Onhan noita energianlähteitä vaihdeltu siellä missä vaihtoehtoja on ollut, mutta tuskinpa on ehditty ainakaan investoida vaihtoehtoisia energialähteitä käyttäviin laitteisiin. Jos sen sijaan vaihtoehtoihin on valmius, on varmaan optimoitu kustannuksia energiavaihtoehtojen hintojen perusteella. Kaasu oli syksyllä hirmuisen kallista, mutta niinpä oli sähkökin. Öljy ja hiili olivat nousseet kohtuullisemmin. Esimerkiksi kaukolämmön yhteistuotannossa ja erillistuotannossa taisi kaasun käyttö suorastaan romahtaa. Yhteistuontannossa kaasu pyrittiin korvaamaan hiilellä (mikä samalla nipisti sähkön tuotantoa) ja erillistuotannossa öljyllä. Kotimaisia polttoaineita varmaan käytettiin tavallista enemmän (turpeessa taisi olla saatavuusongelmia), mutta siellä, missä kaasu olisi ollut vaihtoehtona, puupohjaisia olisi käytetty varsin runsaasti joka tapauksessa. Sähköä ilmeisesti käytettiin kaukolämmön tuotannossa jopa tavallista vähemmän korkean hintatason takia.
Suomen energiaomavaraisuus/huoltovarmuus
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
No kyllä tuolla tehtaalla jonne itseni joka arkiaamu raahaan, vaihdettiin nimenomaan kaasuinfra sähköinfraan. Siis ihan tilattiin semmoinen, asennettiin paikalleen ja vanha kaasuinfra pois. Onhan tässä nyt ollut jo vuosi aikaa touhuta, varmaan muuallakin on ehditty reagoimaan laitehankintojen muodossa.
Voi olla paikoitellen (jos päätös sitten edes on taloudellisessa mielessä viisas lyhyellä tai keskipitkällä tähtäyksellä). Kaukolämmön osalta kuulin tuottajan edustajan pohdiskelevan tulevaa sähkön hintaa, eli missä laajuudessa uusia kaukolämpöpumppuja kannattaa käyttää vaihtoehtona puupolttoaineet, kivihiili ja öljy. Erityisesti öljyn käyttö on lisääntynyt viimeksi kuluvan vuoden aikana huomattavasti kaasun korvikkeena ja samoin kivihiiltä on palanut paljon.
Jos prosessi tehostuu sähköä käyttämällä huomattavasti, sitten päätös on selkeämmin sähkön puolella, mutta jos kyse on vain lämmöstä, varautuminen vaihtoehtoisiin lämmönlähteisiin voi osoittautua edullisemmaksi. Sähkö on varsinaisesti edullista talvisaikaan vain, kun tuulee hyvin ja ajoittainen hintojen kohoaminen tyynehköllä säällä asettaa markkinaehdot sille, miten yksioikoisesti pelkän sähkön varaan kannattaa heittäytyä. Suoranainen kaasupulahan oli viime vuonna pelkona, mutta näkymät ovat nyttemmin muuttuneet, joten kyse on vain hintatasosta.
- Keskustelun aloittaja
- #804
Gaasunjakelussa haasteita
gasgrid.fi
Järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan tiedote kaasun kysynnän ja tarjonnan epätasapainosta sekä Balticconnector -yhteenliitäntäpisteen kapasiteettiniukkuudesta – Gasgrid Finland
Viikon 8 kylmät säät sekä samaan aikaan voimakkaasti laskenut kaasuenergian hintataso lisäsivät kaasun käyttöä Suomessa. Teollisuuden, energiantuotannon sekä vähittäismarkkinan asiakkaiden kaasun kysyntä katettiin kyseisen viikon aikana käytännössä lähes kokonaan Balticconnectorin (BC) kautta...
gasgrid.fi
Ei jakelussa suoranaisesti, vaan alan välittäjien toiminnassa, kun keinottelu (tiedotteeseen viitaten, mutta hiukan suoremmin ilmaistuna) on mennyt niin pitkälle ja laajaksi, että todellisten jakeluvaikeuksien välttämiseksi säännöstöjä on kiireesti trimmattava.
