Ilmatieteenlaitokselta avointa koodia kysyntäjoustoon

[fraatti]

Nyt on hieno proggis vireillä.

Sähkön kysyntäjoustoa tavoitellaan avoimen lähdekoodin järjestelmällä​

Sähkön kysyntäjouston käyttöönottoa vauhditetaan vuoden alusta käynnistyneessä EasyDR-hankkeessa. Hankkeessa luodaan järjestelmä, jonka avulla kotitaloudet voivat optimoida omaa sähkönkulutustaan siten, että se mahdollistaa tuuli- ja aurinkosähkötuotannon kasvun. Hankkeen tieteellinen työ on käynnistynyt, nyt mukaan kutsutaan aiheesta kiinnostuneet yritykset.

Vuoden alussa käynnistyneessä EasyDR-hankkeessa rakennetaan kotitalouksille helppokäyttöinen järjestelmä, jonka avulla omaa sähkönkulutusta voi hallita. Järjestelmän avulla sähkönkäyttäjä voi esimerkiksi vähentää kotinsa lämmitystä silloin, kun sähkö on kallista ja paljon päästöjä aiheuttavaa, tai pestä pyykkiä silloin, kun omaa aurinkosähköä on hyvin tarjolla.

Kotimainen tutkimusyhteistyö luo pohjan uudelle järjestelmälle​

Merkittävä este kotitalouksien kysyntäjoustolle on toistaiseksi ollut liian kalliit järjestelmät. Siksi hankkeessa hyödynnetään olemassa olevia edullisia komponentteja ja kehitetään avoimen lähdekoodin ohjelmistoa. Kysyntäjouston esteenä ovat olleet myös hankaluudet kysyntäjoustojärjestelmän käyttöönotossa ja käytössä. ”Ratkaisemme sähkön kysyntäjouston käyttöönoton ongelmia nojautumalla vahvaan kotimaiseen tutkimustietoon ja uusiin kokeiluihin”, kertoo hankkeen päällikkö Anders Lindfors Ilmatieteen laitokselta. Järjestelmän rakentamisessa hyödynnetään tutkimusosaamista: energiasääennusteita, energiajärjestelmien optimointia ja ymmärrystä kuluttajakäyttäytymisestä. Järjestelmää testataan Suomen oloissa, mutta tavoitteena on tehdä siitä myös muille alueille sopiva.

EasyDR-hankkeen tavoitteena on luoda sääennusteita hyödyntävä, helppokäyttöinen avoimeen lähdekoodiin perustuva järjestelmä kysyntäjoustolle. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024. Siinä ovat mukana Ilmatieteen laitos, VTT, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Aalto-yliopisto. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Vihreän ja digitaalisen siirtymän ohjelma.

Sähkön kysyntäjoustoa tavoitellaan avoimen lähdekoodin järjestelmällä

Sähkön kysyntäjouston käyttöönottoa vauhditetaan vuoden alusta käynnistyneessä EasyDR-hankkeessa. Hankkeessa luodaan järjestelmä, jonka avulla kotitaloudet voivat optimoida omaa sähkönkulutustaan

www.ilmatieteenlaitos.fi

 

[fraatti]

Hankkeen sivut Syke.fi:ssä

Suomen ympäristökeskus > Sähkön kysyntäjoustoa avoimeen lähd

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen energiajärjestelmässä on yksi ilmastonmuutoksen hillitsemisen avaintekijöistä. Hanke vastaa tähän haasteeseen mahdollistamal

www.syke.fi

Ja jos homma on hallussa niin töitäkin olisi tarjolla.

Avoimet työpaikat valtiolla | Valtiolle.fi

Tutustu valtion avoimiin työpaikkoihin, harjoitteluihin ja uramahdollisuuksiin. Hae töihin valtiolle ja rakenna merkityksellinen ura

www.valtiolle.fi

 

[fraatti]

Myös Sveitsiläinen startuppi on vastaavan asian kimpussa. Tarkoitus on yhdistää aurinkopaneelien ylijäämä ohjailemaan lämpöpumppua. Sveitsissä tuolla ohjaillaan jo 5000 lämpöpumppua. Sinällään asiassa ei ole mitään uutta ja monella invertterillä tai lämpöpumpusta löytyy jo moinen mahdollisuus. Tuossa on toki mainittu myös verkon kautta tapahtuvasta fiksummasta ohjauksesta.

Switzerland's Solar Manager AG has developed an energy management platform for PV systems combined with heat pumps. The system is compatible with the inverters of Solaredge, Solax, Kostal, Fiemer, Fronius, and other manufacturers. It is also compatible with more than 20 heat pumps.

