Porakaivoveden suodatuslaitteisto

[Valpa]

Toivottavasti se allaskaappi ole ainut paikka sillä se ei ole oikea paikka tämmöiselle. Itse laitoin altaan päälle, tai paremminkin altaan suodattimen alle.

Vasemmalla oma vesilaitokseni semmoisena kuin sen tapasin ja oikealla kuten se nyt näyttää.

katso liitettä 85082

Omaan mökkiin sain suodattimen tammikuussa. Tuohon se täytyi laittaa.

 

[jmaja]

Mikäs teillä on noissa 10" suodattimissa sihtikoko ja vaihtoväli?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Siinä ei sitten muu auta kuin huolella astiaa ja rättiä alle kun tuota availee.

Sihtikoko on vähän arvoitus noissa mitä nyt on käytössä @jmaja. Avaamattomat ovat näkäjään 50 mikronin pestäväksi mainostetulla sihdillä.
Suodattimia on kahden mallisia: semmoisia missä on yhtenäinen sihtipinta tukikehikon päällä ja sitten tuommoisia kuin omassa kuvassani missä sihti on valettu tukikehikkoon molemmin puolin. Vapaassa pinta-alassa on iso ero. Tuommoinen lokerikkopintainen on vaikeampi pestä. Sileä lieriö on helppo vetäistä kädessä. Kestää vuosia käytössä. Vettähän se ei mitenkään paremmaksi muuta mutta roskat se kyllä poistaa.

Semmoinen ehkä 30-50 m³ tuosta menee vettä läpi. Alkaa näyttää vähän rumalta ja sitten nostaa paine-eroa. Tavaraa siinä on hyvin vähän. Valkaistuksi nuo saa kun laittaa likoon kuumaan konetiskiaineveteen. Sitä varten on sopivia lasitölkkejä mihin tuommoinen juuri mahtuu likoon.

 

[Lappanen]

Mikäs teillä on noissa 10" suodattimissa sihtikoko ja vaihtoväli?

Mulla karkea pestävä 60 um ja sen jälkeen hieno vaihdettava 10 um. 6 kk olisi meillä sopiva vaihto/pesuväli, mutta viimeksi meni 9 kk. Aika mustanruskeita ovat jo 6kk jälkeen. Talon päässä vielä 10 um aktiivihiilisuodatin, tuo on tollanen vähän "optional" kun toi oli alkuun ainoa suodatinpesä kun jälkeen päin vasta rakentelin talliin vedenkäsittelylaitoksen. Aktiivihiilen vaihdan reilu vuoden välein kun eipä se paljoa enää likaa kerää. Onniselta noita suodattimia haen alta puoleen hintaan normi rautakaupan hinnoista.

 

[Hempuli]

Watman asennusta lisää.

 

[jmaja]

Mulla karkea pestävä 60 um

Siis tuollainen nylon-kalvolla varustettu? Miten peset?

vaihdettava 10 um.

Mikä tuosta tekee pesemättömän?

Mulla vastaava suodatin on ollut tuossa pohjavesilämmityksessä. Siinä kutakuinkin jatkuva (aina kun kompura käy) 2 m3/h virtaama. Joutunut pesemään useamman kerran vuodessa. Jotenkin menee tukkoon kohtuu tiuhaan ja sitten taas voi toimia putsaamatta OK 6 kk.

1,5 v oli sama 60 um filtteri. Se meni tukkoon niin, etten saanut sitä pesemällä (tiskiharja + tiskiaine, kokeilin myös jotain muuta pesuainetta) enää toimimaan eli painehäviötä tuli liikaa (useita barin kymmenyksiä). Siitä lähtien ollut 150 um, jonka pesin ensimmäisen kerran eilen. Päällä oli puolen sentin kerros ruosteenruskeaa hienoa "jauhetta", luultavasti mangaania. Pesun jälkeen OK, mutta väriä en saa pestyä pois ja tuo plexiastiakin on jo pysyvästi ruskea eli ei enää lainkaan läpinäkyvä.

Ilmeisesti happi aiheuttaa tuon saostumista ja ongelma voi olla kaivoon pääsevät pintavedet. Tuossa on olematon nysä muoviputkea ja ei lainkaan kantta eli saattaa päästä vettä valumaan. Tai sitten menee jostain kallion halkeamasta. Tarkoitus tuo on tilkitä, kunhan ehtii.

 

[Lappanen]

60 um jossa joku liukas kalvo päällä joo, tiskiharjalla ja fairy-vedellä pesen ja lopuksi huuhtelu. Kerran sen jouduin vaihtamaan kun kalvo repesi irti yläreunasta.

10 um on sellainen umpinainen pötkö joka kai imee sisäänsä kaiken pskan, en usko että sitä puhtaaksi saa millään. Onniselta alle 5 euroa kpl niin helpompi vaihtaa.

Tuo 60 um on myös ruskeaksi värjäytynyt ja pleksiastiat samoin osittain, pari kirkasta läiskää jollain sivuilla vielä.