Nyt on ensimmäinen merkittävän suuren lastin tuova LNG-tankkeri saapumassa Suomenlahdelle ja tarkoitus on huomenna rantautua Inkooseen, https://www.hs.fi/talous/art-2000009491360.html (en osaa sanoa, onko tuo lyhyehkö artikkeli maksumuurin takana). Alus on Vivit Americas LNG, pituus 299m, leveys 46 metriä, ilmoitettu nykyinen syväys 11,6 metriä, ja kapasiteetiksi ilmoitetaan 176000 m3 LNG:tä, https://www.marinetraffic.com/en/ai...5574000/imo:9864667/vessel:VIVIT_AMERICAS_LNG. Laiva on lähtenyt Cameronin satamasta USA:n Lousianasta 15.3. kohti Inkoota. Alus oli äsken Saarenmaan luoteispuolella.
Itselläni on käsitys, että virolaiset tms. ulkomaiset toimijat olisivat olleet suomalaisia aktiivisempia LNG-terminaalin ensimmäisten käyttövuorojen varaajana. Voisi hyvin kuvitella, että jos LNG:tä on jostakin nyt kohtuullisena pidettävällä hinnalla saatavana, kaasuvarastoja esimerkiksi Latviassa ja miksei Saksassa saakka ruvettaisiin pikku hiljaa täyttelemään ensi talveksi. Suomestahan on suora putki Baltic Connectorin, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kautta Saksaan saakka ollut käyttövalmiina jo luokkaa vuoden verran. Isoista LNG-terminaaleista ei ole ylitarjontaa tällä Euroopan suunnalla ja Espanjasta taas yhteydet Ranskan kautta Saksaan ovat puutteelliset (jos edes kaikkia pätkiä putkesta edes on olemassa). Siellähän olisi useita suuria LNG-terminaaleja.
Itselläni on käsitys, että virolaiset tms. ulkomaiset toimijat olisivat olleet suomalaisia aktiivisempia LNG-terminaalin ensimmäisten käyttövuorojen varaajana. Voisi hyvin kuvitella, että jos LNG:tä on jostakin nyt kohtuullisena pidettävällä hinnalla saatavana, kaasuvarastoja esimerkiksi Latviassa ja miksei Saksassa saakka ruvettaisiin pikku hiljaa täyttelemään ensi talveksi. Suomestahan on suora putki Baltic Connectorin, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kautta Saksaan saakka ollut käyttövalmiina jo luokkaa vuoden verran. Isoista LNG-terminaaleista ei ole ylitarjontaa tällä Euroopan suunnalla ja Espanjasta taas yhteydet Ranskan kautta Saksaan ovat puutteelliset (jos edes kaikkia pätkiä putkesta edes on olemassa). Siellähän olisi useita suuria LNG-terminaaleja.
Aamulla Inkooseen rantautui taas uusi LNG-lasti (Norjasta). Laiva on Arctic Voyager, taas tuollainen hiukan vajaa 300 metrinen, joka ui yli 11 metrin syvyydessä ja perinteistä tyyliä, jossa LNG-säiliöt pistävät kupolimaisesti kannelta ylöspäin (kaikki tiedot marinetraffic.com'in maksuttomalta sivustolta). Kaasu varmaan matkaa edelleen Viroon ja Eurooppaan Exemplarin höyrystämänä.
Inkoon kelluvalle jättiterminaalille sataa tilauksia – kesä varattu täyteen
Inkoon kaasuterminaali on alkanut hiljaisen alkuvuoden jälkeen kiinnostaa entistä enemmän. Kesä on jo varattu täyteen.
www.is.fi
Tuon laivan vuokraus ja käyttöönotto nopealla aikataululla oli kyllä kymmenen pisteen ja papukaijamerkin suoritus.
Tuskin tuosta valtiolle valtavaa kustannusta tulee jos käyttöaste pysyy hyvänä. Ja rikkana rokassa tuo on ensi talven energiavarmuudessa positiivinen juttu Euroopalle.
Tuskin tuosta valtiolle valtavaa kustannusta tulee jos käyttöaste pysyy hyvänä. Ja rikkana rokassa tuo on ensi talven energiavarmuudessa positiivinen juttu Euroopalle.
