Multiheater Eco poistoilmalämpöpumppu
- Keskustelun aloittaja joni
- Aloitettu
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Ei se kerennyt katkaista vielä tuossa minun kokeilussa, se 2,6kW lukema kävi hetkeksi taulussa ja tippui taas pois. Oletettavasti jos tuon jättää yrittämään niin jossain vaiheessa kamelin selkä katkeaa ja johdonsuoja laukeaa.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Piirikortilla on 1 lasisulake, en kerennyt sitä vielä tutkia mutta silmämääräisesti tuo näyttää ehjältä. Tuo lämmitin on käsittääkseni jonkinlainen pienehkö lisävastus. Kenno tuossa sulatellaan tarvittaessa pysäyttämällä kompressoria ja ajamalla sisäilman sellaisenaan kennon läpi ulos. Kohtuu hyvin tuo on meidän käytössä pitänyt tuon kennon ainakin muutaman asteen plussan puolella.
Mutta joo, jahka on hiukan aikaa niin täytyy tutkia ensialkuun kortin lasiputkisulake ja käynnistyskondensaattori.
Onko tämä nyt sinne päinkään, mitä Kotte ajoi takaa?
Liitteet
Jäin ihmettelemään releohjatun 3-tieventtiilin sijoituskohtaa ... Jos systeemiä on tarkoitus käyttää vain Fujitsun pumpatessa, niin mielestäni OK, mutta jos tämän kiertopumppu ei käy, ei lämmitysvesikään kierrä. Jos tämä on OK, niin hyvä sitten.
Oletan siis, että esitetyt kolmitieventtiilit toimivat, kuten tyypillinen lämpötilan säätöventtiili ja yhteinen virtaushaara on tulopuolella.
Oletan siis, että esitetyt kolmitieventtiilit toimivat, kuten tyypillinen lämpötilan säätöventtiili ja yhteinen virtaushaara on tulopuolella.
Heh. Noin sen alustavasti ymmärsin. Eli nähtävästi se on jotenkin hassusti? Parempia ehdotuksia otetaan mielellään vastaan, miten Fujitsu olisi oma haaransa ja multiheater omansa, mutta silti ne toimisivat yhteen, eli jos multista loppuu paukut, niin Fujitsu alkaa lämmittämään. Multiheater saisi hoitaa kokonaan käyttöveden, paitsi LKV Varaajan varavastus olisi Fujitsun älyn takana ja sekin lähinnä legionella moodissa vaikka kerran viikossa tai vastaavaa.
En muista nähneeni Fujitsun kiertovesipumppua ikinä pysähdyksissä. Varsinkaan jos sitä ei laita eco tilaan, eli ns. Kesämoodiin, joka perustuu ulkolämpötilaan ja sitä voi säätää mihin vaan.
Itse kytkisin Multiheaterin ja Fujitsun sarjaan niin päin, että fujitsun lämmittämä vesi (punainen haara) tulee Mutltiheaterin tuloon (sininen puoli), mutta pääsee tarvittaessa ohittamaan koko Multiheaterin kytkennän suoraan lämmityksen punaiseen haaraan ko. piirinosan ohittavan takaiskuventtiilin kautta (joka siis estää multiheaterin "oikosulun" lähdöstä tuloon). Käyttövesipuoli olisi kuin kuvassa. Oletuksena siis on, että käyttöveden lämpötila riittää kaikissa oloissa lämmitykseenkin. Jos esim. vastuksilla saadaan kuumempaa (Fujitsulla), lämpöpumppujen keskinäinen järjestys kierron varrella tulisi vaihtaa. Kumpaankin tapaukseen lähtöajatukseni on, että Fujitsu tuottaa huomattavasti suuremman virtauksen kuin Multiheaterin kiertopumppu.
Harrastelija
Vakionaama
Onko multissa lähtö jolla se voisi ohjata esim ulkoiset vastukset päälle kun oma teho ei riitä?
Onko fujissa tulo jolla sen saa tarvittaessa käynnistymään? Tässä tapauksessa tieto tulisi multilta.
Onko fujissa tulo jolla sen saa tarvittaessa käynnistymään? Tässä tapauksessa tieto tulisi multilta.
