoivottava ilmiö, kosteus nousee kapilaarisesti. Eli tarvii ensisijaisesti kapilaarikatkon, esim lecasoraa, toisisjaisesti paremman tuuletuksen. Tuuletuksen ongelma on että se lisää kosteusrasitusta loppukesästä. Alapohjan kuivaamiseen kuluu usein myös lämmitys. Kannataako asialle tehdä jotain... tiedustelin asiaa jossain vaiheessa rakennesuunitelijalta ja tämän hetken tiedon mukaan asialle ei kannata tehdä mitään mutta rakennusvaiheessa asia kannattaa huomioida.


Sisäilmayhdistys ry: Ryömintätilan maapohjassa on yleensä aina jonkin verran mikrobikasvua. Ryömintätilassa on poikkeuksellisen paljon/ haitallisessa määrin mikrobikasvua kun:

• Ryömintätilaan on jätetty muottilautoja tai muuta orgaanista rakennusjätettä.
• Ryömintätilan maapohja sisältää orgaanista ainesta, humusta yms.
• Maaperän kosteustuotto on liiallinen
• Ryömintätilan ilmanvaihto on puutteellinen

 

[pamppu]

Mulla on umpikalliolla ontelolaattapohja. Maasta ei mitään tule, eikä sadevesiä tms. Se nyt vaan on kesäisin sellainen että vesi melkein tippuu. Kesällä on vaan ilmassa paljon kosteutta ja pienikin ilman vaihtuminen vetää sen kosteuden sinne ja kylmentessä tiivistyy.

Tavattoman vaikea sitä olisi kuivata. Sähköinen taistelu luontoa vastaan. Siksi se pohja on kivimateriaalia, vailla puuta tai muuta kosteusherkkää. Voiko sille sille sitten mitään? Onko sillä mitään väliäkään? Väitän että sillä ei ole mitään väliä, kivimateriaalit kestää kyllä. En ole menettänyt yöunia tuon takia, eikä 20 vuoden aikana mitään haittaa ole tullut noteerattua.

 

[Ton1A]

Perusfysiikkaa... Ulkoilman sisältämä vesihöyryn osuus (absoluuttinen kosteus) on kaikkialla sama, siis samalla ajanhetkellä jos vain ilma saa vaihtua. Kun jossakin on jokin pinta jonka lämpötila on alempi kuin ulkoilman kastepisteen lämpötila, niin siihen kondensoituu vettä, pakkasella härmistyy huurua. Ilmiö on ihan sama kuin vaikkapa kun elokuussa otat kaljapullon jääkaapista, hetken päästä se itkee vettä.

 

[Espejot]

Ongelma on että miten taklata perusfysikka. Vaihtoehtoja on useita: kosteusrasituksen pienentäminen (kapilaarikatko, eristäminen, ilmanvaihto anturin mukaan jne jne. Esim alapohjan eristys styroksilla toimii myös kapilaarikatkona. Suojelee ontelolaattaa mutta ei maan siäistä sokkelia. Jos fysiikkaa ei saa taklattua niin sitten voi yrittää puuttua oireisiin, jos sellaisia on. Jos on betonista pohjat niin ilmanvaihdolla saa alipaineen ja mikä pienentää vuotoja huoneilmaan että se on yksi lähestymistapa. Alipaineesta on sitten hyötyä radoniin jne. Selkeää konsensusta asiaan ei ole. "Ongelmaa" on ruotsin puolella puitu enemän.

 

[maanma]

LaittIsin kosteuden tunnistavan puhallin ratkaisun. Wifi lämpötila ja kosteus anturin seurantaa varten. Ehkä jopa Smart wifi pistoke, jonka puhaltimen käynnistys toiminta perustuu anturin rajoihin.
Pax puhaltimia käyttäisin koska ovat energia taloudellisia.

 

[wille12]

Tuolla olikin puhallin hetken aikaa torjumassa kosteutta, mutta tiiviin rakenteen takia ei saanut korvausilmaa juuri ollenkaan ja se synnytti taas alapohjaan "tyhjiön"

 

[Nihan]

Tuolla olikin puhallin hetken aikaa torjumassa kosteutta, mutta tiiviin rakenteen takia ei saanut korvausilmaa juuri ollenkaan ja se synnytti taas alapohjaan "tyhjiön"

Eikö siellä siis ole lainkaan tuuletusaukkoja?