Mullahan on se diy-hapetin/ilmastus kaivon päässä, joka ruiskuttaa hapekasta vettä kaivoon aina kun vettä käytetään. Tuo nostaa pH:ta noin 0,5 yksikköä suuremmaksi (7,5 -> 8 jos oikein muistan, saattoi olla myös 7 -> 7,5) jolloin mangaanisuodatin toimii paremmin. Ennen tuota hapetinta suodattimet keräsi vaan vaaleanruskeaa väriä pintaansa, mutta hapettimen jälkeen tavara muuttui mustanruskeaksi joka johtunee siitä että liuennut mangaani ja rauta saostuu kiinteämpään muotoon ja suodattuu helpommin pois. Varsinkin mangaani on vaikea saada pois vedestä jos se on liuenneessa muodossa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mulla vastaava suodatin on ollut tuossa pohjavesilämmityksessä. Siinä kutakuinkin jatkuva (aina kun kompura käy) 2 m3/h virtaama. Joutunut pesemään useamman kerran vuodessa.

Sinä saat siitä siis suunnilleen 100 x läpi sen minkä minä. Mitenkähän ihmeessä se voi pysyä auki ?

Alunperin tuo kaivo oli minulla vain semoinen kivikkoinen romo, yksi seinä ilmeisesti ihan kalliota, sula ympäri vuoden. Se juoksee jatkuvasti yli. Mitään sinne ei kerry eikä saostu, pohjalle tulee hiukan ohutta vaaleaa hiekkaa varsinkin jos entistä imee pois. Nyt sinä on hiukan reunaa ja kansi että siihen ei voi enää tippua lehtiä. Tuon suodattimen puhdistustarve väheni kesällä mutta ei talvella eli "talven" meni ennenkin.

Suodattimia on ollut jo kauan 3 käytössä vuorotellen. Kaksi niistä on ollut jo 7 vuotta kierrossa minulla ed. asukkaiden jälkeen, yhtään ei ole rikkoutunut.

 

[jmaja]

Sinä saat siitä siis suunnilleen 100 x läpi sen minkä minä. Mitenkähän ihmeessä se voi pysyä auki ?

Porakaivo ehkä vaikuttaa tuohon. Suodatushan tuossa on vain siksi, ettei levariin mene töhnää tukkimaan tai heikentämään lämmönsiirtoa. Tuo 60 um meni niin tukkoon, että pelkäsin jo levarin olevan tukossa. Siis paine jäi jonnekin 0,5 bar paikkeille ennen suodatinta pumppu sammutettuna ja laski vasta kun suodatin oli avattu. Se oli siis painetiivis!

En oikein tiedä mikä on oikea suodatinkoko tuossa käytössä. On se suodattimen sisuskin ruskea (siis se "puhdas" puoli) ja silloin kun kunnolla tulee ruskeaa kaivosta vesi on värjääntynyttä myös suodattimen jälkeen. Yleensä vesi on aivan kirkasta ja juomakelpoistakin, vaikkei tuota ole juotu sen jälkeen kun kaupungin vesi tuli 20 v sitten.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Puhtaana havaittavaa paine-eroa ei ole jos vettä lasketaan vain se mikä yhdestä hanasta tulee. Kun alkaa olla tukkoinen, saattaa 2-3 kymmenystä olla paine-eroa. Joka tapauksessa sen verran, että mittareista alkaa selvästi nähdä.

Tässä on vielä tuon suodattimen pinnasta valokuva. Vasen on tuommoinen sileäpintainen. Siinä on tuomoinen napakka sukka, joka pyörii kun kitkuttaa mutta joka istuu kuitenkin tiiviisti tuon muovisen rungon päällä. Sitten on tuo lokerikkopintainen oikealla. Noissa on tuo kudonta aivan erilainen ainakin. Tuo sileäpintainen näkyy lähteneen käsin sipaisemalla puhtaaksi mutta huuhtelu on jättänyt lokerikkorakenteiseen näköjään aika paljonkin vanhaa tavaraa.

Jokin värjää tuon sihdinkin ruskehtavaksi mutta tarvittaessa sen saa vaalennettua.

 

[Lappanen]

Täällä tämmönen kauhistus.. Tuo on väliaikanen onneksi, kunhan saa pinnat valmiiksi niin asennus järkevöityy ja viereen tulee myös MLP (keruuputket näkyykin jo kuvassa) yms vermeet:

 

[Kellarinlämmittäjä]

Toivottavasti toteutus ei veny 25 v ja IV asukkaisiiin kuten täällä. Vesilaitokseni oli ensimmäisiä projektejani alkaen kunnollisesta painesäiliöstä heti muuton jälkeen.

