Miksei ihminen ottaisi katkokäyntiä valtaansa?

[Husky]

Eikö wifillä saa helposti määriteltyä, että ILP on pois päältä reilun aikaa ja sitten sen jälkeen paahtaa isolla lämpötilalla katkeamatta lämpöä tupaan?

Ei muutamassa tunnissa sisälämpötila niin putoa, kun lähtötila on ylilämpö ja luulisi sitä oppivan aika helposti, että millä ulkolämpötilalla pitää off:lla kuinkakin kauan ja mikä olisi on-tilan aika ja lämpötilapyynti.
Luulisi tuon välillä toimivan useamman päivän samoilla asetuksillakin, ellei ulkolämpötila muutu.

Tulisiko tuosta UY:lle jotakin sulatus/jäätymisongelmia? Ei kai sen enempää kuin automaattisesta lyhyemmästä katkokäynnistä ja pienellä teholla operoinnista?

Itseasiassa sehän olisi hyvä, jos laitteessa olisi määritettävissä off-aika ja sitten lämpötila, jonka jälkeen laite sammuttaisi itsensä taas off-ajaksi. Tuskin tuollaista on missään laitteessa, vai?

Taustatietona se, että meillä ILP tulisi vain tukilämmittimeksi ja kaikki ILP:t myyntipapereiden mukaan ovat niin tehokkaita, että kunnon tauoille jää aikaa varmaan 90% lämmityskaudesta (edit: tarkoitan, että vain 10% lämmityskaudesta on niin kylmää, että ei voisi pitää reiluja taukoja ILP:n käytössä päivätasolla).
Haaveissa tällä hetkellä lähinnä F. 09KHCAN ja P. NZ25YKE

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ei muutamassa tunnissa sisälämpötila niin putoa, kun lähtötila on ylilämpö ja luulisi sitä oppivan aika helposti, että millä ulkolämpötilalla pitää off:lla kuinkakin kauan ja mikä olisi on-tilan aika ja lämpötilapyynti.

Lämpötilan pitää olla tasainen ja lämmityksen pitää seurata tarkasti ulkolämpötilaa. @Adamooppeli voinee antaa tästä tarkentavan luennon.

Tokkopa tuosta mitään jäätymisongelmia seuraisi. Tavallaan itse olen käyttänyt hiukan samaa logiikkaa VILPissä joskin niin että kiertovesipumppujen käynti oli jaksotettu pörssisähön aikaan jossakin määrin hinnan mukaan ja syksyn kevään päiväpumppuksella taas ulkolämpötilan mukaan. Virtaa ei siis olla katkaistu milloinkaan, vain se lämmöntarve eli minun tapauksessa kiertovesipumput.

Miten ihmeessä voi olla mahdollista, että ilpit seisoisivat talvella 90% ajasta. Millä siellä lämmitetään ?

 

[haraldh]

Wifi kautta saa tosiaan ohjattua vaikka millä logiikalla. Itse käytän Fissio-palvelua ja ohjaan esimerkiksi talon vanhaa IVT ilppiä jonka pienin teho millä se käy ilman katkokäyntiä on noin 500 W. Se käy vuorokauden 12 tunnin halvimman tunnin aikana ja on muuten seis. Autotallin ILP (osin sulatusongelmista) käy 6 h @16⁰C ja 18h @8⁰C. Silloin myös niin että 16⁰C käynti on halvimpien tuntien aikana.

 

[iro]

Minulla ILP on tilassa johon aurinko paistaa etelästä. Varsinkin kevättalven päivinä aurinkolämittys riittää ja ILP kytkeytyy OFF wifi - komennolla. ( Mitsu FDssä katkokäynti on mielestäni totetettu huonosti.)

 

[Luukku]

Itseasiassa sehän olisi hyvä, jos laitteessa olisi määritettävissä off-aika ja sitten lämpötila, jonka jälkeen laite sammuttaisi itsensä taas off-ajaksi. Tuskin tuollaista on missään laitteessa, vai?

Uudessa Daikin Perferassa on varsin monipuolinen ohjelmointi. Saa ite määrittää kellon ajat milloin mikäkin lämpötila tai onko päällä ollenkaan vai eco-asetuksella.
ir-ohjaimella wifin kautta pystyy 17v vanhaakin ilppiä ohjaamaan päälle/pois ja lämpötilan muutokset.