Multissa käsittääkseni on joku lisälämpö toiminto, mutta en tiedä mitä se tekee ja mitä siihen saa kytkettyä? Voisiko olla niin, että se osaisi ohjata esim LKV vastusta.
Fujitsussa on jotain tuloja, esim pörssisähköohjaus jne, mutta en tiedä miten ne toimii. Nähtävästi 10V signaaleilla. En ole niitä koskaan käyttänyt. Tähän asti Fujitsu on ollut ainakin mulla ihan perus paluuvesiohjattu. Paluulämpö alempi kuin käyrän vaatima, niin alkaa lämmittää.
Eli multin tulo (sininen) ihan vaan t-haaralla Fujitsun punaiseen. Muuten kuvan mukainen?
Kytkennän pitäisi ainakin olla sellainen, että Multi käyttövettä lämmittäessään ei sotke vettä missään kohtaa Fujitsun viileämpään vesikiertoon (jolloin käyttövettä ei voisi lämmittää riittävästi). Ei taida olla nyt kuvassa tuollainen? Toisekseen, suhtaudun itse epäillen ajatukseen, että Multi työntää Fujitsun rinnalle ikään kuin laittamalla kiertopumput kilpailemaan keskenään paineentuotossa (alkuperäinen kuva). Olen joskus kokeillut tuollaisia muussa yhteydessä ja hankalaa oli tuon kanssa eri säätötilanteissa. Kolmanneksi, Fujitsun lämmityspiirin pitää päästä ohittamaan Multin aiheuttama pullonkaula, kun jälkimmäinen tekee käyttövettä erillään lämmitysverkosta (mikä edellyttää takaiskuventtiilillä toteutettua ohitusta Multille sarjakytkennässä tai rinnankytkentää, mutta jälkimmäiseen sitten liittyy edellinen toisen kohdan säätöongelma).
Omasta mielestäni ei mitenkään, koska tuossahan käyttövesi kiertää myös lämmitysvetenä. Mutta jos nuo erottaa toisistaan ja vaihtaa lämminvesivaraajan käyttö- ja lämmitysveden puolet keskenään, asentaisin Fujitsun lattialämmitysveden paluuseen ja Fujitsun lähdön ja lattilämmityspiirin menon väliin mainittuun suuntaan johtavan takaiskuventtiilin (siis periaate, jota yritin kuvata edellä). Lämmityspiiriin tarvitaan tietenkin kalvopaisunta-astia ja täyttölaiteryhmä ja Multiheaterin kautta kulkisi vain lämmitysvettä.
Hetkinen. Sitten ymmärsin tuonkin kuvan väärin. Luulin, että siinä kiertää lattialämmitysvesi käyttövesivaraajan kierukassa. Näin ne menee sitten kuvatkin väärin. Tietenkin tarkoitus on, ettei käyttövettä lattiassa kierrätetä.
Voi toki olla, että tuota kuvaa on syystä tai toisesta yksinkertaistettu, joten sen yksityiskohtaisesta merkityksestä ei voi olla varma. Kyllähän kylmän tulon 7. voi korvata täyttölaiteryhmällä ja kalvopaisunta-astialla, jolloin se toimii tavalla, jota kuvasin (ja ehdottamani lisäykset Fujitsun kohdalla sopivat tähän sellaisenaan). Toisaalta hiukan ihmettelen, jos tuolla tosiaan olisi tarkoitus kierrättää käyttövettä. Tällöin varaaja toimisi käyttöveden loppukuumennuksen ohella eräänlaisena huipputehokattilana. Loppuosa piiristä ei kuitenkaan toimi järkevästi selitysten mielessä. Ehkä on paras sittenkin sopia, että tuo edellinen tulkintani, jossa kalvopaisunta-astia ja lämmitysveden täyttöryhmä puuttuvat on helpommin täydennättävissä uskottavaksi.