Management system combines rooftop PV, heat pumps

Swiss startup Solar Manager AG has designed a new energy management system that is compatible with the inverters of Solaredge, Solax, Kostal, Fiemer, Fronius, and other manufacturers.

www.pv-magazine.com

 

[Olli K]

Olen julkaissut Githubissa https://github.com/Netgalleria/arska-node/ Arska-ohjausjärjestelmän, joka pystyy käyttämään ohjaukseen hintatietoa, BCDC-energiasääennustetta ja mittaroitua kulutus/tuotantotietoa. Tähän mennessä käytetty parissa kohteessa releiden kautta ohjaamaan vesivaraajia, mutta jatkossa tarjoitus ohjata myös esim. lämpöpumppuja ja lattialämmitystä kärkitiedon avulla. Ensimmäinen Raspberry Pi -pohjainen järjestelmä tuli käyttöön pari vuotta sitten ja nyt muutettu ESP32-pohjaiseksi. Asennusta ja käyttöönottoa käsittelevä esittelyvideo YouTubessa

.

 

[fraatti]

Olen julkaissut Githubissa https://github.com/Netgalleria/arska-node/ Arska-ohjausjärjestelmän, joka pystyy käyttämään ohjaukseen hintatietoa, BCDC-energiasääennustetta ja mittaroitua kulutus/tuotantotietoa. Tähän mennessä käytetty parissa kohteessa releiden kautta ohjaamaan vesivaraajia, mutta jatkossa tarjoitus ohjata myös esim. lämpöpumppuja ja lattialämmitystä kärkitiedon avulla. Ensimmäinen Raspberry Pi -pohjainen järjestelmä tuli käyttöön pari vuotta sitten ja nyt muutettu ESP32-pohjaiseksi. Asennusta ja käyttöönottoa käsittelevä esittelyvideo YouTubessa

.

Jokos on suunnitelmissa miten hommaan saisi ympättyä uudet mittarit mitä verkkoyhtiö tarjoaa?

Kotilataus – Nyt! | Sähkömittarin hyödyntäminen kuormanhallinnassa

Sähkömittarin hyödyntäminen kuormanhallinnassa! Joskus täälläkin on tainnut olla keskustelua sähkömittarin HAN-portin (RJ12-liitännän) tarjoaman tiedon hyödyntämisestä kotilatauksen...

www.facebook.com

 

[Olli K]

Kiitos tiedosta! Pitää tutustua tuohon vielä tarkemmin, miten saadaan tieto parhaiten ulos piuhaa pitkin. Onhan se hyvä jos ei tarvitse enää jatkossa toista mittaria laittaa.

 

[fraatti]

Kiitos tiedosta! Pitää tutustua tuohon vielä tarkemmin, miten saadaan tieto parhaiten ulos piuhaa pitkin. Onhan se hyvä jos ei tarvitse enää jatkossa toista mittaria laittaa.

Nuo softprojektit aiheen tiimoilta on löytynyt jo aikaisemmin.

Sähkön kulutustiedot datahubiin ja mittarien uusinta alkaa 2020

m-bus, sille annettu hienompi uusi nimi ja alemmat signaalitasot kamstrupissa minulla on 42v m-bus väylässä mitähän tuo ESD suojaus tuossa mittarissa? ESD -> Älykkäät energiapalvelulaitteet Aidonin 6000- ja 7000-sarjan energiapalvelulaitteissa (Energy Service Device, ESD) yhdistyy mittari...

lampopumput.info

 

[Olli K]

Nyt Arska HAN P1 -portin luku alkaa olla testausta vaille. Omaa mittaria kun ei ole vielä vaihdettu, niin testauksessa menee vielä hetki.

 

[Sukke]

Onko tästä EasyDR-hankkeesta jotain lisätietoja? Googlella ei löytynyt kuin tiedote viime toukokuulta.

 

[fraatti]

Nyt Arska HAN P1 -portin luku alkaa olla testausta vaille. Omaa mittaria kun ei ole vielä vaihdettu, niin testauksessa menee vielä hetki.

Ilmoita siirtoyhtille että olisi harrastusprojekti asian tiimoilta meneillään. Ehkä voisivat suostua nopeuttamaan mittarin vaihtoa.

 

[Olli K]

Nyt löytyi testauspaikka ja uusimmassa Arskan betaversiossa ( 0.93.0-beta2) on tuki HomeWizard P1 -palikalle, joka laitetaan uuden mittarin HAN P1-porttiin. Testattu Helen Sähköverkon asentamalla Aidon 7534 -mittarilla. Etenkin kiinteistössä, jossa aurinkopaneeleita, voidaan reaaliaikaisen mittaroinnin avulla maksimoida oman tuotannon käyttö esim. vesivaraajassa - silloin kun hinta ei ole niin korkea että kannattaisi myydä.

h

 

[Olli K]

Uusimmalla Arskan (beta) versiolla pystyy myös hyödyntämään Ilmatieteenlaitoksen tuntikohtaista aurinkosääennustetta
paikkakuntakohtaista aurinkosääennustetta. Eli kuorman voi laittaa ennusteen osoittamana ylituotantotuntina eikä erillistä mittarointia edes tarvitse - toki jokaista pilvilautan liikettä ennuste ei voi huomioida. Arskassa voi myös käyttää useamman vuorokauden koko Suomen tuulivoimaennustetta, jonka perusteella voi yrittää ennakoida tulevien päivien hintatasoja. Tälle voi olla käyttöä jos esim. varaajan koko antaa myöden.

