Tuohan se oikeastaan on noiden kiinteiden idea myyjän kannalta. Ostaja saa mielenrauhaa/ennustettavuutta.Onko joku ns kiinteä ollu joskus pörssiä edullisempi, parin vuoden tarkastelujaksolla?
Viimevuonna oli poikkeus?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Tuohan se oikeastaan on noiden kiinteiden idea myyjän kannalta. Ostaja saa mielenrauhaa/ennustettavuutta.Onko joku ns kiinteä ollu joskus pörssiä edullisempi, parin vuoden tarkastelujaksolla?
Viimevuonna oli poikkeus?
Tämä just mul mielenpäällä, et onko joskus ees ollu järkevää hintaa vs pörssi?Jos sähköyhtiön hinnoitteluarvio on oikein, niin täällä olisi 9,36 c/kWh tähän asti tammikuu sis. marginaalin. Pörssissä oltu 1.1 —> En ole vaihtamassa vähään aikaan pois, ennenkuin määräaikaisia saa järkevämmällä hinnalla…
Joo, vuodenvaihteeseen asti olin tyytyväinen määräaikaiseen 4,49 c/kwh. Nyt yllättävän tyytyväinen pörssihintaanTämä just mul mielenpäällä, et onko joskus ees ollu järkevää hintaa vs pörssi?
Kyllä tuskaili. Viimeinen niitti oli kun piti laittaa kattila tulille jo marraskuussa kun sähkön hinta karkasi lapasesta. Muutenkin, kyllä se vähän nirhasi VILP:n COPia vuosien mittaan, kun piti taituroida sähkön hinnan mukaan myös. Ensimmäinen rasti ratkaistavaksi on (etukäteen, rajoitteena niiden yleensä 24 kk kiinteähintaisten päättyminen) milloin kannattaa jättäytyä spottisähkön varaan.Eikös @Kellarinlämmittäjä tuskaillu joskus aikanaan pörssisähkön kalleudesta?
On, juuri paraillaan ja reilusti. Muistaakseni -22 olisi ollut yli 2x kalliimpi spotilla ja tämä vuosi on alkanut vielä huonommin spotin kannalta.Onko joku ns kiinteä ollu joskus pörssiä edullisempi, parin vuoden tarkastelujaksolla?
Viimevuonna oli poikkeus?
10v soppareita ei ole koskaan näkyny, kyllä vertailut pitää tehdä tyypillisillä aikajaksoilla 1-3vuotta.Entä 10+v vs nyt aikaväli?
Helenillä oli ennen webivekotin ( flash.. ) joka osasi näyttää niiden omat julkiset ( hinnasto ) tuotteet omilla kulutuslukemilla - ja siihen sai syöttää omatkin arvot kilpailijan tarjouksista. Puoliksi tiskin alta kaivettavia Helenin kiinteitä ja edullisia soppareita se ei tuntenut, ne piti itse naputella myös.10v soppareita ei ole koskaan näkyny, kyllä vertailut pitää tehdä tyypillisillä aikajaksoilla 1-3vuotta.
Kuten sanoin niin lillukan varsia ne on ollut mitä spotilla on säästäny.