Tähän tähän sen, mitä ehdottelin edellä. Eli esimerkkikytkennän putki katkaistaan kohdasta "X" ja Fujitsu tulee tuohon. Fujitsulle laitetaan takaiskuventtiili (piirretty käyttövesivaraajan ja lattilämmityskierron väliin), jotta se pääsee lämmittämään, kun Multiheater lämmittää käyttövettä (tälle piirille ei ole varaajaa, kun ajattelin, että Fujitsu katkaistaan kesäksi pois päältä; varaaja on tarpeen lähinnä kesäajaksi, kun Multiheaterilla lämmitetään lattiaa vaihtoventtiilin ohjaamana). Veden syöttökohtaan (7) tarvitaan täyttöhanaryhmä ja sen jälkeen haara kalvopaisunta-astialle (ja varoventtiili ainakin, jos täyttöryhmästä sellainen puuttuu).
Kesällä lämmitysvesi siis kiertäisi Fujitsun kautta, vaikka se on sammutettuna.
... Korjattu.
Vielä kun kaaviota katselen, siirtäisin sinisen varaajan (20) vaihtoventtiilin jälkeen, siis ennen lattialämmitystä. Tuo voisi ehkä olla peräti juuri ennen lattialämmityslenkkiä, eli myös Fujitsulta tuleva vesi menisi aina lattiaan varaajan kautta. Käyttöveden lämmityskierrossa varaajasta on mielestäni puhdasta harmia.
... Merkkasin vielä violetillla puskurivaraajan siirron ehdottamaani kohtaan.
Viimeksi muokattu:
Kiitos Kotte avusta ja vaivannäöstä. Nyt tuli sopivan hintainen varaaja vastaan, niin päädyin ostamaan sen. Eli nyt pitäis kuitenkin saada borö TIV500 20m käyttövesikierukalla sovitettua kyseiseen komboon. Varaajassa on vielä lisäksi vastukset ja thermomatic Era bivalent shuntti.
Oma ajatus sanoisi, että Fujitsulle kylmä alhaalta ja lämmin keskelle. Multiheater painamaan lämmintä ylös? Ja onko parempi, että multiheater ottaisi mahdollisimman kylmää vai kytkisikö sen ottamaan vettä keskeltä varaajaa?
Oma ajatus sanoisi, että Fujitsulle kylmä alhaalta ja lämmin keskelle. Multiheater painamaan lämmintä ylös? Ja onko parempi, että multiheater ottaisi mahdollisimman kylmää vai kytkisikö sen ottamaan vettä keskeltä varaajaa?
Oma ajatukseni oli, että tuo olisi puhdas pienehkö puskurivaraaja, eli on vain kierron varrella tasaamassa lämpöä, kun multiheater ei lämmitä (esim. tekee käyttövettä eikä Fujitsukaan ole päällä) tai jos Fujitsukaan ei lämmitä (esim. sulattelee). Tuo ei ehkä ole tarpeenkaan, jos jokin pumppu pitää kierron aina päällä lattiassa (eli käytännössä Fujitsu -- en tunne tuon yksityiskohtia, mutta sen kiertopumpunhan on käytävä sulatettaessakin).
Vielä sellainen yksityiskohta, että käsittääkseni Multiheaterin takaiskuventtiili pitää yhdessä sähköisen vaihtoventtiilin kanssa reitin kiinni vastasuuntaan käyttövesivaraajan lämmityskierukan kautta (jottei Fujitsu pumppaa lämmitysvettä vastasuuntaan missään tilanteessa). Normaali vaihtoventtiili tämän varmistaa, mutta jos se ei näin pitäisikään, Multiheaterin takasikuventtiilin asennuspaikkaa voi muuttaa niin, ettei ainakaan käyttövesivaraajaa missään vaiheessa jäähdytetä lattiakiertoon. Oikein äärimmäisessä tapauksessa tarvitaan molempiin vaihtoventtiileiltä lähteviin haaroihin oma takaiskuventtiilinsä (Multiheaterille piirretyn ensimmäisen voi siirtää näistä toiseksi).
Multiheaterissa käytetään samaa piirikorttia jonkun toisen mallin kanssa ja sen takia multiheaterissa on vastuksen ohjaus ja sellaisia valikoita jotka ei tee mitään. Vastusta ei siis ole, mutta levyltä saa varmaan ohjauksen. Mutta usein vastusta voi olla järkevämpi ohjata jollain muulla ja pitää multiheater tyhmänä työjuhtana.
Multiheater lämmittää varaajan alaosaa ja nyt kesän aikana kun lämmitys ei ole päällä niin varaajan lämpötila nousee pelkän MH:n voimin 60c asti. COP 3 tuntumassa.