 

[Olli K]

Tein uudesta Arska-versiosta ohjevideon, jossa käydään läpi mm. sääntöjen tekoa sääntöpohjien avulla. Esimerkissä aurinkovoimalan tuottoa on arvioitu Ilmatieteenlaitoksen aurinkosäännusteen perusteella - voisi käyttää vaihtoehtoisesti mittaustietoa tai invertterin tuotantotietoa.

 

[fraatti]

Tein uudesta Arska-versiosta ohjevideon, jossa käydään läpi mm. sääntöjen tekoa sääntöpohjien avulla. Esimerkissä aurinkovoimalan tuottoa on arvioitu Ilmatieteenlaitoksen aurinkosäännusteen perusteella - voisi käyttää vaihtoehtoisesti mittaustietoa tai invertterin tuotantotietoa.

Hienoa työtä!

Tämä ansaitsisi oman ketjun tuonne automaatio puolelle.

 

[-Teme-]

Hienoa kehitystyötä ja informatiivinen video!

Onko tuo 1 ohjaus minuutissa ESP laskentatehon vuoksi asetettu rajoitus?
Toisaalla oli keskustelua MQTT tuen lisäämisestä Arskaan.
Näen sen myös mahdollisuutena muodostaa joustavamman input rajapinnan Arskaan, kun markkinoilla on projekteja joissa Invertterin tuottotiedot pusketaan eteenpäin MQTTllä. Tällöin määrittelemällä lähtöpäähän ja Arskaan yhteiset topicit saadaan yleinen rajapinta eikä tarvitse rakentaa laitekohtaisesti.
Myös Arskan tekemissä ohjauksissa tämä rajapinta mahdollistaa geneerisemmän laitetuen ja tapahtumien seurannan ulkoisen järjestelmän avulla esim Home Assistantissa.

 

[Olli K]

Hienoa kehitystyötä ja informatiivinen video!

Onko tuo 1 ohjaus minuutissa ESP laskentatehon vuoksi asetettu rajoitus?
Toisaalla oli keskustelua MQTT tuen lisäämisestä Arskaan.
Näen sen myös mahdollisuutena muodostaa joustavamman input rajapinnan Arskaan, kun markkinoilla on projekteja joissa Invertterin tuottotiedot pusketaan eteenpäin MQTTllä. Tällöin määrittelemällä lähtöpäähän ja Arskaan yhteiset topicit saadaan yleinen rajapinta eikä tarvitse rakentaa laitekohtaisesti.
Myös Arskan tekemissä ohjauksissa tämä rajapinta mahdollistaa geneerisemmän laitetuen ja tapahtumien seurannan ulkoisen järjestelmän avulla esim Home Assistantissa.

Kiitos!
Laskentateho ei tuon rajoituksen syy. Käytännössä rajoitus olisi parametroitu ja helposti muutettavissa esim. itse käännetyssä koodissa. Taustalla on ollut ajatus siitä, että tyypillisessä Arskan käyttötilanteessa voisi olla parempi, ettei kaikkia kuormia laiteta päälle ihan samalla hetkellä. Toisaalta mittareita luetaan minuutin välein, jolloin ainakin periaatteessa esim. aikaisempi relen kytkentä on jo (hieman) ehtinyt vaikuttaa esim. kulutukseen. Tätäkin käsittelytaajuutta on periaatteessa mahdollista nostaa - en ole kyllä ajannut sitä muulla kuin minuutin välillä.

Olisi mielenkiintoista kuulla mikä olisi hyvä MQTT/HA-toteutus, josta voisi ottaa mallia esim. sanomamuodolle? Itse en ole HA:ta varsinaisesti koskaan käyttänyt "oikeasti", mutta taannoin sen juuri taas asensin. Arskassahan on automaatti-/sääntöohjauksen lisäksi mahdollisuus ajastaa kanava päälle määrätyksi aikaa (vaikka ei sääntöjen mukaan olisi) joko heti tai alkaamaan lähitulevaisuudessa. Jos tämän tekee HA-päähän niin pitäisi löytää/toteuttaa joku käyttöliittymäkomponentti ajastukseen, jolloin tekesi saman kuin Arska etusivun ajastus. Mutta jos HA:sta (tai yleisesti MQTT:llä) pystyisi kytkemään kanavia päälle ja pois muutakin kuin ajastettuna, niin silloin Arska sääntölogiikka pitäisi kytkeä pois päältä etteivät Arskassa ja HA:ssa olevat logiikat kilpaile keskenään samojen releiden naksauttelusta. Tämäkin toki teknisesti mahdollista.

Arskassa on ollut ajatuksena, että arkkitehtuuri toimisi ilman MQTT-palvelinta, ihan siitä syystä että kokonaistoteutuksessa ei tarvittaisi MQTT-server tason laitetta - eli pärjättäisiin mikrokontrollerilla. Mutta varmaan datan luku MQTT-palvelimelta on hyvä pitää keinovalikoimassa mahdollisuutena.

 

[Olli K]

Hienoa työtä!

Tämä ansaitsisi oman ketjun tuonne automaatio puolelle.

Kiitos! Avasin ketjun