- Keskustelun aloittaja
- #812
Suomen huoltovarmuus menee käsikädessä ruotsin kanssa kun kyse on sähköstä.
Ruottalaisten verkkoyhtiö on todennut että sähkönkulutuksen kasvaessa tulee tiukkaa kylminä aikoina ja huipputeho ei riitä.
www.svk.se
Ruottalaisten verkkoyhtiö on todennut että sähkönkulutuksen kasvaessa tulee tiukkaa kylminä aikoina ja huipputeho ei riitä.
Trenden med minskade marginaler när det är som kallast stärks - 3349573
Svenska kraftnät är den myndighet som ansvarar för att elöverföringssystemet är säkert, miljöanpassat och kostnadseffektivt – i dag och i framtiden.
www.svk.se
Alkaa Inkoon Exemplarin höyrystymiskyky olla jo kovilla? Juuri nytkin on suuri tankkeri (Isabella) lähdössä hinaajien avustaman purettuaan lastinsa, mutta seuraavaa odotellaan jo viikonlopuksi (Artic Voyager, tuttu vieras jo keväältä). Julkaistujen tietojen perusteella Exemplar kykenisi höyrystämään n. 10000 tonnia LNG:tä vuorokaudessa. Suuren lastin purkamiseen höyrystettynä kaasuputkistoon menee siten viikosta kymmeneen vuorokauteen. Tokihan LNG:n siirtoa ja kaasun höyrystämistä voitaneen tehdä rinnakkain, mutta höyrystämiskapasiteetti ratkaisee, kun LNG:n tuoja voidaan ilmeisesti saattaa satamaan, siirtää lasti Exemplarin tankkeihin ja toimittaa tuoja matkoihinsa yhteensä n. 2...3 vuorokaudessa.
Epäilyni yrityksestä kävellä logistiikan rajoitusten yli vaikuttaisi toteutuvan: laiva on ankkuroitunut Bornholmin pohjoispuolelle -- kaiketi odottelemaan tilaisuutta päästä purkamaan lastinsa muutama päivä sitten puretun perään, kun varastoon mahtuu.
- Keskustelun aloittaja
- #815
Toukokuussa aurinkovoiman tuotanto oli ennätystasolla, sähkön kulutus 8 % alempi viime vuoteen verrattuna, tuulivoimaa on tuotettu 12 kk sisällä ensimmäistä kertaa enemmän kuin vesivoimaa.
Toukokuun sähkötilastot osoittavat, että Suomi oli kuukausitasolla ensimmäistä kertaa sähkön nettoviejä sitten vuoden 2004, vain vuosi sen jälkeen, kun energiayhteistyö Venäjän kanssa katkesi. Sähköä vietiin 463 GWh. Vientiä olisi ollut enemmänkin, jos Ruotsin siirtokapasiteetti olisi riittänyt. Sähkö oli Suomessa halvempaa kuin missään muualla Euroopassa, Ruotsin ja Norjan pohjoisimpia hinta-alueita lukuun ottamatta.
energia.fi
Toukokuun sähkötilastot osoittavat, että Suomi oli kuukausitasolla ensimmäistä kertaa sähkön nettoviejä sitten vuoden 2004, vain vuosi sen jälkeen, kun energiayhteistyö Venäjän kanssa katkesi. Sähköä vietiin 463 GWh. Vientiä olisi ollut enemmänkin, jos Ruotsin siirtokapasiteetti olisi riittänyt. Sähkö oli Suomessa halvempaa kuin missään muualla Euroopassa, Ruotsin ja Norjan pohjoisimpia hinta-alueita lukuun ottamatta.
Energiateollisuuden Leskelä: Kuka enää kaipaa venäläistä energiaa, kun Suomi on merkittävä sähkön viejä?
Toukokuussa aurinkovoiman tuotanto oli ennätystasolla, sähkön kulutus 8 % alempi viime vuoteen verrattuna, tuulivoimaa on tuotettu 12 kk sisällä ensimmäistä kertaa enemmän kuin vesivoimaa.
energia.fi
Vesivoimaloiden on juoksutettava vettä voimalan ohi tuulivoiman kasvun vuoksi – energiaa valuu hukkaan
Ohijuoksutus on käytännössä hukkaan heitettyä energiaa. Se on kuitenkin joissakin tilanteissa välttämätöntä, koska voimalaitosten välille päässyttä vettä ei voida varastoida kokonaan.