Se voi olla parempi joo unohtaa vastusten ohjailut.
Miten sulla on laitteet kytketty Varaajaan muuten? Muistaakseni sulla oli jäspi gtv, VILP ja MH? Kaikki lämmittää varaajaa ja sieltä sitten pattereihin/lattialämmitykseen?
MH kytketty lämmittämään varaajan alaosaa, entä VILP?
Mietin jos olisin ottanut vilpille ja MH:lle kylmää vettä pohjalta, VILP lämmin vesi keskelle ja MH lämmin vesi ylös?
Mulla on vielä(kin) MH lämmittämässä alaosaa ja pelletti kierrättää yläosan vettä. Sen lisäksi yläosassa on sähkövastus joka laskee tarvittavan tuntimäärän ulkolämpötilan vuorokauden liukuvan keskiarvon mukaan ja valitsee sitten halvimmat tunnit. Kytkee päälle aina kun sähkö on pellettiä edullisempaa. Nyt kesällä ollut pelkän MH:n varassa. Vesikiertoinen lattialämmitys. Vilp pohdinnassa, mutta mennään nyt ainakin tämä talvi näin.
Itse ottaisin MH:n veden varaajan välilevyn yläpuolelta ja palauttaisin ylös jos on tarkoituksena tehdä pelkkä käyttöveden tulistus. Lämmittää kuitenkin vain 1,5c kerrallaan eli vettä pitää kierrättää pumpun läpi aika paljon. Mulla 17,2l/min
Itse ottaisin MH:n veden varaajan välilevyn yläpuolelta ja palauttaisin ylös jos on tarkoituksena tehdä pelkkä käyttöveden tulistus. Lämmittää kuitenkin vain 1,5c kerrallaan eli vettä pitää kierrättää pumpun läpi aika paljon. Mulla 17,2l/min
pökö
Kaivo jäässä
Miksi noin iso virtaus, montako kilowattia sen teho on?
pökö
Kaivo jäässä
Tuollaista automaattia ei ole, kuinka tehokas (kW) kone tuo on.
Ohjeen mukaan tarvitaan 12,5 litraa virtausta, mikä sekin on paljon pienille tehoille.
Viimeksi muokattu:
Mulla on virtausmittari putkessa, virtamittari töpselissä ja kasa lämpöantureita pitkin pannuhuonetta. Sen lisäksi MH:n varaajassa olevassa alemmassa lämpöanturissa rele ja vastus jolla se huijaa pumppua luulemaan, että hommat on tehty ja sammuttaa sen. Home assistant valitsee kesällä 12 halvinta tuntia ja huijaa pumpun sammuksiin muuna aikana.
Eli sulla on kuitenkin ymmärtääkseni ajatus, että lämpimämpi ylös, jos kerta pellettikattila on laitettu ylös? Mun ajatus oli ainakin kokeilla vilpillä käyräajoa alas ja MH vakiolämmöllä yläosaan. MH:n pyynnöistä en osaa sanoa mitään, mutta jos vilpillä on pärjännyt alle 40c suoraan lattiaan, niin luulis että vois tiputtaa hiukan entisestään ja laittaa isompaa pyyntiä MH:lle ylös. Shuntti nyt shunttais sit vielä keski ja yläosan väliltä parhaansa mukaan, mut epäilen, ettei kerrostumia tule juurikaan.
Voisin kuvitella, että edes jotenkin toimis kuitenkin yllä olevalla kytkennällä se, että VILP ei hyrähtäis ennen kun MH ei enää jaksais pitää varaajaa tarpeeksi lämpimänä, mitä VILP käyrä vaatii?
Ja käyttöösi menis pelkästään esilämmitykseen kahden kierukan kautta priimaukseen.
Niin tietysti MH tässä käytössä mahdollisimman kylmän veden puolella. Lämmityskaudella varaajan alaosan lämmöt tippuu lattian paluulämmön tasolle. Lattiaan menee noin 25c vettä ja kovimmilla pakkasilla meni viime talvena noin 30c. 4-tie venttiili ottaa tueksi ylhäältä lämpöä kun alaosan lämmöt ei riitä, mutta pitää MH:lle menevän veden kokoajan mahdollisimman viileänä. Pellettikattila lämmittää yläosan 300l 80 asteeseen ja samalla alaosassa on 200l 25c. Aika raju ero, mutta tuntuu toimivan.