Ei tullut koskaan otettua paraatikuvaa "luonnonkaivosta" ja lehtien täyttämästä ei kehtaa laittaa. Tämmöiseltä se näytti heti rakentamisen jälkeen. Tämä minun "porakaivoni" on vain 0,8 m syvä ja tasan metrin reunasta siltä kohden mistä vesi vesi tulee. Pohjalla on 35 cm eli 400 litraa vettä. Pinta pysyy puhtaana, kun pinnalta kaapivaan ylikaatoputkeen ei mene lehtiä, jotka estäisivät roskien poistumisen. Ehkä sammakotkin osaavat ottaa tuosta liukumäen lumihankeen, jos talvi alkaa kylästyttää tässä positiossa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Oletteko kokeilleet muuten vastavirtahuuhtelua? Itselläni on lisävesisäiliö tuon "kaivon" rakentamisen peruja ja siksi tuon käsienpesualtaan päällä on tuommoinen tuplahana sydeemi. Se mahdollistaa myös veden saannin sen aikaa kun pumppua purkaa, max vuorokauden kun vähän rajoittaa. Tuo mahdollistaa myös vastavirtahuuhteluun ja koeluontoisesti sakat meni tietysti toiseen pienempään painesäiliöön. Lopullinen toteutus edellyttäisi olosottoa tuolle huuhteluvedelle. Huono puoli nyt ainakin, että se visuaalinen näkymä suodattimessa ei juurikaan muuttunut ja siksi homma jäi kokeilun asteelle. Jos käyttötarve on puhtaasti tekinen kuten @jmaja tilanne voisi olla toinen joskin pihalle ne sakat silloinkin pitäisi saada.

 

[Lappanen]

Oletteko kokeilleet muuten vastavirtahuuhtelua? Itselläni on lisävesisäiliö tuon "kaivon" rakentamisen peruja ja siksi tuon käsienpesualtaan päällä on tuommoinen tuplahana sydeemi. Se mahdollistaa myös veden saannin sen aikaa kun pumppua purkaa, max vuorokauden kun vähän rajoittaa. Tuo mahdollistaa myös vastavirtahuuhteluun ja koeluontoisesti sakat meni tietysti toiseen pienempään painesäiliöön. Lopullinen toteutus edellyttäisi olosottoa tuolle huuhteluvedelle. Huono puoli nyt ainakin, että se visuaalinen näkymä suodattimessa ei juurikaan muuttunut ja siksi homma jäi kokeilun asteelle. Jos käyttötarve on puhtaasti tekinen kuten @jmaja tilanne voisi olla toinen joskin pihalle ne sakat silloinkin pitäisi saada.

Mulla onnistuu suodatinpatruunoiden vastavirtahuuhtelu, kun ennen suodattimia on hana josta otan suodattamatonta kasteluvettä kesäisin ja heti suodatinten jälkeen sitten 80 litran painesäiliö. Uppopumpulta vaan virrat poikki ja tuo hana auki -> painesäiliö ulostaa sisältönsä paineella suodatinten läpi hanasta pihalle. Ei tuo suodatinten pesua/vaihtoa täysin korvaa, mutta on se vesi aika likaista alussa ja lopussa ei enää kovin likaista. Kyllä tuolla suodatinten vaihto-/pesuvälillä suodatinten elvytystä voi harrastaa ja varmaan pidentäisi vaihto/pesutarvetta, mutta harvoin tulee muistettua tuota mahdollisuutta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuli kokeiltua noiden pestävien suodattimien puhdistusta. Hauduttamalla kuumassa viinihapossa lähti ruosteen väri jokseenkin kokonaan. Hyvä menetelmä voisi olla keittää jossakin suuressa kattilassa. Itse laitoin korkeaan lasitölkkiin ja lasitölkin hellan päällä olevaan kattilaan että pysyy kuumana ja menee vähällä hapolla. Tuo viinihappo on siitä hyvä että se ei haihdu eikä haise kuten etikka.

 

[s282]

Päivitetäänpäs aihetta.

Vajaan vuoden Jaloveden valmistama raudan ja mangaanin poistovehjes ollut toiminnassa, alkuun oli ihmettelyä veden sameuden takia. Tuo johtuu suodattimen toiminnasta kun se prosessissa ilmaa vettä jotta rauta ja mangaani saadaan poistettua. Kyseessä siis pienen pienet ilmakuplat, jotka ilmestyvät lasiin kuin tyhjästä täytön jälkeen samentaen veden täysin ja siitä 10-15 sekunnissa myös häipyvät ja lasissa on täysin kirkasta ja mautonta raikasta vettä. Tuohon ollaan jo täysin totuttu, vieraille tosin tulee yllätyksenä ja osalla ilmeet on aika kysyviä "voiks tätä juoda??"

Rauta poistuu hyvin, mutta mangaani juuri ja juuri suositusrajan alle. Tämä johtuu liian alhaisesta PHsta joka pitäisi olla lähempänä 8 kun nyt se on noin 7,5. Ehdotettiin kallista ilmastuslaitetta, eri valmistajilta hintahaarukka 700-900 €, joten tein itse karvalakkimallin josta alla pari kuvaa.