E:kuvan lisäys ohjelmoinnista Daikin

 

[Luukku]

Tulisiko tuosta UY:lle jotakin sulatus/jäätymisongelmia?

Saattaa tullakin, jos käyttää käyntijakson aikaa jotenkin sulatuksen määrittämiseen niin se nollaantuu aina, kun kone menee offille. Ainakin vanha on/off kone käyttäytyy näin ja jos monesti tuo ”nollaus” tapahtuu niin jäätää ulkoyksikköä. Mutta ei nämä uudet kuitenkaan jäädy, osaavat haistella muuten sulatustarvetta.

 

[Luukku]

Taustatietona se, että meillä ILP tulisi vain tukilämmittimeksi

Tähän vielä, että Daikinissa on ns tarveohjaus, jolla esim lämmittää pienellä teholla tasaisesti eli sillä on hyvä pitää peruslämpöä ja näin leudoilla keleillä jopa päälämmitys, 60% tarveohjauksella pitänyt talon lämpimänä näillä keleillä ilman muuta lämmitystä. Vrk kulutus 7-8kWh. Ottoteho 300-350W/h eikä mene katkolle.
Kannattaa tutustua, tuolla merkkikohtaisessa enemmän juttua tästä.

 

[pökö]

Itseasiassa sehän olisi hyvä, jos laitteessa olisi määritettävissä off-aika ja sitten lämpötila, jonka jälkeen laite sammuttaisi itsensä taas off-ajaksi. Tuskin tuollaista on missään laitteessa, vai?

Eikö kaikissa ole joku viikkokello jolla tuo toteutuu

 

[sulo_s]

Onko tuosta off-ajasta mitään hyötyä, jos laitteessa on kompuran- ja pohjanlämmitys päällä?

En oikein ymmärrä, että ostetaan kallis pumppu ja sitä ei sitten käytetä sen omimpaan tarkoitukseen.
No jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee.

 

[pökö]

Katkokäynti on kyllä kumma peikko toisille.

 

[ML]

Katkokäynti on kyllä kumma peikko toisille.

Lämpöpumppujen suosio kasvaa – vältä näitä virheitä - Kiinteistouutiset

Suomi seuraa Ruotsin esimerkkiä. Lämpöpumput valtaavat markkinaosuuksia öljylämmitykseltä ja haastavat myös kaukolämmön kiinteistöjen lämmönlähteenä. Lämmönlähteen vaihtaminen vaatii kuitenkin huolellisuutta kiinteistön omistajalta. Nykyiset lämpöpumput edustavat koeteltua ja luotettavaa...

kiinteistouutiset.fi

Mitä se katkokäynti on onko se,että ulkoyksikkö käynnistyy ja sammuu vai sisäyksikkö käynnistyy ja sammuu,vai tarkoitetaanko sillä molempia?

 

[Luukku]

Mitä se katkokäynti on onko se,että ulkoyksikkö käynnistyy ja sammuu vai sisäyksikkö käynnistyy ja sammuu,vai tarkoitetaanko sillä molempia?

Lähinnä sen ulkoyksikön katkokäyntiä siinä yritetään välttää, kuluttaa kuulemma enemmän energiaa. En tiedä onko jotain mittaustuloksia asiasta? Ilmeisesti käynnistyessään ottaa ensin turhan kovan spurtin se kompura. Daikinin tarveohjaus hillitsee esim sulatuksen jälkeistä ryntäilyä, ja kun lämmöntarve on pienempi lauhemmalla kelillä niin pienellä teholla kompuran pysyminen käynnisssä jatkuvana on taloudellisempaa. Näin sen olen ymmärtänyt.
Ei katkokävelykään kovin hyvä ole ;-)

 

[VesA]

Lähinnä sen ulkoyksikön katkokäyntiä siinä yritetään välttää, kuluttaa kuulemma enemmän energiaa. En tiedä onko jotain mittaustuloksia asiasta?

Mittasin joskus omastani COP-arvot vs ottoteho yli talven kerätystä datasta, on siitä kuva jossain täälläkin.COP huononee katkokäyntialueella, mutta ei kovin dramaattisesti.

Oman pumppuni pienin jatkuvan käynnin ottoteho on 250W, sen alle se säätää tehoa katkomalla. Ei siis termostaatin tapaan, vaan etsii rytmin jolla lämpötila on tasainen.

