Itse ottaisin oman kuidun mieluummin kuin jaetun.
Mielenkiintoinen valinta. Millä perusteella?
Taloyhtiön nykyaikaisessa taloyhtiölaajakaistasssa siinä yhteydessä ei ole oikeastaan jaettu muuta kuin se nimi. Operaattori jolta taloyhtiö tilaa sen taloyhtiölaajakaistan internet (ja tarvittaessa kaapeliteevee) tuodaan yhdellä valokuidulla tarvittaessa kiinteistöön. Jos on vuokrakuitu, niin tuovat varmaan yhdessä kuidussa molemmat ja jos on alueen kuituverkon omistava, niin kaapeliteevee tuodaan eri kuidussa kuin netti.
Taloyhtiön teknisessä tilassa tms. on operaattorin kytkin, johon operaattori tuo kuitua pitkin 1, 2,5 tai 10 gigan yhteyden keskuksestaan tai tarvittaessa nopeammankin. Se kytkin sitten jakaa ne nopeudet talon asukkaille sen mukaan mistä taloyhtiö ja yksittäinen asukas haluaa maksaa. Eli vaikka 10 megan perusnopeuden sillä yhtiövastikkeeseen sisältyvällä hinnalla tai vaikka 100 megaisen kaikille tai vaikka 1 gigan perusnopeuden kaikille.
Jokainen saa käytännössä niin nopean yhteyden kuin se perusnopeus on tai mistä maksaakin lisähinnan itse. Yleensä aina se netin Speedtest.net nopeusmittari antaa vielä luokkaa 10 prosenttia yli sitä nopeutta mistä maksetaan. Ja tuhat megaisella netillä nopeudeksi antaa sen vajaasta tuhannesta (luokkaa 900 megaa se sopimuksen miniminopeus) sinne reiluun tuhanteen megaan. Yleensä jää kuitenkin hieman alle kun kohteet toteutettu sisäverkon osalta ethernetillä jossa kulkee se 1000 "megaa" ja hyötykuorma jää sisäverkon osalta silloin hieman alle sen. Valokuidulla jos on toteutettu taloyhtiön sisäverkko (harvinaisempi ratkaisu kun kalliimpi ja yleensä siitä syystä käyttävät verkkokaapelia kuidun sijasta kun yleensä ne on molemmat vedetty) niin pääsee usein varmaan hieman ylikin tuhannen megan nopeuteen.
(Joskus 15 vuotta sitten taloyhtiönetit olivat toteutettu usein jollakin VDSL- tms. kuparitekniikalla operaattorin keskukseen, jolloin taloyhtiön yhteys oli kirjaimellisesti jaettua kaistaa ja yksi ware-petteri taloyhtiössä saattoi tukkia sen koko taloyhtiön netin kun koko kaista oli muutama kymmenen megabittiä. Ne ajat on tosin menneet kun nykyään yhteys hoidetaan taloyhtiöön kuidulla ja kaistaa taloyhtiöön saadaan tuotua vaikka sadan gigabitin linkin verran yhtä kuitua pitkin.)
Oma kuitu ohittaa tuossa vain tuon taloyhtiössä sijaitsevan operaattorin kytkimen ja yhdistetään suoraan paikallisen operaattorin keskukseen.
"Oman kuidun" jos ottaa esimerkiksi Valoo operaattorilta vaikka omakotitaloon tai rivitaloon, niin siinä se yhteys toteutetaan passiivisella GPON tekniikalla, jossa useamman kymmenen loppukäyttäjän "haaraan" ohjataan tismalleen sama valo kaikille kuitua pitkin ja se päätelaite seinässä poimii vain sen oman osuuden siitä liikenteestä ja purkaa sen vahvan salauksen ja lähettää omassa aikavälissään sen oman liikenteen netin suuntaan vahvasti salattuna. Oiskohan se verkko sellainen, että 20 gigabittiä sekunnissa jakaa sitä liikennettä jokaiseen haaraan se systeemi tai 100 gigabittiä sekunnissa. Ainakin on tulossa myyntiin heillä 20 gigabitin kotiliittymiä, niin päätellen siitä sen haaran nopeuden täytyy olla ainakin sen suuruinen jonka kaistan sen haaran käyttäjät jakavat. Itselläni on lähipiiristä kokemusta tästä Valoon GPON liittymästä ja se antaa 14 prosenttia aina enemmän kaistaa mitä on se nopeusraja mistä maksetaan. Tai sanotaanko että joka kerta antanut tasaisesti sen em. nopeuden mitä sen nopeutta olen mitannut tänä vuonna muutama kymmenen kertaa.
Valokuitusella ja esimerkiksi DNA:lla se kuituverkko on taas perinteistä mallia, jossa jokaiselle tilaajalle tuodaan oma kuitu alueen keskukselta tai keskittimeltä saakka. Siinä ei silloin naapurille menevää valoa näy eikä kuulu omassa kuidussa missään muodossa. Toki ne sitten siellä keskuksella yhdistetään koko kylän valot samaan kuituun menemään eteenpäin maailmalle.
Valokuidusta poikkeava tekniikka jaetuissa yhteyksissä on sitten kaapelimodeemi, jossa kaapelitelevisiolta tyhjäksi jäävillä taajuuksilla antennikaapelissa välitetään asiakkaiden nettiliikennettä. Se on aidosti jaettu yhteys, jossa kaistaa on jaossa suuruusluokkaa 1 gigabitti alueen kaikkien käyttäjien kesken. Voi olla esimerkiksi tuhannen asukkaan kylä jossa kaikki jakavat sen 1 gigabitin nettiyhteyden kaapelissa. Tai voi olla että operaattori tuo isoon taloyhtiöön omat kaapelipäätteet netille ja se kaapeliteeveen nettikaista jaetaan "vain" sadan taloyhtiön asunnon kesken.
Siinä kaapelimodeemissa se tosiaan näkyykin se kaistan jakaminen ja ruuhka-aikaan voi olla että "tuhannen megan" liittymästä irtoaakin vain 150 megaa nopeutta. Siinä tekniikassa myös se oma nettiliikenne päätyy myös kaikille naapureille ja päinvastoin, mutta liikenne on vahvasti salattua tilaajakohtaisesti eli sitä naapureiden netin käyttöä on mahdoton urkkia mitä naapuri tekee netissä. Tai no mahdoton ja mahdoton, mutta vahvemmin salattu kuin vaikka verkkopankkien liikenne eikä sitä ole todistettavasti pystynyt maailmassa kukaan luvatta purkamaan. Myös taloyhtiönettejä voidaan toteuttaa ja toteutetaan tällä tekniikalla jos taloyhtiöstä puutuu verkkokaapeleille tai valokuidulla vedetty sisäverkko. Tosin tämä on melkoinen karvalakkiversio ja teknisesti suunnilleen huonoin tapa toteuttaa taloyhtiönetti kun kaista on hyvin rajallinen mitä voi jakaa ja samalla sitä on naimissa samaiseen operaattoriin kaapelitelevision tilaajana. Eli taloyhtiön pitää ottaa sekä taloyhtiönetti että kaapelelitelevisio samalta toimijalta.
www.puhelinliittymä.com