2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | |
| kWh | 8031 | 7685 | 8043 | 8988 | 9228 | 8783 | 8702 | 9137 | 8629 |
| Energia | 386 € | 339 € | 348 € | 417 € | 531 € | 594 € | 328 € | 661 € | 1 422 € |
| Siirto | 504 € | 508 € | 503 € | 578 € | 584 € | 609 € | 558 € | 567 € | 495 € |
| Yhteensä | 890 € | 847 € | 851 € | 995 € | 1 115 € | 1 203 € | 886 € | 1 228 € | 1 917 € |
| Energia/kWh | 0,048 € | 0,044 € | 0,043 € | 0,046 € | 0,057 € | 0,068 € | 0,038 € | 0,072 € | 0,165 € |
| Siirto/kWh | 0,063 € | 0,066 € | 0,062 € | 0,064 € | 0,063 € | 0,069 € | 0,064 € | 0,062 € | 0,057 € |
| Yhteensä/kWh | 0,111 € | 0,110 € | 0,106 € | 0,111 € | 0,121 € | 0,137 € | 0,102 € | 0,134 € | 0,222 € |
Näillä näyttäis olevan vaihesiirtoa, kiinteät nousi jälkeenpäin kun spotti oli jo noussut ja nyt toisinpäin kiinteät laskee perässä... ihan sinänsä itsestään selvyys. Nyt -23 voi olla tiettyä puutetta hyvän kiinteän tarjonnassa kun ovat ylivarovaisia tarjoamasta tappiollisia kiinteitä kun juuri ovat päässeet/pääsevät niistä eroon. Tuskin kilpailua niin paljon syntyy että luita myöten tulisi tarjolle.Näitä joutuu siis seuraamaan. Tuskin tällä hetkellä mistään saa kiinteää sopparia joka pärjäisi tämän kuun pörssihinnoille - täytyy odotella, niiden hinnat ovat aika jyrkässä laskusuunnassa, mutta tämän kuun pörssihintaan ( n. 9 snt veroineen ) rakoa on vielä monta senttiä. Jos tuo OL3 lähtee Helmikuun alkupuolella tulille ei tarvitse enää niin kovaa tuullakaan että hinnat pysyvät maltillisina ja pörssisähkö edelleen parhaana.. Enkä haluaisi veikata milloin joku saa aikaiseksi kiinteän sopparin joka on sitä halvempi, mutta seuranta on päällä.
Samaa tahtia kellot lyöneet paitsi 2022:Jos joltain määräaikaisia sopimuksia suosineelta löytyy vastaavaa dataa, niin olisin kiitollinen.
Muistelisin, että joskus kymmenisen vuotta sitten pörssisähkö olisi ollut kiinteähintaisia edullisempaa useamman vuoden, mutta sitten alkoi tulla suunnilleen vastaavan tason kiinteähintaisia vuoden, kahden sopimuksia, jolloin siirryin itsekin kiinteähintaiseen kulutuspisteissä, joissa asialla oli merkitystä. Sitten vielä oli noita ylilyöntejä vuosien 2016...2017 paikkeilla, jolloin ajatukset pörssisähkön käytöstä karisivat lopullisesti.Samaa tahtia kellot lyöneet paitsi 2022:
Mullakin on tuossa jossain kohtaa spot pari vuotta tjsp.
Riippuu aivan siitä, pystytkö varmistamaan, etteivät omat kustannuksesi nouse, koska kannat tuon riskin kokonaan. Sähkökauppiaan kustannuksista lähes 100% perustuu välitettävän sähkön hintaan (ja loput sitten oman byrokratian kustannuksia ja rahoitusriskejä). Jos tuo ostettavan sähkön hinta on jotakin muuta kuin yleinen tukkuhintataso, sitten pohjana on jonkintasoinen keinottelu (mikä on tietenkin vähemmistömenettelynä ymmärrettävää, mutta päähankintamenetelmänä osoitus järjestelmän vinoutuneisuudesta).Yrittäjänä voisin itsekkin tarjota asiakkaille hieman halvempaa hintaa jos he sitoutuvat ostamaan 24kk vs. muutaman kuukauden.
En sanoisi noin. Suurimmalla osalla sähkökauppiaista on vahva kytkös omaan tuotantoon ja tarve varmistaa sen myynti itselle riittävään hintaan, vaikka muodollisesti sähkö kiertääkin pörssin kautta.Sähkökauppiaan kustannuksista lähes 100% perustuu välitettävän sähkön hintaan (ja loput sitten oman byrokratian kustannuksia ja rahoitusriskejä).
