Lämpökaapeli ilmaa lämmittämään - kuin vetäisi seteleitä vessasta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja adele
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

adele

Jäsen
Hönnin muissa pumpuissa (Daikin) ei tarvita pohjan lämmityksiä, kun ei ole pohjaa mitä lämmittää. Nyt pitäisi laittaa malli, joka tarvitsee kaapelin.

Käänsin ulkoyksikön ylösalaisin, en kuitenkaan löytänyt reittiä kaapelille. Eli kaapeli tulee pohjan sisäpuolelle? Tarkasteltuani huomasin, että pohjaa ei voi irroittaa.

Kaapelin kiinnitykseen on tarjolla liimattavia kaapelikoukkuja... öööö.. jotka vaatimattomalla ymmärryksellä jättävät lämpökaapelin irti pohjasta edellyttäen painovoiman yhä vallitsevan.

Alumiiniteipillä voisi liimata kaapelin pohjaan, mutta - arkijärjellä ajatellen - valtaosa kaapelin tuottamasta lämmöstä yhä menisi ulkoilman lämmittämiseen.

Luin täältä (tai jostain esitteestä), että moinen 75W kaapeli vie vuodessa arviolta 70€:n edestä sähköä. Laskin että laskelmassa sähkön kWh-hinta on noin 20 senttiä. 70€ vaikuttaa tolkuttomalta haaskaukselta. Tallinnasta summalla saa 3,5ltr laadukasta giniä.

Lisäksi se, että kaapeli on päällä riippumatta onko pumppu käynnissä vai ei, tuntuu järjenvastaiselta. Eli pitäisi saada kaapeliin etäohjaus ja automaatiikkaa kun pumppu on käynnissä. Katselin lämpökaapeliketjusta klingoneita, mutta jargon oli liian teknistä, en taviksena ymmärtänyt. Jäin miettimään Shellyn käyttöä ohjaukseen (suuret kiitokset skriptien tekijälle, joka vaikuttaa palstalla).

Palstalla on valtuutettuja asentajia, jotka eivät varmuudella tyydy liimattaviin kiinnikkeisiin tai alumiiniteippiin, vaan heillä ammattilaisina on luonnollisesti parempia ratkaisuja. En ole selaamalla löytänyt niitä. Kiitos jo etukäteen hyvistä vinkeistä.
 

Liitetiedostot

  • MBP capture-1.jpg
    MBP capture-1.jpg
    97,5 KB · Lukukerrat: 299
  • MBP Unknown.jpeg
    MBP Unknown.jpeg
    231,8 KB · Lukukerrat: 382
Peltiä ei kannata yrittää lämmittää, siihen tarvitaan hurjat tehot. Tarkoituksenahan on pitää vesi sulana kennon alta reikiin asti. Kennon alle kertyvä jää kun voi rutistaa sen rikki. Eli vastus pitää olla kennon allla koko matkan ja sitten mahdollista vesiuraa pitkin kohti reikää ja mieluummin vielä pieni mutka reiästä alas sen verran kuin kaapeli sovinnolla taipuu. Ja kaapeli millin irti pellistä niin pitkälti kuin onnistuu.
 
Pumppua ei kannata kääntää katolleen, kompuran öljyt voi kertyä sylinteriin tai scrolliin, jolloin laitteesta tulee vainaa ekassa startissa.
Sulanapito kaapelina käytän itsesäätyvää mallia, joka ei juuri turhaa lämmittele. Kyllä sen kaapelin saa sinne höyrystimen alle sulatusreijäistä toiseen risteilemään. Teipit ei noissa pelleissä pysy.
 
Kuinka kuumaksi tollanen sulanapitokaapeli lämpiää? Kuumaliimalla olen joitain kaapeleita joskus kiinnitellyt(en sulanapitokaapeleita) mutta jos lämpö nousee kovin niin tuskin pitää. Muutoin voisi kokeilemisen arvoinen olla.
 
Minkämerkkinen ILP on tulossa?
Eikö Suomeen tuotavissa ole kaapelit valmiina, jos laite sen tarvitsee
Ultimatemarketilla on ollut halpoja lähinnä jäähdytyskäyttöön sopivia härveleitä joihin on saanut lämmitysvastuksen mukaan, mutta kai niissäkin joku ohje on miten laitetaan ja mihin kytketään.
 
