Alapohjan kosteus

M

Mikki

Hyperaktiivi
BBF sanoi:
Onhan maanvarainenkin laatta kosteaa maata vasten eikä sitä sen kummemmin tuuletella tartte.
Klikkaa laajentaaksesi..

Kyllähän sitä yleensä tuuletetaan... ainakin meille asennettiin radonputkisto sepeliin kiertämään ja siitä putki katolle. Taisi olla about pakollisesta asentaa. Se kyllä tuulettuu luontaisesti sitä pitkin.

(ja toinen asia on sitten mun PILP "radon-imuri").
 
K

kaihakki

Vakionaama
BBF sanoi:
Onhan maanvarainenkin laatta kosteaa maata vasten eikä sitä sen kummemmin tuuletella tartte.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei välttämättä. Tein joku vuosi sitten viemärirempan meidän 60-luvun taloon. Piikkasin autotallin lattian auki ja kaivoin hiekat ja valurautaputket pois. Meillä toimivat salaojaputket n. 80 cm autotallin lattian alapinnasta. Hiekka on silloista sekahiekkaa suoraan jostain hiekkamontusta. On hienoa ja isoa kiveä. Veden pinnasta n. 50 cm ylöspäin oli hiekka märkää ja vähitellen kuivempaan suuntaan ja siitä ylöspäin täysin kuivaa. Betonilattian alla ei ole minkäänlaista kosteuskatkoa. Betoni valettu hiekan päälle. Autotalin lattia on aina täysin kuiva.
Elikkä, jos salaojat toimii ja ovat n. 80 sentin syvyydessä, ei betonilattia kastu.
 
T

Ton1A

Vakionaama
Perusfysiikka myös sanoo että ilman suhteellinen kosteus on 100% umpinaisessa tilassa (ei ilmanvaihtoa) jossa on vettä nestemuodossa. Eli kaikki vapaana oleva vesi pyrkii aina haihtumaan, kunnes joko vesi loppuu tai saavutetaan 100% suhteellinen kosteus
 
W

wille12

Jäsen
Lampari sanoi:
Onko sulla wille12 lattialämmitys?

Ei liity alapohjan kosteuden vähentämiseen, mutta maanvaraisten laattojenkin tilanteessa tuntuu nykypäivänä olevan se ajatusmalli että antaa maakosteuden tulla, kunhan sen pääsee huoneilmaan haihtumaam mieluusti lattialämmityksen kirittämänä.
Klikkaa laajentaaksesi..
On meillä, koko talossa, lattialämmitys jonka hoitaa vilppi!
 
Husky

Husky

Hyperaktiivi
Lampari sanoi:
Ei liity alapohjan kosteuden vähentämiseen, mutta maanvaraisten laattojenkin tilanteessa tuntuu nykypäivänä olevan se ajatusmalli että antaa maakosteuden tulla, kunhan sen pääsee huoneilmaan haihtumaam mieluusti lattialämmityksen kirittämänä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tämä vain sivuaa aihetta, mutta kun tuli puheeksi, niin pakko kysyä ( @Lampari ja/tai @kotte tai joku muu joka tietää):

Meillä koko talo isoa 33x33cm laattaa. Oletan, että tällainen pintamateriaali on exact sitä, mikä ei päästä kosteutta läpi sisätilaan.

Mikä mahdollisesti on seuraus vuosien saatossa, jos/kun tämä asia ei ole kunnossa?

Meillä salaojat on ok. Lattialämmitys aktiivisesti käytössä. Talon alla mahdollisesti hiekkaa. Piirustuksien mukaan pitäisi olla 20cm kapillaarikatko, mutta ketutti 90-luvulla, kun monet ammattilaiset ja "ammattilaiset" olivat vielä vakaasti sitä mieltä, että hiekka talon alla ja ympärillä on ok. Itse jo maalaisjärjelläkin tajusi ettei s--tana todellakaan ole.
Toinen puoli pihasta on varsin märkä, kun rinteestä tulee vesiä.

Olen vuosia märehtinyt, että mitä siellä laatan alla on ja tehnyt mieli yhden laatan kohdalta yrittää osua lattialämmityskaapeleiden ohi ja laatan läpi näkemään, mutta epäilemättä ei ole hyvä idea. Kunpa olisi joku muu keino saada selville.