Eihän sieltä pörssin kautta pysty mitenkään eksaktisti omaa tuotantoa kierrättämään. Sähkö ostetaan pörssistä, ei itseltä. Ja se myydään pörssiin, ei itselle. Hinnan määräytymiseen vaikuttavat toki omat osto- ja myyntitarjoukset, mutta tasa-arvoisesti muiden tarjousten kanssa. Ei myyjäyhtiö voi pörssisähkön hintariskiä välttää sillä, että oma tuotantoyhtiö myy sähköä samaan pörssiin. Ostohinnan voi lopulta määrittää joku aivan muu yhtiö, ja se oma myyntitarjous voi jäädä vaikka hyväksymättä.En sanoisi noin. Suurimmalla osalla sähkökauppiaista on vahva kytkös omaan tuotantoon ja tarve varmistaa sen myynti itselle riittävään hintaan, vaikka muodollisesti sähkö kiertääkin pörssin kautta.
Kuinka monta % lopulta Suomen sähköstä ei mene noin? Edes ulkomailta tuotu ei tuosta poikkea juurikaan, koska tulee pääosin Ruotsista, jossa on samat Fortum ja Vattenfall, jotka sitten Suomessa myyvät.
No, jos tuottajat myyvät jollakin muulla kuin tukkuhinnalla, asia on vain siirretty jonnekin muualle. Kun esimerkiksi ydinvoimalan rakentaminen kestää 10 ... 20 vuotta, on vaikea nähdä, miten hinnan määräytyminen jotenkin muutoin kuin tukkuhinnan perusteella olisi liiketoiminnan kannalta perusteltua. Jonkin pienen aloittelevan tuotantoyhtiön kohdalta asenteen ymmärtää, jotta lainakorkojen tai bullet-lainojen takaisinmaksu voidaan paremmin varmistaa. Fortumin ja Helenin kaltaisten yhtiöiden kohdalla syytä voisi pikemminkin hakea omistupohjasta, eli kun pääosa omistuksesta ei ole kapitalisteilla, vaan poliitikkojen huomassa, kaikenlaiset näennäiset liiketoiminnan kannalta pelkkää riesaa ja lisäkustannuksia aiheuttavat kriteerit nostavat päätään perimmäisenä päätöksentekokriteerinä.En sanoisi noin. Suurimmalla osalla sähkökauppiaista on vahva kytkös omaan tuotantoon ja tarve varmistaa sen myynti itselle riittävään hintaan, vaikka muodollisesti sähkö kiertääkin pörssin kautta.
Mitä väliä sillä on Fortumin kannalta mikä pörssihinta on siltä osin, kun sen ostaa oma yhtiö myydäkseen?Eihän sieltä pörssin kautta pysty mitenkään eksaktisti omaa tuotantoa kierrättämään. Sähkö ostetaan pörssistä, ei itseltä. Ja se myydään pörssiin, ei itselle. Hinnan määräytymiseen vaikuttavat toki omat osto- ja myyntitarjoukset, mutta tasa-arvoisesti muiden tarjousten kanssa. Ei myyjäyhtiö voi pörssisähkön hintariskiä välttää sillä, että oma tuotantoyhtiö myy sähköä samaan pörssiin. Ostohinnan voi lopulta määrittää joku aivan muu yhtiö, ja se oma myyntitarjous voi jäädä vaikka hyväksymättä.
Sama koskee montaa muutakin toimialaa, esimerkkinä rakennusala ei sielläkään (aikaisemmin) ole kustannuksia sidottu rakentamisen/teräksen indeksiin jne. vaikka hankkeet ovat pitkiä.Riippuu aivan siitä, pystytkö varmistamaan, etteivät omat kustannuksesi nouse, koska kannat tuon riskin kokonaan. Sähkökauppiaan kustannuksista lähes 100% perustuu välitettävän sähkön hintaan (ja loput sitten oman byrokratian kustannuksia ja rahoitusriskejä). Jos tuo ostettavan sähkön hinta on jotakin muuta kuin yleinen tukkuhintataso, sitten pohjana on jonkintasoinen keinottelu (mikä on tietenkin vähemmistömenettelynä ymmärrettävää, mutta päähankintamenetelmänä osoitus järjestelmän vinoutuneisuudesta).