Peltiä ei kannata yrittää lämmittää, siihen tarvitaan hurjat tehot. Tarkoituksenahan on pitää vesi sulana kennon alta reikiin asti. Kennon alle kertyvä jää kun voi rutistaa sen rikki. Eli vastus pitää olla kennon allla koko matkan ja sitten mahdollista vesiuraa pitkin kohti reikää ja mieluummin vielä pieni mutka reiästä alas sen verran kuin kaapeli sovinnolla taipuu. Ja kaapeli millin irti pellistä niin pitkälti kuin onnistuu.
Miten kaapelin saa kennon alle koko matkan vesiuraa pitkin ja tehdä mutkia oikeaan paikkaan, kun pohjaa ei voi irrottaa? Miten ammattilaisena teet tuon?
 
Pumppua ei kannata kääntää katolleen, kompuran öljyt voi kertyä sylinteriin tai scrolliin, jolloin laitteesta tulee vainaa ekassa startissa.
Sulanapito kaapelina käytän itsesäätyvää mallia, joka ei juuri turhaa lämmittele. Kyllä sen kaapelin saa sinne höyrystimen alle sulatusreijäistä toiseen risteilemään. Teipit ei noissa pelleissä pysy.
Luin että itsesäätyvät sulanapitokaapelit menevät päälle kun ilman lämpötila on +5° ja sammuvat kun anturissa on +10°. Ovatko nuo optimaaliset arvot?

Lämmityskaapelina on kuvan tuote. Minkäänlaista tarkempaa dataa ei ole.

Kun kompura on kesämökillä, jossa ollaan ja käytetään laitetta satunnaisesti, niin ei tunnu omaan järkeen tolkulliselta että lämmityskaapeli olisi päällä 24/7, kunhan vain kaapelin säätöarvot täyttyvät? Pitääkö kaapelin olla päällä aina kun on kylmää?

Kiitos huomiosta kääntämisen suhteen.
 

Liitetiedostot

  • MBP capture-2.jpg
    MBP capture-2.jpg
    115,7 KB · Lukukerrat: 165
Hönnin muissa pumpuissa (Daikin) ei tarvita pohjan lämmityksiä, kun ei ole pohjaa mitä lämmittää. Nyt pitäisi laittaa malli, joka tarvitsee kaapelin.

Käänsin ulkoyksikön ylösalaisin, en kuitenkaan löytänyt reittiä kaapelille. Eli kaapeli tulee pohjan sisäpuolelle? Tarkasteltuani huomasin, että pohjaa ei voi irroittaa.

Kaapelin kiinnitykseen on tarjolla liimattavia kaapelikoukkuja... öööö.. jotka vaatimattomalla ymmärryksellä jättävät lämpökaapelin irti pohjasta edellyttäen painovoiman yhä vallitsevan.

Alumiiniteipillä voisi liimata kaapelin pohjaan, mutta - arkijärjellä ajatellen - valtaosa kaapelin tuottamasta lämmöstä yhä menisi ulkoilman lämmittämiseen.

Luin täältä (tai jostain esitteestä), että moinen 75W kaapeli vie vuodessa arviolta 70€:n edestä sähköä. Laskin että laskelmassa sähkön kWh-hinta on noin 20 senttiä. 70€ vaikuttaa tolkuttomalta haaskaukselta. Tallinnasta summalla saa 3,5ltr laadukasta giniä.

Lisäksi se, että kaapeli on päällä riippumatta onko pumppu käynnissä vai ei, tuntuu järjenvastaiselta. Eli pitäisi saada kaapeliin etäohjaus ja automaatiikkaa kun pumppu on käynnissä. Katselin lämpökaapeliketjusta klingoneita, mutta jargon oli liian teknistä, en taviksena ymmärtänyt. Jäin miettimään Shellyn käyttöä ohjaukseen (suuret kiitokset skriptien tekijälle, joka vaikuttaa palstalla).