Kaivolta lähtevään linjaa tuikattu T-haara josta paluuputki sulkuventtiilin läpi kaivon hatulle jossa toinen T-haara. Kun vesi virtaa T-haaran kautta kaivon hatun läpi, kaivoon syntyy imu joka imee ilmaa avoimen putken kautta veden mukana ja toivottavasti hapettaa kaivon vettä jolloin PH hieman kohoaa ja mangaani suodattuisi paremmin pois. Imun pystyy tuntemaan sormella ja voimakkaimmillaan se imaisee sormen melko tiukasti putken suuhun kiinni. Kuvasta puuttuu putken päästä suodatin, ettei kaivo ole parin vuoden päästä täynnä ötököitä.. Ison T-haaran jälkeen on vielä takaisku, ettei koko putki pääse tyhjäksi vaan vain tuo kaivon hatun ja takaiskun välinen osuus tyhjenee.

Säästi ehkä taas jokusen satasen jos homma pelittää toivotusti.

katso liitettä 72042
Kaivon yleisilme

katso liitettä 72043
Venttiilistä voi lisätä tai pienentää virtausta ja siitä syntyvää imuilman määrää tai sulkea paluun kaivoon kokonaan

Kiitos kun jaoit tämän.
Meillä ollut myös mangaani koholla (170-210) ja yrittänyt sitä sitä ioninvaihtosuodattimilla ja hanasuodattimilla ja ties millä saada putoamaan mutta eipä ole mikään juuri vaikuttanut.
Askartelin viestin innoittamana itselleni hieman vastaavan systeemin, tein vaan 20 PEX:stä kun sitä sattui olemaan varastossa. Laitoin n. 6m kaivoon PEXiä että pysyisi pinnan alla putken pää.
Testailin PH arvoja ja meillä aikaisemmassa analyysissä ollut PH 7,9 ja nyt kun katsoin liuskalla niin PH ei noussut, vaan laski testiliuskan perusteella ja olin jo melko varma että ei onnistunut tämäkään.
Pistin kuitenkin vesianalyysin menemään, Jalovedeltä saa ilmaisen analyysin missä on PH, mangaani, rauta, TDS, ja kovuus.
Testin tulos näytti että PH tosiaan laskenut 7,4:ään, mutta mangaani oli pudonnut 0,07mg:aan, eli selvästi kaivoveden suosituksen alapuolelle.
Tällä hetkellä on kaksi suodatinta, 5micron suodatin ennen painesäiliötä ja keittiön hanan alla rauta mangaani 10" suodatin.
Ennen tuota hapetusputkea kesti n. 1-2 viikkoa että alkoi tummumaan tuo 5micron suodatin, putken asennuksen jälkeen tummui vuorokaudessa jo melko mustaksi.

 

[jmaja]

Hauduttamalla kuumassa viinihapossa lähti ruosteen väri jokseenkin kokonaan.

Millaisen viinihapon teit/ostit? Näytetään myytävän jauheena pusseissa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kukkura teelusikallinen (jauhetta) lasitölkkiin. Jos muistan oikein, tilasin samalla kun VILPin joustoelementit Aquafilteriltä. Ei ollut kallista mutta tuota mahtaa saada vaikka Tokkan viinitarvikkeista.

Sama happo riitti neljään suodattimeen ja enempää niitä ei ollutkaan pestäväksi. Alla olevassa suodatinrivissä kolme vasemmalta on pestyjä, neljäs käytössä ja kolme oikealla uusia vielä kelmuissaan. Aika kauan sai hauduttaa, noin 3 tuntia kutakin ja kattilaankin piti vettä lisätä kun sitä haituu. Lopussa happokin oli ruskehtavan väristä.

Hapossa haudutus myös vaikutti poistavan nuo edellisissä kuvissa näkyvät ruskeat hiukkaset.

Tuolla aikaisemmin laittamassani 23.2. kuvassa näkyy noita samoja suodattimia ennen hapotusta. Olivat ihan ruskeita.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Nyt käytössä olevat patruunat ovat todella tumman ruskeita, melkein mustia.

Taitaa olla nuo sinun patruunat kanssa jotain kuitumassaa. Otin kokeeksi Puuilosta polypropeenikuidusta valmistetun kuitumassasuodattimen. Sen ilmoitetaano olevan 5 mikronin suodatin. Saas nähdä mitä se pyydystää. Tyyppi on FCPS5 / Polypropylene melt-Blown Fiter Cartige / Aqua Filter. 5€ tuo maksoi ja oletettavasti tuota ei voi pestä mitenkään. Tiivistyi pesään suoraan ilman tiivisteitä.

 

[Lappanen]

Tuli harrastettua taas suodatinjumppaa, kun talosta yllättäen loppui vedentulo. Ekana tietty pahin mielessä, että joko se uppopumppu kosahti? Nopeasti mittailin painekytkimen läpi ja näytti toimivan ja pieni kohina sekä todella hitaasti nouseva painemittarin neula sai huomion kääntymään suodattimiin.