Juu, ostajat pitävät puolensa ja varsinkin suuret yritykset. Tiedän kokemuksesta, miten vaikeaa tuo tilanne välillä on pienelle toimijalle tilanteessa, kun kustannuksia on välistä vaikea pitää hanskassa, mutta vaihtoehtoja ei ole, jos meinaat sopimuksen saada tuollaisilta ostajilta.Sama koskee montaa muutakin toimialaa, esimerkkinä rakennusala ei sielläkään (aikaisemmin) ole kustannuksia sidottu rakentamisen/teräksen indeksiin jne. vaikka hankkeet ovat pitkiä.
Sähkönmyyjä pystyy käsittääkseni suojaamaan hintaa ostamalla futuureja (keinottelu?), siinä missä rakennusurakoitsija tekee osan hankinnoista etukäteen.
Pitkällä jaksolla ei taida odotusarvoisesti olla eroa, jos hinnoittelu on kohdallaan, kummalla kaupat sovit. Toki vaikkapa ydinvoiman kohdalla hinta on tiedossa aika tarkkaan jopa vuosiksi, jolloin olisi mielekästä suojatua mahdollisten laskevien hintojen varalta. Toisaalta, jos omistaisit OL3:n kaltaisen laitoksen yksinään (nythän se on eräälaisen osuustoimintaliikkeen omistama ja tämän omistajat vasta ovat kaupallisia toimijoita) ja tuollainen vikaantuisi pitemmäksi jaksoksi, tämä johtaisi vääjäämättä sähkön pörssihinnan kohoamiseen. Jos olisit suojannut OL3:n tuotantoa vastaavan määrän sähkönmyyntisopimuksia, joutuisit tässä tapauksessa a) asettamaan vakuuksia kohonneen pörssihinnan ja sidotun myyntihinnan väliselle hintaerolle (jos tuo on positiviinen), b) menettäisit laitoksen tuoton (eli korvaava sähkö menee kohdan a-perusteella pörssihankintana), c) maksamaan mahdolliset laitoksen korjauskulut (jollei saada vakuutuksista). Odotusarvoisesti pientä etua vastaan siis sitoudutaan suurempaan riskiin, kuin jos olisikin myyty pörssihinnalla ja riskinä olisi vain kohta c. Asiakkaathan vastaisivat tällöin kohdan b lisäkuluista eikä kohta a olisi agendalla lainkaan.Luulisi tuon olevan hyvää liiketoimintaa sellaisille tuotantolaitoksille missä tuotantokustannus ovat stabiilit ja hyvin ennustettavaissa, muuten heidän tulokassavirta on ns. "tuulivoiman armoilla".
Vai ymmärränkö tuon väärin?
Niin, alitarjontatilanteessa toki olisi ollut mahdollista nylkeä suurempiakin voittoja viime vuonna ravintoketjun onnettomilta asiakkailta. Yleisesti ottaen myynti vanhojen sopimusten hintatasollakin on tarjonnut kohtuullisen mutta tylsän pääoman tuoton. Lopulta taitaa olla, että sähköbisneksessä vain pelurit ovat saaneet näpeilleen ja menettäneet konkreettisesti jotain.Roots graafin mukaan sähköyhtiöt ovat onnistuneet hyvin kiinteähintaisten sopimusten hinnoittelussa, poislukien 2022.
Tarkoitatko tällä sähkön myyntiä suurille kuluttajille kuten esim. terästehtaille jne.?mutta melkein alkoi jo näkyä tietynasteisia massapsykoosin merkkejå sähkön myyjien odotusten osalta, eli laskevien hintojen puolesta kaikki löivät vetoa.