Vesivoimaloiden on juoksutettava vettä voimalan ohi tuulivoiman kasvun vuoksi – energiaa valuu hukkaan
Ohijuoksutus on käytännössä hukkaan heitettyä energiaa. Se on kuitenkin joissakin tilanteissa välttämätöntä, koska voimalaitosten välille päässyttä vettä ei voida varastoida kokonaan.
yle.fi
Äkkiä lisää sähköautoja, saadaan kesäloma-ajeluissa kulumaan auringot ja tuulet…
Tuleehan niitä. Se on muuten kiihtyvä kierre millä öljypohjaisen energian kulutus tippuu.
Aivan jokainen firma ainakin miettii keinoja siihen. Ja hankkeita on hirnuinen määrä menossakin.
Ei liene monenkaan vuoden päässä että esim. lähiliikennne on täysin sähköistetty. Sieltä lähtee paljon dieselin kulutusta pois kun ne diesel linja-autojen reuhut paalataan.
Ja sama koskee jakeluautoja.
Mä kyllä luottaisin siihen että kaasu vety ja sen jalosteet tulevat jatkossa olemaan myös raskaamman liikenteen käyttövoimana ja henkilöautojenkin jos uusia valmistetaan tuo jo ihan kilpailun kannaltakin järkevää että on olemassa vaihtoehtoja.
Viimeksi muokattu:
Minä en oikein usko siihen. Sähköllä on niin ylivoimainen jakeluverkosto ja akkutekniikan kehitykseen panostetaan niin valtavasti että tuloksia tulee varmasti.
Vedyllä on toki varmasti roolinsa teollisuudessa.
Vetyautohan on sähköauto jossa on pienempi ajoakku ja akun kokoa korvaamassa vetylaturi ja periaatteessa laturi aina ajossa käynnissä.
Laturi tuottaa hulluja määriä lämpöä samaan tapaan kuin polttikset, mutta siitä on iloa vain kylmässä ilmastossa. Veikkaan että nyt on jo saavutettu akuissa raja, jossa vetyoptiolle ei ole henkilöautoissa suurtakaan tarvetta. Pitkän matkan rekkaveturit voivat olla ainakin vähän aikaa eri juttu, koska isoakkuisten latausinfraa ei ihan heti taida joka maassa olla - ja ehkä silloinkin vetyä tarvitaan vain auttamaan laturittoman alueen yli ja ehkä toisinkin päin, infra on ongelma raskaalla puolella.
Ja kohta aletetaan taas puhumaan sähköautojen paremmasta hyötysuhteesta ja vedyn tuottamisen energian tuhlauksesta, kumpikin on turhaa ensimmäinen on sovitettavissa hinta/veropolitiikalla ja toinen kun uusiutuvan energian määrä on ääretön jota ei tarvitse säästää..
Itseäni vetykäyttö ajoneuvoissa epäilyttää ennen muuta kyseeseen tulevien polttokennojen katalyyttivaatimusten takia: Käsittääkseni kennot edellyttävät edelleenkin kohtuullista määrää platinaa katalyytiksi, vaikkakin edistystä on tapahtunut eikä ole mahdotonta, että vuosikymmenien yritykset korvata jalometallit täysin jollakin muulla lopulta johtaisivat tulokseen.
Ajatus, että luodaan tuollainen platinasta riippuva tuote on teknis-taloudellisen kestävyyden kannalta älytön. Kyllähän elektroniikkakin luottaa esimerkiksi kultaan raakamateriaalina, mutta loppujen lopuksi kullankin käyttö on pääasiassa taloudellinen kysymys, eli jos hinta nousee älyttömäksi, korvaavia keinoja on tiedossa.