Kesäkuussa oli viimeksi vaihto, eli olihan se jo aikakin vaihtaa ne ja putsata paikat muutenkin. Sain homman väliaikaisesti pelaamaan, kun vastavirtahuuhtelin suodatinpatruunoita jonkin aikaa. Vettä alkoi tulla normaalisti.

Kävin Onniselta hakemassa Watmanin 60mic pestävän karkeasuodattimen ja 20mic vaihtopatruunan. Aiemmin oli 50mic ja 10mic, mutta nuo taisi olla vähän liian tiheät valinnat kun noin totaalisen tukkoon menivät lopulta. Lisäksi talon päähän 10mic aktiivihiilipatruuna.

Samalla reissulla ostin K-kaupasta purkillisen sitruunahappojauhetta ja ison pulloharjan, koska suodatinpatruunoiden muovikupit oli jo aika läpinäkymättömiä.

Laitoin kuppeihin jauhetta ja kuumaa vettä päälle piripintaan ja 20 min jälkeen jynssäsin pulloharjalla aja kirkasta tuli taas. Ihan pientä haaleaa jäämää vielä sinne tänne jäi, varmaan olisi vaatinut toisen käsittelyn vielä.

Suodattimet kasalle ja kun täytin systeemin taas vedellä, tuli karkeasuodattimeen aika reilusti hitua veden mukana. Onkohan tuo jotain ruosteen tapaista vai ihan vaan jotain maa-ainesta, aika mustaa hiekan tapaista Suodattimet on tosiaankin tarpeen, eikä ihme jos ne tukkoon menevät tätä vauhtia jos vaihtoväli venähtää.. Pitää alkaa tosissaan pohtimaan porakaivon pesua josko sieltä saisi ylimääräisen tavaran pois.

 

[Rh-]

Pitäs tuo oma kavo muistaa tutkituttaa, saikos kenenkään testissä tuon apatiitin määrän tutkitettua vedestä.

 

[Lappanen]

KVVY:n palveluja olen pääasiassa käyttänyt, sieltä saa laajaa tai suppeaa analyysia. Jonkin verran maksaa, mutta tulee kyllä vimpan päälle raportit kouraan. Tuohon päädyin, koska oli maksullisista palveluista siihen aikaan halvin ja kattavin.

Sitten esim Jaloveden kautta ainakin joskus sai ihan ilmaiseksi, mutta sieltä ei tule samanlaista raporttia kuin ensin mainitulta, lähinnä jos joku arvo on koholla tai ongelma niin siitä tulee tieto ja toki myös kauppaavat siihen soveltuvia suodattimia.

 

[Valpa]

Tammikuisen pakkasvaurion johdosta mökki oli käyttämättä useamman kuukauden ajan, kun remontti viivästyi. Vesijohdot uusittiin ja niiden paikka muuttui vessaan tehtyjen muutosten takia.

Alkukesästä lähtien on porakaivon vedessä ollut hajuhaittaa, jota ei aiemmin ole ollut kuin pidemmän ajan käyttämättömyyden jälkeen. Silloinkin ”mädän kananmunan” haju hävisi, kun laski vettä noin vartin ajan.
Ollaan nyt sitten käytetty kaupan vettä juomavetenä. Mökin vedestä haju kyllä häviää kun seisottaa vettä avonaisessa astiassa yön yli. Viime aikoina haju on hanasta laskettuna selvästi miedontunut.

Porakaivoon tehtiin puhdistus ja pumpun vaihto -23 toukokuussa, eikä sen jälkeen ollut hajuhaittaa, ennen kuin nyt vesijohtoremontin jälkeen.
Voisiko pitkä käyttämättömyys aiheuttaa hajuhaitan vai liittyykö se jotenkin kaivoon kulkeutuvan veden muutoksista?

Vesianalyysi on tarkoitus tehdä syksyn aikana.

 

[fraatti]

Tammikuisen pakkasvaurion johdosta mökki oli käyttämättä useamman kuukauden ajan, kun remontti viivästyi. Vesijohdot uusittiin ja niiden paikka muuttui vessaan tehtyjen muutosten takia.

Alkukesästä lähtien on porakaivon vedessä ollut hajuhaittaa, jota ei aiemmin ole ollut kuin pidemmän ajan käyttämättömyyden jälkeen. Silloinkin ”mädän kananmunan” haju hävisi, kun laski vettä noin vartin ajan.
Ollaan nyt sitten käytetty kaupan vettä juomavetenä. Mökin vedestä haju kyllä häviää kun seisottaa vettä avonaisessa astiassa yön yli. Viime aikoina haju on hanasta laskettuna selvästi miedontunut.

Porakaivoon tehtiin puhdistus ja pumpun vaihto -23 toukokuussa, eikä sen jälkeen ollut hajuhaittaa, ennen kuin nyt vesijohtoremontin jälkeen.
Voisiko pitkä käyttämättömyys aiheuttaa hajuhaitan vai liittyykö se jotenkin kaivoon kulkeutuvan veden muutoksista?

