AKivija

Aktiivinen jäsen
Anturi varaajaan.
Ei niillä antureilla saa sellaista kokonaisuutta että pumppu käynnistyisi kun yläosassa lämpö laskisi alle asetuksen ja sammuisi kun alaosakin olisi lämmennyt asetuslämpöön. Ja jos lämpötilaero (pyynti/ alaosan lämpö) on liian suuri pumpun käynnistyessä, sen teho ei riitä lämmittämään vesivirtaa pyyntilämpötilaan varsinkin kun teho laskee pakkasilla. Tällöin yläosan lämpötila notkahtaa pitkäksi aikaa ja lisävastuksetkin voivat mennä päälle.
Ja mihin sen yhden anturin laittaisi; anturillahan asetettaisiin hyvin kerrostuvassa varaajassa dT-pinta johonkin kohtaan jota pumppu kävisi (tiheään?) korjaamassa eli varaajasta olisi tarkoitukseensa käytössä vain pieni osa pumpun käyntijaksoja ajatellen. Nyt kun anturi on vesivirrassa , koko varaajan tilavuuden lämpötila vaihtelee dT:n sisällä kunnes pumpun teho ei pakkasilla riitä ja vastus menee päälle.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Niin, ja pitää olla se anturi. Kaikissahan sitä ei ole. Setällä tuon olen saanut tomimaan niin, että kun laittaa vaaraja-anturin "huonosti" ettei se näytä ihan oikeaa lämpötilaa vaan vähän vähemmän. Muuten se aina stoppaa, kun havaitsee tuottolämpötilan kattilassa. Käyntiin se lähtee kun varaajan anturi näyttää käynnistysrajaa mutta siitä se ei vältä tuon taivaallista, jos se näyttää asteen pari alle, se kun vaan säätää tuoton pyynnin mukaan. Katkokäynnillä se sitten pumppaa asteen pari yli kunnes myös se anturikin on lämmennyt. Kattila on pieni ja täyttyy nopeasti. Näin se ehtii lämmetä kokonaan. En tiedä miten sitten toimisi ison varaajan kanssa.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Ei niillä antureilla saa sellaista kokonaisuutta että pumppu käynnistyisi kun yläosassa lämpö laskisi alle asetuksen ja sammuisi kun alaosakin olisi lämmennyt asetuslämpöön.

Yhden anturin/termarin sijaan kaksi ja väliin rele. Kun pumppu ei käy, anturina toimii yläpään anturi (antaa starttikäskyn kun kylmenee) ja kun pumppu käy, rele kääntää anturiksi alapään anturin, joka vetää kunnes alapää on lämmin.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Miten mahtaisi toimia, jos osaisi laittaa kaksi anturia rinnakkain eri korkeudelle. Pitäisi ensinnäkin löytää kaksi anturia joiden ominaisvastus on 2 x alkuperäinen jotta rinnan sitten näyttävät suunnilleen oikein tai sitten pitäisi laittaa 2 x kahdensarja rinnakkin. Eihän nuo NTC:t kalliita ole.
 

pökö

Kaivo jäässä
Kokemusperäisesti sanon että varaajaa kun lämmitetään kannattaa hoitaa laitteet sellaisiksi että lataava pumppu on seis kun ei ladata ja varaaja käytetään liki kylmäksi ennenkuin uusi lataus alkaa.
 

AKivija

Aktiivinen jäsen
Kokemusperäisesti sanon että varaajaa kun lämmitetään kannattaa hoitaa laitteet sellaisiksi että lataava pumppu on seis kun ei ladata ja varaaja käytetään liki kylmäksi ennenkuin uusi lataus alkaa.
Ulkoilman kylmetessä tarvittava lämmitysteho kasvaa ja pumpun tuotto pienenee. Jos vilppiä ei ole ylimitoitettu ei vilppi ulkoilman kylmetessä jossain vaiheessa kykene nostamaan liki kylmän veden lämpötilaa minimivesivirrallakaan pyyntilämpötilaan jolloin varaaja jäähtyy alle pyyntilämpötilan. Yläosa lähestyy pyyntilämpötilaa kun alaosankin lämpötila on noussut siten että vilpin teho riittää tarvittavan lisäasteiden tuottamiseen. Varallaolevan vastuksen ( hieman keskikohdan yläpuolella) termostaatin minimiasetus on n 30 astetta.
Käytin syksyllä vilppiä käsikäytöllä päälle/pois päästäen varaajan välillä "kylmäksi". Toimii kyllä kun lämpöä tarvitaan lähinnä kylpyhuoneen lattiaan ja käyttöveden esilämmitykseen. Eikä varavastuksiakaan tarvitse syksyllä pitää vielä päällä.
Lisäys; mm em syistä pitäisi vilpin tuotoksen säätöön olla käytössä myös kv-pumpun kierrosten säätöautomatiikka
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kokemusperäisesti sanon että varaajaa kun lämmitetään kannattaa hoitaa laitteet sellaisiksi että lataava pumppu on seis kun ei ladata
Varmaan näin. On semmoinkin, että VILPeissä nuo pumput pyörivät yleensä pakkasella jatkuvasti jollakin teholla - ns. jäätymisen esto. No, käyhän tuo muutenkin pakkasella jatkuvasti ellei sitten jonkin muun syyn kuten esim. sähkön hinnan vuoksi lepuuteta.
 

kallek

Aktiivinen jäsen
Ensivaikutelma tosi hyvä, lämmityksen menovesi on nyt tasainen. Pumpun käyntisyklit piteni koska reikäputki on varaajassa korkeammalla ja niitä pitää nyt rukata ettei lämpö karkaa liian ylös.
Varaaja on vasta suihkulämmöissä, hapenpoistokuumennus vastuksella on edessä kun aurinkoakaan ei näy.

Päädyin reikäputkeen missä on vain 1 rivi reikiä.
Ajattelin päätyä myös tämän tyyppiseen muutokseen mutta jos tekisi tuon putken 1" ja siihen reikiä (sopisi suoraan nykyisen paikalle). Jos nopeus vaikka 1,5m3/h niin jaksaiskos joku laskea paljonko reikiä pitäisi olla jotta nopeudet putken reiässä olisi sopivat? Versatissa ei voi säätää kierron nopeutta, tai voi vesipumpusta suoraan mutta sitten se pyöriikin aina eli ohjaus loppuu.
 

kallek

Aktiivinen jäsen
Ensivaikutelma tosi hyvä, lämmityksen menovesi on nyt tasainen. Pumpun käyntisyklit piteni koska reikäputki on varaajassa korkeammalla ja niitä pitää nyt rukata ettei lämpö karkaa liian ylös.
Varaaja on vasta suihkulämmöissä, hapenpoistokuumennus vastuksella on edessä kun aurinkoakaan ei näy.

Päädyin reikäputkeen missä on vain 1 rivi reikiä.
Minkä kokoisia reiät? Ja suunnattu ylöspäin?
 
Back
Ylös Bottom