LNG erilaisina synteettisinä versioina olisi luultavasti synteettistä dieseliä selvästi energiatehokkaampi ratkaisu pitkän matkan rekkaliikenteen käyttövoimaksi kuin synteettisen dieselin kuten myös valtamerilaivojen ja ehkä pitkän matkan lentokoneidenkin polttoaineena. Tuohan on jo käytössä olevaan kaupallista teknologiaa, vaikkakin käytetään vielä pääasiassa fossiilista LNG:tä.
Vedyn voi käyttää myös suoraan moottorissa .Toyota on ollut sähköautoilussa hieman jarruna ja kehittämässä vedyn käyttöä henkilöautoissa ,luottamus merkkiin on jo ennalta vahva joten ei tule olemaan kiinni tekniikasta ja sen kestävyydestä ja toimitusjohtaja jo hehkuttaa
Toyota CEO: "Our NEW Hydrogen Engine Will Destroy The EV Industry!"
Vety voidaan tuottaa myös paikallisesti ei aivan kotioloissa mutta jakeluasemilla kyllä ja hinta vaihtelee sähkön hinnan mukaan
Viimeksi muokattu:
Pari englanninkielistä mainosvideota nähnyt ja minulla herää se kysymys:
Miksi tehdä monimutkaista polttomoottoria kun vety voi suoraan käyttää sopivan kokoisessa polttokennossa "akuston" lataamisessa ilman sen kummempia lisäosia??
Sähkömoottorilla varustettu autokonsepti itsessään on toimiva yhdistelmä, akkujen jatkuva lataaminen on se mitä on suurin haittatekijä monelle
Toyotan CEO:n viesti voi myös olla myyntitaktiikkaa: kampitetaan kilpailijoiden markkinaosuuden kasvua, kunnes oma talo on hionut iskukykyisen tuotevalikoiman ja ennen kaikkea tuotantokoneiston moisten jakelemiseksi maailmalle.
Vety on huono polttoaine, koska vie niin paljon tilaa verrattuna vaihtoehtoihin ja käsittely kokonaisuutena aiheuttaa näihin nähden energiahukkaa. Polttomoottorin kanssa haitta on erityisen paha, koska hyötysuhde häviää hyville polttokennoille.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Näin tuon itsekin näkisin. Samalla voi sitten latailla töpselistä vaikka itse tuotetulla sähköllä. Vetyä on vielä kuitenkin vaikea tuottaa kotitarvemittakaavassa.
Tuo voi olla semmoinen, että saa myytyä sen ison mäntäkoneen semmoista palvoville. Ei kai niitä V8 - V12 moottoreita henkiöautoihin autoihin koskaan sen auton liikuttamisen takia ole laitettu vaan sen takia, että se kuljettaja tykkää semmoisista koneista.
Polttomoottori ja etenkin akun lataamiseen suunniteltu sellainen ei ole mitenkään monimutkainen laitos polttokennojärjestelmään verrattuna. Sen sijaan autokäyttöön tarkoitettu suoraan voimansiirtoon yhdistettävä polttomoottorivoimanlähde sellainen on. Jo täyshybridivaihtoehdolla polttomoottorilla käyvä laturi voidaan tehdä paljon yksinkertaisemmin kuin tuollainen ja hyötysuhdekin saadaan hyväksi. Täyssähkökäyttöön verrattuna kaikenlaisiin synteettisiin vetyyn perustuvien ja vetyä suoraan käyttävien voimalaiteratkaisujen kokonaishyötysuhde alkuperäiseltä sähkölähteeltä pyöriin on joka tapauksessa suorastaan surkea, mutta toki jokin nestemäisenä normaalilämpötilassa säilyvä polttoaine tai vetyä huomattavasti tiukempaan puristuva kaasu on lisänä ja apuenergianlähteenä monesti perusteltavissa.
Kuinkahan tuon vedyn saa suurelle kansalle vakuutettua, kun nytkin on sähköautoista ja niiden akkujen vaarallisuudesta saatu melkoista myrskyä vesilasissa aikaan.
Vety sentään on oikeasti pommi jos niin käy. Joukko vetyautoja kerrostalon autohallissa, no vety sentään nousee ylös sieltä montusta?
Vety sentään on oikeasti pommi jos niin käy. Joukko vetyautoja kerrostalon autohallissa, no vety sentään nousee ylös sieltä montusta?