En oikeastaan tarkoita ja ymmärrän paremmin sähkön myyntiä kiinteällä hinnalla näille ja jopa pörssisähköön nähden hiukan halvemmallakin, koska terästehdashan on pitkäaikainen investointi, kuluttaa sähköä tasaisesti ja aika ennustettavalla kuormalla (silloin, kun sähkömarkkinat toimivat normaalisti ja talous pyörii muutenkin kunnolla). Terästehdas myös sitoutuu ostamaan tietyn määrän, jos on sovittu sille erälle kiinteä hinta. Investointi vaikkapa ydinvoimalaan on aivan vastaava pitkäaikainen sijoitus ja on sekä ydinvoimalan että terästehtaan omistajan intressi solmia pitkäaikainen toimitussopimus, joka tasaa investoinnin riskejä (tietylle osuudelle tuotetusta sähköstä on hyvin varma menekki ja tuolle osuudelle on vastavuoroisesti sovittu kiinteä hinta).Tarkoitatko tällä sähkön myyntiä suurille kuluttajille kuten esim. terästehtaille jne.?
Täällä 12kk ja 24kk sopimuksilla vuosien varrella selvitty tällaisilla sähköenergian hinnoilla. Kuukausimaksut ovat olleet 1€ tai 0€.. Siirtomaksut ei tässä nyt mukana. Sopimukset hankittu seuraavan jatkoksi yleensä 6kk ennen tai hyödynnetty esim. Black friday tarjousta. Vaatii aina hiukan valveutuneisuutta ennen sopimuksen päättymistä. Seuraava sopimus olisi hyvä, jos 10senttiin saisi kesän aikana lyötyä lukkoon.Jos joltain määräaikaisia sopimuksia suosineelta löytyy vastaavaa dataa, niin olisin kiitollinen.
Tässä omat ja kk-maksut myös 0-1,00€/kk, ei siirtomaksujaTäällä 12kk ja 24kk sopimuksilla vuosien varrella selvitty tällaisilla sähköenergian hinnoilla. Kuukausimaksut ovat olleet 1€ tai 0€.. Siirtomaksut ei tässä nyt mukana. Sopimukset hankittu seuraavan jatkoksi yleensä 6kk ennen tai hyödynnetty esim. Black friday tarjousta. Vaatii aina hiukan valveutuneisuutta ennen sopimuksen päättymistä. Seuraava sopimus olisi hyvä, jos 10senttiin saisi kesän aikana lyötyä lukkoon.
2016 5,4sent
2017 4,2
2018 4,2
2019 3,99
2020 4,98
2021 3,98
2022 4,99
2023 4,99
Pörssihintaa he eivät tiedä 24kk etukäteen, mutta esim. Helen, Vattenfall ja Fortum varmasti tietävät aika tarkasti tuotanto- ja hankintakustannukset.Sen sijaan vaikkapa lämmityssähkön myynti kuluttaja-asiakkaalle määräaikaisella kiinteällä hinnalla ja etenkin pörssihintaa edullisemmin tai edes samalla hinnalla kummastuttaa paljon enemmän itseäni
Hyvä noita on tarjota, jos usko sähkön hintojen alenemiseen on riittävän voimakas (mikä perusteltua onkin, jollei jotakin odottamatonta satu; missä tapauksessa pyydetäänkin veronmaksajia apuun, mihin populistipoliitikot kernaasti suostuvatkin, kuten äskettäin muutamaan otteeseen).ei tuollaista sopimusmuotoa muuten (edelleen) tarjottaisi.
varmasti vaihto tuohon suuntaan onnistuisi mutta paluuta ei ole.Onko Oomilla helppo vaihtaa toistaiseksi voimassa oleva soppari toisen tyyppiseen, vaikka pörssisähköön ilman kuluja? Tuntuis kuitenkin se pörssisähkö olevan nyt järkevin kun noita hintoja kattoo,ja tuskin enää tänä talvena mitään sähköpulaa tulee.