Aloittaisin kyllä olosuhteiden mittaroinnista, eli lämpötilaa ja kosteutta mittaavat anturit alapohjaan ja tiedon keruu ja analyysi sen pohjalta. Mulla on Netatmo hoitanut tuota useamman vuoden. Omassa kalliopohjaisessa alatilassa ei kosteus nouse liikaa, sitä voi käyttää jopa orgaanisen rojun varastona.

 

[Italian ihme]

Eikös RT kortti totea asiasta, että betoniset alapohjarakenteet tehdään sietämään kohonnutta kosteutta, joten jos ongelma on jossain rajoissa eikä vesi lammikoidu ja ilma vaihtuu niin asia on lyhytaikainen. Talvihan se sitten kuivattelee.

 

[Tunturi]

Kaverille eristettiin uretaanilla koko ryömintätilan pohja ja parannettiin tuuletusta. Kosteutta nousi maasta niin, että vesi valui seiniä pitkin.

 

[Espejot]

Kaverille eristettiin uretaanilla koko ryömintätilan pohja ja parannettiin tuuletusta. Kosteutta nousi maasta niin, että vesi valui seiniä pitkin.

Oliko uusi talo? Uusien talojen ongelma on että lämpövuodot pienentyneet niin alapohja kylmenee. Uretaani toimii kyllä kapilaarikatkona mutta vasta pinnassa eli estää kosteuden haitumisen ilmaan. Mutta lienee helpompi toteuttaa kuin vanhan tavaran pois imeminen ja lecasoran puhallus. Riippuen mitä tavaraa siellä alapohjassa on.... meillä on pestyä singleä ja reunoilla styroksia. Lecasora olisi nyt mun valinta.

 

[wille12]

On täällä siis vilpen tuuletuspaalut, savimaalle tehty 2013 paalujen varaan ja maatäyttö silloin tehty asianmukaisesti.

Tuuletinta kokeiltiin siten että kaikki tuuletuspaalut tukittiin ja puhallin puhallin kosteaa ilmaa ulos, ei tästä kuitenkaan mitään suurta vaikutusta ollut joten palattiin painovoimaiseen tuuletukseen.

 

[wille12]

Routa ja styrox eristykset sokkelin ulkopuolella

 

[Tunturi]

Oliko uusi talo? Uusien talojen ongelma on että lämpövuodot pienentyneet niin alapohja kylmenee. Uretaani toimii kyllä kapilaarikatkona mutta vasta pinnassa eli estää kosteuden haitumisen ilmaan. Mutta lienee helpompi toteuttaa kuin vanhan tavaran pois imeminen ja lecasoran puhallus. Riippuen mitä tavaraa siellä alapohjassa on.... meillä on pestyä singleä ja reunoilla styroksia. Lecasora olisi nyt mun valinta.

Taitaa olla 80-luvulta. Reunoilta korkea ryömintätila, mahtuu osin kävelemään. Keskellä iso maakasa. Rinteessä, vettä valuu paljon. Imuauto otti paljon maata pois ennen uretaanin laittoa.

 

[kotte]

Vaihtoehtoja on useita: kosteusrasituksen pienentäminen (kapilaarikatko, eristäminen, ilmanvaihto anturin mukaan jne jne.

Ilmanvaihdon lisääminen talvella yleensä vain pahentaa tilannetta, koska jäähdyttää alapohjaa. Olennaista on saada alapohja talvella lämpimämmäksi ja sen ohelle minimaalinen ilmanvaihto, joka ei laske olennaista alapohjan lämpötilaa. Alapohja kuivuu talvella hyvin vähäiselläkin ilmanvaihdolla, jos lämpötila pysyy riittävän korkeana. Parempi lämpöeristys sivuille on yleensä edullista, mutta sivujen eristys pitäisi lisätä ulkopuolelle, jotta muuri ei johda kapillaarista kosteutta ylöspäin niin, ettei sitä mikään kuivata. Kapillaarikatkon rakentaminen on tietenkin hyödyllistä, jos tuo onnistuu (eikä tämä ole sama asia kuin kapillaarikatkon ja lämmöneristeen yhdistelmä pohjalla).

Kesäaikainen tuuletus on yleensä hyväksi jopa erittäin voimakkaana, kunhan se tehdään oikein. Eli tuuletus on syytä alkaa jo alkukesästä ja painottaa kuiville ja lämpimille keleille. Alapohja pitäisi saada lämpenemään kauttaaltaan ennen loppukesän ja alkusyksyn kosteita kelejä. Alas lisätty eristys harvemmin palvelee tätä olennaista alapohjan alkukesään painottuvaa luonnonenergialla katettavaa lämmittämistarvetta.