Palstalla on valtuutettuja asentajia, jotka eivät varmuudella tyydy liimattaviin kiinnikkeisiin tai alumiiniteippiin, vaan heillä ammattilaisina on luonnollisesti parempia ratkaisuja. En ole selaamalla löytänyt niitä. Kiitos jo etukäteen hyvistä vinkeistä.
Ohjaan lämmityskaapeleita yhdistelmällä jossa pistorasiassa on wifi ohjattava ja ajastettava välipistorasia ja sen perässä kasvihuoneisiin tarkoitettu termostattipistorasia (wifi).
Tuli aikamoinen johto/pistorasiahässäkkä kun laitoin kolmelle lämmitykselle erilliset ohjaukset:


ja Ebay : INKBIRD ITC-308WIFI EU
 
Kaikkiin näihin kysymyksiin on vastattu tuossa ketjussa; https://lampopumput.info/foorumi/threads/sulatuskaapeli-modaus-vinkkejä.2802/

TL;DR; Pitää sarjaan vastuksen kanssa laittaa pari termostaattia niin että sulatuspiuha on päällä vain sulatuksen aikana. Jos sitä letkua edes tarvitsee. Sivulla 4 on kuvia miten vedin oman kaapelin, kennon alareunaa pitkin. Jos pellin urassa on jäätä se ei haittaa, mutta jään ei saisi kasvaa pellin ja kennon välissä tai kennon alla.

Vedä ehdottomasti se sulatuskaapeli ulkoyksikön sisällä.
 
Kuoret pois, se on muutamalla ruuvilla kiinni.
Kaikkiin näihin kysymyksiin on vastattu tuossa ketjussa; https://lampopumput.info/foorumi/threads/sulatuskaapeli-modaus-vinkkejä.2802/

TL;DR; Pitää sarjaan vastuksen kanssa laittaa pari termostaattia niin että sulatuspiuha on päällä vain sulatuksen aikana. Jos sitä letkua edes tarvitsee. Sivulla 4 on kuvia miten vedin oman kaapelin, kennon alareunaa pitkin. Jos pellin urassa on jäätä se ei haittaa, mutta jään ei saisi kasvaa pellin ja kennon välissä tai kennon alla.

Vedä ehdottomasti se sulatuskaapeli ulkoyksikön sisällä.
Eli etusenä pois. Flekti puretaan tieltä. Onko muuta?
 
Palstalla on valtuutettuja asentajia, jotka eivät varmuudella tyydy liimattaviin kiinnikkeisiin tai alumiiniteippiin, vaan heillä ammattilaisina on luonnollisesti parempia ratkaisuja. En ole selaamalla löytänyt niitä.
Joku tämän sorttinen pop-niitillä tai peltiruuvilla pohjapelliin kiinni.
 

Liitetiedostot

  • Screenshot_20230312-190340.png
    Screenshot_20230312-190340.png
    68,1 KB · Lukukerrat: 178
TL;DR; Pitää sarjaan vastuksen kanssa laittaa pari termostaattia niin että sulatuspiuha on päällä vain sulatuksen aikana.
Kuulostaa hyvältä. Vastuksia on ilmeisesti myytävänä enemmän kuin yhtä tyyppiä vai käykö mikä tahansa vastus? MIstä niitä voi ostaa ja millä hinnalla?
 
Omasta irrotin propellerin, ei ollut kuin yksi mutteri. Käytin tarrataustaisia nippusidekiinnikkeitä. Joudun varmaan korjaamaan ne ennemmin tai myöhemmin.
 
Kuulostaa hyvältä. Vastuksia on ilmeisesti myytävänä enemmän kuin yhtä tyyppiä vai käykö mikä tahansa vastus? MIstä niitä voi ostaa ja millä hinnalla?
Tarkoitit varmaan termostaatteja? Klixon nimellä on tuossa toisessa ketjussa linkkejä partcon nettokauppaan. Tarvitset johdossa olevan lisäksi yhden joka on lämmöstä aukeava +5°C joka tulee kaasuputken korkkiin, ja toinen lämmöstä sulkeutuva +25°C joka tulee kompressorista tulevaan putkeen. Kannattaa ottaa se +5⁰C termari sivuille tulevilla liittimillä koska kannen alla on ahdasta.
 
Luin että itsesäätyvät sulanapitokaapelit menevät päälle kun ilman lämpötila on +5° ja sammuvat kun anturissa on +10°.
Kuulostaa enemmänkin termostaattiohjatulta kaapelilta. Itse kaapeli voi kyllä olla itsesäätyvä.
Itsesäätyvät taitaa säätyä lineaarisesti. ”Sammuu” ehkä +50 paikkeilla.
 