Jos lattialämmitys haluaa 40 asteista niin kannattaa nostaa virtausta.
Jos laittaisin vilpin niin sitten MH kuumentamaan varaajan yläosaa ja vilp lämmittämään alaosaa/lattialämmitystä. Pelletin voisi purkaa pois.
Jos lattialämmitys haluaa 40 asteista niin kannattaa nostaa virtausta.
Jos laittaisin vilpin niin sitten MH kuumentamaan varaajan yläosaa ja vilp lämmittämään alaosaa/lattialämmitystä. Pelletin voisi purkaa pois.
Juurikin näin sitä itsekin pähkäilin.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Sain sen verran vapaa aikaa työkeikkojen välillä että sain aikaiseksi tutkia tuota omaa Multiheater:ia hiukan tarkemmin. Ohjauskortilla oleva lasiputkisulake oli ehjä. Käynnistyskondensaattori sen sijaan oli täysin poissa pelistä, mitattaessa en saanut mitään muuta lukemaa kun nolla mikrofaradia. Joskus mittajohtoja irroittaessa tai kiinnittäessä näytöllä välähti ykkönen mutta sekin hävisi heti.
Kävin tuohon uuden moottorikondensaattorin Triopakista hintaan 7,5€ ja sillä tuo sit tokeni. Subjektiivisesti pumppu tuntuu nyt käyvän uudella konkalla "pehmeämmin" eli jurisee mielestäni vähemmän ja ainakin alkuun tuntuu toimivan paremmalla hyötysuhteella mitä tuo teki alkukesästä. Käyntitunteja laitoksella lienee joku 12000 tuntia joten mielestäni konkan ei olisi pitänyt antautua vielä. Mutta ehkä tiedosta voi olla jollekin muulle käyttäjälle hyötyä jos törmää vastaavanlaiseen ongelmaan.
Perinteisesti moottorikondensaattorit (etenkään PBT:llä kyllästetyllä paperilla erotetut sellaiset) eivät ole hajonneet ikääntymisen takia, mutta viime vuosikymmenien kehitys on tuonut tuollaisen yleistyneen piirteen ...
@pökö :lle: Itse ainakin mittaan yleismittareiden kondensaattorimitta-alueella (varsin yleinen nykyisen halvemmissakin mittareissa).
@pökö :lle: Itse ainakin mittaan yleismittareiden kondensaattorimitta-alueella (varsin yleinen nykyisen halvemmissakin mittareissa).
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Niin kun @kotte tuossa jo kerkesi kirjoittaa niin tuo kapasitanssin mittaus löytyy monesta nykyajan yleismittarista.
Kondensattori irroitetaan mittauksen ajaksi sähköisestä piiristä eli kaapelit irti. Kannattaa varoa ettei saa sähköiskua mikäli tuo kondensaattori on ns täydessä latingissa. Jos on hiukankin kooltaan isompi konkka niin mittaus kestää hetken kun yleismittari ensin varaa ja sit purkaa konkan latauksen. Tuohon ns hauenleuka mittapäät tai muut sellaiset mitä saa pysymään paikoillaan itsestään ovat käteviä. Sit yleismittari käännetään oikeaan asentoon ja annetaan mittarin hoitaa työnsä.
Netistä löytyy tuohonkin hyviä opetusvideoja jossa tuo kuvataan tarkemmin.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Onko joku foorumin jäsenistä onnistuneesti toteuttanut ulkoisen ohjauksen tuolle MultiHeaterille? Jos on niin millä tavalla tuon toteutitte?
Sain tuossa sen verran toimeksi että kytkin MH:n ulkoiset anturit ja muutin ohjeiden mukaiset asetukset valikoissa jotta tuo siirtyi käyttämään ulkoisten anteureiden arvot. Näin pitkälle homma sujui hyvin, tosin sain aikaan yhden P01 hälyn kun ajattelin olla laiska enkä kytkeä sitä varaajan alempaa anturia ollenkaan käyttöön. Mutta ei näköjään onnistu, jos haluaa käyttää ulkoisia antureita niin molemmat on oltava kytkettynä.