Koneellinen kuivatus on oma lukunsa ja toimii sekin, jos alapohjan eristys sivusuuntaan on hyvä ja kuivain on oikean tyyppinen, eli toimii kaikilla keleillä ja lämpötiloilla. On myös olennaista minimoida alapohjan ilmanvaihto ja mielellään hiukan alipaineistaa sitä tuossa tilanteessa.

 

[wille12]

Alapohjan lämpötila on nyt kovillakin pakkasilla pysynyt noin 8 asteen tietämillä. Eristys on sokkelin ulkopuolella.

 

[maanma]

Piikkauskonneella ja poralla lisäreikiä. Ei ole muita vaihtoehtoja. Yksi 125 reikä per 40m2 on mun näkemys. Sitten imu pohjois puolelta ulos. Imu ei kannata jos ulko kosteus on lähes sama.

 

[maanma]

Uretaani imee kosteutta enemmän kuin xps.

 

[Espejot]

Ilmanvaihdon lisääminen talvella yleensä vain pahentaa tilannetta, koska jäähdyttää alapohjaa.

Kosteuden kannalta juuri päinvastoin koska talvella ilmanvaihto vie kosteutta enemmän kun tuo. Alapohjassa ilmanvaihdon ongelma on nimen omaan kesällä kun kosteaa ilmaa tulee sisälle.

 

[wille12]

Kyllä tuolla ilmakosteus on nyt myös 100% ja seinät itkee alapuolelta. Tuuletuspaalut ovat myös melkein kaikki ihan märkiä.

 

[kotte]

Kosteuden kannalta juuri päinvastoin koska talvella ilmanvaihto vie kosteutta enemmän kun tuo.

Pitää paikkansa niin kauan kuin ilmanvaihdon kuivattava vaikutus voitaa sen jäähdyttävän vaikutuksen. Alapohjan kylmentäminen alla olevien maakerroksineen ulkolämpötilaan takuuvarmasti pahentaa tilannetta. Toisaalta hyvin vähäinenkin ilmanvaihto talvella kuivattaa erittäin hyvin alapohjaa, kunhan lämpötila pysyy huomattavasti ulkoilmaa lämpimämpänä. Pyöreästi lämpötilaeron kasvattaminen 10 asteella puolittaa suhteellisen kosteuseron.

 

[Nihan]

Mittarointi olisi tärkeää juuri sen takia että voitaisiin todentaa kokeilujen vaikutukset eikä kuvitella. Itse vedän alatilasta tällä hetkellä pilpillä ilmaa jolloin korvausilma tulee pihalta. Talvella ulkoilman absoluuttinen kosteus on alhainen eikä alatilan lämpökään ole mainittavasti laskenut. Olisiko se tämän talven kylmimmillä keleillä käynyt alle 8C. Suhteellinen kosteus alatilassa juuri nyt 71% ja lämpötila 8,9C.

 

[mimique]

Ohessa referenssiksi savimaalla olevan talon tuulettuvan alapohjan mittaroinnin tuloksia (mittausjakso kaksi vuotta). Alapohjan rakenteena 250mm Siporex ontelolaatta, sen päällä 150mm valu jossa lattialämmitysputket. Tuuletus sokkelissa olevien ritilöityjen aukkojen kautta, täytöt sepelillä. Eristys ylöspäin on heikohko, talvellakaan lämpötila ei juuri alle 10^oC laske - toisaalta kosteus pysyy hyvin aisoissa, kaikki on kuivaa.

 

[jou-ni]

Omakohtainen kokemus samankaltaisessa tilanteessa: https://lampopumput.info/foorumi/threads/rossipohja-riskirakenne.29182/page-2#post-396175

 

[wille12]

Harmi kun ontelolaatoista olevista alapohjista on netissä niin vähän tietoa, kaikki aina tuppaa keskisttymään vain puurakenteilla oleviin rossipohjiin, kosteutta alapohjassani on siitä ei pääse mihinkään. Näkyvää kasvustoa tai homeita ei ole havaittavissa. Ristiriitaisia tietoja tullut myös onko alapohjan betonin kosteuden nousu vaarallista yläpuolisille rakenteille, toiset sanoo että on ja toiset taas että ei.