Tarkoitit varmaan termostaatteja? Klixon nimellä on tuossa toisessa ketjussa linkkejä partcon nettokauppaan. Tarvitset johdossa olevan lisäksi yhden joka on lämmöstä aukeava +5°C joka tulee kaasuputken korkkiin, ja toinen lämmöstä sulkeutuva +25°C joka tulee kompressorista tulevaan putkeen. Kannattaa ottaa se +5⁰C termari sivuille tulevilla liittimillä koska kannen alla on ahdasta.
Joo termostaatteja tarkoitin, anteeksi erheestäni.
Katselin Partcon sivuja. Selaamalla ei löytynyt mitään nimellä" Klixon". Hakusanat "lämmöstä aukeava" antoi 0 tulosta. Hakusanat "lämmöstä sulkeutuva" tuotti tulosta. 25°C mallia ei ollut. +30°C oli.

Onko viisi astetta merkitsevä ero? MIstä muuten arvot 5°C ja 25°C tulevat, miksi avautuva ei ole 0°C, koska vesi jäätyy vasta silloin? Jos pyrkimys on estää jään kertyminen kompuran pohjaan, niin miksi mitataan lämpöjä kaasuputken korkista eikä pellistä johon jää kertyy? Jos ostan termostaatit antamillasi parametreillä, mutta ne eivät estä jään muodostumista, niin sitten hankin termostaatteja jossa eri arvot?

Sitten tärkein kysymys paljonko lämpökaapelisi on kuluttanut sähköä vuodessa? Arvioimasi säästö?
 

Liitetiedostot

  • MBP capture.jpg
    MBP capture.jpg
    148,9 KB · Lukukerrat: 143
Ohjaan lämmityskaapeleita yhdistelmällä jossa pistorasiassa on wifi ohjattava ja ajastettava välipistorasia ja sen perässä kasvihuoneisiin tarkoitettu termostattipistorasia (wifi).
Tuli aikamoinen johto/pistorasiahässäkkä kun laitoin kolmelle lämmitykselle erilliset ohjaukset:
Etäohjaus vaikuttaa hyvältä ja sitä haen, hässäkkää en. Kompuran paikka on sen verran 'kova' että jos ulkopuolelle tulee jotain, niin vimpaimet pitää suojata eli koteloida. "Kasvihuoneisiin tarkoitettu termostaattipistorasia"? Mttaa ilman lämpötiöaa? MIten termostaattia säädetään? Voiko säätää etänä? Minkälaiset arvot sinulla pistorasiassa on? Miten päädyit em arvoihin?
 
Jos pellin urassa on jäätä se ei haittaa, mutta jään ei saisi kasvaa pellin ja kennon välissä tai kennon alla.

Vedä ehdottomasti se sulatuskaapeli ulkoyksikön sisällä.
Onko eri merkkien välillä suuriakin eroja kennon sulatuksen tehossa? Mikä on kennosta putoavan veden lämpötila? Juuri plussan puolella? Luin täältä että pellin sulatusta tarvitaan vasta -10°C tienoilla. Pitääkö se paikkansa? Videossa Daikinin sulatus. Tuntuisi loogiselta, että jos pohjapellin lämpötila olisi plussan puolella vesi valuisi pois eikä keräytyisi pellin ja kennon väliin.

 
Kovemmalla pakkasella kun kuiva ilma ei sulatusvettä juuri kerry, toisaalta juuri silloin se vähäinen vesi jämähtää peltiin ja kasvattaa jäätä. Sitä kun ei oikein tiedä kuinka kerääntyy milloinkin jos ei ole tarkkailemassa. Mulla oli sulatusvastukselle jossain kokeilussa katkaisija josta manuaalisesti pistin päälle. Meni pitkiäkin aikoja että vastusta ei tarvittu, joskus se sitten alkoi kerätä ja reikä meni umpeen, koko laitteen pohja tasaisessa 1cm jäässä.
 