Pääasia kuitenkin on, että energian kulutus niissä ulkolämpötiloissa joissa katkolle mennään, on niin pieni että COPin pieni huononeminen ei kyllä sähkölaskussa näy - eli sen torjumiseen ei kannata investoida ainakaan rahaa. Jos haluaa harrastaa, niin aikaansa sen torjumiseen voi käyttää.

Pumpuissa on kyllä eroja: tuo minun toimi pienillä tehoilla nätisti, mutta on pumppuja jotka alkavat toimia kunnolla vasta aika isoilla ottotehoilla.

 

[Lurkus]

Onko tuosta off-ajasta mitään hyötyä, jos laitteessa on kompuran- ja pohjanlämmitys päällä?

En oikein ymmärrä, että ostetaan kallis pumppu ja sitä ei sitten käytetä sen omimpaan tarkoitukseen.
No jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee.

Vähän paha sanoa että mitä kukakin on pumpuistaan maksanut. Mulla ne on ainaki ihan muutaman satasen mitsua ja mideaa. Itse asennettua.

 

[p306]

Käytössäni olevassa FH35 pumpussa katkokäynnin lepovaiheessa kompressori ja puhaltimet eivät käy. Mutta myöskään nelitieventtiili ei vaihda tilaansa lepovaiheen alkaessa ja niinpä työvaiheen eli lämmitysvaiheen alussa ei esiinny minkäänlaista tehoryntäystä kompressorin ja puhaltimien käynnistymisen jälkeen. Muiden pumppujen toiminnasta ei minulla ole tietoa. Pumpun ottama teho lepovaiheen aikana noin 12 W.

 

[pamppu]

Lähinnä sen ulkoyksikön katkokäyntiä siinä yritetään välttää, kuluttaa kuulemma enemmän energiaa. En tiedä onko jotain mittaustuloksia asiasta?

Autotallin Panasonicista on sen verran havaintoa että jossakin lämpötilassa X (jota en nyt muista) se käy vielä katkokäyntiä, riuhtoo aina jonkun 400W spurtin, himmailee ja sammuu tyyliin 3-5 minuutin ajaksi. Ja vie siinä kelissä energiaa vuorokaudessa määrän Y.

Sitten kun keli kylmenee 2-3 astetta, se onnistuukin asettumaan jatkuvalle n. 150W teholle ja lopputuloksena vuorokausikulutus on jonkun verran pienempi kuin lämpimämmässä kelissä, missä se kävi katkoa. Eli se katko vie coppia kuralle.

Se vaan että noissa leudoissa keleissä koko kulutuksella, tai varsinkaan sillä erolla ei ole mitään käytännön mainittavaa merkitystä, joten en ole alkanut sen kanssa kikkailla. Arvelin, että sillä kikkailulla aiheuttaisi lähinnä suurempia ylilämpöjä ja säästöjä ei kuitenkaan tulisi Ja sitten koko himmelistä tulee yksi epävarmuustekijä. Tai sitten sulatusongelmia tms.

 

[Husky]

Kiitos informatiivisista vastauksista ja mielipiteistä myös.

Haraldh:n mainitsema Fissio on osunut silmiin ennenkin, mutten sitä ole selvitellyt. Jos aloituksessani mainitulle ohjaukselle on tarvetta oikeasti, niin voihan tuosta ehkä vähän maksaa ja käyttää omaa aikaakin.

Tähän vielä, että Daikinissa on ns tarveohjaus, jolla esim lämmittää pienellä teholla tasaisesti eli sillä on hyvä pitää peruslämpöä ja näin leudoilla keleillä jopa päälämmitys, 60% tarveohjauksella pitänyt talon lämpimänä näillä keleillä ilman muuta lämmitystä. Vrk kulutus 7-8kWh. Ottoteho 300-350W/h eikä mene katkolle.
Kannattaa tutustua, tuolla merkkikohtaisessa enemmän juttua tästä.

Juu, olen lukenut Daikin ketjusta tuosta tarveohjauksesta. En tällä hetkellä tiedä, että taipuuko tuo ihan siihen kuitenkaan, jos ilmenee tarvetta tuolle, että pakottaa pitkälle tauolle ja sen jälkeen isolla lämpötilapyynnillä pitkä lämmitysjakso, jonka jälkeen kone ei ohjautuisi omalle automaattiohjaukselle, vaan tuolle pakotetulle off-ajalle takaisin.
Voihan Luukku tähän vastaillakin, jos viitsii.