Sähkömoottori yksin on ylivertainen mutta akku edelleen se ongelma myös elinkaaren mukainen kierrätettävyys huomioiden sekä ne tarvittavat harvinaiset maametallit vs. polttomoottoriauto Kiinalaiset toki kehitti jo suola-akun sähköautoon saas nähdä ostaako saudit taas kaikki paremmat akkupatentit pois.
Jos harvinaisia maametalleja sähköautoon käytetään, niin lähinnä juuri sähkömoottoriin. Toki moottorissakaan ne eivät ole välttämättömiä, eli ilman niitäkin on mahdollista suurentamalla moottorin kokoa ja pianoa, muuttamalla periaatetta (kalliimmaksi valmistaa ohjauslaitteineen) tai tinkimällä hyötysuhteesta. Akun osalta kriittiset mineraalit ovat muita (koboltti, nikkeli ja itse litiumkin). Toki sähkötekniikka luottaa nykyisellään (myös akkujen osalta) kupariin ja tuokin on kriittinen metalli. Onneksi se on periaatteessa useimmissa kohteissa alumiinilla (luultavasti myös tulevaisuuden ajoneuvoakuissa).
Toisaalta ongelmakaan se ei taida olla, kun syntyvää lämpöä saadaan pudotettua kyydistä 'pakokaasuna'.
Joista sinällään on monta keinoa päästä siististi eroon vetyäkin polttaen samaan tapaan kuin dieseleillä, joilla on systemaattisesti sama ongelma. Vety tekee jopa ammoniakkiin/ureaan perustuvien jalometalleista riippumattoman katalysaattorin helpommaksi soveltaa, kun pakokaasujen vesipitoisuus maksimoituu vetyä poltettaessa.
Stora Enso hankkii viiden miljoonan euron sähkökattilan Anjalankosken tehtaille
Uuden kattilan on määrä pienentää tehtaiden hiilijalanjälkeä. Sähkökattila otetaan käyttöön ensi vuonna.
Stora Enso hankkii viiden miljoonan euron sähkökattilan Anjalankosken tehtaille
Uuden kattilan on määrä pienentää tehtaiden hiilijalanjälkeä. Sähkökattila otetaan käyttöön ensi vuonna.
yle.fi
Kaksi kaasualusta on kiertänyt päättömästi ympyrää Itämerellä – ilmakehätutkijan mukaan päästöt ovat hurjia eikä toiminnassa ole tolkkua
Suomalaisyhtiö Gasum on vuokrannut kaksi kaasualusta, jotka seilaavat päättömästi ympyrää Itämerellä. Ajelusta syntyy merkittäviä ympäristöä kuormittavia päästöjä.
Kaksi kaasualusta on kiertänyt päättömästi ympyrää Itämerellä – ilmakehätutkijan mukaan päästöt ovat hurjia eikä toiminnassa ole tolkkua
Suomalaisyhtiö Gasum on vuokrannut kaksi kaasualusta, jotka seilaavat päättömästi ympyrää Itämerellä. Ajelusta syntyy merkittäviä ympäristöä kuormittavia päästöjä.
yle.fi
Jutussahan myös todetaan, että ajamattomuus ehkä aiheuttaisi kyseisillä aluksilla vielä suurempia päästöjä ja on itse asiassa kiellettyä, koska ajamattomuudesta aiheutuvien päästöjen aiheuttaminen on kiellettyä, jollei höyrystyvää kaasua haluta soihduttaakaan.
Asiaanhan olisi muuten sellainen ratkaisu, että noille aluksille rakennettaisiin odottelusatamapaikkoja kaasuputkistoon liittämisen kannalta edullisiin satamiin, jolloin höyrystyvä LNG voitaisiin pumpata kompressorilla kaasuverkkoon hyötykäyttöön. Voi tosin olla, että Venäjältä peräisin oleva pakko-ostettu LNG on siinä määrin "toksista", että sitä ei huolita kaasuverkkoon. Parempi kuitenkin olisi toimia niin, etteivät venäläiset itse päästä kaasuaan taivaalle jo lähtösatamassa syystä, että kaasua ei oteta missään vastaan edes periaatteessa ilman korvausta kiinteän sopimushinnan päälle.