 

[bungle]

Itse olen suunnitellut jo pitkään hankkivani adsorptiokuivaimen alapohjaan. Eli laite joka puhaltaa kostean ilman ulos (ilmana). Jotta se toimisi oikein, niin muut tuuletusaukot pitäisi tukkia. Pirun kalliita vaan. Alkaen 1000 € ja sitten toki vie sähköä, mutta kävisi vain silloin kun kosteus kohollaan.

 

[julli100]

jossain vaiheessa jotkut laittoivat ILPin ulkoyksikön alapohjaan. kesällä lämmittää ja talvella kuivattaa.

 

[wille12]

Tästä oli joku ihan lehti artikkelikin

 

[virtuaaliharri]

Tästä oli joku ihan lehti artikkelikin

Mm. tämä 14.12.2011 päivätty: https://rakennusmaailma.fi/ilmalampopumppu-ryomintatilassa/

Lisäksi muutama vanha keskustelu aiheesta:
- 3 Joulukuu 2012
https://lampopumput.info/foorumi/threads/ulkoyksikkö-alapohjaan.17427/
- 6 Tammikuu 2013
https://lampopumput.info/foorumi/threads/ilmalämpöpumppu-ryömintätilassa.17752/

Ja erään blogistin omia kokemuksia 22.11.2014:
https://pekkapoika.wordpress.com/2014/11/22/ilmalampopumppu-ryomintatilassa/

 

[Kamis]

Mm. tämä 14.12.2011 päivätty: https://rakennusmaailma.fi/ilmalampopumppu-ryomintatilassa/

Lisäksi muutama vanha keskustelu aiheesta:
- 3 Joulukuu 2012
https://lampopumput.info/foorumi/threads/ulkoyksikkö-alapohjaan.17427/
- 6 Tammikuu 2013
https://lampopumput.info/foorumi/threads/ilmalämpöpumppu-ryömintätilassa.17752/

Ja erään blogistin omia kokemuksia 22.11.2014:
https://pekkapoika.wordpress.com/2014/11/22/ilmalampopumppu-ryomintatilassa/

Tästä oli joku ihan lehti artikkelikin

Näissä kokeiluissa taisi olla tavoite saada ulkoyksikkö talvella lämpimämpään paikkaan kuin ulkona ja parantaa siten hyötysuhdetta.
Kuivaamista ei niinkään taidettu hakea. Tuossa blogissa mainittiin ” Myös kosteusprosentti on ryömintätilassa kohonnut mutta sillä ei ole ollut merkitystä betonirakenteissa.”
Lämpötilakin laski ryömintätilassa pakkaselle.

Ryömintätilaan on saatavilla lämpöpumpulla toimivia ilmankuivaimia jotka tiivistävät ilmassa olevan kosteuden vedeksi viemäriin johdettavaksi.

 

[julli100]

Täällä taisi jollain olla pumppu myös yläpohjassa.

 

[virtuaaliharri]

Näissä kokeiluissa taisi olla tavoite saada ulkoyksikkö talvella lämpimämpään paikkaan kuin ulkona ja parantaa siten hyötysuhdetta.
Kuivaamista ei niinkään taidettu hakea. Tuossa blogissa mainittiin ” Myös kosteusprosentti on ryömintätilassa kohonnut mutta sillä ei ole ollut merkitystä betonirakenteissa.”
Lämpötilakin laski ryömintätilassa pakkaselle.

Ryömintätilaan on saatavilla lämpöpumpulla toimivia ilmankuivaimia jotka tiivistävät ilmassa olevan kosteuden vedeksi viemäriin johdettavaksi.

Juu, tuo hyötysuhteen parantaminen on päällimmäisenä ollut niissä artikkeleissa ja kommenteissa mitä omiin silmiini on tarttunut. Ja tuo kosteusriskin mahdollinen kasvu puolestaan uskoakseni pääsyy, miksei ulkoyksiköitä enempää ole ala- kuin yläpohjiinkaan asennettu. Varmaan ILPun voisi suunnitella sellaiseksi, että se samalla kun sisätiloja lämmittää tai viilentää halutusti, niin pitäisi myös alapohjan kuivana, mutta sellaisesta en ole kuullut.

 

[julli100]

Kaikki reijät kiinni niin ei pitäisi tulla ylimääräistä kosteutta.

 

[bungle]

Ryömintätilaan on saatavilla lämpöpumpulla toimivia ilmankuivaimia jotka tiivistävät ilmassa olevan kosteuden vedeksi viemäriin johdettavaksi.