Onko tuosta off-ajasta mitään hyötyä, jos laitteessa on kompuran- ja pohjanlämmitys päällä?

En oikein ymmärrä, että ostetaan kallis pumppu ja sitä ei sitten käytetä sen omimpaan tarkoitukseen.
No jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee.

Sepäse, jos nuo vastukset on päällä, niin nehän vievät kyllä oman sähkönsä ja liittyy läheisesti tähän, että mille tasolle säästöhyöty menee.

Mutta tuo jälkimmäinen lause menee tässä ytimeen: on merkkejä, että kun laskee 1+1+1, niin meidän tapauksessamme ILP ei vältt. ole kannattava ostos, jos haluaa lämmityksessä säästää euroja (kWh:t voivat olla eri asia). On mukava saada tästä asiasta selkoa etukäteen, ettei jälkikäteen tarvitse huomata, että olihan merkit ilmoilla, että miksei tajunnut näkemäänsä ja mitä tuli tehtyä.
Sitten tullaan siihen, että onhan tuosta jäähdytysetu, jos sitä arvostaa. Meillä se ei ole oleellinen.
Kolmas ostosyy voi vaikkapa olla, että ostaa ILP:n harrastuslaitteeksi. Eihän se edes olisi kalleimman pään harrastusta

Ja syy miksei ole halua vetää koko talon lämmitystä ILP:lle on se, että talo on kosteassa paikassa ja ei viitsi ottaa riskiä kosteusongelmille laittamalla lattialämmitystä lähestulkoon pois, mikä olisi mahdollista, kun kaikki ILP:t ovat (ainakin papereiden mukaan) aivan helkutin tehokkaita.
Ehkäpä 50% tuosta tämänhetkisestä suht maltillisesta sähkönkulutuksesta voisi siirtää ILP:lle, mutta jos onkin vain 25%, niin säästö on kyllä olematon, etenkin jos on hyötysuhdetta heikentäviä tekijöitä kuviossa.

Katkokäynti on kyllä kumma peikko toisille.

Ei ole peikko, vaan haluan ymmärtää tätä asiaa.
Olen miettinyt voiko olla niin, että automaatilla on kenties melko pitkään stopissa, sitten nostaa systeemiä ylös tuottamatta lämpöä jonkin aikaa ja sen jälkeen tuottaa lämpöä vain lyhyesti ja saavuttaa jo lämpötilatavoitteen. Tuo voi pudottaa hyötysuhdetta oleellisesti.
Kun en tiedä, niin sillä tässä kyselen.

Tuolla ML:n erinomaisessa linkissä, missä on sanottu asia selvästi on juuri sitä mitä itse olen päissäni ajatellut ja selvästi sanottuna kerrankin:
"Liian suuritehoisen lämpöpumpun ongelma on niin sanottu katkokäynti: pumpun kompressori käynnistyy, käy muutaman minuutin ja pysähtyy. Kompressori ei ehdi saavuttaa parasta hyötysuhdettaan kuin hetkeksi."

No, todennäköisesti katkokäynnin mahdollisuus tapauksessamme ei aiheuta ILP:n ostamatta jättämistä, mutta kuten sanottu, niin on mukava etukäteen ymmärtää eikä jälkikäteen ja tästä tuli mieleen tuo pakko-ohjaaminen pitkille seisokeille, jonka jälkeen saisi painaa ylilämmölle. Vaikutta ettei kukaan näin tee ja siinä tapauksessa yleensä voi epäillä ettei ole hyvä idea.

 

[pökö]

Liian suuritehoisen lämpöpumpun ongelma on niin sanottu katkokäynti: pumpun kompressori käynnistyy, käy muutaman minuutin ja pysähtyy. Kompressori ei ehdi saavuttaa parasta hyötysuhdettaan kuin hetkeksi."

Yliteho ei sitten ole ollenkaan ainut syy katkoihin.

Enemmän saattaa vaikuttaa sisäyksikön sijoitus, pääseekö lämpö leviämään muualle vai lämmittääkö sisäyksikkö vain omaa ympäristöään.
Koneissa on myös eroja, joku suurempitehoinen saattaa taipua pienempään minimitehoon kuin pienempi kone. Muistelen että joku Toshiba olis suostunut käymään noin 100W ottoteholla kun oman Fujitsun minimi on 250W, siinä on iso ero mitä tulee lämpöä ulos jos COP on 4.