Etäohjaus vaikuttaa hyvältä ja sitä haen, hässäkkää en. Kompuran paikka on sen verran 'kova' että jos ulkopuolelle tulee jotain, niin vimpaimet pitää suojata eli koteloida. "Kasvihuoneisiin tarkoitettu termostaattipistorasia"? Mttaa ilman lämpötiöaa? MIten termostaattia säädetään? Voiko säätää etänä? Minkälaiset arvot sinulla pistorasiassa on? Miten päädyit em arvoihin?
INKBIRD ITC-308WIFI EU mittaa ilman lämpötilaa (anturi kestänee myös nestettä?) Laitteessa on ulostulona kaksi pistorasiaa johon voi liittää lämmityslaitteen ja jäähdytyslaitteen. Etänä wifin kautta voi säätää lämmityksen päälle/poiskytkennän lämpötilan toiseen pistorasiaan ja jäähdytyksen päälle/poiskutkennän lämpötilan toiseen pistorasiaan (kännysovelluksella).
Olen laittanut halvan "vauvanvahti" wifikameran (motorola focus66) katselemaan sulatusvesikaukaloon josta näkee jos kaukalo jäätyy umpeen eli kaukalon pohjalämmitys ja sen viemäröinnin saattolämmitys ovat liian lyhyen aikaa päällä. Nyt pohja ja kaukalolämmitys ovat päällä puoli tuntia kahden tunnin välein ja viemäriputken saattolämmitys 7 minuuttia tunnin välein; ovat eritehoisia kaapeleita. Putken lämmityksen termostaatti putkenkyljessä pputkieristeen alla on 2 asteessa . Kaukalon lämmityksen termostaatin lämpötila ja paikka on vielä kokeilussa; hyvin toimii ajastuksellakin.
"Itsesäätyvä" lämmityskaapeli on tietääkseni tosi liukuva käsite; vaikea löytää kaapeleista käyrää jonka mukaisesti ne itsesäätyvät. Esimerkin vuoksi jokin kaapeli lämmitti vielä puoliteholla 25 asteessa jonka vuoksi valmistaja suositteli erillisen termostaatin asentamista pitkiin kaapelointeihin. Lopputulokseen vaikuttaa tietenkin kaapelin teho/m ja sekin onko kaapeli vedessä vai ilmassa.
 
Oli siellä toisessa ketjussa suoria linkkejä Partcon sivulle



0.075 kW * 0.10 € * 24 h * 120 päivää = 20 € maksaa sähköt tuolla 0,10 € hinnalla jos on 120 vrk päällä jatkuvasti ja lämpötila on kokoajan miinuksella. Ei tässä rikastu, mutta periaatteesta piti laittaa se toimimaan noin. Etenkin kun minulla lämmitys vie keskimäärin 120 W sähkötehoa niin tuo 75 W on aika paljon sen päälle.
 
Onko viisi astetta merkitsevä ero? MIstä muuten arvot 5°C ja 25°C tulevat, miksi avautuva ei ole 0°C, koska vesi jäätyy vasta silloin? Jos pyrkimys on estää jään kertyminen kompuran pohjaan, niin miksi mitataan lämpöjä kaasuputken korkista eikä pellistä johon jää kertyy? Jos ostan termostaatit antamillasi parametreillä, mutta ne eivät estä jään muodostumista, niin sitten hankin termostaatteja jossa eri arvot?
Ehkä parempi jättää se kaapeli jatkuvasti päälle niin ei keräänny jäätä.

Tuo termostaatti huoltokorkissa on selitetty siinä toisessa ketjussa.
 
Eli etusenä pois. Flekti puretaan tieltä. Onko muuta?
Jos on näin pitkällä, niin mikä estää sahaamasta pohjaa kolmelta sivulta auki? Taittaa sahattua 'läppää' alas ja kas siinä onkin veden ohjain. Itse tein tämän yhteen pumppuun, joka ei jaksanut riittävästi sulatella.
 
Tallinnasta summalla saa 3,5ltr laadukasta giniä.
Olen aina miettinyt, mitä se gini-kerroin oikein tarkoittaa. Nyt selvisi.

Ei sitä pohjalevyä ole tarvettä lämmittää. Olennaista on, että vedelle säilyy reitti pohjalevyn reikiin, vaikka sitten vastuksen sulana pitämää vetistä jääkourua pitkin. Jos vastus mahtuu höyrystimen alle niin yleensä se riittää. Jos ei mahdu, niin siinä tapauksessa pohjalevyä on sitten tarvetta lämmittää ja kiinnityksen merkitys korostuu. Mitä lähempänä höyrystintä vastus kulkee, sen parempi.