Oma ajatus oli se että olisin vastushuijauksella saanut tuon MH:n ikään kun tarpeen tullen blokattua. Sopivalla vastuksella ja releen vaihtuvilla kärjillä saan toki MH:n tauluun esimerkiksi 65C mutta ei se siitä kuitenkaan mene tauolle. Minulla oli kokeiltaessa kattila 50C lämpötilassa, onkohan tuossa ohjaimessa jotain rajoituksia siten että se lämpötilan nousu ei saa olla liian nopea tai ettei jotain tiettyä lämpötilaa kuumempia arvoja huomioida?
Vai oliko se kuitenkin niin että ulkoisilla antureilla, ikään kun varaajakäytössä tuo katkaiseekin alemman anturin lukeman perusteella? MH:n ohjekirja on sanalla sanoen aika aneeminen eikä siitä saa paljoakaan irti.
Ohjaimessakin on muutamia hyppylangalla yhdistettyjä DI tuloja, saattaa tietty olla et jotain niistä käyttämällä tuon saisi pakotettua tauolle.
Lähinnä tarkoitus olisi väistää päivän kalleimmat tunnit kun muutin hiukan pannuhuoneen putkitusta niin ettei lämmitysvesi enää kierräkään kattilan kautta vaan tuo on nyt pelkästään pukattilana ja MH:n lämminvesivaraajana käyttöveden esilämmitykseen.
Sain tuossa sen verran toimeksi että kytkin MH:n ulkoiset anturit ja muutin ohjeiden mukaiset asetukset valikoissa jotta tuo siirtyi käyttämään ulkoisten anteureiden arvot. Näin pitkälle homma sujui hyvin, tosin sain aikaan yhden P01 hälyn kun ajattelin olla laiska enkä kytkeä sitä varaajan alempaa anturia ollenkaan käyttöön. Mutta ei näköjään onnistu, jos haluaa käyttää ulkoisia antureita niin molemmat on oltava kytkettynä.
Oma ajatus oli se että olisin vastushuijauksella saanut tuon MH:n ikään kun tarpeen tullen blokattua. Sopivalla vastuksella ja releen vaihtuvilla kärjillä saan toki MH:n tauluun esimerkiksi 65C mutta ei se siitä kuitenkaan mene tauolle. Minulla oli kokeiltaessa kattila 50C lämpötilassa, onkohan tuossa ohjaimessa jotain rajoituksia siten että se lämpötilan nousu ei saa olla liian nopea tai ettei jotain tiettyä lämpötilaa kuumempia arvoja huomioida?
Vai oliko se kuitenkin niin että ulkoisilla antureilla, ikään kun varaajakäytössä tuo katkaiseekin alemman anturin lukeman perusteella? MH:n ohjekirja on sanalla sanoen aika aneeminen eikä siitä saa paljoakaan irti.
Ohjaimessakin on muutamia hyppylangalla yhdistettyjä DI tuloja, saattaa tietty olla et jotain niistä käyttämällä tuon saisi pakotettua tauolle.
Lähinnä tarkoitus olisi väistää päivän kalleimmat tunnit kun muutin hiukan pannuhuoneen putkitusta niin ettei lämmitysvesi enää kierräkään kattilan kautta vaan tuo on nyt pelkästään pukattilana ja MH:n lämminvesivaraajana käyttöveden esilämmitykseen.
Olisko tuo vehje moksiskaan jos pätkii sen sähköjä? Nimittäin jos tuon pistorasialla seinään kytkee niin Shelly Plus Plug olisi ihan helppo katkoja sähköille skripteillä ohjattuna.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Ei se tunnu siitä olevan juurikaan moksis, olen minä niitä sähköjä jo kohta 5 vuotta pätkinyt releillä ja ensin kellokytkimillä ym ja myöhemmin sit kotiautomaatiolla. Mutta ajatus oli josko kuitenkin löytyisi jokin hiukan vähemmän brutaali tapa käskyttää tuota. Sisäisen anturin ohjaamana tuo menee kyllä sivistyneesti tauolle säädetyn lämpötilan täyttyessä.