Älä vaan ilppiä ostamatta jätä.

 

[Luukku]

Juu, olen lukenut Daikin ketjusta tuosta tarveohjauksesta. En tällä hetkellä tiedä, että taipuuko tuo ihan siihen kuitenkaan, jos ilmenee tarvetta tuolle, että pakottaa pitkälle tauolle ja sen jälkeen isolla lämpötilapyynnillä pitkä lämmitysjakso, jonka jälkeen kone ei ohjautuisi omalle automaattiohjaukselle, vaan tuolle pakotetulle off-ajalle takaisin.
Voihan Luukku tähän vastaillakin, jos viitsii.

Tämän Daikinin saa äpistä tekemään lämmitystä ihan mihin aikaan vaan, voi ajastaa olemaan päällä tai pois vaikka joka tunnin erikseen. Lisäksi voi valita lämpötilan mihin lämmittää ja onko eco-moodi päällä (rajoittaa ulkoyksikön tehoa), myös puhallustehon voi valita haluamakseen. Sähkökatkon sattuessa jatkaa aikaisemmilla asetuksilla. Äpillä kaikki hoituu etänä helposti. Vai ymmärsinkö oikein mitä hait?

Meillä ei tämä Perfera katko näillä 0-3 asteen keleillä vielä ollenkaan tarveohjauksella, lämmittää alakertaa 250-300W teholla jatkuvasti.
Tähän tietysti vaikuttaa tämä

Enemmän saattaa vaikuttaa sisäyksikön sijoitus, pääseekö lämpö leviämään muualle vai lämmittääkö sisäyksikkö vain omaa ympäristöään.

joka meillä on varsin hyvin onnistunut ison olohuoneen ja avonaisen alakerran takia.

 

[Username]

Turhaa pelkoa että pumpulla lämmittäminen tekisi talolle jotain. Pari astetta ei vaikuta mitään.

 

[Luukku]

Iltapäivällä laitoin sisäyksikön puhalluksen ihan manuaalisesti 1/5, kun olen tolle viileämmälle puhallukselle allerginen, johtuneeko siitä, että on/off pumppuihin tottunut. No, mutta kun puhutaan, että hyötysuhde huononee pienellä puhalluksella niin ei ainakaan ottoteho noussut, mutta sisäyksikkö puhaltaa 3-4 astetta lämpimämpää, joka tuntuu paljon mukavammalta. Ulkona nyt -1 iltapäivällä oli 0.
Katkolle ei ole menny, pari sulatusta tehny.

 

[Husky]

Autotallin Panasonicista on sen verran havaintoa että jossakin lämpötilassa X (jota en nyt muista) se käy vielä katkokäyntiä, riuhtoo aina jonkun 400W spurtin, himmailee ja sammuu tyyliin 3-5 minuutin ajaksi. Ja vie siinä kelissä energiaa vuorokaudessa määrän Y.

Sitten kun keli kylmenee 2-3 astetta, se onnistuukin asettumaan jatkuvalle n. 150W teholle ja lopputuloksena vuorokausikulutus on jonkun verran pienempi kuin lämpimämmässä kelissä, missä se kävi katkoa. Eli se katko vie coppia kuralle.

Se vaan että noissa leudoissa keleissä koko kulutuksella, tai varsinkaan sillä erolla ei ole mitään käytännön mainittavaa merkitystä, joten en ole alkanut sen kanssa kikkailla. Arvelin, että sillä kikkailulla aiheuttaisi lähinnä suurempia ylilämpöjä ja säästöjä ei kuitenkaan tulisi Ja sitten koko himmelistä tulee yksi epävarmuustekijä. Tai sitten sulatusongelmia tms.

Tuo, että tuossa tapauksessa tuo COP:n huononeminen osuu lämpimämmälle kelille ei haittaa. Mutta siinä tapauksessa, että ILP:n käyttö esim lattialämmityksen päälläolon takia on pienempi, siirtyy tuo COP:n huononeminen kylmemmälle kelille. Ja siellä voi alkaa olla merkitystä säästön kannalta.

Turhaa pelkoa että pumpulla lämmittäminen tekisi talolle jotain. Pari astetta ei vaikuta mitään.