Jantilla oli hyvä klixon-viritys muistaakseni pohjalevyn ohjaukselle, laittamalla sellaisen ei ole vastus päällä turhan päiten.
 
Kun on olemassa ILPpejä joissa ei ole tuota pohjapeltiä, voiko sen poistaa ainakin osittain myös ns. normaalista ilpistä? Toki jätettävä sen verran materiaalia että värkki pysyy kasassa / korvattava jollain metalliritilällä tms..
 
Ketjussa muutamia hyviä ehdotuksia. Kiitos niistä. Etsin jonkinlaista haraldhin ja AKivijan systeemien hybridiä.

Arkijärjellä ajatellen pohjan lämpötila ratkaisee valuuko sula vesi pois laitteesta vai ei. Eli sen lämpötila tulisi tietää kuten AKivijan systeemissä. Mitkä ovat AKivijan ratkaisun kokonaiskustannukset jäi arvailun varaan. Tarvittavien laitteiden koko on myös ongelma omalla kohdalla.

Haraldhin ratkaisun paras puoli on kohtuullinen koko, vaivattomuus ja järkevät kustannukset. Kärpästä kun ei kannata ampua tykillä. Systeemin 'jäykkyys', eli säätättömyys on sen huono puoli. Se ei tietysti ole ongelma jos termosaattien parametrit ovat kohdallaan

Ketjussa mainittu 'pohjaa ei kannata lämmittää´-argumentti ei aukea. Mitä tulisi lämmittää? Kennoa? Eikö laite huolehdi siitä? Vai kennosta putoavaa vettä? Sulatetaan kennon alle kertynyttä jäätä, joka on jäätynyt kylmän pohjan takia? Eikö tuolloin lämmitys ole jo mennyt munilleen?

Jos vesi valuu sulana kennosta, niin se on nestemäisenä valmis jatkamaan ulos, kunhan huolehditaan, että se ei jäädy matkalla.
Siksi arkijärjellä ajatellen pohjan lämpötila pitäisi olla tiedossa.
 
Ketjun aloitusviestissä kyselin Shellyn käyttöä em hommaan.

Kaikki hönnin ilpot (ilppit, kilppit tai vilppit) ovat Shellyjen perässä, vaikka en niillä laitteita ohjaakaan. Tämä kulutuksen mittauksen takia. Kokemuksesta tiedän, että yrpä nousisi otsaan, jos kotona katselisin hyödytöntä 75W kulutusta, vaikka itse laite ei olisi päällä.

Shellyllä voisi myös ohjata kaapelia kohtuullisin kustannuksin. Mitata pohjan tai mitä tahansa muuta haluttua kohtaa ulkoyksikössä (esim huoltotulppa). Lämpöantureita add-on syö maksimissaan 3 kpl.

Sitten voisi antaa sopivan anturin ohjata kaapelia. Kaikki parametrit olisivat muutettavissa tarpeen mukaan ja homman voi tehdä etänä.

Jäi yli Shellyn Add-on, (jolle kelpaa satakunta Arduino-sensoria) ja kaksi lämpöanturia. Katselin kytkentäkopan sisälle. Add-on ilmeisesti sopisi releen kanssa (Shelly Plus 1PM:n) ilman jumppaamista kytkentäkopan sisälle, joka ratkaisisi sekä sääsuojauksen ja tilaongelman.

Anturien kaapelien pituutta pitäisi lisätä tarpeen mukaan, mutta se on tuttua puuhaa.

Käyttölämpötilojen rajat tulevat vastaan vain Shelly Plus 1PM:n kohdalla. jossa alarajaksi ilmoitetaan -10°. En oleta tuon olevan ongelma.

Kustannuksetkin olisivat tolkulliset. Releen saa 21€ Dustinilta, Add-on parilla anturilla maksaa suunnnilleen saman Shellyn omassa kaupassa.

Ongelmia?

Kuvat.
Add-on kuvassa musta palikka kytkentärasiassa.

Voit antaa anturin ohjata relettä. Lyöt vain sopivat parametrit ohjelmaan. Tietoa ei ole mitä Shellyn ohjelma mahdollistaa jos on 2 tai useampia antureita samanaikaisesti käytössä.
 