Lisäkysymys: rakennusaikaisten valokuvien mukaan näyttäisi lattiavalun alla olevien styroksien alla olevan hiekkaa. Eikö niin, että kapillaarikatkosepeli pitäisi olla heti ko. styroksien alla, vai voisiko sepelin päällä olla hiekkakerros?
 
R

remykv

Vakionaama
Husky sanoi:
Tämä vain sivuaa aihetta, mutta kun tuli puheeksi, niin pakko kysyä ( @Lampari ja/tai @kotte tai joku muu joka tietää):

Meillä koko talo isoa 33x33cm laattaa. Oletan, että tällainen pintamateriaali on exact sitä, mikä ei päästä kosteutta läpi sisätilaan.

Mikä mahdollisesti on seuraus vuosien saatossa, jos/kun tämä asia ei ole kunnossa?

Meillä salaojat on ok. Lattialämmitys aktiivisesti käytössä. Talon alla mahdollisesti hiekkaa. Piirustuksien mukaan pitäisi olla 20cm kapillaarikatko, mutta ketutti 90-luvulla, kun monet ammattilaiset ja "ammattilaiset" olivat vielä vakaasti sitä mieltä, että hiekka talon alla ja ympärillä on ok. Itse jo maalaisjärjelläkin tajusi ettei s--tana todellakaan ole.
Toinen puoli pihasta on varsin märkä, kun rinteestä tulee vesiä.

Olen vuosia märehtinyt, että mitä siellä laatan alla on ja tehnyt mieli yhden laatan kohdalta yrittää osua lattialämmityskaapeleiden ohi ja laatan läpi näkemään, mutta epäilemättä ei ole hyvä idea. Kunpa olisi joku muu keino saada selville.

Lisäkysymys: rakennusaikaisten valokuvien mukaan näyttäisi lattiavalun alla olevien styroksien alla olevan hiekkaa. Eikö niin, että kapillaarikatkosepeli pitäisi olla heti ko. styroksien alla, vai voisiko sepelin päällä olla hiekkakerros?
Klikkaa laajentaaksesi..
Eikö lattiavalun alla oleva styrox myös kapilaarikatkon lisäksi katkaise kosteuden nousua lattiavaluun, olen ymmärtänyt että jos valun alla ei ole eristettä kosteus pitää päästä haihtumaan ylöspäin?
 
J

juhanahm

Aktiivinen jäsen
Kyllähän se kosteus tulee laatan saumoista läpi. Minulla kun on tilanne, että eriste on betonilaatan päällä niin lattia on tehty niin, että kuivuu ylöspäin jos on tarve. Toki en täysin ymmärrä miksi laattaa lämmitettäisiin hirveästi, koska lämpötila ero taas lisää diffuusiota.
 
L

Lampari

Jäsen
Husky sanoi:
Tämä vain sivuaa aihetta, mutta kun tuli puheeksi, niin pakko kysyä ( @Lampari ja/tai @kotte tai joku muu joka tietää):

Meillä koko talo isoa 33x33cm laattaa. Oletan, että tällainen pintamateriaali on exact sitä, mikä ei päästä kosteutta läpi sisätilaan.

Mikä mahdollisesti on seuraus vuosien saatossa, jos/kun tämä asia ei ole kunnossa?

Meillä salaojat on ok. Lattialämmitys aktiivisesti käytössä. Talon alla mahdollisesti hiekkaa. Piirustuksien mukaan pitäisi olla 20cm kapillaarikatko, mutta ketutti 90-luvulla, kun monet ammattilaiset ja "ammattilaiset" olivat vielä vakaasti sitä mieltä, että hiekka talon alla ja ympärillä on ok. Itse jo maalaisjärjelläkin tajusi ettei s--tana todellakaan ole.
Toinen puoli pihasta on varsin märkä, kun rinteestä tulee vesiä.

Olen vuosia märehtinyt, että mitä siellä laatan alla on ja tehnyt mieli yhden laatan kohdalta yrittää osua lattialämmityskaapeleiden ohi ja laatan läpi näkemään, mutta epäilemättä ei ole hyvä idea. Kunpa olisi joku muu keino saada selville.

Lisäkysymys: rakennusaikaisten valokuvien mukaan näyttäisi lattiavalun alla olevien styroksien alla olevan hiekkaa. Eikö niin, että kapillaarikatkosepeli pitäisi olla heti ko. styroksien alla, vai voisiko sepelin päällä olla hiekkakerros?
Klikkaa laajentaaksesi..
En ole ammattilainen joten tällaista foorumimutuilua tämä on.