Vesianalyysi on tarkoitus tehdä syksyn aikana.

Rikkivetyä?

Rikkivedyn hajua saattaa esiintyä ajoittain ja se johtuu luonnollisesta pohjaveden määrän ja virtauksen vaihtelusta.

Yleisimpiä kysymyksiä kaivoveden tutkimisesta - LUVYLab

Yleisimpiä kysymyksiä ja vastauksia liittyen kaivoveden tutkimiseen ja veden laatuun. Katso löytyykö sinua askarruttava asia täältä!

luvylab.fi

 

[Kellarinlämmittäjä]

Nuo vesilaboratoriot tietty elävät noista analyyseistään. Jos siinä vedessä ei ole todettu haitallisia radon tai metallipitoisuuksia, tuskinpa niitä siihen myöhemminkään tulee ellei siinä ympäristössä tapahdu jotain aivan oleellisia muutoksia tai veden otto kasva jne. Radonit ja uraanit siinä joko on tai ei ja haitallisten pitoisuuksien löytäminen muualta kuin riskialueilta on perin harvinaista.

Radonia ja uraania ei voi aistia.
Rauta ja mangaani aiheuttavat ensin siinä määrin "teknisiä ongelmia", että korkeat pitoisuudet eivät tule yllätyksenä. Tulee ruostevanoja altaisiin ja WC pyttyihin, vesi maistuu raudalle. Raudalle maistuminenkaan ei ole vielä sinällään terveyshaitta.

Porakaivohan oli oman aikakautensa hittituote. Kun kaivo on vähintään useita kymmeniä metrejä syvä, muutaman kymmenen sentin vaihtelut pohjaveden korkeudessa ovat veden rittävyyden kannalta kohinaa. Kuitenkin mitä syvemmälle on menty, sitä enemmän metallit, käytännössä rauta ja mangaani ovat nostaneet päätään. Harvahan porokaivoa poraa edes sataa metriä mutta energiakaivot vasta alkavat tästä.

 

[Lappanen]

Jalovedeltä saa suppean (rauta+mangaani+jotain muuta) vesianalyysin teetettyä. Ei maksa mitään eikä velvoita mihinkään, mutta jos jotain arvot ylittävää löytyy, niin toki tarjoavat siihen omaa ratkaisuaan.

Kananmunan haju häviää aikanaan kunhan vettä vaan käyttää, sitä voi alkuun juoksuttaa vaikka pihapuskille jos ei suoraan viemäriin halua sitä juoksuttaa.

On ihan hyvä idea joku analyysi kuitenkin teettää kaivovedelle, jos sitä muillekin kuin itselleen aikoo juottaa..

Edit. Näköjään hinnoittelu muuttunut Jalovedellä, analyysi maksaa 20€ jos ei heiltä muuta tilaa asian tiimoilta:

Ilmainen vesianayysi | Jalovesi Vedensuodatin

Ilmainen vesianalyysi Jalovedeltä. Esim. kaivoveden tutkimus veden poikkeavan hajun, maun tai värin selvittämiseksi. Tutustu ilmaiseen vesianalyysiin täältä.

jalovesi.fi

 

[Valpa]

Kerran aiemmin ollaan teetetty vesianalyysi, eikä silloin ollut muuta huomautettavaa kuin vedessä ollut ”hiekka”. Radonkin muistaakseni mitattiin. En nyt löytänyt analyysin tulosta, joka tehtiin joskus 2000-luvun alussa.

Emaloituun vesikattilaan, jossa on talvella tuvan lämmityksen yhteydessä lämmitetty tiskivesi, on tarttunut karhea kerros ruskeaa pintaa. Ja keväällä asennetussa WC-pöntössä näkyy ohut veden jättämä ruskea vana.

Porakaivon syvyys 65 metriä, pumpun asennussyvyys 52 metriä. Porakaivon tuotto 30 litraa minuutissa.

 

[Lappanen]

Vaihtelin suodatinpatruunat, aika tasan 6kk näillä mentiin. Vettä kulunut 56 m3 vaihtovälillä

Ensi kesänä pääsee paskartelemaan vesilaitteiston paremmalle tolalle (paikka ja huollettavuus mielessä) ja lisään kolmannen suodattimen ennen massasuodatinta. Nyt siis 50 mic pestävä + 20 mic vaihdettava ennen massasuodatinta ja talon päässä 5 mic. Jonkin verran tarttuu väriä vielä tuohon viimeiseen, niin parempi laittaa se ennen massasuodatinta (valmistajan suoditus).

Laitan varmaankin karkeimpaan esisuodattimeen sellaisen mallin jonka pystyy joko manuaalisesti tai automaattisesti vastavirtahuuhtelemaan kun tuntuu aika paljon mustaa moskaa tulevan kaivosta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Aika paljon sinulla tavaraa liikkuu tuolla
"Vaihdettavankin" voi pestä oksaalihapolla. Jos sakka on rautaa ja mangaania, se liukenee happoon. Noin vuorokauden parin vuorokauden liuotushoidon tarvitsee. Ensin kannattaa huuhdella enimmät pois.