Liitetiedostot

  • 20230310_080912.jpg
    20230310_080912.jpg
    292,2 KB · Lukukerrat: 137
  • iMac capture-1.jpg
    iMac capture-1.jpg
    133,6 KB · Lukukerrat: 140
Ajatus ilmeisesti oli että huolehditaan että kennosta tippuva vesi pysyy plussan puolella.
Se ei haittaa jos pohjalle tulee vaikka 1-2 milliä jäätä kunhan ei enempää kerry. Usein siis riittää että vastus tekee (lämpimän) uran jota pitkin vesi valuu pois.
Eli huolehditaan että tippuva vesi pysyy sulana ulos asti (ja ehkä myös mahdollisessa putkessa jos vedet johdettu jonnekin).
Se pelkän veden ”ylläptolämmitys” vie vähemmän sähköä kuin pohjapellin lämmitys.
 
Shelly, Shelly add-on ja lämpötila-anturit maksavat jo jonkin verran. Kävi Mielessä kyllä, mutta päädyin tuohon toimintavarmaan.
 
Se ei haittaa jos pohjalle tulee vaikka 1-2 milliä jäätä kunhan ei enempää kerry.
Millä tai miten tarkkailet että kunhan ei tapahdu? (Pana 68:n pohjan jäätilannetta on mahdoton tarkkailla ilman endoskooppia)

Se pelkän veden ”ylläptolämmitys” vie vähemmän sähköä kuin pohjapellin lämmitys.
Minkälaisista eroista on kysymys?
 
Viimeksi muokattu:
Shelly, Shelly add-on ja lämpötila-anturit maksavat jo jonkin verran.
Jos luit viestini, niin kerroin siinä hinnat. Linkittämäsi termostaatit maksavat hieman yli 20€.
Add-on kahdella lämpöanturilla + rele maksavat yhteensä 42€
Kannattaako maksaa +22€ että
a. tietää kaapelin kulutuksen,
b. voi säätää sitä etänä
c. voi mitata pohjan (ja jonkun muun kohteen) lämpötilaa
d. laittaa laitteeseen ja paikkaan sopivat parametrit
.. jää tietysti jokaisen oman harkinnan varaan.
 

Liitetiedostot

  • iMac capture-2.jpg
    iMac capture-2.jpg
    182,8 KB · Lukukerrat: 134
  • iMac capture-2-1.jpg
    iMac capture-2-1.jpg
    95,1 KB · Lukukerrat: 126
Tuo add-on ei itse asiassa olekaan niin kallis jos siihen kuuluu kaksi Dallasta. Juu, minulla on tusina Shellyä, mutta en nyt tähän jaksanut väkertää kun olisi muita kohteita joita pitää logata ennemmin kuten LTO. Siihen tuli ostettua 3 * Wemos D1 Mini ja näiden kolmen yhteishinta on 12€.
 
Olen aina miettinyt, mitä se gini-kerroin oikein tarkoittaa. Nyt selvisi.

Ei sitä pohjalevyä ole tarvettä lämmittää. Olennaista on, että vedelle säilyy reitti pohjalevyn reikiin, vaikka sitten vastuksen sulana pitämää vetistä jääkourua pitkin. Jos vastus mahtuu höyrystimen alle niin yleensä se riittää. Jos ei mahdu, niin siinä tapauksessa pohjalevyä on sitten tarvetta lämmittää ja kiinnityksen merkitys korostuu. Mitä lähempänä höyrystintä vastus kulkee, sen parempi.

Jantilla oli hyvä klixon-viritys muistaakseni pohjalevyn ohjaukselle, laittamalla sellaisen ei ole vastus päällä turhan päiten.
Tällaisen kanssa ohjailen sulatusveden kaapelia,joka ohjattu salaojaan.
Miksei toimisi myös pohjanvastuksen ohjaukseen,mutta niissä kyllä aikamonessa on term.itsessään.
 
Tällaisen kanssa ohjailen sulatusveden kaapelia,joka ohjattu salaojaan.
Miksei toimisi myös pohjanvastuksen ohjaukseen,mutta niissä kyllä aikamonessa on term.itsessään.
Miten tuolla voidaan hoitaa (etänä) se, että mökin laitteessa oleva kaapeli ei lämmitä kun pumppu on sammutettu?
 
Takaisin
Ylös Bottom