Kiitos. Juuri näin olen itsekin ajatellut, ettei pari astetta lattian lämpötilassa haittaa. Eli jos -10 kelissä aamulla on lattian pintalämpötila 24, niin varmasti voi säätää 22:een.
Tai jos nollakelissä on 21 astetta lattia aamulla, niin 19 on ok.
Se on itselle toistaiseksi epäselvää, että paljonko tuossa sitten lopulta kWh:ja siirtyy lattiavastuksista ILP:lle.
Voisihan tuota laskeskella, kun ehtii. Mutta lämmönsiirtymiset huoneilmasta lattiaan ja päinvastoin ei ole näpeissä, kun opiskeluajoistakin on aikaa.

Tosin tod.näk. käytännön syistä tämä päätyy siihen, että ulkolämpötilasta riippumatta leikkaa lattian lämpötilan samaan eli olisiko jotakin 19-20 ympäri vuoden.

Hmmm, Luukun pointit Daikinista pian johtaa siihen, että pitää alkaa vielä pohtia Daikinia, kun jo valinta on päätynyt toisiin

 

[Luukku]

pitää alkaa vielä pohtia Daikinia

Pssst: ei tarvii sulatusvastusta pohjapeltiin.

 

[Husky]

Nyt on vajaan viikon ollut Pana NZ25YKE käytössä.

On tuo sitten FAN 1/6, 2/6 tai 3/6 ja pyynnillä 22-23, niin Panan sovellus näyttää muutaman tunnin keskiarvotehoksi 350W.

Jotenkin tässä on nyt tullut mieleen tämä ajatus laittaa tuo stoppiin välillä vaikka kahdeksi tunniksi ja taas kahdeksi tunniksi töihin. Nyt ekaa kertaa tuo on seissyt 4 tuntia ja lämpötila talossa on ylilämmöstä pudonnut yhden asteen. Eli tällä nollakelillä ei neljän tunnin seisokki ole haitannut oleilua.

Sovellus näyttää stoppikulutukseksi 50W mikä ilmeisesti todellisuudessa tarkoittaa 100W. Ärsyttävää harakoiden lämmitystä tuo on, mutta käänteisesti, jos sitten isompi työ stopin jälkeen ei vie juuri enempää tehoa, kuin tasainen pienempi työ, niin näkisin että tässä voi olla järkeä.

On tässä takaraivossa olotila, ettei mitään uutta säästötapaa ole voinut tulla keksittyä, kun foorumilla ei tällaisesta käyttötavasta ole keskustelua tullut silmiin, eikä tämä varsinaisesti suurta ymmärrystä herätä, jos tulkitsen oikein.

Viikko-ohjelma on sovelluksessa, mutten vielä ole siihen tutustunut.

 

[iro]

Minun vanha Mitsu FD25 toimii tehottomasti pienellä teholla. Minimiteho on 300W paikkeilla ja katkokäynnin huonosta toteutuksesta johtuen hyötysuhde onneton pienillä teholla. Tuota olen korjannut tekemällä automaatin joka laittaa pumpun OFF kun sisälämpötila yli asetetun ja ON kun sisälämpö tippunut riittävästi.

 

[Luukku]

Hauskaa, että kun invertteripumput jo ainut mitä saa niin ne halutaankin toimivan kuten on/off koneet
Onko siis on/off kone parempi lauhemmilla keleillä?

 

[Husky]

Hauskaa, että kun invertteripumput jo ainut mitä saa niin ne halutaankin toimivan kuten on/off koneet
Onko siis on/off kone parempi lauhemmilla keleillä?

Luulisin, että tuossa ON tilassa on kyllä tarvetta invertterille. Eli ei tämä silti olisi mustavalkoista, vaikka ON/OFF tulee mieleen tässä

 

[iro]

Luulisin, että tuossa ON tilassa on kyllä tarvetta invertterille. Eli ei tämä silti olisi mustavalkoista, vaikka ON/OFF tulee mieleen tässä

Joo, FD25:n ongelma on minimitehot, kovemmalla kuormalla invertteri toimii kuten pitääkin.
Oheisessa kuvassa näkyy ottoteho kun minimiteholla tuotetaan lämpöä enemmän kuin tarvis ==> pumppu kytketään välillä OFF.

 

[janti]

Joo, FD25:n ongelma on minimitehot, kovemmalla kuormalla invertteri toimii kuten pitääkin.

Oliko tuossa puhallaus AUTO-nopeudella ja I-see OFF? Kannattaa kokeilla aluksi noilla asetuksilla tai sitten siirtää anturi kauemmaksi laitteesta.

Täällä FD35 on puhaltelee katkoitta kun keli on hieman plussan puolella. Nyt ulkona noin +2C ja otto noin 300 W ja anto noin 1300 W.

 

[iro]

Oliko tuossa puhallaus AUTO-nopeudella ja I-see OFF? Kannattaa kokeilla aluksi noilla asetuksilla tai sitten siirtää anturi kauemmaksi laitteesta.

Kaikki(?) mahdollinen tehty: puhallus Auto (tai 1), I-see OFF, sisäyksikön anturi siirretty, ulkoyksikön pohjavastus OFF.
Kuvan hetkellä ulkoilma nollan paikkeille, antoteho about 1000W. Liitteen kuva kertoo että tuo teho nostaa sisälömpöä liikaa.
Koska minun pumpussa katkokäynti huonontaa selvästi pitkän aikavälin COPia, estetään katkokäynti kytkemällä pumppu OFF ennekuin katkokäyntiä alkaisi esiinytymään.

 

[AKivija]

Kierrosluku/teho vs COP
Tässä taulukkoa VILPistä jonka mukaan käytännön eroa copissa ei ole kuin pienimmillä kerroksilla kun ottaa huomioon että nämä luvut ovat std:n mukaan mitattuja. Eli käytännön cop- lukemat sähkömittarin/energiamittarin arvoilla ovat ovat 0,2-0,5 pienempiä.
Lienee eroja kompuroiden välillä.
Tämä ES:n kompura ei juurikaan mene alle 50hz:n; vaikka yläkierroksia rajaisi"hiljaisen käynnin" asetuksella ( 65hz:iin)

 

[Suosukeltaja]

Kierrosluku/teho vs COP
Tässä taulukkoa VILPistä jonka mukaan käytännön eroa copissa ei ole kuin pienimmillä kerroksilla kun ottaa huomioon että nämä luvut ovat std:n mukaan mitattuja. Eli käytännön cop- lukemat sähkömittarin/energiamittarin arvoilla ovat ovat 0,2-0,5 pienempiä.
Lienee eroja kompuroiden välillä.
Tämä ES:n kompura ei juurikaan mene alle 50hz:n; vaikka yläkierroksia rajaisi"hiljaisen käynnin" asetuksella ( 65hz:iin)
katso liitettä 85747

Ootko pitänyt läpi talven hiljaisella moodilla? Ootko huomannut tästä mahdollisia säästöjä. Mulla tallissa vanha Sanyo ILP pudotti tuolla asetuksella talven sähköt melkein puoleen. Lämmöt putosi 17-asteesta 12-asteeseen.

 

[AKivija]

Ootko pitänyt läpi talven hiljaisella moodilla? Ootko huomannut tästä mahdollisia säästöjä. Mulla tallissa vanha Sanyo ILP pudotti tuolla asetuksella talven sähköt melkein puoleen. Lämmöt putosi 17-asteesta 12-asteeseen.

Olen pitänyt, lähinnä sen takia että muuten laite käynnistyessään menee max 95kierrokselle. Ajatuksena on että tuo hiljainen moodi kasvattaisi käyntiaikaa eli vähentäisi katkoja. Ja kokemuksen mukaan se kyllä tekeekin näin.
Pidän varaajan yläosan 500litraa jatkuvalla kv-pumpun kierrolla 35 asteessa +2 - -2-4 asteessa ja yritän virittää laitetta siten että katkoja olisi mahdollisimman vähän.
Mittauksistani päätellen katkokäynti pienentää coppia siten että katkossa paineet ja lämpötilat putoavat ja menee käynnistyksessä useita minuutteja ennenkuin tuotto on sama kuin ennen katkoa. Sähköä menee kuitenkin alussa ilman tuottoa.
Laittamani taulukot, niinkuin kai mittausstandardikin, pitävät kyllä paikkansa mutta ilmeisesti tasaisella käynnillä vakio-olosuhteissa ilman pohja- ym lämmityksiä .
Laitteen ohjauksessa on " hiljaiselle käynnille"lisäasetus "temp drifting" joka vaikuttaa siten että kun kovemmilla pakkasilla pumpun käynnistyessä tuotoslämpö ehtii vielä pudota ennen lämpötilojen nousua ja jos pudotus on liian suuri niin laite menee max teholle.
Eli hiljainen moodi ei vaikuta huonelämpötiloihin.

 

[T76]

Jos on sellainen pumppu, joka palauttaa lähtötilanteen sähkökatkon jälkeen, niin voi käyttää ohjelmoitavaa pistorasiaa (jos sattuu pistokkeella olemaan laite). Laitoin tuollaisen siksi, että Innova vie muuten 90W pohjavastuksella kaikenaikaa. Home Assistantilla voi sitten komentaa lämpötilat ja tehot vaikka pörssisähkön mukaan, autotalliin niin ei niin melullakaan väliä.

 

[AKivija]

Jos on sellainen pumppu, joka palauttaa lähtötilanteen sähkökatkon jälkeen, niin voi käyttää ohjelmoitavaa pistorasiaa (jos sattuu pistokkeella olemaan laite). Laitoin tuollaisen siksi, että Innova vie muuten 90W pohjavastuksella kaikenaikaa. Home Assistantilla voi sitten komentaa lämpötilat ja tehot vaikka pörssisähkön mukaan, autotalliin niin ei niin melullakaan väliä.

Suunnittelin, että kun takuuasiat antavat myöten , laitan ohjelmoitavan pistorasian ja termarin ohjaamaan pohjavastusta; liitäntä löytyy kyllä koneen sisältä.

 

[sulo_s]

Eli käytännön cop- lukemat sähkömittarin/energiamittarin arvoilla ovat ovat 0,2-0,5 pienempiä.
Lienee eroja kompuroiden välillä.
Tämä ES:n kompura ei juurikaan mene alle 50hz:n; vaikka yläkierroksia rajaisi"hiljaisen käynnin" asetuksella ( 65hz:iin)
...

Minun es 12Kw vehkeestä ei taida tuota "hiljaista käyntiä" löytyä, mutta muu kompuran säätö kyllä.
Tässä viime yöltä kohtuu hyvä kompuran taajuuskäppyrä aika isolla ulkolämpötilan haarukalla, missä tuottolämpötila vedelle luokkaa 40 +- 2 astetta.

 

[AKivija]

Minun es 12Kw vehkeestä ei taida tuota "hiljaista käyntiä" löytyä, mutta muu kompuran säätö kyllä.
Tässä viime yöltä kohtuu hyvä kompuran taajuuskäppyrä aika isolla ulkolämpötilan haarukalla, missä tuottolämpötila vedelle luokkaa 40 +- 2 astetta.

Katsopa löytyisikö nettiliittymän kautta seuraavasti: device list, sieltä lopusta 4.kuvake "setting parameters", seuraavan näytön vasemman kasan laatikoista " reduced setpoint for heating" ja sen sisältä "quiet operation"
"Reduced setpoint " valintoihin saa (ja pitää laittaa) viikon joka päivälle ja tunnille ajastuksen mutta niiden asetuksia en löytänyt nettiliittymän kautta , ainoastaan kosketusnäytön valikoista; pitää asettaa joka päivä erikseen

 

[AKivija]

mutta muu kompuran säätö kyllä.

Mitä muuten tällä tarkoitit?

 

[sulo_s]

Mitä muuten tällä tarkoitit?

Tuolta nettiliittymän kauttakin löytyy "∆T Compressor Speed-reduction". Saa vähän "porrastettua" kompuran käyntii, niinkuin tuostakin kuvastuksesta näkee. Aluksi itsellä oli default (olikohan 2), jolla säätö oli lähes on/off.

Tuo minun vehe on nyt itselle soppeli eli nykyisillä asetuksilla mennään. Mua ei katkot häritse, olkoon vaikka aina katkolla

 

[sulo_s]

Katsopa löytyisikö nettiliittymän kautta seuraavasti: device list, sieltä lopusta 4.kuvake "setting parameters", seuraavan näytön vasemman kasan laatikoista " reduced setpoint for heating" ja sen sisältä "quiet operation"
"Reduced setpoint " valintoihin saa (ja pitää laittaa) viikon joka päivälle ja tunnille ajastuksen mutta niiden asetuksia en löytänyt nettiliittymän kautta , ainoastaan kosketusnäytön valikoista; pitää asettaa joka päivä erikseen

Enpä muistanut että tuokin asetus löytyypi. No en juurikaan keksi tuolle isompaa käyttöö.