Itse mietin tuota adsorptiokuivainta juuri sen takia, ettei tarvi nestemäisen kanssa pulata. Senkun puhaltelee kosteuden ulos. Nyt on ollut kondensiokuivain ja välillä se oli viemärissäkin suoraan. Onko linkata näihin lämpöpumppukuivaimiin, mielellään niistäkin lukaisen.

 

[bungle]

Kaikki reijät kiinni niin ei pitäisi tulla ylimääräistä kosteutta.

Kai sen ilman olisi silti siellä hyvä vaihtua? Ja itselläni kosteutta nousee maasta suoraan. Kunnon kapilaarikatko joo, mutta ala nyt kaivaa tällästä 40-luvulla tehtyä kontillaan ja roudaa kamaa ulos jostain ahtaista portaista tai ehkä imemällä kissanluukusta. Puhallus (esim. KS420KAP) onnistuisi kyllä, mutta olisi ensin hyvä saada hieman lisää korkeutta.

 

[Kamis]

Itse mietin tuota adsorptiokuivainta juuri sen takia, ettei tarvi nestemäisen kanssa pulata. Senkun puhaltelee kosteuden ulos. Nyt on ollut kondensiokuivain ja välillä se oli viemärissäkin suoraan. Onko linkata näihin lämpöpumppukuivaimiin, mielellään niistäkin lukaisen.

Ei valitettavasti ole mitään tiettyä laitetta tiedossa.

Olen olettanut, että nuo kondensoivat alapohjan kuivaimet ovat lämpöpumpulla toteutettuja – tosin voihan kondensoivan kuivaimen toteuttaa lämmittämällä kostean ilman vaikkapa lämpövastuksella ja jäädyttämällä se lämmönvaihtimessa huone/alapohjan kylmemmällä ilmalla kuten vanhemmissa kondensoivissa kuivausrummuissa.
Halvempi rakentaa mutta sähköä kuluu luokkaa 2 kertaa enemmän.

Kut etsin noita kuivaimia niin löysin aiheesta AMK:n opinnäytetyön jossa pidettiin tuota absorboivaa kuivainta parempana kuin kondensoivaa.
Siinä mainittiin myös, että aluksi talotehtaat pyrkivät korjaamaan ryömintätilaongelmat pikaisesti: "Ryömintätiloihin asennettiin hankintahinnaltaan edullisia ja heikkolaatuisia kondenssiperiaatteella toimivia kuivaimia"
Mitähän ne ovat olleet?

https://www.theseus.fi/bitstream/ha...d=4016142F1CF986FA62F9524694F2544E?sequence=1

Jussi-Pekka Alander RYÖMINTÄTILAISEN ALAPOHJAN KONEELLINEN KOSTEUDENHALLINTA

Muokkaus: alapojan kuivain korjattu alapohjan kuivaimeksi

 

[Lampari]

Onko sulla wille12 lattialämmitys?

Ei liity alapohjan kosteuden vähentämiseen, mutta maanvaraisten laattojenkin tilanteessa tuntuu nykypäivänä olevan se ajatusmalli että antaa maakosteuden tulla, kunhan sen pääsee huoneilmaan haihtumaam mieluusti lattialämmityksen kirittämänä.

 

[kotte]

Olen olettanut, että nuo kondensoivat alapojan kuivaimet ovat lämpöpumpulla toteutettuja

Trotecilla (https://fi.trotec.com/shop/koneet/ilmankuivaimet.html) on ollut pari kondensoivaa adsorptiokuivainta mallistossa. Nuo ovat suhteellisen edullisia ja todella tehokkaita kompressorivehkeisiin nähden nollan tienoilla olevissa lämpötiloissa (joissa kompressorikuivaimen höyrystin jäätyy nopeasti ja laite sulattelee pääosan ajasta). On heillä myös poistoilmaan regeneroivia, mutta nuohan eivät ole halpoja. Toki myös erilaisia kompressorikuivaimia.

 

[BBF]

Onhan maanvarainenkin laatta kosteaa maata vasten eikä sitä sen kummemmin tuuletella tartte.

 

[kotte]

Onhan maanvarainenkin laatta kosteaa maata vasten eikä sitä sen kummemmin tuuletella tartte.

Jos on todellakin kosteaa maata vasten, niin tuuletus on nykyisten suositusten mukaan järjestettävä ylös sisätilaan (eli on valittava pinnoitteet, jotka päästävät ainakin kosteuden haihtumaan helposti sisälle).