 

[Lappanen]

Magneettiin ei ainakaan tartu mitään, eli taitaa olla jotain maa-ainesta enimmäkseen, ehkä. Tuota mustaa kamaa alkoi kyllä tulla vasta sen jälkeen kun tein oman ilmastuksen suoraan kaivoon, sitä ennen suodattimet oli enemmän ruosteen värisiä eikä kiintoainesta näitä määriä tullut mukana. Ilmastusta tarvitaan että saa pH nousemaan 7,5...8 pintaan ennen massasuodatinta, jotta massasuodatin toimii tehokkaammin. pH on normaalisti 7.

Ajatuksissa että tuon kaivon voisi pesettää jos siellä on sakkaa pohjalla jo pumppuun asti ja toivoa että sitä ei taas hetkeen ehdi sinne kertyä..

Pääasia, että ruoste ja mangaani ovat nyt kuitenkin hyväksyttävissä rajoissa, tuon mustan moskan kanssa pystyy kyllä elämään, kun aiheuttaa vain suodatinrumbaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Magneettiin ei ainakaan tartu mitään, eli taitaa olla jotain maa-ainesta enimmäkseen, ehkä.

Eipä sitä magneetilla voikaan tutkia.

Oikeastaan vain raudan magnetiitti Fe₃O₄ on vahvasti magneettista. Tarkalleen ottaen, mangaanin nimi tulee magnetismista mutta muistaakseni mineraalin magneettisuudesta, missä sitä mangaania on runsaasti. Ei mahda olla mangaania oikein missään ilman rautaa. Klassinen ruoste ei ole magneettista ellei satu sisältämään magnetiittia. Ruoste taas muuttu magnetiitiksi, kun se käy kuumana, jolloin siitä lohkeaa pois vettä.

Maa-ainekset voi erottaa juuri siitä, että ne eivät liukene mihinkään. Ruostesakat (rauta ja mangaaniperäiset) liukenevat taas helposti mm. juuri oksaalihappoon. Myös kuparin vihreät tahrat esim. lattialla liukenevat hyvin oksaalihappoon. Kuparitahroja lattiaan voi tulla helposti esim. kylmiin kupariputkiin tiivistyvästä vedestä. Noita suodattimen koteloita voisi kannattaa hapottaa oksaalihapolla, jos käyvät kovin pintteiksi.

 

[Lappanen]

Aiemmalla kerralla pesin suodatinkotelot lämpimällä sitruunahappovedellä, kun olivat niin tiukassa tummanruskeassa värissä ettei sitä rätillä eikä harjalla pois saanut hinkattua. Pesulla kirkaistui ja nytkin olivat yllättävän kirkkaita edelleen ja pelkkä pesu lämpimällä vedellä ja harjalla riitti.

Nyt näyttää mustaa putua taas olevan karkeasuodattimessa kiinni, tuota aina muistaessani vastavirtahuuhtelen ja vesi on usein aika mustaa mitä siitä irtoaa jos useamman viikon ollut taukoa huuhtelussa. Onneksi siis jää suodattimiin valtaosa.

 

[Lappanen]

Vajaa 3 kk sitten tuli nuo suodattimet vaihdettua, päätinpä nyt vaihtaa uudestaan kun toisena oleva 20 mic suodatin oli jo aika musta.

Kuvaa en muistanut napata, mutta tuon 20 mic suodattimen kuvun pohjalla oli useita sormen pään paksuisia nökäreitä mustaa mössöä. Tuo oli siis päässyt ensimmäisen 50 mic suodattimen läpi ja jäänyt tuohon 20 mic suodattimeen "jumiin".

Vaihdoin nyt kokeeksi ensimmäiseksi suodattimeksi 20 mic ja toiseksi 5 mic, katson kertyykö mössöä enemmänkin nyt ekaan suodattimeen ja mitä etenee tokaan suodattimeen asti. Vettä oli virrannut 23 m3 vaihtovälillä.

Tuon lisäksi uutena asiana tuli, että kun olis pessyt mönjän pois, kippasin pesuämpärin sisällön mustine mönjineen lattialle, sitten huuhtelin kuvun puhtaalla vedellä ja kippasin puhtaamman veden mustan mössön päälle niin musta väri huuhtoutui pois ja tilalle jäi kuvan mukaista harmaata mössöä (tai sitten pesupöntön pohjalle oli kertyt tuo harmaa mössö ja se jäi tuohon lattialle samalla kun musta mössö huuhtoutui viemäriin). Ei tuoksu miltään, maistaa en viitsinyt. Voisiko olla porausjätettä tai vastaavaa? Todella hienon tuntuista, mutta ei limaista. Jauhemasta märkää hiekkaa muistuttelee.