Itsekään en usko että tuo kookkaan puoleinen laatta on mikään ongelma. Enemmän korostetaan että vesieristetyt tilat ovat niitä tiiviitä eivätkä päästä kumpaankaan suuntaan kosteutta läpi. Harvapa koko maanvaraista laattaa vesieristeellä vetelee. Lattialämmitys auttaa tässä laatan kuivattamisessa paljon.

Siihen en osaa sanoa juuta enkä jaata mitä voi koitua jos laatta pysyy kosteana eikä pääse kuivamaan ylöspäin. Jos sattuu olemaan kivitalo, niin luulisin että maanvaraisten laatan päällä olevien seinien pinnat alkaisivat alhaalta kupruta jos kosteutta nousee liiaksi. Tuo on ymmärtääkseni yksi yleinen oire. Puurakenteisissa sitten orgaanisen aineen kosteusongelmat.

Kyllä se sepeli pitäisi olla heti styroksin alla. Oman tietooni ei ole tullut sellaista ohjeistusta viimeisen parin kymmenen vuoden ajalta että sepelin päälle hiekkakerrosta tulisi laatan alle. Olennaista tuossa on se että eristeen tulisi olla kosteutta läpäisevää, esim EPS. Maakosteus pääsee ylös, mutta toisaalta jos siellä sattuu viemäri-/vesiputkia vuotamaan niin kosteus ei jäisi niin muhimaan.
 
J

juukeli

Aktiivinen jäsen
Meillä Älvärin alapohjassa (puurakenteinen rossi) on käytetty vanhan ajan tyyliä, eli tuuletusreiät kiinni kun järvet jäätyy, ja räppänät keväällä auki kun jäät lähtee järvestä. Eli logiikka on se että kun ulkona lämpimämpää mitä alapohjassa, tuuletuslävet auki, ja kun ulkona kylmempää mitä alapohjassa, tuuletusräppänät kiinni. Tässä tapauksessa toki alapohjan lämpötila aikapaljon alhaisempi mitä monilla tässä ketjussa, eli siellä nollan ja plus viiden välillä tyypillisesti näin talvella. Nyt esim. reilu kolme astetta lämmintä ja kosteusprosentti 70.

Tulee muuten tästä keskustelusta mieleen taas se ettei pidä rossipohjaa tuomita riskirakenteena, sillä sekin voidaan toteuttaa niin monella eri tavalla. Meillä ei ainakaan ole viiteen vuoteen ollut minkäänlaisia kosteusongelmia tuon kanssa.
 
Luukku

Luukku

Vakionaama
juukeli sanoi:
Tulee muuten tästä keskustelusta mieleen taas se ettei pidä rossipohjaa tuomita riskirakenteena, sillä sekin voidaan toteuttaa niin monella eri tavalla. Meillä ei ainakaan ole viiteen vuoteen ollut minkäänlaisia kosteusongelmia tuon kanssa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tässä talossa vanhin osa rossipohjasta on vuodelta 1920 ja uudempi 1956. Ei ongelmia.
 
M

M-J-B

Aktiivinen jäsen
Oma mielipiteeni on, ettei rossipohjaista taloa kannata rakentaa monttuun eikä suolle. Kuiva rakennuspaikka, riittävän korkea sokkeli ja riittävä tuuletus niin on toimii. Jos rakennuspaikan takia pitää vesieristeiden, kuivatusten, pumppujen ja lämmitysten kanssa pelata, niin rakentaa sitten vaikka maanalaisen kellarikerroksen tai lämmintä tilaa maanvaraiselle laatalle.
 
HiTec

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
juukeli sanoi:
Tulee muuten tästä keskustelusta mieleen taas se ettei pidä rossipohjaa tuomita riskirakenteena, sillä sekin voidaan toteuttaa niin monella eri tavalla. Meillä ei ainakaan ole viiteen vuoteen ollut minkäänlaisia kosteusongelmia tuon kanssa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Meillä pikkasen erilainen Älvsbyn rossipohja-ratkaisu, eikä tosiaan ole sitä kosteutta mökin alapohjassa näkynyt :D

290720101251.jpg
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom