Uusiutuvan energian kannibalisaatio

kotte

Hyperaktiivi
Miksi Kaliforniassa eikä Hollannissa ole saatu hommaa ratkaistua sähkökattiloilla ja ankan selkä jatkaa syvenemistä?
Kun ei ole lämmitystarvetta (Kaliforniassa on vedestäkin usein pulaa, niin ei voi törsätä kylpyveteenkään) -- eikä lämmönjakeluverkostoaan Tanskan, Ruotsin ja Suomen malliin. Sopiva teollisuus pelastaisi, mutta edellytykset eivät muutoin ole järin hyvät tuollaiselle teollisuudelle.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Niin kauan kun poltetaan yhtään mitään energiaksi, voi aika surutta jatkaa uusiutuvan rakentamista. Tämmöisessä kylmässä maassa ankan selkä suoristuu aika varmasti jos liki ilmaista energiaa on varmasti tarjolla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Hollannissa olisi kyllä kemianteollisuutta joka ehkä voisi vaikka höyryäkin käyttää kesäaikaan.
Tuo on käynyt omassakin mielessäni, mutta ongelmana on varmaan sähkönjakeluinfrastruktuurin riittävyys sekä lämmön tai höyryn varastointi. Varastointi vaatii maa-alaa, mille rakentaa ja Hollannissa tuosta lienee erityistä niukkuutta alueilla, jonne kemian teollisuus on sijoittunut. Kemian teollisuudessa korkean lämpötilan lämpöpumpputeknologialla lienee itse prosessien kannalta suurempi merkitys kuin pelkällä höyryllä, mutta tuolta ei ole saatavilla vastaavaa kulutusjoustoakaan taloudellisessa mielessä kestävästi.
 

jarkko_h

Vakionaama
Kun ei ole lämmitystarvetta (Kaliforniassa on vedestäkin usein pulaa, niin ei voi törsätä kylpyveteenkään) -- eikä lämmönjakeluverkostoaan Tanskan, Ruotsin ja Suomen malliin. Sopiva teollisuus pelastaisi, mutta edellytykset eivät muutoin ole järin hyvät tuollaiselle teollisuudelle.

Ei Suomessakaan kesäkuukausina ole valtavaa tarvetta sähkökattiloille. Ennen teräksen valmistuksen siirtymistä vetyyn, on aurinkoenergian kannibalisaatio Suomessa voimakasta. 2 GW.on kriittinen raja.

OL3 käynnistymisen vaikutuksesta hintoihin tehtiin hiljattain analyysi. Tuosta voisi hakea karkeaa arviota mitä esim 1,6 GW aurinkovoiman lisäteho tulee tekemään kesäajan keskipäivän sähkönhinnoille nykyisen tasoisella kulutusprofiililla.

Viimeisen neljän viikon aikana keskipäivällä sähkön hinta on tippunut keskimäärin 6 sentin tasolle, samalle tasolle kuin yöllä. Kesällä kysyntä huhtikuun tarkastelujaksoa pienempää ja tuo on vain lyhyt tarkastelujakso. Silti tuota voi käyttää pohjana analysoitaessa tilannetta jossa meillä olisi 2GW nimellisteholla aurinkovoimaa ja aurinko paistaisi laajalla alueella Suomessa.
 

Liitteet

  • Screenshot_20230501_140356_Samsung Internet.jpg
    Screenshot_20230501_140356_Samsung Internet.jpg
    106,8 KB · Katsottu: 113
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Ei Suomessakaan kesäkuukausina ole valtavaa tarvetta sähkökattiloille.
Käsittääkseni noita tehdäänkin syysmyrskyjä ajatellen, kun lämmöntarvetta on vain kohtuullisesti, sähköä tulee paljon sekä tuulesta että vedestä jne. Osatavoitteena saattaa olla sähkön tuntihinnan pönkittäminen ja väline säätösähkömarkkinoille. Kesällä tarvittava lämpö kannattaa tuottaa lämpöpumpuilla, joilla lämpöä syntyy aika edullisesti ulkoilmasta ja kesän edistyessä merivedestä (paremmin kuin noilla laitteitta syntyy keskimäärin, eli ei tarvita edes lisäinvestointeja).

Lämpöakkuja ja pitempiaikaisia lämpövarastoja toki tarvittaisiin rinnalle, mutta energian vuodenaikaisvarastointi on Suomen oloissa toistaiseksi ainakin utopiaa missä muodossa tahansa. Jokin metanolin kaltainen (vedystä tuotettu) kemikaali olisi teknisesti mahdollinen ratkaisu, mutta ekonomia ei tässäkään toimi kaikkine vaadittavine kommervenkkeineen.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Analyysin voi aloittaa vaikka huomiselta päivältä... päivällä yli 10 c/kWh hintoja. Monenakiko päivänä on nolla-hintoja kuukaudessa?
 
Viimeksi muokattu:

VesA

In Memoriam
Ei tässä alunperin ollut kyse sähkökattiloista .. se oli vain oikean elämän esimerkki uudenlaisesta kysynnästä jota alkaa ilmaantua jos halpaa, mutta vain ajoittain tarjolla oelvaa sähköä käyttämällä saadaan aikaan säästöä. Toinen vastaava tulee varmaan olemaan isojen vesiluolien lisälämmitys.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Viimeisen neljän viikon aikana keskipäivällä sähkön hinta on tippunut keskimäärin 6 sentin tasolle, samalle tasolle kuin yöllä.

Tuo iltapäivän notkahdus on ollut jo paljon pidempään kuin aurinkopaneeleita on ollut merkittävissä määrin. Auringonpaiste saa myös tuulen viriämään. Lisäksi kulutus on muutenkin suurinta aamupäivisin. Ilmeisesti lämmitystä tippuu pois kun päivä lämpenee ja sitten illan pimetessä kulutus taas nousee.
 

kotte

Hyperaktiivi
Toinen vastaava tulee varmaan olemaan isojen vesiluolien lisälämmitys.
Olen tässä itsekseni pohdiskellut, että olisiko Vantaan luolan rakentaminen viivästynyt siitä syystä, että kilpailuasetelma Italiasta rahdatun roskan kanssa suosii toistaiseksi jälkimmäistä. Kun Suomesta ei ilmaista polttoainetta ole saatavilla riittävästi ja tuontia voi jaksottaa, ei lämmön varastointiin ole toistaiseksi aiemmin arvioitua kiirettä ratkaisuille.
 

jarkko_h

Vakionaama
Tuo iltapäivän notkahdus on ollut jo paljon pidempään kuin aurinkopaneeleita on ollut merkittävissä määrin. Auringonpaiste saa myös tuulen viriämään. Lisäksi kulutus on muutenkin suurinta aamupäivisin. Ilmeisesti lämmitystä tippuu pois kun päivä lämpenee ja sitten illan pimetessä kulutus taas nousee.


Tuo notkahdusta on ollut "aina". Kysyntä keskipäivällä laskee. Tuon näkee FG:n seurannasta.

Kun puhutaan kannibalisaatiosta, niin tuon notkahduksen päälle vielä 2GW nimellisteholla aurinkovoimaa, niin ollaan tilanteessa jossa suuressa osassa aurinkoisia keskipäiviä sähkön tarjontaa on enemmän kuin kysyntää -> hinnat nollaan tai alle.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Tuo iltapäivän notkahdus on ollut jo paljon pidempään kuin aurinkopaneeleita on ollut merkittävissä määrin. Auringonpaiste saa myös tuulen viriämään. Lisäksi kulutus on muutenkin suurinta aamupäivisin. Ilmeisesti lämmitystä tippuu pois kun päivä lämpenee ja sitten illan pimetessä kulutus taas nousee.

Tällä hetkellä suomen aurinkovoima ei kykene heiluttelemaa edes pensaiden lehtiä saati hintoja, niin vaatimatonta on teho.
 

jarkko_h

Vakionaama
Tällä hetkellä suomen aurinkovoima ei kykene heiluttelemaa edes pensaiden lehtiä saati hintoja, niin vaatimatonta on teho.

Jos linearisoidaan taannoinen OL3 hintavaikutusanalyysi, niin Suomen nykyisen pienen aurinkovoimatehon hintavaikutus keskipäivällä kohtuullisen laajalla alueella paistaessa on vain luokkaa 0,5-1,5 senttiä / kWh.

Eli vaikuttaa, mutta vähän ja vähän aikaan ja harvoina päivinä.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Jos linearisoidaan taannoinen OL3 hintavaikutusanalyysi, niin Suomen nykyisen pienen aurinkovoimatehon hintavaikutus keskipäivällä kohtuullisen laajalla alueella paistaessa on vain luokkaa 0,5-1,5 senttiä / kWh.

Eli vaikuttaa, mutta vähän ja vähän aikaan ja harvoina päivinä.

Tällä hetkellä OL3 ei kykene laskemaan keväthintoja edes vuoden 21 tasolle että olen erittäin skeptinen näiden yksikertaistetjen analyysien suhteen. Vaikuttaa vahvasti siltä hintaa heiluttaa suuremman alueen markkinavoimat ja korkea hinta valuu Eroppasti ja halvat hinnat Ruotsista. Tällä hetkellä korkeita hintoja on huomatavasti useammin kuin halpoja.

1682942609345.png
 

Liitteet

  • 1682942559245.png
    1682942559245.png
    18,5 KB · Katsottu: 102

Espejot

Hyperaktiivi
Eikai OL3 tuonut kakkuun mitään lisää - korvasi vain hyvinkin halvan Venäjän tuonnin. Välissä oli sitten jakso ilman kumpaakaan.

Mutta silti se kakkun hinta on noussut. Eli vaikutus tulee jotakin muuta kautta kuin kotimainen kysyntä/tarjonta.
 

jarkko_h

Vakionaama
Mutta silti se kakkun hinta on noussut. Eli vaikutus tulee jotakin muuta kautta kuin kotimainen kysyntä/tarjonta.


Se että keskihinnat eivät vielä ole samalla tasolla kuin ennen venäläisten aloittamaa raaka kansanmurhaa tai ennen päästökauppamuutoksia, ei poista tosiasiaa uusiutuvien kannabiloinnista. Tuulivoimassa se näkyy voimakkaasti: Jo tänä päivä kovalla tuulella sähkön hinta lähenee nollaa. Aurinkovoima seuraa 3-5 vuoden viiveellä.
 

jarkko_h

Vakionaama
Monenako päivänä vuodessa hinta käy nollassa? Melllä on taitaa olla erilainen käsitys voimakkaasta.

En ole väittänyt että käy nollassa. Lue tarkemmin "monena päivänä lähenee nollaa". Nyt kun OL3 on käynnissä ja otetaan huomioon Suomen tyypilliset Weibull jakaumat, niin todennäköisesti seuraavan 12 kk aikana hinta lähenee nollaa 30 vuorokauden aikana ja 3-5 vuorokauden aikana on nollassa.

Suomessa tuulivoiman kannabilisointia lisää kapasiteetin alueellinen sijoittuminen.
 

mobbe

Vakionaama
Syvin notko hintaan tulee vasta kello 15 vaikka aurinkoteho on suurimmillaan 13-14 mutta kun Ruotsi on tunnin jäljessä sähkön hinta tulee tässäkin meille muualta kaakko-lounaslappeet olisi hyvät
 

kotte

Hyperaktiivi
Vaikuttaa vahvasti siltä hintaa heiluttaa suuremman alueen markkinavoimat ja korkea hinta valuu Eroppasti ja halvat hinnat Ruotsista. Tällä hetkellä korkeita hintoja on huomatavasti useammin kuin halpoja.
Vesialtaat ovat Norjassa vielä aika alhaalla kylmän kevään jäljiltä. Markkinavoimat kaiketi tuijottavat allastietoja eivätkä tiedä tuntureilla olevan lumen ja jään määrää. Ehkä eivät luota siihen, että edes sulaa tänä vuonna ;)... Itsekään en tiedä, mikä on lumipeitteen paksuus tuolla vuorilla normaalitilanteeseen verrattuna. Kalenteri voi olla paljonkin vaiheessa tuossa asiassa.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Tässä on ollut taas kotvasen kallista ja ankka on mennyt piiloon. Mistä näkee tuotettuja energiamääriä tuntikohtaisesti EU tasolla lähinnä Keski-Eurooppa kiinnostaa
 

jarkko_h

Vakionaama
Täältä löytyy pääasiallinen syy keskipäivän normaalia tasaisempiin hintoihin tulevina päivinä.

Useampana päivänä tuuli rauhoittuu/romahtaa keskipäivällä. Tuulivoima ei tule keskipäivällä kannabilisoimaan itseään.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Täältä löytyy pääasiallinen syy keskipäivän normaalia tasaisempiin hintoihin tulevina päivinä.

Useampana päivänä tuuli rauhoittuu/romahtaa keskipäivällä. Tuulivoima ei tule keskipäivällä kannabilisoimaan itseään.

Minua kiinostaa enemmän Euroopan vaikutus kun suomalainen PV ei heiluta yhtään mitään. Eli haluasin tarkastella esim. Hollanin, Saksan, Tanskan uusiutuvan energian tuotantoa pv ja tuulivoiman osalta.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Minua kiinostaa enemmän Euroopan vaikutus kun suomalainen PV ei heiluta yhtään mitään. Eli haluasin tarkastella esim. Hollanin, Saksan, Tanskan uusiutuvan energian tuotantoapv ja tuulivoiman osalta.
Tuosta 5. linkki alhaalta ylöspäin, vasen yk. POWER -> electricity production
 

Luukku

Vakionaama
Aika paljon keskittyy aurinkosähkön kannattavuuden osalta tuo focus tuohon sähkönhintaan niinkuin tuolla Lukaksellakin, mutta vaikka myynnistä sais 0snt/kWh niin ostosähkön välttelyllä tienaa aina lähes 10snt/kWh siirron osalta.
Nytkin porealtaaseen menee 3kW ja autoon 2kW ja katolta tulee reilu 5kW. Klo 14 poreallas lopettaa ja lvv aloittaa :)
 

dbwarrior

Vakionaama
Juurikin tuo on hankintaa suunnittelevan tärkeä ymmärtää että sitä omaa käyttöä pitää olla ja siihen ohjaukset. Viime kesän myynti hinnoilla jos tekee kannattavuus laskelmat niin pettymys on takuu varma
 

jarkko_h

Vakionaama
Kesällä ei välttämättä tuule, mikä nostaa hintaa

Kesäkuukausina (kesä, heinä ja elo) tuulivoimaloiden tuotot noin 20...30% talvikuukausia heikommat. Tämä ja ydinvoimaloiden huollot nostavat hintaa.

Toisaalta kesäkuukausina myös sähkön kysyntä heikkoa. Esim..lämmitysenergian tarve jo toukokuussa romahtanut keskipäivällä tasolle 0,1- 0,6 GW ja kesäkuukausina nollaan.

Oma mutu on, että Suomessa terve taso aurinkovoimalle nykyisellä kulutustasolla ja -profiililla on 2GW ja se syntyy ilman mitään ARA tai investointitukia. Kaikki tuet ovat sulaa hulluutta. Jos ja kun sähkön kysyntä keskipäivällä kasvaa, kasvaa myös kapasiteetti markkinaehtoisesti, ilman tukia.
 
Viimeksi muokattu:

iqo

Vakionaama
Aika paljon keskittyy aurinkosähkön kannattavuuden osalta tuo focus tuohon sähkönhintaan niinkuin tuolla Lukaksellakin, mutta vaikka myynnistä sais 0snt/kWh niin ostosähkön välttelyllä tienaa aina lähes 10snt/kWh siirron osalta.
Juurikin tuo on hankintaa suunnittelevan tärkeä ymmärtää että sitä omaa käyttöä pitää olla ja siihen ohjaukset. Viime kesän myynti hinnoilla jos tekee kannattavuus laskelmat niin pettymys on takuu varma
Erittäin hyviä pointteja yllä. Nostan kuitenkin esiin vielä yhden tähän liittyvän riskin. Nimittäin riskin siitä, että siirtoyhtiöiden (kuluttaja)hinnoittelu tulee muuttumaan palvelumaksuperusteiseksi. Eli käytännössä olisi pelkkä (iso) kuukausimaksu liittymän koon mukaan. Tätähän ne ovat omissa perusteluissaan rummuttaneet jo vuosia. Sinänsä ihan järkeenkäypää, kun eihän siirtoyhtiön kustannukset riipu juurikaan piuhoissa kulkevasta sähkön määrästä. Tässä vain käy samalla niin, että oman tuotannon kannattavuus riippuukin enää pelkästään pörssihinnasta, joka tulee olemaan aurinkoisina kesäpäivinä hyvin matala. Ellei sitten pääse verkosta kokonaan irti, mikä nyt ei ole realismia vielä pitkään aikaan. Voisin melkein lyödä vetoa, että tällainen muutos tapahtuu ennenkuin nykyhetkessä hankittu aurinkovoimala maksaa itsensä takaisin.
 

tet

Hyperaktiivi
Sinänsä ihan järkeenkäypää, kun eihän siirtoyhtiön kustannukset riipu juurikaan piuhoissa kulkevasta sähkön määrästä.

Kyllä ne riippuvat aika paljon siirtomäärästä. Kaiken siirtohäviöhin katoavan sähkön siirtoyhtiö joutuu ostamaan omalla kustannuksellaan. Mitä enemmän siirtoa, sitä suuremmat häviöt.
 

tet

Hyperaktiivi
Oma mutu on, että Suomessa terve taso aurinkovoimalle nykyisellä kulutustasolla ja -profiililla on 2GW ja se syntyy ilman mitään ARA tai investointitukia.

Profiili ja taso toki muuttuu kaiken aikaa, sitä mukaa kun säätyvää kuormitusta ehditään lisäämään. Fingridin käppyröissä meillä on vuonna 2030 aurinkosähköä yli 7 GW.
 

SON

Vakionaama
Tässä vain käy samalla niin, että oman tuotannon kannattavuus riippuukin enää pelkästään pörssihinnasta, joka tulee olemaan aurinkoisina kesäpäivinä hyvin matala. Ellei sitten pääse verkosta kokonaan irti, mikä nyt ei ole realismia vielä pitkään aikaan. Voisin melkein lyödä vetoa, että tällainen muutos tapahtuu ennenkuin nykyhetkessä hankittu aurinkovoimala maksaa itsensä takaisin.
Ei ihan noinkaan. Pitää huomioda myös valtion perimät verot jotka tosin ensikädessä perii sähkönsiirtoyhtiö siirtolaskussa. On varsin todennäköistä että siirron yhteydessä perittävät verot, ainakin sähkävero tulee nousemaan. Sähkön kokonaishintaa pitkälle tulevaisuuteen ei tiedä kukaan. Arvailuja voi aina esittää sähkön tulevasta hinnasta ja jo tehtyjen hankintojen osalta on vain elettävä niiden kanssa.

Sähkön kokonaishinta muodostuu siis kolmesta tai neljästä eri tekijästä: siirto, itse sähköenergia ja verot sekä omasta tuotannosta.

Kauhuskenaarioiden varassa eläminen johtaisi siihen että mitään uutta ei kannataisi hankkia. :grandpa:
 
Viimeksi muokattu:
K

korsteeni

Vieras
Kyllä ne riippuvat aika paljon siirtomäärästä. Kaiken siirtohäviöhin katoavan sähkön siirtoyhtiö joutuu ostamaan omalla kustannuksellaan. Mitä enemmän siirtoa, sitä suuremmat häviöt.
ja mitä suurempi kulutus, teho, sitä suuremmat muuntajat ja paksummat amkat
minulla mökille tulee seitenkymppisellä ja rakentaessa jouduin sen maksamaan, päässä on kaksvitoset ja kulutus on jääkaappi ja ledvalo
 

roots

Hyperaktiivi
Kyllä ne riippuvat aika paljon siirtomäärästä. Kaiken siirtohäviöhin katoavan sähkön siirtoyhtiö joutuu ostamaan omalla kustannuksellaan. Mitä enemmän siirtoa, sitä suuremmat häviöt.
Niin, hajautetussa kotitaloustuotannossa nuo häviöt pienenee...
 

jarkko_h

Vakionaama
Profiili ja taso toki muuttuu kaiken aikaa, sitä mukaa kun säätyvää kuormitusta ehditään lisäämään. Fingridin käppyröissä meillä on vuonna 2030 aurinkosähköä yli 7 GW.

Juuri noin. Motivan sivuilla on havainnollinen kuva asiasta (liitteenä):
 

Liitteet

  • Screenshot_20230509_195303_Samsung Internet.jpg
    Screenshot_20230509_195303_Samsung Internet.jpg
    176,9 KB · Katsottu: 119
Back
Ylös Bottom