Epäilys on, että kaivon pohjalle on kerääntynyt sakkaa niin paljon että pumppu imee sitä nyt ylös, yhden tarjouksen kaivon huoltopesusta sain 1400€ alvillisena, sisältää kaivon puhdistuksen korkeapainevedellä ja desinfiointi. Melko tyyristä, mutta jos tuolla saisi suodatinrumbaa vähennettyä useiksi vuosiksi niin ehkä siitä voisi vähän jo maksaa.. Tilanne ei varmaan tästä ainakaan itsestään parane.

 

[Mara]

Olen teettänyt tällaisen 1400,- maksaneen pesun, kyllä veden laatu parani, mutta porakaivosta painesäiliölle menevä putki pestiin vain ulkopinnalta, sisäpuoli olisi myös pitänyt pestä. Painesäiliöltä jakotukille menevän putken pesin sisäpuolelta. Nyt pitäisi keksiä, miten pesen putket jakotukilta vesihanalle, muoviputket ovat sisältä ruosteen ruskeat. 30 vuotta paikoillaan olleita putkia tuskin pystyy vaihtamaan suojaputkiin.

 

[Lappanen]

Olen teettänyt tällaisen 1400,- maksaneen pesun, kyllä veden laatu parani, mutta porakaivosta painesäiliölle menevä putki pestiin vain ulkopinnalta, sisäpuoli olisi myös pitänyt pestä. Painesäiliöltä jakotukille menevän putken pesin sisäpuolelta.

Onko kauan aikaa kulunut pesusta, huomaako vielä muutosta esim suodattimien keräämässä tavarassa ja minkälainen oli lähtötilanne?

 

[Mara]

Pesu tehtiin 2021, vedessä ei vieläkään ole havaittavissa likaisuutta. Roskat jäävät vielä kaivon pohjalle. Kaivoon meni pesuletkua 150 m ja pumppu on vain 100 m putken päässä. Suodatinta minulla ei ole, mutta vesihanojen sihdit eivät ole enää tukkeutuneet.

 

[Mara]

Kaivon pesu tehtiin täytämällä kaivo ja laskemalla sinne paineilmaletkua ja muutaman metrin välen puhallettiin 200 bar:ista ilmaa kaivoon. Nyrkin kokoiset kivetkin kuulemma tulevat kaivon pohjalta ylös. Letkut eivät osuneet missään vaiheessa maahan.

 

[Kellarinlämmittäjä]

30 vuotta paikoillaan olleita putkia tuskin pystyy vaihtamaan suojaputkiin.

Miksi ei pystyisi vaihtamaan? Minä juuri vaihdoin, tosin tuolloin oli ehkä pari vuotta vajaa tuosta. Tietääkseni ainakin jotkin putkivalmisteet voivat kovettua, mikä vaikeuttaa vaihtamista. Mitäs sitten aiot tehdä, jos sisäistät sen että putkia ei pysty vaihtamaan? Purkaa talon vai siirryt kirjaimellisesti juoksevaan veteen?

Putkia voisi yrittää huuhdella päästämällä ilmaa ja vettä läpi. Ainakin se poistaa kaiken irtonaisen.

 

[Lappanen]

Pikkuhiljaa mielessä, jos tuon kohta ikiaikaisen väliaikaisen suodatuskökötyksen tekisi uusiksi. Järkevämmin ja parempaan paikkaan. Kolmella patruunasuodattimella joiden perässä mangaanisuodatin. Sudatinten alle pesuallas niin saa rauhassa läträtä huoltohommissa.

Ensimmäinen suodatin saisi olla kokoluokkaa 25 um, joka keräisi suurimman osan kiintoaineesta (jota edelleen tulee jonnin verran). Tämä löyty hetki sitten, voisi olla ihan pätevä:

Vedensuodatin Cintropur NW 25 1" - Mr. LVI - vesikauppa.com

Cintropur NW25 1" vedensuodatin talousvettä, sadevettä tai kaivovettä käyttävien puhdasvesijärjestelmien suojaamiseen kotiin ja mökille. Nopeat toimitukset!

vesikauppa.com

Tuon pohjapropun tilalle voisi vielä vaihtaa sulkuventtiilin josta voisi lennossa huuhdella kertyneet kuonat kupista väliputsauksena.

Loput kaksi suodatinta sitten 10 ja 5 tai jopa 1 um patruunat.

Tiedä meneekö ylimitoituksen puolelle, mutta mitä enemmän saa kökköjä pois ennen mangaanisuodatinta niin sitä harvemmin tarvii siihen massoja vaihdella.

 

[Lappanen]

Tuli tuollainen isompi mötikkä tilattua esisuodattimeksi. Pitää alkaa hahmottelemaan setuppia seuraavaksi.

Vedensuodatin Cintropur NW 32 1 1/4" - Mr. LVI - vesikauppa.com

Cintropur NW 32 1 1/4" suodatin puhdasvesijärjestelmien suojaamiseen ja juomaveden puhdistukseen. Vedensuodatin kotiin tai mökille, katso lisää!

vesikauppa.com